Keskenmenon jälkeen kuumeilevat ***kesällä 2012***

Lauantaina 2.6.2012

HAAVEISSA ESIKOINEN

heidukka__26v__KM 3/12__________________________KP 18/28
Sachie__20v___KKM 3/12__________________________KP 69/32
miuku9__21v___TM 2/12___________________________KP 16/28-30
tuuliannaliina__38v__KKM 4/10, 2/12__________________KP 21/28
Starhope______KKM 3/12___________________________KP ?
Taivaanrannan maalari__KKM 3/12____________________KP 10/32
Jiiii___26v__KM 3/12_______________________________KP 16/26-28
Mirtsu81_____KKM 4/12_____________________________KP 2/34-37
Miwwi___21v____KM 5/12___________________________KP ? /28-35
Miramei___24v___KKM 4/12_________________________KP "46"/33-38
Mosmos____22v___KKM 5/12_______________________KP "18"/30-32


HAAVEISSA TOINEN

cannes__34v___KKM 11/09, KKM 1/12________________KP 22/28-33
Sanniz__34v____KU 3/11, KKM 1/12_________________KP 30/28-30
MiNalo__27v___KKM 6/11, KKM 3/12_________________KP 25/28-32
Quu__35v_____KM 10/10,12/10,3/11,8/11,3/12________KP 11/28-32
Toivotonko_____KKM 11/11, KM 1/12, KM 21.4.12_______KP 42/27
pupu75__36v____KM 1/12__________________________KP ?
kultakimpale2___KM 10/08,KKM 3/09,KM 12/10,KKM 4/12___KP ?
Lilleri82__30v___TM/KM 11/11______________________KP 17/27-35
Suikkis_________KM 3/12__________________________KP 10/23-29
Naneni___28v___KM 5/12___________________________KP ?

HAAVEISSA KOLMAS

Sirel________KM 3/12____________________________KP 32/30
Missa-76____KM 04/11, TM 3/12_____________________KP ?
Kattikati___37 v____KKM 5/12_______________________KP ?

HAAVEISSA NELJÄS

Neiti81_30v_gen.kesk.12/08,KM 6/09,6/10,10/10,11/10,TM 3/12_KP 15/24-27
dyddö_29v_KM 5/05,9/06,1/07,11/09,enkelityttö 1/11,1/12__KP 6/30-33
kokkeli_____KKM 4/12_______________________________KP 13/25-28

HAAVEISSA VIIDES

puskajussi__40v__KKM 12/11_________________________KP 30/28-30
miss bamse____KM 11/10_____________________________KP 35/28
Carolina30+____KM 06/09,TM 03/12___________________KP 16/28-30
piuu__30v__KU 3/12__________________________________KP 9/28-?

:heart: :heart: PLUSSANNEET :heart: :heart:

Tammikuu: Koski, adora, Riikka90, _Lumi_, Fantteli
Helmikuu: Unelma kolme, Neiti -81, Micaela, Johnu, Idylli?
Maaliskuu: Nellielli, Ipna, rontti1, Missa-76, Daizy06, Jenksula
Huhtikuu: mame31, malttamaton, Wandii, P12, tiiru, vaavimasu, meadow, Lynette, Suerte, m1n1
Toukokuu: zoobles, *kenguru*, adora, Aniit, diiselikissa, Pink89

TAUSTALLA:

mammuzki, DingeLiDong, miinu92, maikkuliini, beebe010, taraolivia, Suerte, cannes, miinä, fossiili, hannahi1, salasei, Whisky Peat, mamiksi monelle, iitu85, kodehu, Scarleth, duello, Vinku85, Sussu-72

Linkki odotuspuolelle siirtyneisiin:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen...-kevat-2012-a/

 

Moikka moi! Pikaisesti vain omanapaista päivitystä eli nyt on lopullisestikin mennyt usko siihen et ois tässä kierrossa tärpänny. Tänään tehdyissä testeissä vain aivan naurettavan haalee haamunen. Eli nyt loppu testilu ja jään oottamaan menkkojen alkamista. Ei mua hirveesti onneksi harmita, hyvällä mielellä seuraavaa kiertosa odotellessa! Tänä viikonloppuna juhlitaan ylioppilaita ja valmistuneita! Itselläni on huomenna veljen valmistujaiset! Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille! :heart:

 

Mirtsu ja Vinku

Kyllä toi keskenmeno on niin kipeä asia, ettei siihen taida olla oikein oikeita sanoja...

