Esikoinen on... Ja nyt seuraa purkautuminen romaanin mittasena. Pyydän anteeks, mut ei oikee muuallekkaan pysty vuodattamaan...
Eli mua pelottaa ihan hirveesti omien vanhempien reaktio vauvauutiseen, kun ei olla naimisissa ja koulutki on mulla kesken. Voi kyllä tulla aika sensuroimatonta tekstiä. Vanhemmat tukee mua kaikessa, mitä teen niinku ne haluu ja kehuu koko maailmalle kuinka mahtava tytär niillä on. Mulle harvemmin kovin kauniisti puhuu, yleensä saan vaan kuulla kuinka "tyhmä, saamaton, laiska ja itsekäs" oon. Ja se on suora sitaatti. Vanhemmat on todella urasuuntautuneita ja faija on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Saan jatkuvasti myös kuulla, kuinka pettyneitä ne on, ku en vielä viime kunnallisvaleissa asettunu ehdolle (olin 18). Myös koulu jota käyn, on aivan väärä mulle. Pitäishän nyt heidän tyttären käydä korkeekoulua (en edes osaa lukea kunnolla!), amis on vähä-älysille ja huumeidenkäyttäjille (on lukio kuiteski käytynä ).
Aloin seurustelemaan nykysen avomiehen kanssa 18 vuotiaana, jonka seurauksena vanhemmat ei puhunu mulle kolmen kuukauteen. Vuotta myöhemmin otettiin kissa => mykkäkoulua kuukaus ja veli pisti välit poikki. Taas vuotta myöhemmin otettiin koira => Faija rupes karhuamaan multa vanhoja laskuja satojen eurojen edestä (vaikka itse oli halunnu ne maksaa) ettei meillä olis varaa maksaa koiraa. Tänä kesänä otettiin löytöeläinkodista toinen kissa, ja taas mökötettiin.
Äiti veti myös hirveet pultit, ku söin sen nähden veljenpojan mulle leipoman muffinsin, enkä vieläkään o saanu kakistettua, et oon kyl jo puolisen vuotta syöny herkkuja (jäätelöä, hampurilaisia, karkkia ym). Herkut ei heidän tyttärellen nimittäin o sopivia, mun pitäis ajatella mun linjoja.
Eli aikamoinen sota taitaa olla edessä... Onko "lapsellisilla" vinkkejä, miten asia päästettäis ilmoille...?
Eli mua pelottaa ihan hirveesti omien vanhempien reaktio vauvauutiseen, kun ei olla naimisissa ja koulutki on mulla kesken. Voi kyllä tulla aika sensuroimatonta tekstiä. Vanhemmat tukee mua kaikessa, mitä teen niinku ne haluu ja kehuu koko maailmalle kuinka mahtava tytär niillä on. Mulle harvemmin kovin kauniisti puhuu, yleensä saan vaan kuulla kuinka "tyhmä, saamaton, laiska ja itsekäs" oon. Ja se on suora sitaatti. Vanhemmat on todella urasuuntautuneita ja faija on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Saan jatkuvasti myös kuulla, kuinka pettyneitä ne on, ku en vielä viime kunnallisvaleissa asettunu ehdolle (olin 18). Myös koulu jota käyn, on aivan väärä mulle. Pitäishän nyt heidän tyttären käydä korkeekoulua (en edes osaa lukea kunnolla!), amis on vähä-älysille ja huumeidenkäyttäjille (on lukio kuiteski käytynä ).
Aloin seurustelemaan nykysen avomiehen kanssa 18 vuotiaana, jonka seurauksena vanhemmat ei puhunu mulle kolmen kuukauteen. Vuotta myöhemmin otettiin kissa => mykkäkoulua kuukaus ja veli pisti välit poikki. Taas vuotta myöhemmin otettiin koira => Faija rupes karhuamaan multa vanhoja laskuja satojen eurojen edestä (vaikka itse oli halunnu ne maksaa) ettei meillä olis varaa maksaa koiraa. Tänä kesänä otettiin löytöeläinkodista toinen kissa, ja taas mökötettiin.
Äiti veti myös hirveet pultit, ku söin sen nähden veljenpojan mulle leipoman muffinsin, enkä vieläkään o saanu kakistettua, et oon kyl jo puolisen vuotta syöny herkkuja (jäätelöä, hampurilaisia, karkkia ym). Herkut ei heidän tyttärellen nimittäin o sopivia, mun pitäis ajatella mun linjoja.
Eli aikamoinen sota taitaa olla edessä... Onko "lapsellisilla" vinkkejä, miten asia päästettäis ilmoille...?