**KESÄMASSUT 2009** (kesäkuussa puhkeaa) vol 1.

Voi maaliskuu Olen niin pahoillani puolestanne, surunne on varmasti ihan käsinkosketeltavaa :hug:

-Anu-

 

Äiti, minun täytyy jatkaa , joku kutsuu kulkemaan. Täytyy taittaa taival matkaa vaikken tietä tunnekaan. Siellä, missä korkealla siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla - siellä olen minäkin. Älä pelkää, tulen kyllä. Tulen kyllä takaisin, iltatuulen hyväilyssä - siinä olen minäkin.
Maaliskuulle iso halaus.ei sanat riitä kertomaan kuinka pahoillani olen.

 

maaliskuu :hug: todella kurja juttu.

Huh, väkisinkin tulee tippa linssiin kun ihan yhtä hyvin tuo voisi käydä kenelle tahansa meistä. Nämä alkuviikot ovat kuitenkin vielä niin riskialtiita... Toisaalta pitäisi osata nauttia tästä ajasta eikä pelätä, mutta kyllähän se huoli siellä takaraivolla on (ja kestää sitten vissiin hautaan asti noista ipanoista)
Mies on ollut ihan ihmeissään mun huonosta olosta, kun pääsen töistä en välttämättä pääse siitä sohvalta enää ylös ja nukkumaan kömmin jo klo 9...jos olis yh niin miten mä jaksaisin, nyt on sentäs mies kotona. Toisina päivinä on kyllä parempi olo, mutta mulla tuo huono olo ja väsymys on iltapainoitteista.
Mukavaa kun olette puhuneet painoista, kun itsekin sitä vähän stressaan, bmi on jotain 26 paikkeilla, ei järkyttävää mutta kuitenkin liikaa. Toisaalta en halua siitä painosta mitään elämää suurempaa asiaa, vaan vain yksi seurattava asia, muttei mikään morkkiksen ja paniikin asia. Muistan monesti valiinneeni mahdollisimman kevyet vaatteet neuvolaan ja aamulla syövän aamupalan vasta neuvolan jälkeen...just tollainen on NIIN ÄLYÖTÄNTÄ...mutta jotenkin siitä koki sellaista painetta.
Olen aika erikokoinen ollut eri raskauksina, kun taidan olla isoimmillani, muttei ero niin huima ole ekaa ja kolmanteen raskauteen (kakkosesta olin synnärille menossa 8 kg kevyempi kun nyt...)
Oletteko kaikki pärjänneet huonon olon kanssa töissä vai oletteko joutuneet hakemaan saikkua? Itse olen pärjännyt ihan hyvin ja toivottavasti jatkossakin niin saisi tämän salattuakin vielä hyvän tovin.
Oletteko noita vauvamassuja alle 20 viikolta katselleet. Uskomatonta että jollain on jo selkeä masu alle 10 viikolla ja jollain ei meinaa näkyä mitään vaikka raskaus jo puolessa välissä.
Juu, nyt pitää poistua koko koti on kaaoksessa ku eilen illalla tavalliseen tapaan jaksoin vain maata sohvalla...
kekkeri ja huomenna täyteen 7 viikkoa

 

Jospa minäkin tänne porukkaan tulisin mukaan Eli haaleaa plussaa näytti tuossa viime viikolla,menkat on reilusti myöhässä eli eiköhän tässä raskaana olla :saint: Yks lapsukainen on jo ennestään 1vpoika. Laskettu aika olis laskureitten mukaan 11.6.
Ainut mitä tässä nyt pelkään on pahoinvointi koska esikoiseltakin se alkoi heti aamusta sängystä kun pääsi ylös ja jatkui koko päivän,kuinka sitä sitten pärjää tuon pikku piipertäjän kanssa Ajattelin jos koittas niitä rannekkeita,onko kukaan kokeillut? Hyvää niistä oon ainakin lukenut että pitäis auttaa,auttavat myös matkapahoinvointiin

 

Kurjaa maaliskuu...voimia perheellesi!! :hug:

Jotenkin tässä toisessa raskaudessa olen alkanut pelkäämään melkein kaikkea..peräpukamia, huonoja lantionpohjalihaksiani, laskeumia, keskenmenoa, kaikenlaisia sairauksia et jos lapsi ei olekaan terve, isoa vauvaa, synnytystä ja siitä toipumista ym...esikoista odottaessa olin aika huoleton! Pitäis ymmärtää, ettei se pelko auta yhtään mitään..eikä noihin kaikkiin asioihin voi itse millään vaikuttaa.