Mulla on ennestään kaksi lasta. En pysty kuvittelemaan, miten kipeältä ja pelottavalta keskenmeno voi tuntua, jos sen kokee heti ensiodotuksen kohdalla. Mutta kyllä silti mun on vaikea hyväksyä niitä lohdutuksia, että sulla on kuitenkin jo kaksi lasta... Siis toki olen onnellinen ja kiitollinen näistä kahdesta lapsesta, mutta nyt kuitenkin oli kyseessä mun kolmas lapsi. Vaikka mulla on kaksi lasta, niin koen kyllä, että tämä oli ihan ainutlaatuinen ihme, jonka me menetimme. Ja se kokemamme suru on ihan oikeutettu ja olemassa, vaikka meillä onkin lapsia ennestään. Kyllä tälläinen tilanne on sellainen, missä pitää saada surra. Eikait kukaan sitä suremista ole kieltänyt, mutta sellainen lohdutus, missä yritetään tsempata siitä suremisprosessista pois heittämällä sanoja, jotka saa mut itseni ainakin kokemaan, ettäs kehtaan, pitäisi hävetä, ei olisi oikeutta surra... Siis taustalla tässä on se ihmetys, että miksi suruja lähdetään niin nopeasti usein vertaamaan? Anoppi kertoi esikoisen kohdalla tapahtuneesta keskenmenostaan ja kaikella hyvällä, mulle jäi lopulta sellainen tunne käteen, että hänellä se vasta oikea suru olikin... Alkoi itkeä kokemaansa ja tilanne vähän kääntyi päälaelleen... Mulle tuli tunne, että mun olisi pitänyt alkaa lohduttaa häntä 40 vuotta sitten tapahtuneesta keskenmenosta... Eihän se varmaankaan koskaan unohdu, mutta sekin oli vähän sellainen tilanne, että oli mulla vähän nieleskeltävää siinä kohtaa...

Olen miettinyt asiaa siltäkin kannalta, että jos uusi keskenmeno tulee eteen, niin se on varmasti taas ihan uusi oma menetyksensä, jota saa surra ihan omana ainutlaatuisena menetyksenä.

Aikaisempaan juttuun lisättynä, musta kyllä tuntuu todella pahalta, että joillekin se keskenmeno ei ole ainoa kokemuskerta ja sitä omaa elävää lasta ei ole annettu niiden kokemusten jälkeenkään vielä syliin asti. Tuska on kuitenkin varmasti aina todellinen ja kipeä, eikä niitä varmasti tarvitse lähteä vertaamaan? Vai miten? Mikä on paras lohdutus ja tuki mitä olette saaneet keskenmenon jälkeen?

 

Eilen palattiin reissusta ilman viheliäistä matkaseuralaista, mutta en ole vielä uskaltautunut testailemaan oliko mukana salamatkustaja Ajattelin odotella vielä päivän pari, oireita ei ole vielä suuntaan eikä toiseensa. Vähän kyllä jänskättää..

 

Mulla se vaan kierto venyy! Onko muita, joilla keskenmenon jälkeen mennyt pitkäksi kierto??
Tänään jo kp 47 ja elämäni reilusti pisin kierto menossa...ei jaksa oottaa tätiä.

 

KATTIKATI, kirjoitit asiaa. Monesti myös minä kuulen että miksi mulle ei vaan riitä nämä lapset, kuulin 2 lapsen jälkeen sitä paljon. Mulla kaikki keskenmenot olleet vasta kolmatta yrittäessä, ja nyt neljättä yrittäessä TM ja varhainen km

En osaa edes enää kertoa miltä ne tuntuu. On ollut niin paljon. Mua ei lohduta oikein mikään: sen kanssa on vaan elettävä ja oltava kiitollinen noista kolmesta. Varsinkin kolmas on niin työllä ja tuskalla vihdoin aikaan saatu että usko oli mennä..
Nyt elän päivän kerrallaan. Uskon että neljäs tulee, jos on tullakseen.

Mun kohdalla keskenmenoilla on varmaankin ollut tarkoituksensa: mun elämä on radikaalisti muuttunut, ja mun elämän katsomus. Mikään ei ole enää itsestäänselvää. Asioita on turha suunnitella koska ainoa hetki mihin voi vaikuttaa, on tämä... ja kuka lupaa huomisen tuilevan? ei kukaan. Joten elän tässä, nyt. En menneessä, en tulevassa. Ja mun mieli on aika rauhallinen nykyään. Olen hyväksynyt asiat sellaisena kuin ne on, oppinut itsestäni, ja elämästä paljon.
Kaikessa kamaluudessaan mun kokemukset ovat siis olleet tarpeellisia ohjaamaan mua oikeaan suuntaan. Enempäähän ei anneta kun jaksaa kantaa? luotan siihen.

Onni kumpuaa kuitenkin meistä itsestämme: ei mistään muusta. Onnea ei saa siitä lapsesta tai toisesta ihmisestä. He ovat rikastuttamassa elämäämme, mutta se sisäinen rauha on tärkein.
Ja tietoisuus siitä että kaikki mikä tapahtuu on ainutlaatuista.

Surut on surtava, enkä myös ole koskaan ymmärtänyt miksi suruja pitäisi vertailla: aina jollain on asiat huonommin. Oli murheet kuinka pieniä tahansa, ne ovat MEILLE suuria kun koskettavat omaa elämää. Toisen surua ei tule koskaan vähätellä, vaan tukea ja olla läsnä. Mitään ei tarvitse edes sanoa. Voi olla läsnä hiljaa.


