Kesäkuun 2008 odottajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lynn_e
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moi kaikille,

Enpä oo viikkoon kerenny täällä käymään ja kaikkia iloisia ja vähemmän iloisia asioitakin kerennyt käymään täällä. Ihanaa kun alkaa toisilla sykkeet näkyä ja kuulua ja tulee niitä kunnon varmistuksia raskaudesta mitä minä vasta odottelen.
Mun neuvolakäynti ensimmäinen sellainen ois keskiviikkona, äsken katsoin et nyt ois viikkoja 7+4 mut sehän varmistuu sitten neuvolassa.
Piti kysymäni et kun moni on jo käyny ultrassa niin kuuluuko se teidän ihan äitiysneuvolaohjelmaan vai käyttekö yksityisesti?
Täällä meilläpäin ensimmäinen ultra on viikolla 12 ja toinen viikolla 20. Tietty jos tulee jotain erikoista niin seurataan useemminkin mut noi kaks on ne perusjutut. Eli minä joudun odottamaan vielä varmistuakseni tovin jos toisen=(
Oireet on alkanut pikkuhiljaa helpottaan, pahoinvointia ei enää paljoa ole, enkä ole niiin paljoa ees nukkunu...

Kommenttia näistä syömisistä, sokerirasituksista jne. Mullakin siis jo ennestään ylipainoa ja tiedossa on että tässäkin raskaudessa sokerirasitukseen joudutaan. Ensimmäisestä se rasitus vielä tehtiin niin että piti juoda sellaista kunnon sokerivettä niin sanonko kuinka pahaa se teki??? Nieleskelin vaan ja ajattelin että tää hoidetaan kerralla ettei toistamiseen sitä lientä täydy juoda. Positiivista tässä on se, että työpaikan terveystarkastuksessa mulle tehtiin toi sokerirasitus toistamiseen niin sen verran oli kehitystä tapahtunut että se litku maistu ihan kokikselle niin ei tehny niin pahaa lähellekään sitä juoda...

Aina tässäkohtaa kun alan kirjoittaa niin unohdan mihin kaikkiin mun piti sanoa mielipiteeni se nyt jääköön... mut oon oikeesti huomannu et mulla on hirveesti tullut keskittymisvaikeuksia, töissä unohtelen mitä pitää tehdä, en sisäistä puoliakaan mitä mulle sanotaan ja sekoitan alati sanoja jne. Onko muilla näitä vai oonko vaan niin hiton sekaisin...

Tupakoinnista ja alkoholista oli vielä;
Siis juuri edeltävänä viikonloppuna ennen plussaani olin viihteellä ja olin oikein kunnon reippaassa humalassa. Enkä pode siitä huonoa omaatuntoa, koska silloin en voinut tietää. Samoin kävi ensimmäisenkin kanssa, silloin vaan käytin nykyistä enemmän ja tiuhempaan alkoholia ja tyttö syntyi täysin terveenä ilman mitään merkkejä alkoholista. Alkoholi on minulle raskaudenaikana ehdoton ei. Mutta tupakointi tuottaakin sitten minulle ongelmia, enkä ole päässyt siitä edelleenkään eroon. Olen siis tupakoinut reilut kymmenen vuotta. Esikoisestakin tupakoin, tosin vähensin "normaaliin" verrattuna, eikä ollut koliikkia, univaikeuksia, eikä muutakaan. Tai pieni tyttö oli syntyessään. Nyt siis taas olen vähentänyt, mutta tuntuu että eroon ei kokonaan pääse. Onko kellään hyviä vinkkejä siitä miten pääsisi eroon, koska sitä haluaisin, mutta selkärankaa ei vielä riittävästi ole.... kommenttia...
 
...kyllä luulisi parhaan motivaation tupakoinnin lopetukseen löytyvän siitä plussatestistä ja raskaudesta. Tulevasta lapsesta! En hyväksy raskausaikana tupakointia ollenkaan (puhumattakaan mistään muusta käytöstä, alko, huumeet yms.) Miksi hommaudutaan raskaaksi ja sitten vaarannetaan lapsen terveys/elämä polttamalla tupakkaa!!

