Kiitos
mur-mur! Kiva kuulla että oot samanmoisesta tilanteesta selvinny ehjin nahoin.. Tai no mun tilannettahan ei vielä tiiä..
En oo uskaltanu googletella olleskaan asiasta, kun en haluis mitään ikäviä kuvia maalailla. Oma mieli jo tekee tearpeeksi.
Tosin nyt jo parempi mieli, oon saanu niin mahtavasti tsempityksiä ystäviltä. Enää ei tuu itkua joka kerta kun näistä tapahtumista juttelee
Davidin testeistä.. En oo kuullu, et testit antais turhia viivoja. E
Enempi ollu ongelmaa viivan vahvistumisen kanssa, harvemmin oon kuullu antaneen kirkuvan punaisia tuloksia. Varsinkin niillä erittäin herkillä.
Itellä ollu ihan selvää negaa ja sitten tuossa plussakierrossa tein, ööö, kaksikohan sellasta melko hailuraista Davidin viivaa ja pregcheck antoi heti selkeemmät kaks viivaa ja apteekin oma sitten selvän plussan (nämä kaikki testit tein kolmen päivän sisällä
)
Että
adora oisko sulla joku yrittämässä siellä?
Oliko toi negatestikin David?
Mulla täällä löytyy lapsia jokaiselle vuodenajalle, helmikuun lopulla syntynyttä pidän jo (aikaisen) kevään vauvana.. Ainakin sinä vuonna kevät alkoi sairaalareissun aikana, lähtiessä oli paukkupakkaset -20 ja kotiin tullessa +10 ja kevätkelit vain jatkuivat.
Yhden la oli jouluaatto, joka syntyi sitten loppiaisena. Silloin odotin ja toivoin synnytyksen käynnistyvän ennen joulua, sen jälkeen ristin jalkani ja ja käteni ja toivoin synnytystä vasta seuraavalle vuodelle, vaikka loppuraskaus olikin yhtä tuskaa
Kesävauva syntyi heinäkuun helteillä, nautiskelin napapaidassa koko kuuman kesän. Raskaus oli helppo jaolin elämäni kunnossa.
Pahnan pohjimmainen syntyi aurinkoisena lokakuun päivänä, talvi tuli aikaisin, niin synkkää aikaa ei onneksi kestänyt kauaa.
Nyt toivoin myöhäisen kevään vauvaa, joka venyi taas sinne heinäkuulle. En sin oli pettymyksen kuukausia, mutta sitten se olikin oikein hyvä..
Nyt ottaisin minkä tahansa vuodenajan vauvan. Vaikka niiden joulukuun viimeisten päivien.. Molemmat veljeni ovat syntyneet juuri ennen uuttavuotta, syntsät ja joulut on juhlittu erikseen.
Pikkuveli aloitti koulun sitten vuotta myöhemmin, ei siksi etteikö olisi pärj'ännyt, mutta äidin mielestä hän oli vaan niin pieni ja halusi pitää vielä hetken viimoista kotona
Mutta nyt lisänä on tuo kello, joka tikittää. Olisin tahtonu viimosen nelikymmenvuotiaana.. Tosin nyt jo pikkasen oon antamassa periksi, et 41-v kin käy..
Eilen oli ensimmäinen vuodoton päivä, JIHUU!
Nyt sitten niitä menkkoi ottaisin ilomielin vastaan, kiitos!
Hoitsu ohjeisti tuon ehkäisyn suhteen, että hyvä odottaa ne yhdet menkat, mutta "ei teidän nyt tarvi kuitenkaan mitään käyttää"
Eli oletuksena, että vuodon loppumisen aikoihin joko ovis on mennyttä jo tai sitten tuo, et km:n jälkeen raskautuminen on vaikeempaa.. Virallisesti tuntuu olevan asianlaita noin, mutta ainaskin tuntuu löytyvän noita nopeestikin raskautuneita.
Mä toki tahtosin selvittää tuon tähystyshomman pois alta, mutta kun niin polttelee jo:ashamed:
No ainaskin pääsee naiskentelemaan (suoraan sanottuna), alkaa jo olla kova syyhy tuolla alakerrassa
Piti vielä paljon muuhunkin kommailla, mutta kello käy ja töihin pitäis kohta lähtee. Naama vielä laittamatta ja tukkakin märkä.
Aloitin työt nyt vuodenvaihteessa hoitovapaan jäliltä ja olikin oikeestaan kiva, vaikka ensin murehdin. Tosin oon edellen suurimman osaa viikkoa kotona, yrittäjyyden hyvä puoli, että voi säädellä omat työpäivänsä.
Tosin tää alotuskuukausi ei taho lyödä leiville, kun on noita hankintoja ja vakuutusmenoja ym. niin paljon..
Paljon plussia, kesto-sellaisia
:wave
uskajussi