Tulipa jaaritus
Voitte herätä

Täällä ei ihmeitä. Perusarkea, toivossa elellään

 

Tulin ilmoittelemaan että täällä ollaan tukevasti raskaana! Tiputtelua oli keskiviikkona eli dpo14. Tuli muutamia tippoja siteeseen asti. Seuraavana päivänä ei enää mitään! Tänä aamuna testattu digillä raskaana 3+! Viikkoja ovulaatiosta 4+5 ja menkoista 4+3. Hyvin hormoonit nousee. Aika oireettomana mennään. Palelu, dementia ja paineen tunne kohdussa, sekä repäisykivut on ainoot.. Tissitkin on vaan ajoittain kipeet.

Plussatuulia toivon kaikille teille! Kiitos vertaistuesta, olette auttaneet paljon! :heart: :hug:

Palailen tänne jos huonosti käy, mutta olo on luottavainen tämän raskauden suhteen.

 

Kiitos kaunis kaikille onnittelijoille!:flower:

Minutkin voi lisätä plussanneisiin. :heart:

Raskaana ollaan ja oireitakin alkaa löytyä.. Tällä hetkellä viikkoja ovulaatiosta 4+6 ja menkoista 4+3 (kierto 30 pvä) Näillä mennään ja toivottavasti tällä kerralla raskaus etenee toivotulla tavalla. Hiukan kyllä jännittää, mutta onneksi 20.6 on alkuraskauden ultra niin ei tarvitse sen pitemmälle odotella ja pohtia.

Pink89:ä lainatakseni "palailen tänne jos huonosti käy"...

Kiitos kaikille seurasta :wave: ja plussatuulia kaikille!:heart:

 

Pink ja Sirel ihanaa! Oikein paljon onnea ja mielenrauhaa odotuksiinne!

Ja kiitos tämän paikan olemassaolosta! Mä olen saanut tästä niin hirveästi! Helpottanut paljon, kun on saanut kirjoittaa mieltänsä ulospäin.

 

Tiistaina 5.6.2012

HAAVEISSA ESIKOINEN

heidukka__26v__KM 3/12__________________________KP 18/28
Sachie__20v___KKM 3/12__________________________KP 69/32
miuku9__21v___TM 2/12___________________________KP 19/28-30
tuuliannaliina__38v__KKM 4/10, 2/12__________________KP 24/28
Starhope______KKM 3/12___________________________KP ?
Taivaanrannan maalari__KKM 3/12____________________KP 13/32
Jiiii___26v__KM 3/12_______________________________KP 19/26-28
Mirtsu81_____KKM 4/12_____________________________KP 5/34-37
Miwwi___21v____KM 5/12___________________________KP ? /28-35
Miramei___24v___KKM 4/12_________________________KP "49"/33-38
Mosmos____22v___KKM 5/12_______________________KP "21"/30-32


HAAVEISSA TOINEN

cannes__34v___KKM 11/09, KKM 1/12________________KP 25/28-33
Sanniz__34v____KU 3/11, KKM 1/12_________________KP 33/28-30
MiNalo__27v___KKM 6/11, KKM 3/12_________________KP 28/28-32
Quu__35v_____KM 10/10,12/10,3/11,8/11,3/12________KP 14/28-32
pupu75__36v____KM 1/12__________________________KP ?
kultakimpale2___KM 10/08,KKM 3/09,KM 12/10,KKM 4/12___KP ?
Lilleri82__30v___TM/KM 11/11______________________KP 20/27-35
Suikkis_________KM 3/12__________________________KP 13/23-29
Naneni___28v___KM 5/12___________________________KP ?

HAAVEISSA KOLMAS

Missa-76____KM 04/11, TM 3/12_____________________KP ?

HAAVEISSA NELJÄS

Neiti81_30v_gen.kesk.12/08,KM 6/09,6/10,10/10,11/10,TM 3/12_KP 18/24-27
dyddö_29v_KM 5/05,9/06,1/07,11/09,enkelityttö 1/11,1/12__KP 9/30-33
kokkeli_____KKM 4/12_______________________________KP 16/25-28

HAAVEISSA VIIDES

puskajussi__40v__KKM 12/11_________________________KP 33/28-30
miss bamse____KM 11/10____________________________KP 38/28
Carolina30+____KM 06/09,TM 03/12___________________KP 19/28-30
piuu__30v__KU 3/12________________________________KP 12/28-?