En itse ole koskaan polttanut (edes maistanut) joten en voi tietää kuinka tuskallista se lopettaminen on mutta silti minusta jokaisen pitäisi peiliin katsoa ja tiedostaa että vaarantaa lapsensa joka henkosella!!
 
Tuosta tupakasta on todella vaikeaa päästä erilleen, vaikka kuinka järjellä ja tunteella asiaa miettii. Tiedän omasta kokemuksesta. Toivoisin, että tässä ketjussa ei aloiteta tuota moraalisaarnaa, koska juulia78 varmasti tietää riskit ja potee asiasta kovaa syyllisyyttä. Koitetaan päinvastoin keksiä keinoja ja vinkkejä, miten lopettaminen onnistuu. Minun neuvoni on (mikäli kerralla lopettaminen ei onnistu edes nikotiinikorvaustuotteiden avulla) asteittainen vähentäminen eli joka päivä yksi - kaksi vähemmän, kunnes elimistösi tottuu vähempään nikotiiniin.
 
Hei Juulia78!

Kirjoittelen tuolta maaliskuisista. Olen polttanut reippaat 10 vuotta 1-2 askia päivässä. Olin aina kuvitellut, että raskautuessani lopettaminen tulee varmasti olemaan todella helppoa... Mutta kuinkas kävikään... Plussan tultua sauhuttelin sitten vielä ainakin kuukauden, mutta kuitenkin niin huonolla omalla tunnolla, etten oikeastaan paljoakaan vetänyt keuhkoihin. Lisäksi poltin Kentin vaaleanvihreitä joissa on vain 0,1mg nicotiinia. Eli vähemmän kuin missään muussa merkissä. Hetken kuluttua totesin että nyt on enää kyseessä tapariippuvuus, joten karistin noi loputkin tuhkat pois. Lopettamisesta teki helpomman se että mies halusi lopettaa samalla. En kyllä ole vaatinut hänen lopettavan, mutta lopetti kuitenkin, tosin kaljotellessa polttelee yhä kavereiden kanssa eikä minulla ole mitään sitä vastaan (silloin tällöin vielä muutenkin). Lopettaminen ei todellakaan ole helppoa. Valitettavasti minullakaan ei ole siihen mitään poppakonstia... Yhä tekee mieli joka päivä polttaa. Unelmoin hetkestä, kun lapsi syntyy ja saan viinilasin ohella ensi kesänä nauttia savukkeen. Hartaasti toivon ettei näin käy ja ettei se maistuisi niin hyvälle kuin ennen. Paljon mahdollista, tiedän. Ensi kesänä sen sitten näkee. Todella toivon etten enää ikinä sorru. En uskaltanut vauvan takia käyttää nikotiini korvaus tuotteita, ja järkeilin sitten toisinpäin, etten voi polttaakaan. On se aika kivaa, kun tupakka ei enää ohjailekaan elämää niin paljon... Toisinaan kaipaan sitä tauotusta jonka se teki päivääni. Onnea yritykselle joka tapauksessa!

-Rv 18
 
Hei!

Täällä pärähti tänään jo yhdeksäs viikko käyntiin!!
Ensi viikolla on sitten jännä viikko; ma:na neuvola ja ke:na ultraan. Ihana juttu!Vi

Vitamiineja: mitä syötte odotusaikana?
Itse ostin tänään Lady Vita Plussaa joka on odottajille ja imettäjille. Siinä on mukana foolihappoa ja sinkkiä mitä suositellaan kovasti varsinkin alkuaikoina!