 

maaliskuu :hug: suuren suuret pahoittelut minultakin ja voimia suruunne!! :hug:

 

Heippa :wave:

Uskalsin tulla nyt kurkkiin tänne. Mahtuiskohan vielä mukaan? Teitä onkin jo aika paljon ja lisääkin ehtii varmasti vielä tuleen. Olisin kovasti vertaistuen tarpeessa.

Ittestäni sen verran, että oon 22v, kuin myös mies ja esikois-neiti on nyt 1v3kk. Tays olis meijän synnytyssairaala. La olis 11.6 (todellisuudessa varmaan 13.6, mutta noinhan pientä eroo ei muuteta).
Viimeviikolla tein 3 haaleeta haamua aina kahen päivän välein, viiva vähän vaan vahvistuen (alotin testauksen kyllä jo muutaman päivän ennen, kun menkkojen olis ees pitäny alkaa) mutta rupes asia hämään jo sen verran, että kävin vielä verikokeessa ja arvo oli sitten hyvä(424).
Jotenkin oon nyt hirveen paniikissa kokoajan tästä raskaudesta, enkä oo pahemmin osannu vielä iloita (lienee ihan yleistä ja normaalia). Mutta sain meidän ihanalta neuvolan th:lta ajan varhaisultraan 23.10 rv 7+0, eli vajaa pari viikkoo vielä.
Jos kaikki menee hyvin, niin pahoinvointia myös pelkään ja miten sitä jaksaa esikoisen kanssa sitten päivät, kun toinen on vielä aika vaativa tapaus.

Painoista ja pituuksista olitte jutelleet. Mä nyt oon aika hoikka ja pitkähkö, eikä mulla ollu ennen ekaa raskautta ees lantioo, mut mulla kudokset kyllä löysty ihan hirveesti ja lantio levis kunnolla pari kokoo raskauden loppuun mennessä. Se ei ees palautunu ihan ennalleen, mut nyt mielestäni parempi, kun on vähän semmosta naisellisuutta. Kiloja tuli 14 (4 kiloo jo ennen ekaa neuvolaa) ja ne lähti aika nopsaa kyllä poiskin. Imetys vielä vei pari ylimäärästä, mut ne tuli lopetuksen myötä takas, joka oli ihan hyvä asia. Eli nyt paino taas siinä samassa, kun ennen ekaakin raskautta.
Tässä nyt oli oleellisin ittestäni.

Maaliskuulle :hug: ja osanotto. En sanoja edes löydä :'(

omppunen rv 5+3

 

Elikkä täällä laskettu olis 13.6,joka on myös broidin hääpäivä
Tosin ei huolta koska leikkaus on joka tapauksessa eessä,joten eiköhän se viikko vähintään jää siinä sitten aikaa elpyä häihin..mahdan olla sitten koomisen näköinen :kieh:
Oloista sen verran että kiristää todella paljon alavatsasta ja alaselästä,välillä on jopa todella kivuliasta.
Mutta voin väittää että tunnen jotain "ylimääräistä" kehossani,meinaan varsinkin kun autoa ajaa niin housut painaa(lantiomallinfarkut)ja jotain tuntuu
:heart:
vaikeaa selittää...

 

maaliskuu :Voimia :hug: Ikävää että näin kävi:'(

Tervetuloa uusille Ja onnittelut plussista :heart:

Täällä on oireet lisääntyneet.. nyt on vihdoin ja viimein tullu kaivatu ja odotetu tissien arkuus Keskiviikkona olis varhaisultra.. jänskättää ja pelottaa et mitä jos kaikki ei ookkaa hyvin :ashamed: Vaikka turha sitä etukätee murehtia.

Minttu ja "pikkunen" 6+2

 

Yksi lisää: Laskeskelin juuri että laskettu aika laskureiden mukaan tulee olemaan 16.6 kesävauva ja voi olla että kun on ensisynnyttäjänä niin aika venyy kuiteski yli eli lähemmäs juhannusta..

 

Heippa uusille ja onnea :flower:

Itsestäni en tainnutkaan kertoa tuolla alussa.

Olen 27 (marraskuussa 28) mies 25. Esikoista odotetaan innolla. HIeman tuota painon nousua pelkään ja niitä raskausarpia (tiedän olen pinnallinen). Nyt paino 57 ja pituutta 165. Ootteko jo kertonut raskaudesta ystäville ym?

 

maaliskuu :heart: :hug: (((halaus))) Ja voimia molemmille!

Voi näitä ihania oireita, hiukset rasvoittuu, on pahoinvointia (tosin kerran vain oksentanut), turvotusta ja väsymystä. Sitä voisi vain nukkua ja nukkua.