:heart: :heart: PLUSSANNEET :heart: :heart:

Tammikuu: Koski, adora, Riikka90, _Lumi_, Fantteli
Helmikuu: Unelma kolme, Neiti -81, Micaela, Johnu, Idylli?
Maaliskuu: Nellielli, Ipna, rontti1, Missa-76, Daizy06, Jenksula
Huhtikuu: mame31, malttamaton, Wandii, P12, tiiru, vaavimasu, meadow, Lynette, Suerte, m1n1
Toukokuu: zoobles, *kenguru*, adora, Aniit, diiselikissa, Pink89, Sirel, Toivotonko

TAUSTALLA:

mammuzki, DingeLiDong, miinu92, maikkuliini, beebe010, taraolivia, Suerte, cannes, miinä, fossiili, hannahi1, salasei, Whisky Peat, mamiksi monelle, iitu85, kodehu, Scarleth, duello, Vinku85, Sussu-72, kattikati, Cattibrie

Linkki odotuspuolelle siirtyneisiin:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen...-kevat-2012-a/

 

ovista taitaa pukata limoista ja testistä päätellen,ei tänään ihan plussa kuitenkaan. Jospa nyt tällä kertaa...

 

Minä ehkä pikkuhiljaa uskaltaudun tänne kuumeilemaan.
Meillä esikoisen yritys aloitettiin viime vuoden loppupuolella ja maaliskuun alussa sainkin plussan testiin. Kolmannesta kierrosta siis tärppäsi. Huhtikuun puolessa välissä oli ensimmäinen ultra ja siellä todettiin kehityksen pysähtyneen jo viikkoja sitten. Hormoonit olivat edelleen kuitenkin korkealla, joten vielä viikon päästä varmistettiin, mutta oli se niin kuin heti arvasinkin, keskeytynyt keskenmeno. Lääkkeillä yritettiin tyhjentää ja luulinkin että se onnistui, kunnes sitten parisen viikkoa lääkkeellisen jälkeen nousi kova kuume. Arvasin heti ettei kaikki ole ihan kunnossa, joten naistenpolin päivystyksen kautta kaavinta vielä viime kuun alussa. Ensimmäiset kuukautiset tuli vaan kolme viikkoa kaavinnan jälkeen. Suru on ollut aivan musertava, reilusti olin töistä sairaslomallakin pahimpaan aikaan. Pikkuhiljaa se on kuitenkin helpottanut. Kaiken tuon jälkeen puhuttiin miehen kanssa että yritys saa nyt kesäksi jäädä ja ehkäisyn kanssa tässä on mentykin. Nyt alkaa kuitenkin itsellä olemaan sellainen olo että siitä voisi pikkuhiljaa luopuakkin.

Tää aika on kaikessa kauheudessaan näyttänyt myös sen valoisan puolen elämästä. Neiti-81 n tekstissä oli paljon sellaisia ajatuksia joita on omassakin päässä pyörinyt. Kaikella on todella tarkoituksensa. Jos jotain, niin sen tää on mulle opettanut miten vahva tukiverkko mulla onkaan. Ystävät perhe ja erityisesti mies on kantanut loistavasti tän keskellä. Kummankaan vanhemmille ei oltu vielä raskaudesta kerrottu, mutta kun sain keskenmenosta tietää, tuli hirveä tarve puhua äitille. Yhtäkkiä tuntui että ollaan läheisempiä kun koskaan kuvittelinkaan.

Parasta lohdutusta joku kyseli. Ei siihen tilanteeseen musta vaan yksinkertaisesti ole sanoja. Eniten mua ainakin on lohduttanut läheisten läsnäolo. Veljen ei edes pitänyt saada tietää, mutta sitten murruin erään kerran puhelimessa kun juteltiin. Se ajo monta kymmentä kilometriä moikkaamaan mua ja vasta sitten sain kerrottua mikä on. Sen jälkeen se soitti vaikka miten pitkään kerran päivässä. Ei koskaan kysynyt suoraan asiaan liittyen, mutta joka päivä se silti soitti ja kysyi mitä kuuluu.

"Onni kumpuaa kuitenkin meistä itsestämme: ei mistään muusta. Onnea ei saa siitä lapsesta tai toisesta ihmisestä. He ovat rikastuttamassa elämäämme, mutta se sisäinen rauha on tärkein.
Ja tietoisuus siitä että kaikki mikä tapahtuu on ainutlaatuista."

Musta tuo on niin viisaasti sanottu. Mä koen että mun elämä on hirveän hyvää tällaisena kuin se on. Olen kiitollinen siitä mitä tällä hetkellä on. Totta kai toivon kovasti sitä lasta, mutten tarvitse sitä, jotta voisin olla onnellinen. Ehkä meillä se ehkäisy jää tässä toivottavasti muutaman viikon sisään pois, katsotaan mitä tapahtuu.

Mä en noita kiertopäiviä niin välitä seurata, varsinkaan nyt kun yritystä ei vielä ole. Eli mut voi laittaa vaikka taustalle, tai sitten ilman noita kiertopäiviä tonne listaan, miten vaan.

Haaveissa esikoinen Cattibrie 25 KM 4/12

 

Cattibrie: pahoittelut keskenmenosta ja tervetuloa joukkoon!

Onneksi on myös plussauutisia, kovasti onnea Pink89! Ja Sirelille myös (olikohan jo toistamiseen...?)!

Mua on lohduttanut eniten oma mies ja myös valtavasti km kokeneet ystävät, joita on aika monta. Myös tämä vertaistuki on arvokasta. Suurin lohtu olisi varmaan kuitenkin se ikioma lapsi jossain vaiheessa...

Tässä kierrossa en usko millään, että olisi tärpännyt ja jo etukäteen surullinen olo siitä. Yritys osui kohdalleen, mutta ei minkäänmoisia oireita... Ennen tätä viimeisintä keskenmenoa raskauduin kertalaakista molemmat kerrat ja nyt kun toiveet ovat korkeammalla kuin koskaan, raskautuminen onkin yhtäkkiä paljon vaikeampaa. Hö!

 

Tervetuloa mukaan Cattibrie ja pahoittelut myös keskeytyneestä keskenmenosta.

Uskaltaisinkohan ilmoittautua jo toukokuun plussanneisiin? Ensi viikolla on varhaisultra, jossa sitten selviää mitä tuolla alhaalla tapahtuu...kun on takana keskenmenoja ja yksi keskeytynytkin sellainen, niin voin kertoa että aikamoisella pelolla ja epäuskolla päivät tässä eteenpäin matelee. Tosiaan jo kp 45/27 tässä taitaa olla menossa, mutta sen on näiden kokemuksien kautta oppinut, että ei tässä mikään ole varmaa. Keskeytynyt keskenmeno viime vuoden lopulla löydettiin nimenomaan varhaisultrassa, vaikka selkeät raskausoireet jatkuivat tyhjennykseen asti. Eli niihinkään kun ei voi luottaa.

Toivotonko 6+3

Jos tämäkin "kusee" niin taidan laittaa haaveet jäähylle kesäksi, on tää sen verran rankkaa hommaa... Mutta siis, nyt vaan toivon muuta en voi.

 

Cattibrie tervetuloa & pahoittelut keskenmenostasi!

Toivotonko pidän peukkuja, toivottavasti varhaisultra rauhoittaa mielen hyvillä näkemisillä

Neiti-81, tykkäsin kanssa tosi paljon sun kirjoituksesta. Ainoa mitä en voi allekirjoittaa on se tarkoituksen usko. Mun on vaikea uskoa, että kaikilla asioilla on tapahtumisessaan tarkoituksensa, varmasti kyllä merkityksensä... Mutta tosiaan sulla oli paljon sellaisia ajatuksia joita en ole vielä ehtinyt tässä omassa prosessissa vielä käydä läpi ja niiden lukeminen tuntui kyllä tosi hyvältä ja lohduttavalta.

Mä jäin ite miettii mikä mulle on ollut parhaimmat lohdutukset tässä menetyksessä... Ne on oikeastaa aika arkeen perustuvia. Yksi sanoi, että sano vaan, jos on jotain missä voin auttaa tai tehdä.... Yhdelle ystävälle purin asiaa spostiin ja vastaukseksi sain "haluatko, että tulen sinne? Voin tarjota korvaparia, lastenhoitoapua tai kodinsiivousta"... Ja halaus on kyllä ollut paras osanotto...

Mutta mut voi siirtää nyt taustalle. Miehen toiveesta katsotaan sitten joskus myöhemmin, ehkä syksyllä tai sitten ei.

Mä olen ollut nyt viimeiset 5 päivää ihan puhki. Voisin vaan olla sängyssä, jos se olisi mahdollista... Väsyttää ihan hirveästi...

 

Neiti-81, tykkäsin kanssa tosi paljon sun kirjoituksesta. Ainoa mitä en voi allekirjoittaa on se tarkoituksen usko. Mun on vaikea uskoa, että kaikilla asioilla on tapahtumisessaan tarkoituksensa, varmasti kyllä merkityksensä... Mutta tosiaan sulla oli paljon sellaisia ajatuksia joita en ole vielä ehtinyt tässä omassa prosessissa vielä käydä läpi ja niiden lukeminen tuntui kyllä tosi hyvältä ja lohduttavalta..

Ei ole kauaakaa aikaa kun mä olin noissa ajatuksissa, ettei ole tarkoitusta, suutuinkin niille jotka väittivät niin. Mä olen siis elänyt koko elämäni uskoen kaiken olevan sattumaa. Nää ajatukset ovat kummunneet vasta tänä vuonna.
Se vie aikansa. Mä vihasin maailmaa, sen epäreiluutta, ja sitä että miksi aina mulle... miksi miksi miksi. Mun sydäntä viilsi kavereiden vahinkoraskaudet aborttipuheineen, heidän tupakanpoltto odotusajalla. Mun sydäntä vaan pisti se, miten tajusin, miten vähän he ymmärtävät.. mitä riskejä.. miksei niillä mene kesken kun eivät osaa arvostaa sitä, minkä lahjan ovat saamassa.
Mä olin hyvin katkeraksi muuttumassa, ja täynnä tuomitsemista.
Mikä mussa on niin pahaa että mua rangaistaan näin.
Joka kaverin plussaus sai aikaan monen päivän itkut, niin koville se otti. Omat unelmat valui pöntöstä alas, kerta toisensa jälkeen. Ja kaikki vaan tolkutti että onhan mulla jo kaksi lasta, mikä loukkasi kahta kauheammin. Enkö olisi siis saanut toivoa lisää lapsia? Vähentääkö se sitä surun määrää jollain tavalla. Sanoin yhdelle että heti kun on synnyttänyt 19viikkoisen ihmisenalun metalliastiaan, voi tulla kertomaan mulle että mun suru on vähempää kuin jonkun muun.
Mä olin niin rikki, en tiedä käsitänkö itsekkään täysin kuinka rikki olin jo henkisestikin.
Mikä minä olin heitä tuomitsemaan, loppujen lopuksi? Jokainen tekee omat valintansa, eikä se ole minulta pois, tai he tee sitä minua ärsyttääkseen.
Ne ovat heidän ratkaisujaan, ja minun pitää kunnioittaa niitä. Ei välttämättä hyväksyä, ei tarvitsekkaan, ja minulla on syyni siihen, mutten voi tuomita muita. Heidän onni ei ole minulta pois. Minä en tekisi niin, polttaisi odottaessa tai ottaisi mitään riskejä, mutta se on mun moraali ja ajatusmalli, ei kaikkien.

Erinäisten tapahtumien johdosta mun maailma kääntyi päälaelleen.
Toki sain vihdoin Ilonan, mutta vasta nyt tänä vuonna kun taas on yrityksessä jo 2 epäonnistumista, tuulimuna ja varhainen km, olen pystynyt asennoitumaan eritavalla. Mä vaan koin eräänlaisen herätyksen. En uskonnollista, tavallaan, vähän erilaisen, sanotaan niin.
Heräsin siihen että asiat tapahtuu niin kuin on tarkoitus, ja jokaisesta tapahtumasta voi oppia, kasvattaa itseään.
vaikea selittää...
Mutta jos joku olis jaaritellu mulle tälläisiä asioita vuosi sitten, olisin vetänyt varmaan pataan.. eli tämä on puhtaasti se, millä mä olen vihdoin saanut rauhan.
En voi vaikuttaa menneeseen, enkä tulevaan, joten on elettävä NYT, tässä. sillä kokoonpanolla mikä on. Nauttien siitä
Jos en enää elävää lasta syliin saa, luotan että näin sen sitten kuuluu olla.

Toisaalta uskon että maailma peilaa minua itseäni: mulle on käytännössä tapahtunut kaikki mitä olen pelännyt: on avioerot yms. Mutta loppuviimeksi mun elämä on nykyään juuri sellaista josta olen haaveillut. Tapahtumien myötä olen valinnut sydämen mukaan.
Kun otan sen positiivisen asenteen, heti aamusta, niin toivon että se peilaa mulle takaisin: päivästä tulee positiivinen ja hyvä.

Mulla on edelleen työstettävää paljon, mutta työstän niitä. Olen mm. alkanut meditoida ja tutkimaan mun omaa sisintä minääni, joka on mulle itseasiassa vieraampi kuin luulin. Mutta mielenrauhan olen löytänyt jo melko pitkälle:heart:

KATTIKATI, sulla on kivanoloisia ystäviä:heart: ja mahtavaa että ovat osanneet olla tukena.:hug: Sinäkin taidat tukea ystäviäsi vaikeina aikoina

TOIVOTONKO, onnea plussasta:heart:

MALTTAMATTOMALLA oli ihania ultrakuvia:heart:

TUULIANNALIINA, :hug:

CATTIBRIE, pahoittelut menetyksestäsi :hug:

PIUULLE ovistuulia:flower:

PINK ja SIREL, onnea teillekin plussista:flower::flower:


Tulipa taas sepustus
Nyt meen isännän kans saunomaan, josko heruis muutakin ku kunnon löylyt

 

Neiti-81 mä olen aina ollut sitä mieltä että kaikella on tarkoituksena ja kun jälkikäteen asioita aina pohtii niin olen todennut että hyvä ettei asiat mennyt niinkuin silloin suunnitteli vaan aivan toisella tavalla... nyt kun ajattelen tuota km mikä itsellä oli niin silläkin oli tarkoituksensa ja vaikka se koville ottikin niin ehkä parempi kuitenkin näin (monestakin syystä ajateltuna), nyt olen kuitenkin taas tukevasti raskaana ja toistaiseksi kaikki hyvin vaikka vainoharhainen tämä raskauden suhteen tunnunkin jossain määrin olevani.

Tsemppiä tänne kaikille, edelleenkin käyn lukemassa teidän juttuja ja todella puhallan teille plussa tuulia :heart:!

ipna 17+3

 

Neiti-81 hieno kirjoitus, tuohon on minun helppo samaistuakkin...en tiedä onko hormoonit vai mitenkä, mutta tippahan tuosta tuli linssiin.
Sisäinen rauha tekee ihmisestä taistelijan, voittajan. Se ei tosiaan tarkoita sitä, että tuudittuu vaan olotilaan "sellaista sattuu" tai "kaikella on tarkoituksensa" vaan se
sisältää ja saakin sisältää tunnekuohua, tuskaa, surua...sen prosessin läpikäynti omassa päässä on minkä tahansa surun yllättäessä todella todella tärkeää. Minulla on edelleen sellaisia suruprosesseja päässäni, joista tiedän, etteivät ne koskaan ole "valmiina" koska menetys on ollut niin suuri, suurempi kuin elämä (Puhun tässä läheiseni kuolemasta). Mutta vastoinkäymiset silti ovat minuakin kasvattaneet, ajattelumaailmaa laajentaneet ja sympatiakykyni on edelleen parantunut. Olen muokkautunut paremmaksi ihmiseksi tavallaan niiden myötä. Ymmärrän toisen surua, osaan ja haluan auttaa, olla tukena...vaikea selittää.

Yritän aina huonoina päivinä hokea itselleni: "Mieti sitä mikä elämässäsi on hyvin ja keskity siihen. " minusta se on hyvä neuvo.

Jaksamista kaikille ja aurinkoisia plussa-tuulia!

Toivotonko 6+4

 

Hmm, olisikohan jollain teistä täällä enemmän kokemusta km:n jälkeisistä raskaustesteistä... Voiko raskaustesti haalistuttuaan vielä tummua, vai voisiko tässä nyt olla kyse uudesta raskaudesta? VAI kuvittelenko mä nämä viivat nyt ihan kokonaan? Olen tuijotellut näitä testejä jo niin kauan, että viivat hyppii silmissä (kp:t laskettu km:n ekasta vuotopäivästä, ja oviksen luulen havainneeni oireiden perusteella)

kp7 Aijaa.com - 10274863
kp14 (dpo0) Aijaa.com - 10274864
kp20 (dpo6) Aijaa.com - 10319976

 

mosmos: et sä kuvittele, kyllähän noissa kaikissa viivat näkyy ja kyllä se silmään näyttäisi siltä, että tuo kp 14 viiva olisi haaleampi kuin kp 20. Mutta en kyllä silti usko, että voisi olla vielä uudesta raskaudesta. Yleensä sanotaan, että km:n jälkeinen kierto on noin viikon pidempi kuin normi kierto eli yleensä vasta ovuloidaan tässä vaiheessa km:n jälkeisessä kierrossa eli noin kp 20. Menee kuitenkin se hetki km:n jälkeen, että keho alkaa työstää uutta kiertoa. Mulla on ultrattu useamman km:n jälkeen ja näillä paikkeilla on näkynyt melkein kypsä munasolu joka kerta, mutta vain kerran se on irronnut eli 6+3 tapahtuneen spontaanin km:n jälkeen ja siitä sai alkunsa kuopus. Muilla kerroilla hcg:tä on ollut vielä sen verran jäljellä (myöhäisemmät km:t) ettei munasolu ole päässyt irtoamaan ollenkaan. Yleensä r-testi ollut puhdas nega vasta 5 viikkoa km:n jälkeen, jolloin myös yleensä ekat menkat alkaneet. Oletko käynyt jo verikokeessa km:n jälkeen?

 

Neiti-81: kiitos viisaista sanoista ja haleista! Sun kirjoituksesi antaa voimaa pettymysten keskellä. Tänään pärähdin itkuun siskolle, joka on tukevasti raskaana, oli sentään hyvä, että sain avoimesti tunnustettua, ettei hänen raskautensa ole minulle yksinomaan ihana uutinen. Tai onhan se, mutta omat menetykset tulevat mieleen. Sisko on 4v nuorempi.

Mosmos: minä en kyllä millään tihrustamisella näe noissa missän kuin yhden viivan, eli negoilta minusta näyttää kaikki tyynni. Mutta senhän voi tulkita hyvänä uutisena, että hgg laskenut noin nopeasti. Uuden yrityksen voi aloittaa levollisin mielin. Mulla r-testi näytti negaa 2 viikkoa lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen, enkä sen jälkeen ole testejä päässyt tekemään (ei ole tärpännyt, en yleensä testaise ennenkuin kk on myöhässä, eikä ole olleet).

Plussapäiviä!

 

malttamaton ja Tuuliannaliina, hyviä pointteja! Pitäisi olla tyytyväinen, että noinkin olemattomia viivoja tulee, tässä tilanteessa sehän on vain hyvä asia Mulla on hcg-verikoe maanantaina, mutta en vaan ole osannut rauhoittua odottamaan ennen sitä. Olen aina ollut vähän tämmöinen, että haluan tietää kaikesta kaiken ja nyt heti Tulen kyllä sitten kertomaan mitä ne siellä sanoi, auttaa ehkä ymmärtämään noitakin testejä paremmin.

