täällä plussattu dpo8 mutta hyyyvin varovaisesti katsotaan päivä kerrallaan, tämä nyt neljäs kerta kun plussaan tämän pikkukolmosen yrityksen aikana... eli elokuusta asti joka kierto plussattu mutta pysyvää raskautta ei ole tullut, vielä...
Keskenmenon jälkeen kuumeilevat ***syksyllä***
- Viestiketjun aloittaja Sanmar82
- Ensimmäinen viesti
pikkuinen: sulla on kyllä aikaisia noi plussat, toivottavasti nyt olisi pysyvä!!! Milloin sen digin meinaat tehdä?
).( eilen oli vielä rinnat arat, mutta tänään ei juurikaan. Veristä vuotoa ei kuitenkaan ole tullut sen ma-ti yön jälkeen. Todella sekavat ajatukset ja odotukset maanantaille: korvissa kuulen jo lääkärin sanat "valitettavasti tämä hcg ei ole kyllä noussut eli keskenmeno varmaan tapahtunut. Nyt vaan sitten odotellaan...". Valmiiksi jo sellainen olo etten jaksa taas odotella hcg:n laskua ja aloittaa yritykstä uudelleen.
).( eilen oli vielä rinnat arat, mutta tänään ei juurikaan. Veristä vuotoa ei kuitenkaan ole tullut sen ma-ti yön jälkeen. Todella sekavat ajatukset ja odotukset maanantaille: korvissa kuulen jo lääkärin sanat "valitettavasti tämä hcg ei ole kyllä noussut eli keskenmeno varmaan tapahtunut. Nyt vaan sitten odotellaan...". Valmiiksi jo sellainen olo etten jaksa taas odotella hcg:n laskua ja aloittaa yritykstä uudelleen.
Pikkuinen12 ja morebabies: jännät paikat teillä molemmilla ja kovasti toivon, että saisitte pysyvät masuasukit tällä kertaa!:heart:
taitaa digi säästyä sinne että on viiva vahvistunu, jos dpo12-13 on vielä syytä testata niin sitten.. sillon oli alunperinkin tarkotus testailla vasta mutta kun tulee se tunne että on tärppi käyny niin millä sitä muka malttaa... mulla ei hirveesti ole luottoa että tämäkään säilyisi kyydissä mutta toki parasta toivon. Ja sinulle myös morebabies tsemppiä ja onnea matkaan, kyllä niitä menetyksiä on molemmilla jo ihan tarpeeksi.
Hei.
Olen ollut joskus täällä aktiivisesti mukana,nyt on jäänyt vähemmälle,ollut pettymyksiä jonkun verran.3 raskauden yritystä.Toki olen kuumeillut mutta ei vain tärppää.
Tammikuussa pitäis ottaa taas yhteyttä naistenklinikalle hesaan.
Sain kuulla tänään että käly odottaa toista lasta.
Meinas itku päästä saman tien mutta sain pidäteltyä,itku pääsi vasta autossa.harmittaa kun en pysty iloitsemaan heidän kanssa.
Nyt pitäis sit jouluks mennä appivanhemmille ja käly tulee sit joulun jälkee käymään siellä,en tiedä miten jaksan kuunnella sitä lässytystä raskaudesta ja päivittelyä siitä kun meillä ei onnistu..:'(
Anteeksi tämä vuodatus mutta en jaksa enää ukolle itkeä,eikä mulla ole oikein ketään kenelle puhua tai sellaista jota oikeasti kiinnostaisi..
Niin itsekästä kun se onkin mulla hävis joulu fiilis saman tien kun kuulin sen uutisen,hävettää ja en edes pystynyt onnittelemaan totesin vain että mites meinaatte sitten kahden lapsen kanssa menonne organisoida..
(ollut jo yhden lapsen kanssa
hankalaa)
ja mun ukko auttaa aika paljon..työ menee lapsen edelle heillä..!
