~KesäMassut 2007~

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa. Olen ollut todella laiska käymään netissä ja nyt on kyllä sivuja tullut niin hurjasti että menis ikuisuus lukea ne kaikki.
Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin ja massut ja vaavit kasvaneet niin kuin pitää
Itsellä tuo masu on jo aika iso. Isompi kuin esikoisesta tässä vaiheessa mutta voin olla itseeni silti tyytyväinen kun paino on 5kg pienempi kuin silloin ekassa raskaudessa. Poikaa tuntuu kaikki povaavan tän mun mahan muodon perusteella. Itsellä ei ole muuta toivetta kuin että kaikki menisi sitten kun aika tulee niin mahdollisimman hyvin. Sokerirasitus on perjantaina edessä ja kyllä tekee varmasti tiukkaa nousta aikaisin kun pitäis labras olla ennen kasia. Yleensä kun pojan kanssa nukutaan n.puol yhdeksään.
Musta on tullu ihan kauhea unikeko, illat menee melkeimpä torkkuessa sohvalla jos en jo poikaa nukuttaessa ole nukahtanu sänkyyn.
Olen kyllä kovasti yrittäny nyt ristipistotaulua jaksaa tehdä, ollut niin pitkä tauko tekemisessä. Iltaisin sitä sitä silmät sirrillään väkertää :ashamed: .
Masuasukki on kova muksimaan, varsinkin silloin kun vihdoin menen nukkumaan. Yritäpä siinä sitten nukahtaa =)

Kaikille oikein hyvää kesänodotusta ja vauvanmuksaisuja Yritän taas joskus jaksaa kömpiä tänne ullakolle lueskelemaan ja ehkä kuulumisia kertomaan jos ketään kiinnostaakaan tämmöisen unikeon höpöttelyt

t. Polkkis + masuasukki 26+0<br><br>

 

Heippa!

Neuvolakuulumiset heti ensialkuun: Painoa oli tullut 400g/vko, alusta asti yhteensä 3,5 kg. Odotin kyllä aikalailla järkyttävämpää tulosta tällä herkuttelulla ja liikkumattomuudella! Verenpaine hyvä, ei liian alhaalla, mutta hb vain 113. Rautaa aloin hetikin popsimaan. Vauvan sydänäänet kuului oikein selvästi :heart: Kyllä niitä on vieläkin kiva kuunnella, vaikka ihan niin kuin Nipsukin totesi, ei ne tunnu enää niin tärkeiltä, kun vauva ilmoittelee itsestään jatkuvasti potkimalla =) Sf-mitta oli 20,5. Keskikäyrillä mennään. Kelan paperit sain mukaan. Niitä pitäisi nyt täytellä ja laittaa eteenpäin menemään.

Kyselen: Onko teidän miehet ja/tai lapset olleet mukana ä-neuvolassa? Mies ei ollut kertaakaan esikoista odotellessa, mutta tänään raahasin sekä miehen että pojan mukanani. Terveydenhoitaja viimeksi pyysi, että toisin pojan näytille, ja pitihän sille ottaa vahtikin mukaan =)

Kreecher: Mulla laskettiin esikoisen vanhempainrahat puolen vuoden tulojen mukaan. Mun tulot oli silloin viideltä eri työnantajalta, kun tein keikkaa sinne sun tänne ennen vakituisen työpaikan saamista. Vein tunnollisesti kaikki palkkakuitit kelaan, mutta niissä ei näkynyt kaikki tiedot, joita kela vaati (liittyi muistaakseni lomarahoihin) :headwall: Eli täytyi pyytää erillinen selvitys vielä jokaiselta viideltä työnantajalta... Sitten kela ei edes malttanut odottaa kaikkia selvityksiä hitaasti toimivilta työnantajilta ja sain kaksi väärin laskettua päätöstä ennen kun oikea päätös tuli :headwall: Kyllä oli silloin hermo pinkeellä sitä laitosta kohtaan! Nyt kaiken pitäisi sujua jouhevammin, kun saan hakea rahoja esikoisen vanhempainrahapäätöksen perusteella.

Perhevalmennuksesta ei ole tällä kertaa ollut mitään puhetta. En tiedä markkinoidaanko sitä ollenkaan uudelleensynnyttäjille.. Toisaalta olisi ollut kiva käydä ainakin synnärillä tutustumassa, kun on kuitenkin eri sairaala kuin viimeksi.
Hyvinkäällä esikoista odotellessa perhevalmennukseen kuului kaksi äitiysneuvolan järjestämää luentoa/keskustelua (toinen liittyi loppuraskauteen ja lapsivuodeaikaan, toinen lapsen hoitoon) ja yksi luento synnytyssairaalassa synnytykseen liittyen. Tutustumiskiertoa synnytysosastolle ei ollut ollenkaan Ja sitten oli vielä seurakunnan järjestämä kasteeseen ja sen järjestelyihin liittyvä luento. Seurakunnan ilta jäi jotenkin tiukasti mieleen, kun seuraavana yönä lähdettiin sitten ihan odottamatta synnyttämään =)

Jaahas. Aika yrittää nukkumista. Nukuin tänään 2,5 h päikkärit pojan kanssa, joten kovin korkealla ei ole odotukset unensaannin suhteen...

-ebbuliini ja neiti rv 22+4-

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa!

Lueskelin viimepäivien kirjoituksia ja paljon on täällä ihmisille tapahtunut. Minulla oli häät ja häämatka sekä siihen liittyviä juttuja tuossa niin paljon, että tämä palstailu on jäänyt kokonaan. Itse asiassa olen unohtanut tunnukseni, joten en päässyt edes kirjautumaan.

Minä taidan olla poikkeuksellisen tietämätön kaikista asioista En ollut sellaista kuullut ollenkaan, että äidin ruokavalio voisi erityisesti kasvattaa lapsen kokoa. Ymmärrän kyllä, että se kasvattaa äidin kokoa...