 

Täällä on ollut monia hyviä kirjoituksia. Mä olen aina vahvasti uskonut, että kaikella on tarkoituksensa. Syvällä tosin olen käynyt uskomukseni kera, kun olen ku:sta ja kkm:sta yrittänyt päästä ylitse. Niihinkin olen ajan kanssa saanut hieman perspektiiviä, mutta sitä en tietenkään ymmärrä miksi sellaisia pitää kokea. Elämä on tuonut mukanaan yllätyksiä ja muutoksia menetysten jälkeen ja ne ovat hieman auttaneet. Ja arvostus kaikkea olemassa olevaa ja erityisesti esikoista kohtaan on kasvanut entisestään.

ja sitten (.) mulla on kuulkaas vahvasti semmoinen olo, että nyt olisi tärpännyt. En vain jostain syystä saa mennäkseni ostamaan testiä. Ihmeellistä, jonkinmoisesta itsesuojeluvaistosta varmaankin kysymys, mutta en kyllä ymmärrä miksi. Josko huomenna..

 

Torstaina 7.6.2012

HAAVEISSA ESIKOINEN

heidukka__26v__KM 3/12__________________________KP 20/28
Sachie__20v___KKM 3/12__________________________KP 71/32
miuku9__21v___TM 2/12___________________________KP 21/28-30
tuuliannaliina__38v__KKM 4/10, 2/12__________________KP 26/28
Starhope______KKM 3/12___________________________KP ?
Taivaanrannan maalari__KKM 3/12____________________KP 15/32
Jiiii___26v__KM 3/12_______________________________KP 21/26-28
Mirtsu81_____KKM 4/12_____________________________KP 7/34-37
Miwwi___21v____KM 5/12___________________________KP ? /28-35
Miramei___24v___KKM 4/12_________________________KP "51"/33-38
Mosmos____22v___KKM 5/12_______________________KP "23"/30-32


HAAVEISSA TOINEN

cannes__34v___KKM 11/09, KKM 1/12________________KP 27/28-33
Sanniz__34v____KU 3/11, KKM 1/12_________________KP 35/28-30
MiNalo__27v___KKM 6/11, KKM 3/12_________________KP 30/28-32
Quu__35v_____KM 10/10,12/10,3/11,8/11,3/12________KP 16/28-32
pupu75__36v____KM 1/12__________________________KP ?
kultakimpale2___KM 10/08,KKM 3/09,KM 12/10,KKM 4/12___KP ?
Lilleri82__30v___TM/KM 11/11______________________KP 22/27-35
Suikkis_________KM 3/12__________________________KP 15/23-29
Naneni___28v___KM 5/12___________________________KP ?

HAAVEISSA KOLMAS

Missa-76____KM 04/11, TM 3/12_____________________KP ?

HAAVEISSA NELJÄS

Neiti81_30v_gen.kesk.12/08,KM 6/09,6/10,10/10,11/10,TM 3/12_KP 20/24-27
dyddö_29v_KM 5/05,9/06,1/07,11/09,enkelityttö 1/11,1/12__KP 11/30-33
kokkeli_____KKM 4/12_______________________________KP 18/25-28

HAAVEISSA VIIDES

puskajussi__40v__KKM 12/11_________________________KP 35/28-30
miss bamse____KM 11/10____________________________KP 40/28
Carolina30+____KM 06/09,TM 03/12___________________KP 21/28-30
piuu__30v__KU 3/12________________________________KP 14/28-?

:heart: :heart: PLUSSANNEET :heart: :heart:

Tammikuu: Koski, adora, Riikka90, _Lumi_, Fantteli
Helmikuu: Unelma kolme, Neiti -81, Micaela, Johnu, Idylli?
Maaliskuu: Nellielli, Ipna, rontti1, Missa-76, Daizy06, Jenksula
Huhtikuu: mame31, malttamaton, Wandii, P12, tiiru, vaavimasu, meadow, Lynette, Suerte, m1n1
Toukokuu: zoobles, *kenguru*, adora, Aniit, diiselikissa, Pink89, Sirel, Toivotonko

TAUSTALLA:

mammuzki, DingeLiDong, miinu92, maikkuliini, beebe010, taraolivia, Suerte, cannes, miinä, fossiili, hannahi1, salasei, Whisky Peat, mamiksi monelle, iitu85, kodehu, Scarleth, duello, Vinku85, Sussu-72, kattikati, Cattibrie

Linkki odotuspuolelle siirtyneisiin:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2142502-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2012-a/keskustelu/lapsen...-kevat-2012-a/

 

MUA JÄNNITTÄÄ!! tuskallisia nämä päivät, kun odottelen, että vois alkaa testaileen...:headwall: ei jaksais oottaa yhtään. Tänään kuitenkin vasta dpo 8, joten tuskin vielä on mitään mieltä testailla.. vai? mitään merkittäviä oireita ei kyllä oo, mutta silti toivon.. alamaha oikealta puolelta tuntuu sillon tällön "menkkamaiselle" ja vähän on vihlontaa, mutta tosiaan ei oikeastaan kunnolla mitään.. saas nähä!