Olen ollut joskus täällä aktiivisesti mukana,nyt on jäänyt vähemmälle,ollut pettymyksiä jonkun verran.3 raskauden yritystä.Toki olen kuumeillut mutta ei vain tärppää.
Tammikuussa pitäis ottaa taas yhteyttä naistenklinikalle hesaan.
Sain kuulla tänään että käly odottaa toista lasta.
Meinas itku päästä saman tien mutta sain pidäteltyä,itku pääsi vasta autossa.harmittaa kun en pysty iloitsemaan heidän kanssa.
Nyt pitäis sit jouluks mennä appivanhemmille ja käly tulee sit joulun jälkee käymään siellä,en tiedä miten jaksan kuunnella sitä lässytystä raskaudesta ja päivittelyä siitä kun meillä ei onnistu..:'(
Anteeksi tämä vuodatus mutta en jaksa enää ukolle itkeä,eikä mulla ole oikein ketään kenelle puhua tai sellaista jota oikeasti kiinnostaisi..
Niin itsekästä kun se onkin mulla hävis joulu fiilis saman tien kun kuulin sen uutisen,hävettää ja en edes pystynyt onnittelemaan totesin vain että mites meinaatte sitten kahden lapsen kanssa menonne organisoida..
(ollut jo yhden lapsen kanssa
hankalaa)
ja mun ukko auttaa aika paljon..työ menee lapsen edelle heillä..!
Sanle: :hug: voi ei!!
durasel1: Muistan tuon tunteen omilta lapsettomuusajoilta eikä se vieläkään ole ohi vaikka itsellä on kaksi lasta. Se on kamala tunne, koska järjellä tietää ettei se ole kenenkään muun vika jos jollain onnistuu ja itsellä ei, eikä itseltä pois, mutta tunteet silti voittaa järjen. Tuntuu vaan tosi epäreilulta, kun muut tekee toista eikä itsellä ole vielä yhtään :hug: Se kaihertaa tuolla sisällä ja tekee oman menetyksen ehkä vielä pahemmaksi. Sitä kuvittelisi, että P:n määrä olisi vakio, mutta kun ei se tunnu olevan. Jollain ihmisillä tuntuu kaikki AINA menevän putkeen ja itselle alkaa tuntumaan, että eikö oman osansa surusta ole jo saanut. Itse olen huomannut katkeruuden nousevan itsellä jälleen pintaan. Olen viimeisen vuoden aikana menettänyt molemmat vanhempani ihan yllätyksenä, siksi viimeisessä raskaudessa, kun mies pelkäsi keskenmenoa, vakuuttelin hänelle et kyllä me olemme oman osamme surusta saaneet hetkeksi ja kyllä tämä raskaus menee loppuun. No eipä oltukaan, kun syke loppui rv 10. Tämän jälkeen ajattelin, että kyllä se seuraava raskaus on pakko onnistua, kun joka toinen raskaus meillä on mennyt kesken ja nyt sitten vuoden sisään oli noi kuolemat ja keskenmeno, mutta eipä olla taidettu saada vielä omaa osaamme. Jotenkin vaan sellainen olo sisällä, että kaikki ei ole hyvin tässä raskaudessa, koko ajan vaan tuhruttaa ja tuhruttaa... :'(