Irmelille: minä olen kyllä jo jonkin verran kantanut huolta raskauden jälkeisestä ajasta. Kun en ennen odotustakaan ollut mikään hoikkeliini (paino noin 68 ja pituus 168) niin saa nähdä mikä on tilanne sitten synnytyksen jälkeen. Minulla on ystäväpiirssä esimerkkejä molempiiin suuntii: on äiti, joka laihtui synnytyksen jälkeen imetyksen aikana alempaan painoon kuin ennen odotusta ja samoin äiti, jolle on kiloja jäänyt varmaankin kymmenkunta synnytyksen ja imetyksen jälkeen.

Me otetaan äitiyspakkaus, koska eka lapsi eikä oikeastaan mitään ole valmiina. Se on kiva, että olette listanneet tänne noita must-juttuja, niin vähän saa osviittaa, mitä kannattaa hankkia.

Oletteko ottaneet tai ottamassa syntymättömälle lapselle vakuutusta? Me ajateltiin ottaa Lähivakuutuksesta. Siellä tuntui olevan hyvät vakuutusehdot.

Omaa napaa: maha on kasvanut jo "valtavasti". Jollain muullakin oli näitä selkäsärkyjä. Minulla on välillä sellaisia työpäiviä, että joudun istumaan paljon kokouksissa ja tietokoneen ääressä. Selkä huutaa jo puolessa välissä päivää ja jouduin eilenkin kuuntelemaan osan kokouksesta seissaltaan, kun en kestänyt enään istua niillä huonoilla tuoleilla...

Joku kysyi äitiyspäivärahasta: Itse olen miettinyt vaihtoehtona käyttää -05 tulojen sijasta sitä puolta vuotta ennen äitiysrahakauden alkua olevaa palkkaa. Todennäköisesti laitan sitten Kelan hakemukseen molemmat vaihtoehdot, koska Kelan puhelinpalvelun mukaan käyttävät sitä äidille parempaa vaihtoehtoa laskennassa. Sitähän pystyy hakemaan tosin vasta sitten, kun se puolivuotiskausi on jo mennyt (jos siis on koko edelleen töissä). Minulla on epäsäännölliset tulot, joten ennakkoon ei pysty arvioimaan, minkä verran palkkatuloja on vielä tulossa. Tekeekö kukaan muu kokonaan tai osittaista proviisiopalkkaista työtä?

Minulla on ilmeisesti joku kyselykausi Tuli vielä mieleen yksi kysymys: koska olette ajatelleet palata töihin synnytyksen jälkeen?

 

Laitoin oikein sähköpostia sinne Painonvartijoille ja kysyin että miten pian saa synnytyksen jälkeen aloittaa. Sieltä vastattiin että ei ole "vauvan alaikärajaa", mutta sitten kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Mutta korosti sitä että on sitouduttava niihin imetys ajan ohjeisiin, eikä paino SAA pudota enempää kuin max. 0,5kg/vko, ettei olisi vaikutusta maidontuotantoon. Ja minä kun olin sinne heti marssimassa

Tuo miehenretku kun on semmonen voita ja kermaa-ihminen, ja että urheilu on turhasta. JA ite oon huomannut jääväni sinne sohvalle sen kanssa makaamaan ja syömään niitä voi ja kerma herkkuja.. että ihteään tästä kyllä syyttää saa.. *sanoo Irmeli ja mussuttaa vähän karkkia..*

Työhön paluusta, mullahan ei ole vakituista työsopimusta, aina menty määräaikasilla. Nyt esitin miehelle toiveen, että saisin olla kaksi vuotta kotona. Vajaa eka vuosi vanhempainrahalla ja toka vuosi liiton päivärahoilla. Esikoisen jälkeen, ja jo häntä odottaessa oli mukamas kauhea kiire töihin. Tosin silloinen mieskin suoraan sanottuna syytti minua siitä kun makaan aina vaan kotona ja omalta osaltaan teetti huonon omantunnon siitä että olin tytön kanssa oikeen yhden kokonaisen vuoden kotona. Nyt aion keskittyä sekä esikoiseen että vauvaan, saada oman terveyden kuntoon ja suorittaa opinnot loppuun kahdessa vuodessa. Vauva on senkin jälkeen VASTA kaksivuotias, niin pieni... JA toisaalta sitten alkaa olla ajankohtaista esikoisen eskariajat, eli aika tarkka joudun olemaan että mitä työtä vastaanotan, jos mua ylipäänsä kukaan silloin enää huolii )

Tää on viiminen kerta kun olen äitiylomalla, ehkä, niin otan tästä kyllä nyt hyvällä omallatunnolla kaiken irti.

Niin ja kiitos niistä listoista mitä olitte laittaneet vauvaa varten. Vaikka odotan toista niin siellä oli monta sellaista pientä asiaa mitkä olin jo unohtanut mitä olisi hyvä olla )

Supistuksista vielä sen verran, että niitä kovia on melkein päivittäin mutta oon huomannut myös että ne harjostussupparit, eli milloin kohtu vaan kovettuu, ovat alkaneet tuntumaan tosi epämiellyttäviltä. Tulee sellanen kauhea painontunne vatsaan, ja vatsa on ihan kivikovana, ja sitte tuntuu että sitä alkaa ikäänkuin" kiristämään", ihan kuin se sanoisi kohta että poks ja koko masu räjähtää. Muuta kipua ei sinä aikana tunnu, kuin se että ihan kuin kohdussa olisi kauhea paine ja kohta räjähtää. Ekasta ei silloin tuntunut kuin ihan lopussa. Ja vauva muutenkin tuntunut olevan hirveän hissukseen nyt viikonlopun ja tän alkuviikon. Pari viikkoa toukka mylläsi koko päivän niin että ajattelin jo että otappas välillä pienet torkut niin äitikin pääsee keskittymään töihin, mutta nyt liikkeet tuntuu ihan max. 1-3 kertaa päivässä..
:/ :/

Ens viikolla on kyllä lääkärin tarkastus. Mutta se lääkäri on mies, joka puhuu tosi nopeesti ja tekee kaikki asiat niin kuin sillä olisi kauhea kiire ja haluaisi asiakkaan vaan pois huoneesta. Että sille on kyllä kauhean hankala puhua.

Onko muilla vastaavaa??

 

Oon niin hyvällä tuulella, että piti tulla tännekin jakamaan ilo! Eli löysin netin kautta käytetyn Ikean Diktad-hoitopöydän, joka muuntautuu myöhemmin vauvan kasvaessa lipastoksi. Tosi kivannäköinen on se hoitopöytä/lipasto ja saadaan se vielä melko halvallakin! Minä kun olin suunnitellut, että ostetaan lipasto, johon nikkaroidaan hoitotaso erikseen. Tässä ajattelin juuri tuota myöhempää käyttömahdollisuutta. Nyt saadaan sitten ihana hoitopöytä/lipasto valmiina! =) Nyt ootan ihan malttamattomana, että saadaan se hoitopöytä tänne kotiin asti. Haluaisin nimittäin päästä jo järkkäilemään sinne laatikostoihin vauvan vaatteita.

Töihin paluusta kyseli Jonina. Mä oon kesän rauhassa vauvan kanssa ja syksyllä ois tarkotus jatkaa opintoja: teen gradun loppuun ja päättöharjottelun myös. Gradua voin tehdä ihan oman ja vauvan aikataulun mukaan. Samoin voin sopia päättöharjotteluaikataulun melko vapaasti meille sopivaksi. Oon kyllä uhkaillut opiskelukavereita vauvanvahtihommista ja kuulemma sopii hyvin. Töihin mulla ei ole mitään kiirettä. Voi olla, että haen töitä sitten syksyksi 2008. Irmeli: Hyvä ajatus olla rauhassa vauvan kanssa kotona. Turhaan sitä kiirehtii tuli hännän alla työelämään. Töitä ehtii kyllä tehdä!

Mies on ollut aina mukana neuvolassa. Toimitaan näin ihan kyytienkin takia, kun neuvola on sen verran kaukana, etten pääse sinne kävellen. Aina ollaan saatu aamuaika, joten mies ehtii hyvin töihin vielä neuvolan jälkeen. Mä inhoan hemoglobiinin ottoa, joten mies saa olla mun turvana ja pitää mua raukkaa aina kädestä sen ajan. Mitenkähän mä kestän synnytyksen, kun pelkään jo pienenpientä piikkiä?

Juttelin muuten siskoni kanssa vielä äidin syömisten vaikutuksista vauvan kokoon ja lupasin kertoa, mitä lääketiede asiasta sanoo. On se vaan niin, että äidin syömiset vaikuttaa aina vauvaan. Eli samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset lihoo syödessään paljon rasvaista ja sokerista ruokaa, niin samalla tavalla se vauvakin lihoo siellä mahassa. Joten ihan älyttömyyksiin ei kannata herkuttelussa siis mennä. Herkutellaan sopivasti vaan.

Nyt yritän tehdä jotain kouluhommia. Miten voi olla niin vaikea ryhtyä niihin hommiin???

Katziina ja Paavo 24+5

 

Moro! Onnistuin minäkin (tai siis tämä ohjelma!!) hävittämään pitkän viestin.. mrr..

Töihin paluusta: suunnitelmissa on palata töihin 2008 elokuussa, tosin rahatilanne saattaa ajaa jo aikaisemmin.. toisaalta esikoinen on jo ekaluokkalainen tuolloin, ja hän ei saisi hoitopaikkaa kunnalta.. tämän hetkinen nuorimmainen on lähdössä eskariin tuona elokuuna, joten haluaisin pitää hänet kotona siihen asti. Ja en halua viedä pientä heti 10 kk:n iässä hoitoon.. saattaahan se kyllä olla, että meikäläinen on viivana menossa töihin heti äitiysloman jälkeen. Näin kävi toisen lapsen jälkeen, mutta siihen vaikutti varmaankin se, että mies oli juuri laittanut yrityksen pystyyn, ja olin käytännössä yksin kahden pienen kanssa kotona kaiket päivät.

Mulla on suunnitelmissa tehdä töitä myös vanhempainlomalla, sunnuntaisin. Olen saanut sellaisen käsityksen, että sunnuntaisin voisi tehdä töitä, ilman että menettää vanhempainrahaa? Tietääkö kukaan? Entäpä, onko muita, jotka suunnittelee tekevänsä töitä vanhempainlomalla?. Tämä toisaalta saattaa kyllä jäädä, koska nyt näyttää siltä, että pitäisi graduakin saada vietyä eteenpäin vanhempainlomalla..

Mies oli mukana neuvolassa ensimmäisen raskauden aikana. Näinä toisina raskauksina ei olla katsottu sitä tarpeelliseksi. Nuorimmainen oli mulla mukana viime kerralla, innoissaan kuunteli sydänääniä.

Mielenkiintoista tuo, että miten äidin syömiset vaikuttaa lapsen kokoon. Itse söin toisen raskauden aikana huomattavasti enemmän kaikkea roskaruokaa ja makeaa, tämä näkyi kyllä raskaudessa siten, että kiloja tuli enemmän, mutta lapsi oli solakka ja vain vähän painoltaan isompi kuin esikoinen. Itselleni nuo kilot kyllä jäi, kun taas esikoisen aikana jätin suurimman osan kiloista laitokselle..

Närästää ja en saa nukuttua öisin.. närästykseen otan kyllä rennietä ennen nukkumaan menoa, mutta viime yönäkin joka kerta kun vaihdoin asentoa oli tuska nielussa.. olen iltaisin tosi väsy, ja sammun kuin tukki sänkyyn. Sitten nukun puolisen tuntia, ja herään! Tätä jatkuu läpi yön, välillä saan nukuttua, sitten heräilen.. toivottavasti ei enteile sitä, että vauveli tulee heräämään noin ahkerasti öisin..

jeps, nyt takas työn pariin.. taas ollaan kotona, kun esikoinen oli oksentanut eskarissa eilen. Johtui yskästä, ei onneksi mahatautia..

Hyviä vointeja kaikille!! kolmas + beba 23+1

 

Moiks!

Mulla on vetistelypäivä... Mun ukki on sairaalassa ja huomenna edessä iso leikkaus. Pelottaa, että jää sille reissulle, mut yritän olla ajattelematta sitä vaihtoehtoa. Oon sit täällä peloissani itkeskelly ja toivonu parasta. :'(

Yritän nyt keskittyä ilosempiin aiheisiin...

Sain skannautettua viimein ultrakuvat, joten valkkasin sieltä yhden profiiliin. Jossain vaiheessa vaihdan sinne varmaan masukuvan, kunhan saan jonkun tuoreemman... Koneella olevien ottamisesta on aikaa ja tuorein on vielä filmillä.

Mulla on ollu mies mukana neuvolassa (ultria jos ei lasketa) vaan kerran ja sekin oli sellanen ylimääränen käynti. Tuli siis mukaan sillon, kun mulla yritettiin tarkistella sydänääniä vuodon takia, mut eihän niitä sillon vielä kuulunu. Muulloin ei ole töiltään päässyt.

Töihin kaipaan kovasti jo nyt, mut kun on noi opinnot vielä... Synnytyksen jälkeen en kuitenkaan kiirehdi, vaikka rahat tuleekin olemaan tiukilla. Ehtiihän sitä. Vähän sellasta olen miettinyt, että jos vaipasta onnistuisin opettamaan pois siinä vuoden iässä (tai kun käveleen oppii), niin sen jälkeen olis sit hyvä ajankohta. Katsoo nyt sit miten asiat etenee. Vaikee ennakoida tällai ekakertalaisena, kun on ne lapsetkin niin yksilöitä.

Keikkatöitä vanhempainloman aikana saatan hyvinkin ottaa, jos tilanne vaatii ja kovasti töihin haluan. Pitäähän mun jossain vaiheessa alkaa tehdä itseäni täällä tutuksi, joten siitä olis apua. En ole kuitenkaan päättänyt vielä.

Vakuutus otetaan syntyvälle vauvalle, eli varaus tehdään tämän viikon aikana. Ei kovin montaa päivää enempää olekaan, kun aikaraja täyttyy ihan pian. Fenniasta päätettiin ottaa, kun tekivät vakuutuspaketista parhaan tarjouksen.

Kiitos myös mun puolesta Painonvartijatiedoista! Olin siis ymmärtänyt väärin sen sallitun aloitusajankohdan imettäjien ohjelmalla, mut sehän on vaan ihan hyvä... Ehtiihän sitä hoikistua sitten, kun on ensin rauhassa toipunut.

Sisin tarina kuulosti hurjalta... :/ Toivottavasti jatkossa menee paremmin. Onneks kaikki on kunnossa.

Mulla on nyt alkanut selkä vaivaamaan enemmän... Onhan mulla siihen muutenkin taipumusta, mut nyt toi masu vaikuttaa kuormittavan niin paljon, että ajattelin kysäistä neuvolasta lainaksi tukivyötä. Jos niiltä ei saa, niin sit on kyllä pakko ostaa joku tukisysteemi, muuten ei tule mitään. Toi alaselän yliliikkuvuus siis on nyt erityisenä ongelmana... Ihmeen pitkään se suht rauhassa pysyikin.

Äippä kyseli sokerirasitukseen menijöitä... Mulla on 7.3. eli viikon päästä keskiviikkona. Aikanen herätys mietityttää, mut herään yleensä muutenkin, kun mies lähtee puol kasiks töihin... Normaalisti jatkan aamupalan jälkeen tai ilman uniani, mut sinä aamuna täytyy tepastella labraan tyhjällä vatsalla. Toivottavsti ei tule migreeni.

Hiiviö kysyi äitiysavustuspäätöksen kestoa... Mulle sanottiin Kelassa, että nelisen viikkoa menee ennen kuin hakemus ehtii käsittelyyn. Täällä on kuulemma ruuhkaa vähän kaikissa hakemuksissa. Saa sit nähdä... Viikko sitten mä vein ne sinne.

Tsemppiä muuttoon, Hiiviö!

Isyyden tunnustamisesta oon samaa mieltä Jensan kanssa... On se epäreilua. Avoliitossa olevien pitää vakuutella, ihan ku niillä olis jotenki aviossa olevia vapaampi suhde tai niin ku jakelisivat useille. Älytöntä. Me puhuttiin tosta aiheesta sillon ku vauvaa suunniteltiin... Ei edes asuttu yhdessä virallisesti sillon, ku poikanen sai alkunsa, mut ei se asiasta sen epävarmempaa tee. Pitäis riittää, kun nimeämisen / kasteen yhteydessä ilmoittaa vanhemmat... Ei siinä sossuja tarvita.

Mulla on kyllä ollu vähän hääkuumetta... En tiedä onko tolla edellisellä asialla vaikutusta vai mistä on kyse. Kiire ei ole, mut on pyöriny mielessä erityisen paljon. Oon kuitenki edelleen sitä mieltä, että pidetään meidän näköset häät sitten, kun poikanen on jo vähän kasvanu.

Joninalle paljon onnitteluja! :flower: Miltäs tuntuu olla tuore rouva?

Tässä varmaan tän kerran aiheet... Heipat!

PikkuMyy-80 ja poikanen 25+4

 

Heippa pitkästä aikaa!

Nyt tulee vaan oma napa kirjoitus... En oo kovin tarkasti jaksanut viime aikojen kirjotuksia lukea, joten ei tälläkertaa voi kommentoida mihinkään.

Kamala uupumus on vaivannut viime aikoina. Unettomuus tosissaan alkoi jo tehdä tehtävänsä. Tosi kamalaa ollu kun en enää saanu yövuorojen välipäivinä nukuttua ja vapaalla ollessa yöt menee valvoessa. Itkua vääntäen viikonloppunakin töihin menin. Olen niin väsynyt, että hyvä kun hengittää jaksaa. Väsymyskin on mennyt jo niin yli, että vaikka nukuttaa mielettömästi en saa unta. Ihan jo alkanut pelottaa miten tuo vauva parka kärsii kun itse olen niin loppu.

Eilen sitten luovutin ja nöyrryin soittamaan neuvolaan josko saisin lääkärin ajan sairasloman hakemista varten. Sainkin täksi päiväksi ajan, olin aivan varma etten saikkua saa ja olisin ollut tyytyväinen jo muutamankin päivän lomaan, mutta yllätyksekseni lääkäri kirjottikin lomaa 31.3. asti ja sanoi että jatketaan siitä sitten äitiysloman alkuun asti kun seuraavan kerran meen käymään! Eli nyt sitten kasvatellaan vaan masua ja lepäillään! Todella helpottavaa, vaikka hieman kuitenkin huono omatunto vaivaa kun joutuvat näin yllättäen hankkimaan töihin sijaista mulle, kun sijaisista on niin kova pula muutenkin.

Samalla tehtiin sisätutkimus, kohdunsuulla tilanne ok. Ja kurkkasipa vielä ultrallakin pikkuista, siellä se poikittain köllötteli, uniaika oli juuri menossa! Kaikki oli kunnossa. Neuvolantäti otti pikasesti ennen lääriin menoa rutiinit, hb oli 137, pissa puhdas, rr 155/110, painoa tullut 370g/vko. Huomenna olis olluki neuvolakäynti, mutta se kuittaantu nyt tällä käynnillä, kiireessä vaan unohtu KELA:n paperit, joten täytynee käydä tässä joku päivä ne hakemassa. Niin ja sokerirasitukseen minäkin menossa, aika on 16.3. voi äklötys :x

Teppana & pikku-ukko 24+1

 

Moikka!
Miks tää töiden aloittaminen loman jälkeen on aina niin vaikeeta. Ei todella huvittaisi toi työnteko ollenkaan... No, ei pidä valittaa. Opettajana saan kuitenkin lomailla aika paljon enemmän, kuin muissa töissä keskimäärin.

Kiva kuulla pitkästä aikaa Polkkajäden kuulumisia! Laittakaahan muutkin "hiljaisemmat" välillä viestiä itsestänne ja olostanne!

Hienoa, Teppana, että lääkäri otti uupumuksesi tosissaan! Ihan turha potea huonoa omatuntoa sairaslomasta, kyllähän se vauvelin (ja itsenkin) hyvinvointi ajaa tässä kohtaa edelle.

Meillä ei itsellä ole tuota isyyden tunnustamista edesä, kun naimisissa ollaan, mutta kavereilta on kuullut toisinaan aika nihkeää juttua. Joskus on kuulemma oikein käyty tivaamaan, että onko äiti nyt AIVAN varma, että lapsi on juuri tämän miehen. Kaverin pikkuveli sai lapsen 17-vuotiaana ja hänellä piti olla huoltaja tunnustustilaisuudessa mukana. Silloin oli kuulemma tämän nuoren isän huoltajalta tivattu, että ymmärtääkö tämä, mihin antaa poikansa ryhtyä. Että fiksumpaako olisi sitten ollut kieltäytyä tunnustamasta isyyttä ja jättää lapsen äiti ihmettelemään asian kanssa. No, tiedä noista systeemeistä sitten.

Jaksamista PikkuMyylle, toivottavasti kaikki sujuu hyvin ukkisi kanssa! :hug:

Töihin paluuta olen kaavaillut elokuulle 2008. Silloin nimittäin avataan paikkakunnallamme uusi koulukeskus, jonne tulee auki köksänopen paikka. Paikka vielä tulee aluksi auki niin, että siinä on vain seiskaluokkien tunnit, eli työaika lienee n.10 tuntia/vko. Palkka toki on siinä vaiheessa surkea, mutta siinähän se nousee vuosien aikana, kun seuraavat ikäluokat aloittavat koulun. Ja tuollainen työaika olisi aivan loistava, kun nuo poikaset ovat kuitenkin vielä niin kovin pieniä. Varavaihtoehtona on ottaa yksi perhepäivähoitolapsi ja olla omien kanssa kotona vielä jonkun aikaa. Eipä siinäkään leiville lyö, mutta parempi, kuin pelkällä kotihoidontuella.

Meillä mies on ollut mukana vain esikoisen neuvolakäynneillä. Kakkosta odottaessa taisi olla mukana ekalla kerralla. Kolmosen kanssa oli mukana kontrollikäynnillä, kun vuodon takia ultrattiin, että onko pikkukaveri hengissä ollenkaan. Nyt ei ole mies päässyt ultraankaan mukaan, koska on töissä Helsingissä. Sieltä ei oikein pääse irtoamaan välillä Lohjalle asti ultraan käymään.
Esikoinen oli kakkosen neuvoloissa mukana äitiysloman alusta lähtien, kun jäi hoidosta pois. Nyt varmaan raahaan sitten loppuajan mukana noita molempia. Viime kerralla olivatkin mukana, kun kakkosella oli 1,5-vuotistarkastus. Hyvin sujui!

Kiitos ebbuliini KELA-vyyhdin valaisemisesta. On se vaan niin ylihankalaa... Mullakin on joka kuussa eri palkka riippuen mahdollisista sijaisuustunneista yms., eli täytyy sitten vaan toimitella selvityksiä sekä työnantajalta että kopioida ne halavatun palkkakuitit. Onneksi älysin kerrankin laittaa ne kaikki talteen! Olen -myönnettkäöön- ollut aina vähän huoleton noiden papereiden säilyttämisasioissa... :ashamed:

Voe varjele, mikä sepustus tästäkin taas tuli! Piti muka lyhyesti kirjoittaa..

Kreecher sekä Antero 24+4

 

Heipsan!

PikkuMyy-80; Toivottavasti ukillasi menee kaikki hyvin!

Itseäkin vähän jännittää, kun oma äitini on kolmen viikon päästä menossa leikkaukseen sairaalaan... Hänellä oli viime syksynä sekavuuskohtaus, menetti muistinsa n.tunniksi ja oli hoiperrellut lenkkipolulla mistään mitään tietämättä...
Tutkimuksissa paljastui verenpullista aivoissa, joka aiheutti verenkierron häiriön tai sitten vuotanut jo vähän, mikä sit aiheutti kohtauksen.
Nyt siis menee leikkaukseen, pitäisi olla ihan riskitön, mutta kyllähän tuo vähän mietityttää...

Neuvolakäynneistä... Meillä mies oli mukana esikoisen odotusaikana muutaman kerran, jos työvuoroiltaan pääsi. Kaikissa ultrissa oli ja välillä istuttiin yhdessä ä-polilla kun mulla oli niitä kaikkia juttuja siinä.
Tämän kanssa ei ole käynyt neuvolassa, esikoiselle niin hankala löytää lapsenvahtia, joten olen kokenut helpommaksi mennä yksin. Ultriin on tullut kuitenkin mukaan.

Täällä on nyt älytön rumba menossa, muuttolaatikot saatiin tänään ja aika hyvin olenkin saanut jo pakattua, torstaina on sitten muuttopäivä.
Pieni nettikatko tulee eteen TAAS ( ) mutta ensi tiistaiksi lupailivat jo yhteyttä, joten ei onneksi ole hirveän pitkä tauko. Mutta ei siis kannata huolestua jos musta ei mittään kuulu

Masussa ei mitään ihmeellistä, masukuvaa voisi kyllä päivittää kun tää on jo niin hurjasti kasvanut taas. Liikkeitä on ruvennut näkymään kunnolla masun päältä ja liikkeet tuntuukin jo myös kunnolla muuallakin, kun vaan alavatsalla. Tänä aamuna napa hyppi holtittomasti ees taas

-Hiiviö & Elvis 24+2-

 

Iltaa!

Pikku Myylle iso :hug: jos se vähän helpottaisi!

Ja Teppanalle myös! Nyt vaan lepäilet, kun sait siihen kerran mahdollisuuden!

Isyysden tunnustamisesta: Onhan se vähän aikansa elänyt sääntö tuolla tavalla meitä avopareja "nöyryyttää". Eikös se mennyt niin, että yli puolet lapsista syntyy nykyään avioliiton ulkopuolella?!
Esikoisen kanssa kun käytiin isyyttä todistelemassa, oli meillä oikein mukava sossu, joka ei turhia tenttaillut. Vaikka ehkä syytäkin olisi ollut, kun ei siittämisajankohtana asuttu vielä yhdessä, ja virallisesti mies muutti kirjat luokseni vasta 2 kk ennen pojan syntymää... Kysyi kyllä, että onko muita mahdollisia isäehdokkaita. Ja kun ei ollut, niin kertoi isyyden tuomat vastuut, velvoitteet sun muut ja allekirjoitutti paperit. Samalla käynnillä hoituu myös yhteishuoltajuudesta sopiminen, sekin kun on itsestään selvyys vain avioliitossa elävillä

Töihinpaluusta: En ole tehnyt mitään päätöksiä tämän asian suhteen. Paitsi sen, että en aio palata nykyiseen työhöni, koska muuton jälkeen työmatkani venyi yli 80 km:iin... Enkä ainakaan heti vanhempainvapaiden jälkeen aio viedä pikkuisia hoitoon. Hoitovapaalla oleminen on kyllä taloudellisesti rankkaa, mutta on siinä hyvätkin puolensa. Lapset kasvaa niin nopeasti. Olisi sääli jos suurin osa heidän valveillaoloajastaan "tuhlaantuisi" hoitotädeille.
Esikoista odotellessa olin vielä sitä mieltä, että suoraan vanhempainvapailta töihin. Sitten se muuttui siihen, että ei lasta hoitoon ennen kun kävelee, ja päätin olla hoitovapaalla niin kauan, että pojalle tulee 1,5 v. täyteen. No se tulee täyteen viikon päästä (eikä poika edes kävele vielä), ja nyt on vaan helpottunut olo, kun saa jatkaa hoitovapaata toukokuulle ja siitä sitten jatkaa suoraan äitiyslomalle.
Välillä kyllä omatunto soimaa, kun mies painaa töissä keskimäärästä pienemmällä palkalla ja rahat riittää hädin tuskin elämiseen. Mies on onneksi sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, eikä ole missään vaiheessa painostanut mua töitä etsimään.

Viime yönä supisteli turhan kipeästi varmaan puolen tunnin ajan. Kyllä säikäytti, kun ei ole koskaan ollut mitään vastaavaa. Täytyy toivoa, ettei liian usein toistu... Sitten kun lopulta sain unen päästä kiinni, näin panajaisia kuinka lapsivesi alkoi lorista ja olin ihan paniikissa, ettei se saa vielä syntyä! Huh. Rankka yö.

Ai niin! Keksin tänään, että sykemittarilla saa mitattua vauvankin sykettä masun päältä Tosin mun mittari meni aika nopeesti tilttiin, kun mittasi välillä mun omaa sykettä ja sitten taas 135-145 välillä pomppivaa vauvan sykettä :heart: Kokeilkaapa ihmeessä, keneltä sattuu sykemittari löytymään!

-ebbuliini ja neiti rv 22+5-

 

Heips!

Eilen oli neuvola ja kaikki ok. Verenpaine normaali 102/66,syke aika korkeella yli 90,sanoi että johtuu huonosta peruskunnosta. Paino 59,3kg eli 8kiloa tullu painoa,sf-mitta 24,ihan samalla tavalla menee kaikki niinkun esikoisesta. Hb oli laskenu ja oli nyt 115 eli rautaa alan syömään silloin tällöin. Kahen viikon päästä on ultra jonka tekee lääkäri ja neuvolalääkäriin ei tarvi mennä.