Tupakointi: Ei ongelmaa täällä. Esikoisesta tiedettyäni lopetin kuin seinään ja yllättävän helppoa se oli, kuitenkin olin polttanut 7 vuotta askin päivässä. Nyt olen tosi onnellinen että pääsin siitä eroon, niin ällöttää nykyisin, se on niin ruman näköistäkin.
Tsemppiä sen kanssa taisteleville! Eroon siitä kannattaa päästä, tulee niin paljon parempi olokin ja se rahamäärä minkä siinä säästää...


 
en todellakaan kysyessäni kaivannut mitään moraalisaarnaa ja tuki sinulta tuli tarpeeseen kun luin pari ensimmäistä vastausta, iso kiitos sinulle.
Tuomitseminen niiltä ketkä eivät ole koskaan edes tupakkaa maistaneet on mielstäni turhaa, koska vaikea kommentoida jollei ole kokemusta.
Mutta kuitenkin aion yrittää ja minulle sopivimmalta kuulosti toi vähennys, 1-2 savuksetta päivässä ja kun ei niitä enää paljon 10:ntä enempää mene, niin raittius olisi suotavaa parin viikon kuluttua, tai siihen ainakin tähtään.

Mä en ole mitään vitamiineja odotusaikana käyttänyt, syöpöttelen vaan reilusti eri hedelmiä ja kasviksia niin eikös ne niillä menisi.

Viimeksi kirjoittelin myös noista ultrassa käynneistä kun niin moni jo 6-8vkolla käynyt, eli käyttekö yksityisesti vai kuuluuko se äitiysneuvolaohjelmaanne???

terveisin juulia
 
Juulia78:lle Sparraan sua lopettamaan.
Kokemuksesta tiedän ettei se tosiaankaan ole kovin yksinkertaista! Eikö kuitenkin joskus ole ihan elämää tehdä vaikeakin päätös.
Mun ohjeeni sinulle; päätä etukäteen että kuinka paljon annat itsesi polttaa. Ite päätin että viikonloppuna voin polttaa YHDEN tupakan jos on aivan pakko. Siihen asti paloi puoli askia päivässä. Ja voin rehellisyyden nimissä sanoa että joskus perjantai-illan odottaminen alkoi maanantaina. Mutta jos sitoutuu johonkin tiettyyn lukuun ("vahentäminen" ei motivoi, kun ei ole konkreettista) niin onnistuu! Annan siitä sanani. Ja jos olet "heikko", kirjoita luku/lupaus paperille ja laita jääkaapin oveen.
(Mutta jos ei ole aikomusta oikeasti lopettaa niin deletoi mun neuvoni.)
Tsemppi päälle! Pystyt siihen!

Minäkin ihmettelin että missä niin moni käy ultrassa ihan varhaisessa vaiheessa? Ellei systeemi ole muuttunut niin täällä Itä-Uusimaalla käydään ultrassa vk 13 ja 20 (tms)
Maksatteko ultrat itse?

Vitamiineista, mä vedän ALOEE! Ja kalaöljykapseleista saan D:tä, kun sitä ei aloe sisällä. Ja sitten syön (näköjään taas ihan samalla tahdilla kuin ekassa raskaudessa eli koko ajan) monipuolista ja mahdollisimman luomua tai lähiruokaa.

Sokerirasitustestistä; meidän neuvolantäti oli oikea PAINONVARTIJA ainakin 1. raskaudessa ja mun kanssahan sitä painoa sai vartioidakin.. Kerran oli tullut painoa 1,5 kg/vko (ja se haarukka tais tosiaan olla se 1 viikko), se juhlavasti passitti mut testiin, että nyt se diabetes sitten sulle iski - minähän varoitin.
Arvot oli erinomaiset.. joista täti ei sitten ensin edes maininnut. Kertoi sitten kun kyselin. "Ai niin.. no, ei siinä mitään ollut"
Ihan varmaa on että labralle käy mun tieni taas tässäkin raskaudessa. Onhan ylipainoa jo nyt 3 kiloa!
Innostaa niin paljon ilmottautua neuvolan asiakkaaksi! Kun neuvotaan kuin pientä lasta. Siitä se nimi tietysti tulee, mutta jotenkin mua vi***taa sellainen aivottomana pitäminen.

