Moi taas.
Siirryn tuolta helmikuun helmiäisistä tähän ketjuun. Ilo kesäkuisesta plussasta kesti viime viikon maanantaihin asti, jolloin alkoi rusehtava vuoto. Tiesin, että se on taas menoa ja niinhän se vuoto yltyi loppuviikkoa kohden. Torstaina soitin neuvolaan ja sain sitä kautta lääkäriajan perjantaiaamuksi. Lääkäristä lähdin suoraan sairaalaan naistentautien polille, jossa ultrassa ei näkynyt sykettä ja todettiin, että keskenmeno oli käynnissä. Raskausviikkoja oli 9+6 mutta pikkuinen alkio oli menehtynyt ilmeisesti jo seitsemännellä viikolla.
Sain ohjeen ottaa Cytotecit seuraavana päivänä mutta kotiin päästyäni suurin osa raskausmateriaalista tulikin jo spontaanisti ulos. Tuntui kuin olisin synnyttänyt koko illan, koska supistukset olivat todella kivuliaat eivätkä kipulääkkeet auttaneet. Se oli ihan hirveää. Otin silti Cytotecit lauantaina, jotta kohtu tyhjenisi varmasti.
Pahita tässä on se, että kaikki tuntui olevan kunnossa siihen maanantaihin asti. Pahoinvointiakin oli enemmän kuin esikoisesta. Onneksi olin kesälomalla, että pystyin lepäämään ja nukkumaan esikoisen kanssa päiväunia. Tuntuu julmalta pilalta, että ensin joutuu kärsimään viikkoja pahoinvoinnista ja sitten synnytyskivuista mutta tuloksena ei silti ole lasta, pelkkää verta vain.
Ja se raskauspahoinvointi jatkuu edelleen, mikä ei auta asiaa ollenkaan.