Närästystä on alkanu olemaan ja silti on pakko saada suklaata,mut onneks rennie viel ainakin auttaa. Yöt nukun tosi hyvin eikä vieläkään tarvi käydä kesken unien pissalla. Pari kertaa on vetäny suonta pohkeesta niin kovaa että on itku meinannu tulla. En uskalla enää herätessä yhtää venyttää jalkoja kun heti alkaa kramppaamaan. Selkä on alkanu pikkasen vaivaamaan ja toi oikea lapaluu on tosi kipee,pahenee aina iltaa kohden. Tukivyötä olen alkanu käyttämään enempi ja pikkasen auttaa kun parantaa ryhtiä.

Haluaisin kolmannen lapsen vielä sillee että ois noin 2-3 vuoden ikäero. 3-vuotiaaksi aion hoitaa lapset kotona ja mulla on oikeestaan yks bisnes joten palkkatöihin en usko että menen enää. Toivon että mies vois jäädä jossain vaiheessa hoitovapaalle ainakin vähäks aikaa,riippuu ihan siitä kuinka jaksan panostaa tähän bisnekseen.

NallePuh rv26+1

 

Heippa taas!

On ollut aika hiljaista taalta puolen. juttujanne oon taas kerran kylla lueskellu.

selkavaivoista oli puhetta. Auttaako niihin oikeesti sellainen tukivyo? Mulla on ollut kylla tosi paljon kipuja. Varsinkin kun kaytan korkokenkia aika paljon, vaikka tiedan ettei pitaisi Tuntuu,etta ryhti ei vain ole sama jos ei ole vahan korkoa.

Kattelin Babies 'R' Us liikkeesta tukivoita raskauden jalkeen, maksoi jotain 20 dollaria eli jotain 15 euroa. Jospa sellaisesta olisi apua. Onko ketaan joka olisi kaivannut tukivyota lapsen syntyman jalkeen?

Oli niin kiva kayda siella katselemassa erilaisia vauvajuttuja. Otin tietysti hormoonipultit kun mies ei jaksanutkaat katsella kaikkia vauvatarvikkeita. Aloin itkemaan siella hyllyjen valissa. Erittain fiksua.

Talla viikolla loppuu tyot ja saan jaada rauhassa kasvattamaan masua. On jollaintavalla helpotus, mutta toisaalta tuntuu etta oon sitten ihan ulkopuolinen kaikesta. Noh, onhan mulla taa pikkuveikka, joka pitaa seuraa :heart:

Aitiyspakkauksen siis otan kun on ensimmaisesta kyse. Miten kauan siina menee ennekuin saa paketin?

Supistuksia tulee aina silloin kun rehkin liikaa, tai siis en ma mitaan rehki, teen normaaleja kotitoita. Hengastyttaa vaan kun nousen portaita, pesen pyykkia tai teen jotain sellaista, ihan mummo olo tulee :snotty:

Nyt taidan lopetella......


:wave: Jaksamista!

 

Heippa!

Voi Sisi ja Niini kun teitä on säikäytelty. Onneksi molemmilla kaikki oli kuitenkin hyvin

Hani ja muut jotka miettivät omien syömisten vaikutusta vauvan kokoon. Minulle sanottiin neuvolassa, että tuo 500g/viikko, mikä on se suositeltu painonnousuraja on juuri sen vuoksi vedetty, että varmistetaan vauvan normaali kasvu. Ja kyllähän nuissa esitteissäkin missä ravinnosta puhutaan niin on mainittu, että äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan vauvaan ja kun vauvan ruuansulatus ja aineenvaihdunta ei ole vielä kovin nopeaa niin rasva ja sokeri varsinkin lihottaa vaavia. Tietty tämä ei mikään sääntö ole ja ite ainakin olen herkutellu ihan reippaasti miettimättä sen kummemmin Mutta kyllä näitä isoja vauvoja siis syntyy ja heillä useammin taipumusta sairastua esim diapetekseen jne..

Jensa ja muut avoliittolaiset. Meitä hieman nyppii tuo isyydentunnustuskäytäntö, varsinkin jos kohdalle sattuu jokin tenttailija!..tiedän jo etukäteen loukkaantuvani jos meiltä kysytään varmistusta että onko nyt varmasti tämä mies ainoa vaihtoehto. Kuitenkin toivottu odotettu ja henkisesti rankoilla hoidoilla rakkauspakkaus saatu niin...äh. Mut siis pointtina se että aika nöyryyttävää touhua jollain tasolla.

Jonina me otettiin se syntymättömän lapsen vakuutus Fenniasta ja muutenki keskitettiin kaik vakuutukset sinne kun saatiin tosi edullisesti ja hyvät vakuutusehdot. Ei edes mietitty syntyneen lapsen vakuutusta kun synnytyksessä voi kuitenkin käydä vielä vaikka mitä eikä ole varmaa että lapsi on täysin terve. Sit jos jotain käy niin vakuutus ei ikinä korvaisi mitään siihen liittyvää..

(.) Just kävin neuvolassa ja kaik oli kunnossa. Painoa o nyt tullu alkupainoon vajaa 4kg. paineet ja muut oli kunnossa, sf-mitta 21,5 (rv24+3) eli keskikäyrällä mennään Vauvan sydänäänet kuulu NIIN kovaa ja selvästi että ihan kylmät väreet tuli.. Sain kelan paperit ja niitä pitäis täytettlä. Valmennukset alkaa huhtikuussa, neljä kertaa ennen syntymää ja kerran syntymän jälkeen. Ja sit käydään vielä 35+ tutustumassa synnärille.

Meillä on täällä toinen pikkusisko 6v ja veli 13v viettämässä hiihtolomaa ja touhua riittää. Nyt tekeen lettuja, sit luisteleen ja uimaan


Voikaahan hyvin, massut ja omistajat :heart:


:wave: vauvaunelma ja jonniminea 24+3

 

Mekin otamme äitiyspakkauksen kun ensimmäistä odotellaan.