En osaa peltä raskausarpia (niitä tuli jo edellisessä raskaudessa). En pelkää synnytystä... toivon vain että kaikki sujuu hyvin ja että lapsi olisi terve. Liika kiloja ehdin pudottamaan synnytyksen jälkeen ja raskausarpia pidän niin luonnollisina =) Uskon vahvasti, että mies rakastaa minua tällaisena kuin olen =)

Eka ultraa (17.10) kovasti odottelen. Tuntuu, että aika matelee.

rv 6+4

 

hei kaikille,

mua on jonkin verran kanssa holestuttaneet nuo raskausarvet - oon alkanut jo suihkuttaa itseäni kaikenmaailman öljyillä, jos vaikka säästyisin niiltä.. En tiedä jos se auttaa, mut voihan sitä aina kokeilla - mulle kyllä tulee muutenkin aika herkästi raskausarpia, joten en suuria toiveita elättele.. Kieltämättä kaikki nämä kehossa tapahtuvat muutokset tuntuu pelottavilta - tässä lainaa koko kehonsa vauvalle.. Tiedän kyl että mieheni rakastaa minua millaisena tahansa - mutta itse olen kriittisempi omaa ulkoista olemustani kohtaan..

Me ei olla vielä kerrottu perheelle, ajateltiin että ensimmäisen ultran jälkeen kerrotaan.. Parille läheisimmälle koulukaverille jouduin olosuhteiden pakosta kertoon, kun ne olis muuten arvannut sen itse.. Tekis kyllä mieli kertoa, mut tuntuu että pitää odottaa et saa joltain ammatti ihmiseltä vielä vahvistuksen et siellä mahassa on kaikki hyvin..

 

Te fiksummat, kertokaahan, katsooko ne ekalla neuvolakäynnillä ultralla vai kuunteleeko ne vain sydän ääniä vai tekeekö ne mitään? Siis yksinkertaisesti kertokaa mitä ne siellä neuvolassa tekee? Millon se ensimmäinen ultra tapaa olla..

 

Niskapoimu ultra on yleensä viikoilla 11-13, jos oikein muistan. Ekalla neuvolakäynnillä meillä päin koitetaan kuuluuko jo sydänäänet..riippuu tietty et millä viikolla menee. Meilläpäin ei perus neuvolakäynnillä ultrata.

 

EI!! niin väärin. ei maaliskuu olisi saanu jättää meiät. voimia kovasti sinne!!! :hug: :hug: :hug: :'(

 

lingon1 Riippuu neuvolasta.. Meillä on niin kämänen että kuunteleevat sydänääniä vatsanpäältä ja ekalla kerralla tuskin kuuluu ainakaan mulla kun on tuota läskiä ja löllöä vaimentamassa.
Muuten vaan jutellaan ja käydään esitietolaput yhdessä läpi. Aina kun mennään neuvolaan käydään ensitöiksi veskissä antamassa pissinäyte. Muistaakseni 4 tuntia rakossa ollutta.. eli mahdoton tehtävä Jatkossa purkkeja saa mukaan, jos ei pysty pidättelemään neuvolaan asti.. Mulla on 10 km matkaa ja yhtä möykkyistä tietä bussilla..juu ei pysty pidättämään sinne asti..
Sitten tietty mitataan verenpaine,hemoglobiini, paino jne. ihan perus jutut.. Sieltä saa noita ruokailuohjeita, lääke/alkoholi ym. neuvoja. Musta neuvola kerrat ovat pitkälti henkistä huolenpitoa ja tietty noilla eri "mittauksilla" saadaan myös viitettä muutoksista ja kehityksestä.. Siitä pissinäytteestä näkee monia juttuja ainakin jatkossa kun raskaus on pidemmällä. Jos vaan tulevalla isukilla on innostusta lähteä mukaan niin sinne vaan, aina on mukavampi kun on toinenkin kuuntelemassa kun jännityksessä menee kuitenkin jotain ohitse.

Minulla on aina jotain kysyttävää seuraavalle kerralle ja ajoittain pistän myös s.postia terkalle, puhelimitse on niin hankala saada kiinni ja harvoin asialla on kiire. Ensimmäiset kerrat taitaa olla myös tärkeitä luottamuksellisen suhteen kehittymiselle, jatkossa tulee niin paljon neuvoja että niitä on helpompi ottaa vastaan pikkusen tutummalta ihmiseltä. Ja rehellinen ja avoin kannattaa olla, etenkin jos terkka tuntuu myös sellaiselta.. sitten on noi vouhottajat erikseen, jolle en jaksa vaivautua selittelemään sen enempää..

