Kiitos tuhannesti kaikille jotka huojensivat mieltäni vastauksillaan! Välillä tulee oikein tyhmä olo, hävettää tällainen jatkuva epävarmuus ja kysely, mutta onneksi olette kaikki niin superihania ja ymmärtäväisiä. Oikeasti on nyt paljon helpompi taas olla, kun kuuli että muillakin tällaista ja kuulostaa normaalilta. Kiitos!! =) =) =)
Repa koeta jaksaa, joka tapauksessa kyse ei voi olla enää kauhean pitkästä ajasta. Voihan se sitten tulla ihan tosi nopeastikin, vaikka nyt ei olisikaan mitään tuntemuksia. Olen ihan varma, että muutamien päivien kuluessa ihmetellään täällä, kun susta ei oo hetkeen kuulunut mitään...
MyAngels, on ihan normaalia että vetää herkäksi. Kuten joskus aiemminkin sanoin, ei se Enkelipojan kaipaaminen ja rakastaminen ole mitenkään pois uudelta elämältä, joka vatsassasi kasvaa. Ja tietenkin äitienpäivänä erityisesti herää muistoja. Kyllä itsekin, vaikka nyt olen täysin keskittynyt tähän raskauteen, välillä mietin että loppusuoralla oltaisiin, heinäkuussa saisin oman pienen ihmeen syliini jos niin olisi tarkoitettu. :hug:
Äitee no huh huh, aikamoisen kuuloista taas. Kyllä sä itse kuitenkin tiedät parhaiten, mitkä sun rajat on, mihin pystyt ja mihin et. Ja vaikka pystyisitkin, niin mikä sitten on ihan turhaa riskin ottamista tuossa vaiheessa. Viisi tuntia istumista ei kuulosta kovin mukavalta... Mikäs se olikaan se viikkomäärä, johon tähtäät? Ts. koska olisi jo ihan turvallista sun synnyttää? Eihän kaksoset useinkaan täysiaikaiseksi mene, vai olenko oikein ymmärtänyt? Koetahan jaksella vielä tovi! =)
mymmyryy, sellaista piti vielä sanomani, että mulla kans vilkastui suolen toiminta entisestään, mutta alkoi kyllä tulla välillä ilmaa vatsaan myös, ja tuossa alkuviikoilla huomasin että välillä ne kovat kivut, jotka tuntuivat olevan alavatsalla, ihan oikeasti helpottivat kun sai hiukan päästettyä ilmaa pihalle
. Eli voi sellainenkin aiheuttaa kipua, itselläni paikoitellen kovaakin.
Pamu en nyt yhtään tiedä mistä on kyse, mutta voimia sinulle itsellesi ja myös ystävällesi. Empaattisuus vie yllättävän paljon voimavaroja. :hug:
Eliisa, lohdullista kuulla että vielä noillakin viikoilla jännittää ultraa, tuntee itsensä pikkuisen vähemmän vainoharhaiseksi. Tai toisaalta ei ole lohduttavaa... siinä mielessä, että kun ensimmäisen kerran tulin raskaaksi, nautin ihan oikeasti täysin rinnoin ihan joka hetkestä, nyt nauttimista on välillä 30, välillä 50 prosenttia, pelkoa välillä 70, välillä 50 prosenttia. Jep, mutta tulehan sitten kertomaan ultrakuulumisia!
Jemima ota rauhallisesti nyt, ja toivotaan että pieni kääntyy!
Stoppis kyllä säkin seuraavien joukossa olet, pian voidaan alkaa jännittämään!!
Pikkutiikeri ja Toivo 11+0 :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: