**Keskenmenon jälkeen kuumeilevat**KESÄLLÄ 2013**

Rosuliina ja MissPiggy Mä kysyin siellä km:n jälkitarkastuksessa lääkäriltä että mitä on clomit kun en oo myöskään tienny ja tuli asia siellä mieleen. Se lääkäri sanoi mulle että niitten ottamisessa ei oo mitään järkeä jos ovuloi normaalisti (kun luonnollisesti kysyin että pitäiskö mun niitä jossain vaiheessa alkaa käyttää jos ei tärppiä tuu).

 

Mariah33 näin mäkin sit järkeilin. Kun mulla kumminkin on säännöllinen kierto ja ainakin tikut ja olot sanoo, et ovis tapahtuu ja on kuitenkin toi yks semi-onnistunut raskaus. Et ehkä tässä vielä mennään ilman lekurin vastaanottoa. Vehnänalkoöljyä ja gelee royaleita nassuun vaan

 

Tervehdys.
Uusi kuumeilia tulla tupsahti joukkoonne.
Vielä maanantaina oli maaliskuun odottajissa, mutta keskiviikkona kätilöopistolla todettiin pienen sykkeen sammuneen jo rv8. Tänään olisi ollut rv11.

Viikko oli pientä vuotoa ja viikkoa aikaisemmin minulta loppui oireet kuin seinään. Pahoinvointi, hajut eivät enää ällöttäneet, maha ei ollut turvonnut ja rinnat eivät enää olleet juurikaan kipeät.
Eilen sain kättäriltä 4 pilleriä ja tänään 3.20 laitoin ne sisään. Vasta klo 08 alkoi vuoto ja klo 13 soitin sairaalaan kun alkoi huippaamaan ja verta tuli ihan järkyttävästi. Piti ottaa jo tytön liberot omaan käyttöön.
Vuoto väheni voimakkaasti kun lääkäri sai raskaustavarat pois ja pääsin lepäämään. Onneksi ei tarvinnut jäädä kaavintaan.
Särkylääkettä en ole ottanut kuin ne mitä sain kättäriltä otettavaksi ennen supistus lääkettä ja aamulla 1 burana 800mg. Muuten päivä on mennyt ilman lääkkeitä. Toki lääkärin käsittellyssä sattui.

Nyt on jo parempi mieli, mutta mahdollinen uusi raskaus pohdituttaa. Oli tuo sen verran järkyttävää tuo tyhjennys, että itkien soitin päivällä miehelle, että miedän lapsiluku jää yhteen.
Vauvakuume on kaikesta huolimatta ja onneksi on nyt aikaa pohtia mihin päädyn. Jos jälkivuoto jatkuu -3 viikkoa ja sitten vielä odotan, että raskaustesti on negatiivinen, niin on aikaa mietitä.
Mies on kyllä heti valmis yrittämään uudestaan kun vaan pystyn.

Miten pitkään muilla on kestänyt jälkivuoto?

 

Silvia Logo :hug: :'( Suuret pahoittelut siitä mitä oot joutunut kokea, mutta tervetuloa mukaan.

 

Kiitos. Laitan tietoja päivitykseen sitten kun saan päätettyä mikä on minun päätös.

 

Silvia Logo Pahoittelut tänne joutumisesta :hug:, mutta oikein paljon tervetuloa! Oma vuotoni kesti parisen viikkoa. Lääkkellinen tyhjennys vko 12 ja sikiö vastas viikkoja 6. Kovin on siis yksillöllistä nuo. Valmistaudu vuoristorataan tunteiden kanssa, ne heittelee ja pahasti.

 

Pahoittelut silvia logo.
Mulla vuotoa kesti 12 päivää. Menkat alkoi päivän pari normaalia myöhemmin.

 

Silvia Logo Niin unohdin vastata tuohon sun kysymykseen... Itse en enää muista tarkasti kuinka kauan se kesti.. Kaavinnan jälkeen se kuitenkin oli vain pelkkää tuhruttelua.. Ja sitä tuhruttelua tais kestää parisen viikkoa vai olikohan puolitoista... No eniwei, jotain sinnepäin. Km:n sain tosiaan 6.5. (melkein poksui jo vk 16) :'( ja seuraavat menkat (ne oli tosi niukat ja kesti vain pari päivää) alkoi sitten 11.6. ...Sitä seuraavat menkat heinäkuussa olikin jo sitten taas oikein kunnon niagarat (kierto silloin 30pv). Kroppa mulla palautui siis aika nopeasti normaaliin... Henkinen puoli kesti vähän kauemmin. Siinä meni suurinpiirtein kuukausi ennen kuin katse alkoi siirtyä eteenpäin ja "liityin" tänne kuumeilijoihin.

Mä en tosiaan odotusaikana edes osannut pelätä keskenmenoa. Olin niin sinisilmäinen... :ashamed: Kaikki oli mennyt niin tosi hyvin ja en edes tiennyt että keskenmeno on kuitenkin aika yleistä (se kun on semmonen tabu että siitä vaietaan). Tipahdin siis TODELLA KORKEALTA kun se menetys tuli.. (tai no, varmasti olisin tippunut yhtä korkealta vaikka olisin kokoajan pelännyt asiaa..) Mulla oli vielä alla todella traaginen suru kun olin menettänyt äitini äkillisesti vain kolme viikkoa sitä ennen. Meidän poika syntyi elävänä, mutta kuoli tietysti heti kun joutui ulos... :'( Mun kohtuun oli päässyt joku ihme bakteeri ja mun kohtu alkoi siitä syystä työstää vauvaa pihalle.. :'( Hoitaja näytti mulle vauvaa ja se oli jo ihan pienen vauvan näköinen.. Pienet nyrkit ja kaikki.. Hoitaja sanoikin että sillä oli aluksi toinen käsi niskan takana, mutta sitten se laittoi ne molemmat eteen "sikiöasentoon" ja nukkui pois... :'( Voisin sanoa siis tuon kamalimman kevään ikinä jälkeen että yllättävän nopeasti mä oon kuitenkin noussut ylös... Tai sitten se totaaliromahdus on vasta tulonpäällä.. : /

Tulipa masentava omanapainen purkaus, anteeksi siitä! mutta ajattelin tässä samalla kertoa uudelleen vähän mun taustasta kun täällä on jonkin verran tullut jo uusia kohtalosisaria, jotka ei oo välttämättä tätä pinoa niin kaukaa lukenut...
Nyt siirrän katseen taas eteenpäin.

 

Mariah33 kyyneleet valuvat poskilla kun luen tarinasi. Ei voi kuin kysyä miksi? Sen tiedän, että kun päivä jolloin saamme pikkuiset vihdoin syliimme, arvostamme sitä hetkeä entistä enemmän.

 

Mariah33 :'( :hug:

 

Kiitos siskot... :heart: Tuntui kyllä silloin että eihän tällaista voi tapahtua kuin elokuvissa. Vain kuukausi siitä olin onnellisempi kuin koskaan! Ja sitten yhtäkkiä potkittiin päähän oikein huolella ja lisää potkuja vielä perään... Kaksi tärkeintä ihmistä maailmassa; oma äiti ja oma lapsi. Yhtäkkiä pois molemmat. Oli kyllä synkin äitienpäivä ikinä. En oo pystyny mennä äitin makuuhuoneeseen ennen kuin vasta viime viikolla ensimmäisen kerran... Pelkäsin sitä äitin tuoksua mikä sieltä hyökkää vastaan.. Kuinka romahdan.. Katselin siinä sitten laatikkoja läpi ja löysin sieltä äitienpäiväkortin, minkä olin kirjoittanut äitille lapsena. Siinä kortissa luki "Joillekin olet vain neljä kirjainta, mutta minulle olet koko maailma." Äiti oli säilyttänyt sen kaikki nämä vuodet... :'( Voin kertoa että kyyneleet tulvi... Me oltiin äidin kanssa todella läheisiä. Sen lisäksi että se oli mun äiti, niin se oli mun ystävä. Sitten kun mä sen oman lapsen syliini saan, niin mä haluan olla sille kyllä yhtä hyvä äiti kun mun äiti oli mulle. :heart: Ikävä on kyllä ihan valtava, mutta enää itken vain salaa... Silloin aluksi itkin ruokakaupassakin. Itkin oikeastaan kokoajan. On ärsyttänyt kun muutama tuttu on sanonut että "sä oot vissiin ihan hyvin toipunut?" tms.. Ei se sitä tarkoita ettei se suru vieläkin kytisi mun sisällä, jos mä en näytä sitä julkisesti ulospäin. Mitä tuollaiseen sitten vastaa... Typeriä kysymyksiä.

 

Mariah Sä se olet selvinnyt ihan uskomattomista vastoinkäymisistä! :hug: En voi uskoa et tollasta oikeesti tapahtuu! Siitä ei varmasti koskaan toivu täysin. Eikä tarvitsekaan, sulla on aina lupa surra menetyksiäsi ja kaivata niin omaa äitiä kuin enkelipoikaasi. Todella paljon jaksamista ja voimia päiviisi! :heart: On upeeta nähdä, kuinka vahvoja naisia maa päällään kantaa.

 

Perjantai 9.8.2013

HAAVEISSA ESIKOINEN

Miwwi_____KM 5/12,KM 9/12,KM 1/13,KEM 4/13_______KP 33/30-36
Rosuliina__31v____KM 4/13________________________KP 4/30
Minnah88____KU 2/13, KM 5/13_____________________KP 4/28-37
Taru81_____TM 12/12, KKM 4/13____________________KP 63/25-32
Niwhai____35v____KKM 6/13_______________________KP 26/31-35
Mariah33____33v____KM 5/13______________________KP 3/27-30
evaparadise___24v____KKM 6/13____________________KP 15/?
kukkurukuu___24v____KKM 12/12, KM 6/13____________KP 26/30

HAAVEISSA TOINEN

MiNalo___28v___KKM 6/11,KKM 3/12,KM 11/12_________KP 25/28-32
Alien_1____KKM 10/12, KM 2/13_____________________KP 3/28-31
eltsu81____31v____KKM 7/13_______________________KP 20/28
-pansku- ____25v_____KKM 7/13___________________KP 20/28
Markke____30v____KM 6/10, KM 7/13________________KP 25/30?

HAAVEISSA KOLMAS

Ollakovai...?_____KKM 4/13__________________________KP 5/28
Väpä08_____KM 2/13_______________________________KP 22/28
Kettula____28v________KM 5/13_____________________KP 23/25-32
Sanna-M_____KKM 6/13_____________________________KP 22/?
Pippuri85*___27v___KM 6/13_________________________KP ?/?

HAAVEISSA NELJÄS

coffeeBreak___33v___KM -06, -08 ja 3/13_______________KP 11/28

HAAVEISSA VIIDES

carolina30+____KM 6/09, TM 3/12_____________________KP 8/27
Joosukka_____KKM 5/13_____________________________KP 25/28-35

HAAVEISSA KAHDEKSAS

PiipaKaa____38v_____KKM 6/13________________________KP 39/?

***PIINAILIJAT*** opcorn:

miwwi dpo 15
Joosukka dpo 12
Kettula dpo 8


TAUSTALLA/KATEISSA:

Bambini
Piki80
suurperheen mamma
Khisu
saraah
Villemo
_Kenguru_
Ambrosia85
verppu
espe--
Pölö-
Hanttuliini84
Minel83
Jetta
Silvia Logo


:heart::heart:PLUSSANNEET 2012:heart::heart:

Tammikuu: Koski, adora, Riikka90, _Lumi_, Fantteli
Helmikuu: Unelma kolme, Micaela, Johnu, Idylli?
Maaliskuu: Nellielli, Ipna, rontti1, Missa-76, Daizy06, Jenksula
Huhtikuu: mame31, malttamaton, Wandii, tiiru, vaavimasu, meadow, Lynette, Suerte, m1n1
Toukokuu: zoobles, *kenguru*, adora, Aniit, diiselikissa, Pink89, Sirel, Toivotonko
Kesäkuu: Tuuliannaliina, Neiti-81, Sanniz, cannes, mamiksi monelle, kodehu, heidukka, Jiiii, Suikkis, Missa-76
Heinäkuu: kwaidan, Whisky Peat
Elokuu: Naneni, Sussu -72, Hanne_, tiinelli, Mimmiel
Syyskuu: Quu, mumina, Scarleth, P12
Lokakuu: Emppuli83, kultakimpale2, iitu85, Lilleri82, heisu81, Haaveissani, Tanita, piuu, Lapinmaria, Tartsu74, tillukas, Taivaanrannan maalari
Marraskuu: Mosmos, Simpu83
Joulukuu: EVO, KattiKoo, Pintsu, Nöhvi1, lauru, hanja

:heart::heart:PLUSSANNEET 2013:heart::heart:

Tammikuu: Miima81, suhveli, zapata, rupeltaja, Marsilio, rakkaudesta äiti, Essence
Helmikuu: Marlin, Miramei
Maaliskuu: Stellini, p.ö.m.p.p.i.s, Taike80, dyddö, kanella, Pippari
Huhtikuu: Miirabell, Equus, verppu, Alexa, mamuska7
Toukokuu: Praia, zannukka, miss_piggy
Kesäkuu: katrinainen, Pikkusukka
Heinäkuu: niiskunenä, Eleonoora86, dyddö, Spirit, ralliruutu
Elokuu: Fujin

Linkit edellisiin kuumeilukeskusteluihin:
TALVI 2012-2013
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2220012-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-talvella-2012-2013-a/sivu41.html
KEVÄT 2013
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2251418-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kevat-2013-a/

Linkki odotuspuolelle siirtyneisiin:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2268840-keskenmenon-jalkeen-plussanneet-kesalla-2013-a/

Lyhenteitä:
KM = (spontaani) keskenmeno
KKM = keskeytynyt keskenmeno
KU = kohdunulkoinen raskaus
TM = tuulimunaraskaus
KEM = kemiallinen raskaus
KP ?/? = meneillään oleva kiertopäivä/keskimäärin kierron pituus
dpo = Days Past Ovulation (päiviä ovulaation jälkeen), dpo -1 = ovisplussapäivä, dpo 0 = ovulaatiopäivä, dpo 1 = ensimmäinen ovulaation jälkeinen päivä
JP = "jännäpäivä" (raskaustestin tekopäivä)

Päivityspyynnöt punaisella kiitos!:wave:

 

Väpälle kans paaaaaljon haleja! :hug: :hug: Kaunis ja koskettava teksti. :'(

Silvia Logo Pahoittelut keskenmenosta! :hug: Mutta toivotan sinut tervetulleeksi joukkoon mahtavaan! Olkoon visiittisi lyhyt. Lääkkeellisten tyhjennysten jälkeen, joka siis kahdesti jouduttu mulle tekemään, vuoto on kestänyt noin 4-5 viikkoa. Välillä oli pelkkää tuhrua ja sitten taas tuli kunnolla verta. Ja tokalla kerralla riesaksi tuli myös kohtutulehdus..mutta toivon sydämestäni sinulle nopeaa toipumista niin fyysisesti kuin henkisestikin! :heart: Sanotaan, että aika parantaa haavat, mutta minulle se on aina ollut vain se uusi raskaus..uusi mahdollisuus.

 

Mariah33 :hug: Mäkin täällä itken.. Mun kaveri joutui myös rv 14 keskeyttämään hoitojen avulla alkuunsaadun raskauden (Turnerin syndrooman vuoksi). On se kohtuutonta

Silvia Logolle pahoittelut tänne joutumisesta :hug: Oman keskenmenon jälkeen vuoto oli aika normia menkkavuotoa ehkä 5 päivää ja sen jälkeen tosi niukkaa, tosin sellasta rusehtavaa limaa tuli vielä pitkälti toista viikkoa sillain on/offina.
Mä oon jotenkin ihmeen hyvin toipunut tuosta km:stä, tosin kyllä sitä sitten itkin ja surinkin ne ekat päivät oikein huolella..Toki vieläkin tulee välillä itku, mutta se suurin suru on vaihtunut ehkä sellaseen turhautuneisuuteen.. Tulee olemaan kyllä tosi kova paikka, jos uusi raskaus ei ala nopeasti... Nyt oli just ovis oireista päätellen eli menkkoja odottelen (meitä suositeltiin odottamaan yhdet menkat kohtuun jääneen pienen hyytymän vuoksi).

Niin ja uskon, että tuon esikoisen olemassaolo on auttanut myös kovasti toipumaan km:stä. Ehkä se on jollain tavalla helpompi käydä läpi, kun kuitenkin on jo yhden lapsen saanut? Ainakin omalla kohdallani ajattelen näin.

 

Kiitos MiNalo.. :heart: En mä toki kuitenkaan omaa suruani nosta kenenkään yläpuolelle. Jokaisella meillä on omat surumme, joita meidän ei kenenkään olisi tarvinnut kokea. Eikä niitä voi verrata. Ihailen kyllä kans teidän muiden vahvuutta.. Varsinkin teidän jotka ootte kokenut useampiakin menetyksiä. Ja tuo kun menetin äidin... Oon ajatellut sitä vihaa mitä tunsin sen menetyksen jälkeen niin että monella ei kuitenkaan ole tuollaista äitiä koko elämänsä aikana. Mun pitää olla kiitollinen siitä että mulle suotiin se asia vaikka se otettiinkin pois liian varhain.

Mutta tiedättekö mitä naiset.. Se on hieno asia että meistä kaikista tulee kyllä parhaimpia äitejä ikinä! (ja jotkunhan meistä semmosia jo onkin) Ootte ihania. :heart:

 

Mariah33 Kun mun pikkuveli kuoli, niin musta tuntui, että multa kuoli yksi lapsi. Mulla ei oo niinläheisiä välejä ollut oikeastaan edes isääni ja äitiini (ja niinkuin äitinikin sanoi mulle: Tiedän, että rakastit sitä enemmän kuin minä). Siinä keikahti mulla jotenkin koko maailma ylösalaisin ja tuntui, että lapsuus ja koko muu elämä olikin ollut yhtä suurta huijausta. Pyyhitty pois, tosta noin vaan. Sen minkä opin tuosta surusta, on se, että ne pitää surra ja antaa itselle lupa siihen. Ettei pidä olla vahva, edes muiden vuoksi. Sillä se suru iskee päälle, jos sille ei tilaa anna. Ja ei se suru ole sitä pienempi tai mitättömämpi, vaikka kyseessä olis syntymätön lapsi tai oma äiti/veli/isä/mummo/lemmikki.

Välillä mä oon miettinyt, että oonko ihan hullu, kun menin niin sekaisin keskenmenosta, oonhan mä menettänyt veljen. Mutta no, en Suru ku suru, se pitää surra pois, tai se pistää tainoksiin..ennemmin tai myöhemmin (veljen kanssa mulla kävi niin ja sitten oltiinkin yli vuos terapiassa)

Mutta sä oot saanut kyllä aika kasan surua yhteen hetkeen, ei voi muuta sanoa.

 

Voi Mariah33, istun tässä työpöydän ääressä ja pidättelen itkua tuon sun kirjoituksesi jälkeen -en voi kuin kuvitella, miltä tuntuu nähdä jo ihan valmis vauva, jota ei sitten saakaan pitää. Ihan liian paljon kärsimyksiä tiellesi laitettu:hug:

Paljon haleja myös Väpälle:hug: -tää maailma on välillä niin epäreilu, että turhauttaa.

 

Silvia Logo pahoitteluni tapahtuneesta. Tunne voi olla tällä hetkellä turta/murskaava, mutta täällä meillä on kauhean hyvä jengi koossa työstämässä asiaa ja pääsemässä yhdessä eteenpäin kun sen aika on.
Anna itsellesi aikaa ja käsittele suru rauhassa kiirehtimättä, fyysisen puolen jälkeen henkisellä puolella voi kestää nääs vielä tovi ottaa kiinni.

Mariah33 mehän liityttiin tänne samaan aikaan, sen muistan! Vaikka itse olinkin vielä raaka omasta kohtalostani, sinun tarinasi kosketti kyllä täysillä. Ihan liikaa yhden ihmisen lautasella, miksei näitä juttuja voida jakaa tasapuolisemmin?!?!? Mutta selvästi huomaa, että olet kyllä valioyksilö (kauhea sana, ihan kuin oltaisi tässä lehmiä jossain näyttelyssä) ja kypsä ihminen (täten myös huippu mutsi in the making) kun osaat käsitellä tapahtunutta. Suru ei nääs ole heikkous vaan sen käsitteleminen on minun silmissä nimenomaan vahvuus.
Ne, jotka vaan heittävät tapahtumat roskakoriin ja leikkivät, ettei mitään tapahtunut ja kaikki on ok... Noh... Voin kertoa, että ne möröt hyökkää sieltä roskiksesta joukolla kimppuun kun sitä vähiten odottaa.
Paljon sananhelinää multa nyt, olisin voinut tiivistää kaiken tämän yhteen kuvaan: :hug:

Oma reflektiivinen napa, part miljoona
Mä olen niiiiiiiin kummissani. Ja allapäin. Mun kroppani feilaa mua nyt ihan täysillä. Katsokaas, sen pikkuruisen tuhrun jälkeen keskiviikkona (kp24) mitään ei enää tullut. Paitsi tietenkin myöhään eilen illalla (miksi nää jutut tapahtuu mulle aina yöllä???) löysin vessapaperista jo ihan rehellistä, joskin laimeaa, verta sellaset puoli teelusikallista. Jaapajaa, sanoi mieheni, olisko menkat. KP25 ja menkat pitkäsyklisellä? Öh?

Menin vähän lukkoon... se vuoto taas loppui sen mysteeripullahduksen jälkeen mutta mä jäin rätti housuissa miettimään syntyjä syviä vielä aamuyöhön (karkkipussi kädessä).
Tuli nääs vähän tälleen taas puun takaa ja antoi sellasen flashbackin keskenmenoon, ettei tosikaan. Nyt mä nääs ihan kunnolla täällä peukutan menkkojen alkamisen puolesta (viimeks alkanu liian aikaisin tosiaan vuonna 2001). Joku muu vois pitää mua hulluna mutta mä uskon, että te ymmärrätte mun tunteet kun tulee tällainen "ei pitäis vuotaa mutta vuodanpa silti" mikä mulle tuli raskaudessakin. Mä en kestä ajatusta toisesta vuotoraskaudesta... Mä ottaisin nyt sen tädin ihan kiitollisena vastaan ja lupaan olla ens kierrossa superhedelmällinen ja superihana ja superterve...

Aamulla taas vähän laimeaa tuhrua mutta en vielä kutsu tätä kp1:ksi, katsellaan milloin se kunnon vuoto alkais...
Mystistä tässä myös se, ettei mulla ole normaali menkkaoireita: tissit kipeet joo ja kramppaa vatsasta mutta mun naama on sileä. Mulle tulee aina just ennen menkkoja hirveitä hormonipaukamia mutta nyt....ei niin maan mitään.

Katsotaan miten päivä etenee. Sori egoilu. Mutta tää syö miestä. Mysteerivuotojen piti olla mun osalta pannassa, prkl.

 

Joosukka ja Niwhai :heart: :heart: :heart:

Ollakovai...? Itsekin tosiaan yllätyin että kuinka valmiin näköinen vauva oli kun kuitenkaan ei oltu vielä edes puolessa välissä (semmonen minivauva)... Mun olis tehnyt mieli koskea siihen, mutta en viittinyt kun se oli siinä sikiöpussissa ja tosi hauraan näköinen kun se pussikin sillälailla herkästi väräji... :'( Mutta sen sanon että ikinä en oo vielä nähnyt mitään niin kaunista. Se rakkaus, mikä mun silmistä välittyi, oli äidin rakkaus. :heart:

Mutta se siitä tältä erää, kiitos kaikille kun sain taas välillä vähän purkaa. Täällä nyt kp 3 ja ainakin toistaiseksi oon pysynyt ruokaremontissa TÄYSIN ruodussa! Ei yhtään lipsumisia! Jokainen päivä on aina oma voittonsa ja eteenpäin tässä urakassa. Tänä aamuna en muistanut käydä puntarissa, mutta jo ensimmäisen päivän jälkeen oli lähtenyt -1,1 kg.. Tosin ne on kyllä niitä nesteitä mitkä tästä mun hiilaripöhöttyneestä kropastani lähtee ensimmäisenä... Nyt onkin ensimmäinen isompi kynnys edessä, nimittäin viikonloppu. Ne on aina kaikista pahimpia kun olis niin kiva käpertyä vaan sohvan nurkkaan sipsipussin ja karkkien kanssa ja töllöttää vaikka hauskoja kotivideoita... Vettäkin sataa ja... äh! No, nyt kyllä pysyn tiukkana ja otan siihen viereen vain tuopillisen vettä! Hyvää viikonloppua teille naiset! Ootte ihan supereita! :wave:

 

Mariah33 en itse tiedä miten toipuisin tuollaisesta. Tuntuu niin pahalta kun bakteeri voi aiheuttaa tuollaisen ja ilman sitä lapsi olisi selvinnyt

on: Minulla on vähän tyhjä olo, mutta itkin keskiviikkona ½ päivää ja nyt on muuten normaaliolo. Sanoin, ukolle, että seuraavan ei tarvii ihan heti tulla. Haluan hetken aikaa itselleni ja pitää saada painoa alas. Heti kun pystyn, niin menen uimahalliin. Mulla on 15 min kävelymatka töihin ja uimahalli on siinä puolessa välissä. Ja aamuvuorosta kävelen salille (1h) ja siellä olen ainakin 30 min.