Lääkäri-käynnillä on ihan perus gynetutkimus ja juttelua.. Ei sen kummempaa.. Terkka myös välittää helposti/mielellään äidin huolia ja kysymyksiä lääkärille ja niihin saa sitten viimeistään silloin vastauksen. Jos jotain erityisjuttuja tarvitsee niin neuvolan kautta voi saada nopeammin ja helpommin lähetteen, ei tarvitse jonotella tk:ssa..

Mulla on lähihoitajan koulutus ja tiedän lapsista.. pidänkin neuvolaa nimenomaan neuvolana enkä minään paikkana joka sanelee toimintatavat. Sinne on koottu tieto yleisimmistä toimintatavoista ja suosituksista ja niiden pohjalta vanhemmat voivat tehdä omat ratkaisunsa. Ihan hyvä paikka kunhan pitää jonkin suodattimen päällä ja käyttää omaa harkintaa

-Anu-

 

lingon1 Ne esitietolaput tuli mulle postissa kun olin soittanut ekan ajan.. mukana oli myös lappu että pitää itse soittaa aikaa np-ultraan, meillä se tehdään Jorvin äitiyspolilla.. np-ultra tedään meillä nykyisin viikoilla 10+0 - 13+6 koska lisäksi on tullut joku vapaaehtoinen verikoe. Näistä kahdesta sitten yhdessä arvioidaan down-riskiä ja mikäli kuuluu riskiryhmään saa mahdollisuuden lisäkokeisiin.

-Anu-

 

maaliskuu iso :hug: ja paljon voimia tähän hetkeen .

 

maaliskuulle paljon voimia uuteen yritykseen, vaikka sitä ei nyt jaksaisikaan ajatella. Olen kokenut saman, ei ole helppoa. Vaikka siitä luulee selviytyvänsä, niin se jaa ikuisesti takaraivoon. Voi kunpa raskausviikkoja olisi jo enemmän

Lymypiilo + pikkumyyrä rv 4+3

 

Onpas taas tullut tekstiä sitten viime kerran, ahkarasti kirjoittelevaa sakkia ollaan.. Tervetuloa uudet myös mukaan :wave:

Koitan muistaa kaiken mistä ollaan höpisty aiemmin..

Ihan ekaks täytyy sanoo et oon yhden oireen bongannu ja siitä päätellen voisin antaa omaa mietintää kumpi ois tulossa. Esikoista odottaessa iho meni huonoon kuntoon jo ihan alkumetreillä ja sama homma ilmestyi kuvioihin nyt. Olen aina ollut herkkuperse kaiken makean suhteen ja pelkästään siitä tuo ei johdu.. Esikoinen oli tyttö ja hänen odotusaikana tuo iho-ongelma tuli esiin mutta taas pojan aikana iho oli todella puhdas.. Joten annan villin veikkauksen että olisko tyttö tulossa

Esikoista odottaessa painoa tuli lisää +20kg ja toisesta +18kg. Lähtöpaino oli esikoista odottaessa 50kg ja toisen kohdalla 56 kg. Nuo kilot lähti ilman minkään sortin liikunta spurttia, tuo 6kg jäi ja olin todella tyytyväinen että jäikin.. Pituutta mulla 166cm niin en omasta mielestä kovin "ihanalta" näyttäny 48-50kg painavana. Tällä hetkellä painoa on noin 55kg ja varmaa kertyy tälläki kertaa tuo 15-20 kiloa mutta en jaksa ottaa paineita siitä. Lapset olleet molemmat pikkasen vajaa 4kg.

Kekkeri oli ihastellut yhdessä pinossa olevia masuja.. Täytyy tunnustaa että oma masu on jo sen verran turvonnut että asiaa ei peitellä.. Molemmissa raskauksissa ollut sellainen vauvamasu että kaikki tulee tuohon eteen ja takaapäin ei mahaa ole näkynyt edes viimesinä päivinä niin olen jäänyt kiinni raskauksista ulkopuolisille jo rv 9 eteenpäin vaatetuksesta huolimatta

Meidän neuvolassa ei ole edes ultralaitetta vaan se tapahtuu vaan äitiyspolilla sairaalassa rv 11-13, np-ultra, rakenneultraa tässä kaupungissa ei sitten tarjotakkaan
Sydänääniä kyllä neuvolassa kuunnellaan mutta riippuu viikoista milloin niitä aletaan siellä seuraamaan.. Kaivoin lasten neuvolakortit esiin ja heidän kohdallaan äänet kuultu rv 11. Olen kavereilta kuullut ketkä asuvat samassa kaupungissa mutta kuuluvat eri neuvolaan asuinalueensa perusteella että heidän neuvolassa on ollut tuo ultra laite.. Jos mun henk.koht. mielipidettä kysytää niin reilua ois sitten olla saman kaupungin jokaisessa neuvolassa tuo vekotin eikä niin et jotkut pääsee siitä nauttimaan ja jotkut ei..



[/b] heitänpä kysymyksen teille joilla on jo ennestään lapsia ja saa tietysti muutkin vastata.

Meillä lapset (3v9kk ja 2v3kk) tietävät että äidin masussa kasvaa vauva mutta nytpä meidän neiti kyseli että "äiti, kerros mistäs se vauva tulee ulos ja äläkä sano että suusta koska ei mahdu sieltä".. Siinä sitten hetken punastusta nieleskeltäessäni sanoin hätäpäissäni että kuule kun vauva on tarpeeksi iso niin se syntyy sellaista vauvaputkea pitkin.. Nyt lapsia naurattaa että vauva laskee liukurilla äidistä ulos kesällä Onkos teille muillle tullu vastaavanlaisia kysymyksiä eteen ja mitäs sitä ollaan kullannupuille sanottu


Mutta nyt tämä liukumäellä varustettu äippä lähtee keittelemään puuroja noille jo uloslaskeneille lapsosille :wave:

 

huomenna neuvolaan ultraan varmistamaan viikot. :heart: jännittää. :ashamed:

 

Vauhti-ipanoiden äiti hauskat lapset sinulla... "äläkä vaan sano.."

 

lingon
Mitäs öljyjä sä olet ittees hieronut? Mä olen vielä käyttänyt ihan perusrasvaa, mutta jos jollakulla on heittää vinkkiä jostain hyvästä voiteesta niin kiitän.

Ja kyllähän täälläkin mies rakastaa mua viivoineni kaikkineni,
mutta itse sitä on kriittisempi. :ashamed:

 

Iltaa!

Täällä taas pitkästä aikaa kirjoittelemassa. Eilen oli isän 50 vuotis juhlat ja ne meni todella hyvin ja kaikilla oli hauskaa. Sain paljon kiitosta ja kehuja vaivannäöstäni ja siitä, että olin saanut paikasta todella syksyisen ja teemaan sopivan. Mutta, jos olisin tiennyt, että olen raskaana tuona suurena päivänä niin olisin jättänyt suuren osan pitopalveluiden tehtäväksi. Nyt oli vain selviydyttävä kahden ystävän kanssa 60 hengen ruokkimisesta ja viihdyttämisestä. Väsymys on tällähetkellä aivan jotain sanoin kuvailettoman kamalaa ja muutenkin olo on kuin olisi jäänyt jyrän alle...kolottaa ja särkee polvia, jalkateriä, ristiselkää, niskaa ja käsivarsia. Viime yönä nukuin 3 tuntia, sillä kotiin pääsimme 3.30 ja pikku herra päätti nousta 6.30. Siitä sitten kymmeneltä takaisin juhlapaikkaan toisen ystävän kanssa siivoamaan paikkoja, isäntäväen jäädessä paranteleemaan koppuraista oloaan kotiin. Nyt todella tyytyväinen ja epätodellinen olo, että homma on paketissa ja selvisin siitä ehjin nahoin ilman, että jäi mitään kammoa juhlien suhteen..niin ja on kyllä sanottava, että on kai sitä oltava hieman itsestään ylpeä. Ja lisäksi tyytyväisyyden tunteen tuo se, että isäni, jolta leikattiin tähystyksessä molemmat polvet (30.9) niin jaksoi tanssia monta kappaletta illan aikana ja näytti nauttivan muiden huomiosta suuresti.

Nyt on muuten muutaman kerran tällä viikolla tuntunut kohdussa sellaista poreilua ja kuplintaa..tuntuu hassulta. Odotan niin kovasti 3.11 olevaa ultraa.

maaliskuu :hug: Oon todella pahoillani menetyksestänne

Vaikka itkisin kaikki maailman kyyneleet,
en saisi sinua täällä pysymään.
Vaikka koskisin sinua kuinka hellin hipaisuin,
en saisi sydäntäsi elpymään.
Pyrähdä siis lentoon pieni lintuni,
lennä pois maan päältä.
Taivaan rantaan siipesi jaksavat kyllä,
ne voiman saavat ylhäämmältä.

Jellona84 6+6 (7+1)