durasel1: Muistan tuon tunteen omilta lapsettomuusajoilta eikä se vieläkään ole ohi vaikka itsellä on kaksi lasta. Se on kamala tunne, koska järjellä tietää ettei se ole kenenkään muun vika jos jollain onnistuu ja itsellä ei, eikä itseltä pois, mutta tunteet silti voittaa järjen. Tuntuu vaan tosi epäreilulta, kun muut tekee toista eikä itsellä ole vielä yhtään :hug: Se kaihertaa tuolla sisällä ja tekee oman menetyksen ehkä vielä pahemmaksi. Sitä kuvittelisi, että P:n määrä olisi vakio, mutta kun ei se tunnu olevan. Jollain ihmisillä tuntuu kaikki AINA menevän putkeen ja itselle alkaa tuntumaan, että eikö oman osansa surusta ole jo saanut. Itse olen huomannut katkeruuden nousevan itsellä jälleen pintaan. Olen viimeisen vuoden aikana menettänyt molemmat vanhempani ihan yllätyksenä, siksi viimeisessä raskaudessa, kun mies pelkäsi keskenmenoa, vakuuttelin hänelle et kyllä me olemme oman osamme surusta saaneet hetkeksi ja kyllä tämä raskaus menee loppuun. No eipä oltukaan, kun syke loppui rv 10. Tämän jälkeen ajattelin, että kyllä se seuraava raskaus on pakko onnistua, kun joka toinen raskaus meillä on mennyt kesken ja nyt sitten vuoden sisään oli noi kuolemat ja keskenmeno, mutta eipä olla taidettu saada vielä omaa osaamme. Jotenkin vaan sellainen olo sisällä, että kaikki ei ole hyvin tässä raskaudessa, koko ajan vaan tuhruttaa ja tuhruttaa... :'(
Viimeksi muokattu:
Sanlelle lämmin halaus :hug: Mä niin toivon, että tuo verenvuoto ei enteilisi pahinta.
Morebabiesille myös kovasti voimia! :heart:
Durasel1in tunteet ovat tuttuja täälläkin. Oon pystynyt iloitsemaan aidosti ainoastaan pitkään lapsettomuuden kanssa kamppailleen ystävän raskausuutisista. Lähipiiriin on putkahdellut vauvoja toisensa jälkeen ja se on tehnyt tästä meidän tilanteesta entistä rankempaa (taustalla 3 km ja 2 kemiallista). Kaikkien onnittelulätinöiden jälkeen onkin sitten vollotettu oikein kunnolla. Ymmärrän hyvin tunteesi ja sen, että joulumieli hävisi noiden uutisten myötä. Vaikka toisten raskaudet eivät olekaan meiltä pois, niin silti se muistuttaa kerta toisensa jälkeen siitä, mitä meillä ei ole.
Morebabiesille myös kovasti voimia! :heart:
Durasel1in tunteet ovat tuttuja täälläkin. Oon pystynyt iloitsemaan aidosti ainoastaan pitkään lapsettomuuden kanssa kamppailleen ystävän raskausuutisista. Lähipiiriin on putkahdellut vauvoja toisensa jälkeen ja se on tehnyt tästä meidän tilanteesta entistä rankempaa (taustalla 3 km ja 2 kemiallista). Kaikkien onnittelulätinöiden jälkeen onkin sitten vollotettu oikein kunnolla. Ymmärrän hyvin tunteesi ja sen, että joulumieli hävisi noiden uutisten myötä. Vaikka toisten raskaudet eivät olekaan meiltä pois, niin silti se muistuttaa kerta toisensa jälkeen siitä, mitä meillä ei ole.
Viimeksi muokattu:
Aamulla sitä vuotoa holahti pönttöön asti mut sit se taas loppu eikä oo loppupäivänä juuri mitään tullu. Pitää aamulla soitella terkkarille voisko sitä lääkäriaikaa saada aikastettua. Elävään sikiöön ei jaksa enää uskoa kun ne vähätkin pahoinvoinnin rippeet on kadonneet, mut jos tuo kohtu ei nyt omin avuin jaksa ruveta tyhjenemään niin jaksa kovin kauaa tämän kanssa taivastella.