Kauhee angsti mulla. Meen petiin nyt.
Voikaa hyvin (tai edes jotenkin)
Satu

 
Tupakoimisen lopettamiseen ei kokemukseni mukaan auta ihan lopullisesti kuin vankka päätös ja oma halu. Lopetin 3 vuotta sitten 7 vuoden polttamisen jälkeen niin sanotusti kuin seinään. En käyttänyt mitään nikotiinivalmisteita. Ainoat todella heikot hetket meinasivat tulla humalassa, mutta silloin kaverit olivat tukena enkä lopulta retkahtanut kertaakaan. Raskaana olevalla on sikäli helpompaa, että ei tarvitse kestää humalasortumisen riskiä ;) Tsemppiä vaan kaikille pikaiseen lopettamiseen!

Me mennään ultraan 8+3, ensimmäinen ultra kaupungilta on vasta viikolla 13, ja en todellakaan selviytyisi hengissä stressistäni sinne asti. Olen jo nyt niin kiintynyt tähän pikkuiseen alkioon, että olisi vähän liian kova paikka saada vaikka noilla viikoilla tietää tuulimunasta. Ultra maksetaan itse, mutta opiskelijana käyn YHTS:llä, ja tähän mennessä gynegologikäynti (munasarjojen) ultrauksen kanssa on maksanut 4€. :D
 
Maksan ultran itse eli menen yksityiselle. Viimeksi ultrasta löytyi rv 9 kuollut sikiö jonka kehitys oli päättynyt vajaa viikkoa aikaisemmin. Oli ilman muuta selvää, että nytkin varhaisulrtaan menen. Eli sehän minulla on ensi ma.

Juulialle voimia tupakasta vieroitukseen!!!!!
 
Minä pääsin varhaisultraan taustani vuoksi (kohtukuolema rvko 36) lähinnä oman pään takia. Kävin Hyvinkäällä sairaalassa jossa meillä on muutkin ultrat. Jouduin maksamaan sen normaalin 22e käynnistä. Koko raskauden ajan saisin räätälöidä itselleni ultrat miten haluan, mutta tuskinpa siellä ravaamaan alan. Se kun ei auta mitään, jos sykettä ei löydy niin sille ei voi mitään. Koitan päästä loppuun asti suht "pää tyhjänä", Stressi ei ainakaan tee hyvää, kenellekään.
Tupakoinnista: Itse en ole koskaan polttanut mutta siskoni on 15-vuotiaasta vetänyt ihan reilusti ja on nyt 30v, viime vuonna kun alkoi odottaa esikoistaan, lopetti kuin seinään. Sanoi että alku oli vaikeaa, mutta halusi tehdä sen vauvan vuoksi.
Vitamiineista: Mulla on käytössä odotusajan -vitamiini purkki, en nyt muista nimeä mutta voi ottaa 1 tai 2 päivässä. Mutta jos monipuolisesti syö, niin ei kai silloin lisävitamiineja tarvitsisikaan... Foolihappohan on tärkeää etenkin alussa, mutta monipuolisella ruualla sekin kai hoituu.
Päivänjatkot S
 
En ole syönyt mitään ekstravitamiineja, vaan olen pyrkinyt syömään mahdollisimman monipuolisesti ja hyvin. Kysyn sitten neuvolasta, että tarvitsenko heidän mielestään jotain lisävitamiineja tms.
 
Hei onko teillä muilla kesäkuisilla pahoinvointia minkä verran??? Mua kuvottaa lähes tulkoon jatkuvasti. Ei auta vaikka syön tai en. Äskenkin kävin vessassa kakomassa, mutta ei tullut ylös asti mitään.

