Huomenta. Illalla olin jo nukahtamassa, kun yks kaks yllättäen tuli mieleen, et joku kysy sivu tai pari sitten, et onko jolla kulla muulla meistä
koiria :xmas: Mistähän se silleen tuli mieleen... No,
Sunshine sitä kysyi edellisellä sivulla, eli sulle nyt vähän myöhässä vastaus: Meillä on 2 kappaletta karvaisia ystäviä. Cockeri, 8.5v ja norjan harmaa hirvikoira 6v. Cockeri oli jo sillon, kun esikoinen synty, ja se on ollu aina semmonen oman arvonsa tunteva, varsin kovapäinen yksilö, jonka kans on saatu tehdä töitä, että ollaan saatu siitä suunnilleen yhteiskuntakelpoinen. Se ei ole koskaan oikein välittäny lapsista, ja mieluummin kiertää, ja välttelee lapsia, kun touhuaa niiden kans. Hirvikoira puolestaan tykkää lapsista, ja ei arastele niitä yhtään. Jos meillä on esikoisen kavereita sisällä leikkimässä, ja se on sisällä, niin tää tunkee leikkihuoneeseen, sotkee leikit, ja menee makaamaan keskelle lattiaa vaatien rapsutuksia
Kulkee esikoisen perässä, ja mm. nukkuu hänen huoneessa, jos on yön sisällä. Harmaa on tavallisesti päivät ulkotarhassa, mut iltasin aina sisällä. Varsinainen sydäntensärkijä se on, ja tykkää ihmisistä tosi paljon!
Venlasta cockeri ei edes välitä, mut alussa kyllä vahti, ettei vaan kukaan vie meidän lauman uusinta jäsentä! Ihan tutuillekin ihmisille kovasti kyräili, ja oli epäluuloinen, et mitäs te meidän vauvaa sylittelette. Harmaa puolestaan oli alussa kovasti kiinnostunu vauvasta, ja kävi aina katsomassa sitä. Nyt kun V jo vähän liikkuu ja on enemmän hereillä, niin harmaa käy heiluttamassa häntää Venlalle, ja saattaa vähän lipasta naamaa.
Saa nyt nähdä sit, että kun V lähtee kunnolla liikkeelle, niin mitä sit koirat tuumaa, mut luulen, et cockeri haluaa olla rauhassa vauvalta edelleen, ja harmaa antaa vauvan kosketella, ja lähmiä. Ja jos se ei jaksa katsoa vauvaa ja sen lähentely-yrityksiä, niin se kyllä vaihtaa paikkaa. Ja pitäähän sitä alkaa sit Venlaakin opettaa, että koirien annetaan välillä myös olla rauhassa.