Ehkä minua ja miestä helpottaa se, että meillä on jo 1 tyttö 2v. täystuho. Tyttö joutui yöksi mummolaan, että sain nukkua (mitä nyt ukkonen ihanasti paukahteli) ja nukuin 23-9
Nyt olo on ihan hyvä, vähän nipistelee selkää. Mutta särkylääkettä otin silloin ennen tyhjennyslääkettä ja eilen aamulla. Seuraavan otin illalla, että kipu ei herätä yölllä. Kivut eivät ole olleet onneksi mitkään ihan järkyttävät.

 

Voih, mitä juttuja täällä ooli..Kyllä sitä aikamoisen tunneskaalan ja elämää saa täällä ketjussa aina lukea. Ei ole aina vaan sitä piinailua ja happyhappyjoyjoy-meininkiä. Hyvä niin, pysyy elämän realiteetit hallussa. :heart:

Ja jotta jatkettaisiin samalla mollipainotteisella linjalla, niin mies ilmoitti eilen, ettei ole varma haluaako enää yrittää kolmatta lasta. Me ollaan pitkät keskustelut (pari vuotta) tän asian suhteen käyty. Kesken mennyt raskaus mullisti meidän maailman ihan ylösalaisin; minä olin onneni kukkuloilla raskaudesta ja mies lähes päinvastaisessa suunnassa. Keskenmeno oli vieläpä rankempi, kun jouduin käymään läpi sitäkin ajatusta, että mies ei enää halua yrittää. Että siinä meni lapsi ja toive uudesta lapsesta ikinä. Jälleen asioita väänneltiin ja käänneltiin ja sain miehen näkemään asian minun kannalta eli että tämä on minulle tärkeä asia, josta en halua luopua, sillä olen niin paljosta muusta miehen takia luopunut. Nyt kuitenkin eilen tuli taas ilmi, että ei meidän kompromissi ollutkaan kompromissi ja mies ei olisi minun takia valmis kolmanteen lapseen. Ymmärrän kyllä miestä sinänsä, että en halua lasta ellei hänkin halua eikä tämä asia niin tärkeä minulle ole, että hänet haluaisin menettää. Haluaisin vaan, että hänkin näkisi asiaa minun kantilta enkä aina halua olla se joka joustaa.
Entä jos nyt olenkin raskaana? Mitä sitten tapahtuu? Ja jos en ole, niin mitä sitten tapahtuu?

 

Omanapailua Daah, mulla ihan täys paska kamera, mitä tulee lähikuvien ja tarkkojen sellaisten ottoon Mä oisin niin halunnut laittaa teille kuvan (miksi mä en viimeksi uskonut itseäni) RFSU:n testistä, johon tuli kolme viivaa Kontrolliviiva, siihen viereen vaaleanpunainen viiva ja sitten testiviiva oli se harmaa viivan paikka JOS se viivanpaikka olis ollut kanssa punertava, niin sitten oisin voinut sanoa, että RFSU povaa mulle kaksosia

 

Kettula :hug:

 

Mulla olis muuten ylimääräsenä myynnissä 23 kpl liuskamallisia ovistestejä. 6 kpl planning family-merkkisiä ja loput Egens.
Jos joku haluaa ostaa, niin voisin myydä hintaan 12€ (sis.postarit). Ne on tällä hetkellä huuto.netissä mulla myynnissä, mutta laittakaa yksäriä jos kiinnostaa niin otan pois ja lähettelen

Ja samalla hinnalla myös 1 kpl clearbluen viikkonäytöllisiä r-testejä ja 1kpl one stepin liuska r-testejä. Eli nämä kaksi myös hintaan 12€ (sis. postarit).

Ku eipä nyt itellä oo tarvetta