Eilen kun pääsin töistä kotiin, menin sohvalle viltin alle ja nukuin tunnin :) Miestäkin hieman huvittaa tämä väsymys..... ;)

Itseään kyllä inhottaa, kun kotityöt meinaa jäädä tekemättä. Kaupassa kaynti, ruoanlaitto, siivous jne tuntuvat nyt aika ylivoimaisilta tehtäviltä.

Mulla on multivita (muistaakseni) + foolihappoa tbl/pvä.

Täytyy jatkaa taas työntekoa :)

Katzu 6+3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Katzu:
Hei onko teillä muilla kesäkuisilla pahoinvointia minkä verran???
Tänään oli ensimmäinen oikein kunnon paha olo, mutta en oksentanut kuitenkaan. Piti työmatkalla poiketa kauppaan ostamaan ruokaa, kun olin ilmeisesti syönyt liian vähän aamupalaa. Hetken kyllä pelkäsin oksentavani kadulle, ja ehdin jo ajatella, että onneksi kaikista Suomen kaupunginosista olen Kalliossa, jossa julkioksentelijat kuuluvat asiaan :)
Aikaisemmin on ollut vähän kuvotusta, ja tulee omituinen mahaolo, jos on yli 4 tuntia putkeen syömättä.

 
Pahoinvoinnista... Mulla on samanlaista kun kolmessa aikaisemmassakin raskaudessa että kuvottaa muttei tarvitse sentään ökäämään lähteä. Hyvä niin, enpä tiedä kammompaa kuin oksentaminen. :P! mulla loppuu yleensä kaikki tuolla 12 viikolla ja sen jälkeen on ollut ok olo. Paitsi että sitten alkaa selkävaiva...
Aika hiljainen ainakin vielä tämä kesäkuulaiset... saa nähdä miten jatkossa.
Terkuin S
 
Täälläkin on kuvottanut koko aamun, mutta menen vielä niin alkua, että en tiedä vaikka johtuisi jostain muustakin (5+5). Mäkin syön niitä raskausmonivitamiineja. Aika oireetonta ainakin vielä.
 
Pahoinvointi on mulla ollut toistaiseksi helpoittamaan päin, ja tullut aina silloin kun ruokailuista pitempi väli. Yritän syödä vähän ja säännöllisesti. Pahoinvointi oli sellasta että vessaan sai mennä, mutta yleensä tuli yökittyä ihan tyhjää, eikä sekään kivaa ollut.
Lähipiirissä on kuitenkin ollut niinkin voimakasta pahoinvointia että äiti joutui molemmissa raskauksissaan tiputukseen saakka koskaoksentelu oli niin voimakasta, normaalipaino tippui noin rvko:lla 8-20 10kiloa. Lapset kuitenkin syntyi terveinä ja kyllä se äidinkin oksentelu väheni ja olo koheni loppuraskaudessa...
 
Olipa outo lääkärikokemus. Kävin silmätulehduksen takia lääkärissä, ja kysyin lääkkeestä, että onko tämä nyt mulle sopivaa. Lääkäri (joka oli muutenkin tosi outo) luki näytöltä, että "varovaisuutta noudatettava raskauden aikana", ja totesi naurahtaen, että "mitähän tuokin tarkoittaa". Ei sitten edes vaivautunut katsomaan jotain toista lääkettä minulle.
Piti sitten paljastaa vauva-asia äidille, kun äiti on lääkäri. En todellakaan olisi noilla perustein uskaltanut lääkettä käyttää. Äiti lupasi katsoa minulle jonkun sopivamman vaihtoehdon, vaikka arvelikin riskin pieneksi.
 
Pahoinvoiville ykkösvinkkini on vauvan heldelmäsoseet. Ainakin minulla tuntuvat auttavan "omituiseen mahaoloon" aika nopeasti, ovat helliä vatsalle ja kaiken lisäksi vielä terveellisiä, varsinkin kun valitsee sokeroimattomia versioita. Kun vielä säilyttää soseen jääkaapissa, niin viileys tuntuu ainakin minulla ihanalta.
 