Sanle Superpaljon voimia sinulle!!! Toivottavasti saat läääriin ajan heti ja saat selvyyden kaikkeen!!! Todella pahoillani olen puolestasi ja todella kovasti pelkään samaa omalla kohdallani! Mutta voihan siellä vielä olla esim. hematooma tai jos on alkuun ollut kaksi niin toinen vuotanut pois tms. Mutta ymmrrän kyllä, että itse ei jaksa enää uskoa yhtään mihinkään. Mutta kuten sanoin, niin toivottavasti pääset heti johonkin huomenna ja saat selvyyden!:hug:
Kauheesti tapahtunu täällä parissa viikossa, ku oon keskittynyt olemaan keskittymättä oireiden keksimiseen :O
Tsemppiä sanle ja morebabies! Ja varovaiset onnittelut pikkuiselle.
Anteeksi, jos jonkun unohdin, tasapuolisesti kuitenkin joulurauhaa kaikille!
Mää oon henkilökohtasesti aivan maailman kärkikastia mitä tulee oireiden keksimiseen. Onneksi en taida olla ainoa.. Tää loppukierto on aina ihan tuskaa. Lisäksi musta tuntuu, että kaikki oireet on vahvistuneet noiden keskenmenojen jälkeen, kaikkea ne hormoonit (ja hyvä mielikuvitus) saa aikaan. Jos tästä kuitenkin pystyisi rauhottumaan joulun viettoon.. Ressaamalla tää maailma ei taida paremmaksi paikaksi muuttua.
Tsemppiä sanle ja morebabies! Ja varovaiset onnittelut pikkuiselle.
Anteeksi, jos jonkun unohdin, tasapuolisesti kuitenkin joulurauhaa kaikille!
Mää oon henkilökohtasesti aivan maailman kärkikastia mitä tulee oireiden keksimiseen. Onneksi en taida olla ainoa.. Tää loppukierto on aina ihan tuskaa. Lisäksi musta tuntuu, että kaikki oireet on vahvistuneet noiden keskenmenojen jälkeen, kaikkea ne hormoonit (ja hyvä mielikuvitus) saa aikaan. Jos tästä kuitenkin pystyisi rauhottumaan joulun viettoon.. Ressaamalla tää maailma ei taida paremmaksi paikaksi muuttua.
ei tarvitse onnitella.. kyllä se on hormonihoitoihin mentävä, ei tää kroppa näytä nyt toipuvan synnytyksestä lainkaan... ensin 5 kiertoa todennäköisesti ilman ovulaatiota, sitten 4 kemiallista putkeen.. ei vaan riitä oma hormonitoiminta pysyvään raskauteen asti. Tänään soittoa julkiselle mitä meidän lähetteelle kuuluu kun ei ole kuulunut mitään, ja jos tuntuu että kestää ja kestää niin säästän yksityiseen pari satkua ja menen kyselemään clomien perään. Estrogeeni tässä mättää enemmän kuin keltarauhanen, ovulaatiot tulee niin myöhään ja koko alkukierron tiputtelee. Nyt vaan mietintämyssy päähän katkaisenko ens kierron teroilla jo kp15, tämä 50 päivän kierto joka päättyi kemialliseen ei tunnu kuin ajanhukalta.
Olen niin kiitollinen mun kahdesta ihanasta lapsesta, onneksi olen heidät onnistunu jollain ihmeen kaupalla saamaan... nyt vasta ymmärtää miten herkkä ja hauras pienen ihmisen alkutaival on. Viime jouluna olin viimeisillään raskaana, se oli ihanaa ja jännittävää aikaa..Olisihan se ollut ihanaa olla tänäkin jouluna raskaana, ehkä ensi jouluna sitten...
Olen niin kiitollinen mun kahdesta ihanasta lapsesta, onneksi olen heidät onnistunu jollain ihmeen kaupalla saamaan... nyt vasta ymmärtää miten herkkä ja hauras pienen ihmisen alkutaival on. Viime jouluna olin viimeisillään raskaana, se oli ihanaa ja jännittävää aikaa..Olisihan se ollut ihanaa olla tänäkin jouluna raskaana, ehkä ensi jouluna sitten...
no tein sitten vielä tänä aamuna tikun vaikken eilen illalla saanut tikkuun mitään... ja haalea punaviivanen sieltä taas tuli. En vielä tänään uskalla teroja lopettaa, antaa tän raskauden alun nyt itse päättää jatkuuko vai hiipuuko...