Minulla on kuvottavaa oloa, mutta menee ohi hedelmiä syömällä. Mulla onkin aina pöydällä mandariineja =) Lisävitamiinia olen syönyt, että foolihappoa tulisi riittävästi. Foolihappohan auttaa sulkemaan alkion hermostoputken (vajavainen sulkeutuminen voi johtaa aivojen huonoon kehittymiseen). Mutta, kun syö monipuolisesti, tuskin tuota lisävitamiinia tarvitsee.

Olen polttanut tupakkaa liki 20 vuotta =/ Lopetin tupakoinnin, kun odotin esikoista ja en polttanut kun imetin.. mutta sitten se savuttelu alkoi uudestaan.
Nyt syksyllä elokuussa lopetin polttamisen, ilman laastareita tai muita vastaavia valmisteita. Minulle motiivina savuttelun lopettamiseen, on vauva jota odotan. Lopetin jo ennen kuin aloin odottaa, koska vauvakuume oli kova=) Nyt ei edes tee mieli savuja, eikä alkoholia.
En tuomitse polttajia, koska tiedän miten vaikeaa se lopettaminen on (yritin lopettaa monta vuotta). Siksi tsemppiä kaikille teille, jotka taistelette lopettamisen kanssa.
En paheksu sitä, että alkoholia ottaa.. kun ei vielä tiedä että odottaa. Mutta, jos ottaa alkoholia ja tietää että odottaa vauvaa, niin sitä en hyväksy. 40 raskausviikkoa on lyhyt aika meidän elämästä.. kun kuitenkin kyseessä on masussa kasvavan koko tuleva elämä. Eikö sitä äitinä tee kaikkensa, että lapsi syntyisi terveenä? En ainakaan itse halua ottaa sitä riskiä, että synnytän FAS-lapsen vaan siksi, etten osaa sanoa "EI" alkoholille...

Nyt rv 5+6 menossa.
 
Ihanaa, tänään oli eka neuvolakäynti ja pyysin terkkaria, et voisko yrittää kuunnella sydänääniä. No eka hän yritti kuunnella, mutta ei saanut kuulumaan, mutta katsoi sitten ultralla masun päältä ja löysi vauvan sydämen läpätykset : )! Viikkoja tasan 8. Vielä kaksi viikkoa lääkärineuvolaan, silloin näkisi vauvan tarkemmin...pitkä aika odottaa. Mutta ihana kun tietää, että siellä todella on taas pieni kasvamassa!
 
mä-80: Onnea läpätyksien löytymisestä. Ensikertalaisena jännitys tiivistyy, eka neuvolakäynti tulevana maanantaina....toivottavasti silloin löytyisi noita kauan odotettuja ääniä..
 
lynn_e...............02.06.08.........Toinen (esikoinen 10/06)
linnaeaborealis.....04.06.08.........Esikoinen
Karolina.............05.06.08..........Esikoinen
Juulia78.............05.06.08.........Toinen (esikoinen 09/01)
vaahteranlehti.....06.06.08.........Esikoinen (km 8/07, "km" 12/05)
mä-80...............06.06.08..........Toinen (esikoinen 03/06)
Iines 2..............06.6.08...........toinen (esikoinen 2004)
Pretty in Pink.......7.6.08............Ensimmäinen
EmiliaX..............08.06.08.........kolmas
Nadele............08.6.08(muuttunee)..esikoinen
Sanna. .............10.6.08...........neljäs (6/2000, 7/2003, Enkelipoika 11/2006)
Paksukainen........12.06.08.........Toinen (esikoinen 11/04)
Katzu................14.6.08...........esikoinen (km 12/2006)
Mörkö................18.6.08...........toinen (esikoinen 2006)
Sarana................18.6.08..........toinen (esikoinen 1991)
Angsteri..............20.6.08..........esikoinen
Leenu1................22.6.08..........toinen (esikoinen 11/05)
Satu -81...............22.6.08..........toinen (esikoinen 08/06)
 

Yhteistyössä