Aiheuttaako muuten muille alkuraskaus aamuyö-unettomuutta? Mulle tämä on tuttua niin onnistuneista kuin kemiallisista. Raskaushormoni jotenkin sekoittaa unihormonit tms., melko täsmällisesti klo 03 tulee herättyä. Ja iltaisin jo yhdeksän aikaan tulee uni.
Aiheuttaako muuten muille alkuraskaus aamuyö-unettomuutta? Mulle tämä on tuttua niin onnistuneista kuin kemiallisista. Raskaushormoni jotenkin sekoittaa unihormonit tms., melko täsmällisesti klo 03 tulee herättyä. Ja iltaisin jo yhdeksän aikaan tulee uni.
Sanle Toivotaan nyt, että tilanne selkeytyisi! Ja että siellä olisi vielä pikkuinen matkassa, vaikka vuoteleekin!
Pikkuinen12 Toivotaan, että nyt olisi pysyvä raskaus! :heart:
morebabies Täällä pidetään NIIN peukkuja, että olisi kaikki hyvin! :heart:
durasel1 :hug: Ei ole täälläkään aina helppoa iloita toisten raskausuutisista vaikka kuinka yrittää..
Pikkuinen12 Toivotaan, että nyt olisi pysyvä raskaus! :heart:
morebabies Täällä pidetään NIIN peukkuja, että olisi kaikki hyvin! :heart:
durasel1 :hug: Ei ole täälläkään aina helppoa iloita toisten raskausuutisista vaikka kuinka yrittää..
pikkuinen: älä nyt lopeta vielä, ihan vaan varmuuden vuoksi!! Mulle raskaushormonit vaikuttaa kanssa uniin. Yleensä olen erittäin hyvä nukkuja, menen aikaisin nukkumaan n klo 22-23 ja herään kun lapset eli n. klo 8.15. Tällä hetkellä ei meinaa iltaisin uni tulla, eilenkin nukahdin varmaan klo 1 ja heräsin klo 6 makaamaan hereillä ja miettimään. Mä kanssa mietin, että pitäisikö laittaa lugeja, jos toi tuhruttelu sillä loppuisi. Toisaalta nyt vaikuttaa loppuneen ja en haluaisi jatkaa raskautta niillä väkisin, jos muuten ei ole selviytymismahdollisuuksia...
Täytyisi jossain vaiheessa ennen puolta päivää käydä antaa verinäyte hcg:tä varten, mutta en jaksa lähteä aamusta kun sairaalassa niin paljon porukkaa aamuisin. Tylsää lapsien odottaa. Lääkäri kuitenkin soittaa tulokset vasta iltapäivällä, joten ei ole kiire.
Täytyisi jossain vaiheessa ennen puolta päivää käydä antaa verinäyte hcg:tä varten, mutta en jaksa lähteä aamusta kun sairaalassa niin paljon porukkaa aamuisin. Tylsää lapsien odottaa. Lääkäri kuitenkin soittaa tulokset vasta iltapäivällä, joten ei ole kiire.
Soitin hcg lukemat suoraan sairaalasta, kun en jaksanut enää odottaa lääkärin soittoa. Sain samalla edelliset tarkat lukemat 14.12. hcg 1043, 15.12. hcg 1533, 19.12. hcg 3439. Noussut siis kyllä reippaasti, mutta siihen että olisi normaaliraskaus en tiedä riittävätkö nuo arvot. Mutta noilla ainakin päästään ultraan torstaina. Oireina öllötys hajuista astunut kehiin, mutta niin myös edellisessä raskaudessa vaivannut alaselkäsärky...Niin sekavat tunteet :'(