Tämä töihin menoasia taitaa minulla sattuneesta syystä olla pinnalla, ajattelin aloitella työt jo syksyllä (-07). Saa nähdä kuinka onnistuu, mies antaa ainakin täyden tuen. En niinkään mene töihin sen palkan takia, minulla on ihan hyvä äitiyspäiväraha -05 tulojen mukaan laskettuna. Työn luonne on vain sellainen, että pitkät poissaolot näkyvät ja toisaalta työ ei sillä tapaa perinteisessä mielessä edellytä paikalla oloa. Voin joskus toisella kertaa valaista enemmän

Sunnuntaisin saa työskennellä ilman että se vaikuttaa äitiysrahaan.

Kiitos hääonnitteluista. Meillä meni niin päin, että olimme jo päättäneet mennä naimisiin ja suunnitelleet ajankohdan. Sitten kun järjestelyt olivat käynnistyneet hyvin, huomasin odottavani. Vauvayritystä meillä oli kuitenkin takana jo -05 alkuvuodesta lähtien joten aika jännä sattuma. No, nyt juhlittiin samalla molempia asioita. Kerroimme häissä kaikille odotuksesta. Ollaan miehen kanssa tavattu -04 sattumien kautta, joten eipä täälläkään niin kovin kauan ole näissä puuhissa aikailtu. Tosin ollaan molemmat iältämme yli kolmekymppisiä, joten itse en ainakaan olisi enään tätä halunnut pitkittää.

Minulla on kuulkaa ihan ihmeellinen neuvola-systeemi. Olen käynyt neuvolassa koko tähän astisen odotuksen aikana vaan 2 kertaa. Kertaakaan en ole käynyt missään labratesteissä tms. Sitä neuvolan terveydenhoitajaa on tosi vaikea saada kiinni ja todella selkeästi emme ole samalla aaltopituudella. Pari viikkoa sitten jätin hänelle vajaa 10 soittopyyntöä, eikä hän kertaakaan vastannut. Olen joka kerta (ne kaksi) ollut tosi pettynyt ja surullinen neuvolassa käynnin jälkeen. Mitään sf-mittoja, sykettä tms. en tiedä. Onko kukaan vaihtanut neuvolan terveydenhoitajaa?

 

Täällä kaikki pielessä tai ainakin nyt siltä tuntuu. Juuri kotiuduin siis neuvolalääkäriltä ja tuntuu, ettei mikään ollut normaalia.
Ensinnäkin pissassa oli verta +3 eli lähete labraan. Sitten hemoglobiini oli laskenut, joten raudan syönti on aloitettava.
Sf mitta oli taas kasvanut aivan liikaa ollen nyt 32cm (rv24+6)!!!Eli ultraan passitus ja sokerirasitus myös tehtävä. Niin ja jottei ongelmat lopu, niin kohdunsuun ulkosuu on sormelle auki.

Saapa nähdä, tuleeko tästä yhtään mitään :'(

Sori, hirviä valitus....

T.auramaria rv24+6

 

Jaa, eipä se enää kuulostanutkaan niin pahalta tuo mun tilanne, kun luin edellisen kirjouitukseni uudestaan...Tää palsta on ihanan terapeuttinen

 

Auramarialle tsemiä kokeisiin ym. et siis vielä käynyt ultrassa? Osasiko neuvolasta sanoa mitään syytä sf mitalle??

Hei asiasta tietävät. Mulla tippuu hiukset päästä ja kynnet on ihan kauheessa kunnossa. Kävin äsken apteekissa, ja kiitos mummojen ja pappojen siellä ei kukaan ehtinyt mua neuvomaan, niis ostin MULTI KALKKI D-STRONG tabletteja. Tulin takas töihin, surffasin netistä, niin just kaikissa muissa kalkkitableteissa mihin oli lisätty magnesiumia ja c-vitamiinia ym. oli että vahvistaa hiuksia ja kynsiä, tässä vaan että vahvasti D-vitamiinia. Voiko sitä muuten syödä liikaa...??

NO tuskin tota palauttaakaan saa, eli avaan sen nyt ja otan ensiapuun heti. Ei kai siitä mitään vakavaa voi tulla... Kun alotan aamun aina Berocan poreella ja siinäkin c-vitamiinia niin en halunnu mitään mihin niitä on lisätty. sen joka aamusen D-vitskun voi kyl nyt varmaan jättää pois kun tossa sitä on.

Onko muilla hiukset ja kynnet ongelmana? Eilen illalla miehelle sitä itkin kun taas suihkuun jäi puolet hiuksista, että mä oon varmaan kalju ennen kesää.

Tyttöä odottaessa oli ihan sama juttu, eikä hiukset sinä aikana myöskään kasvaneet mihinkään. Muutenkin tää raskaus ollut ihan samanlainen kuin eka, et ihme on jos ei sieltä tyttöä tule )

Nää mun narinat on ihan typeriä verrattuna muiden oikeisiin ongelmiin Tsemppiä vielä auramarialle, älä pahastu mun valituksista :flower:

 

Heippa!

D-vitamiini on ns. rasvaliukoinen vitamiini, eli ylimääräinen kertyy elimistöön. Ei siis pidä syödä enempää kuin sen suositusmäärän verran. Hiustenlähtöön pitäisi olla apua sinkistä ja seleenistä sekä toki myös tuosta Irmelin mainitsemasta kalkista. Mulla on lähtenyt tukka päästä vasta imetysvaiheessa, mutta silloin se on tosiaan lähtenyt oikein huolella. Esikoisen kanssa tuli ihan sellaisia isoja kaljuja kohtia. Oli sitten pakko saksia tukka ihan lyhyeksi. Kakkoselta hiustenlähtö ei onneksi ollut ihan niin massiivista.

Jaksamista auramarialle täällä pidetään kovasti peukkuja, että testeissä kaikki on hyvin!

Aika tylsältä kuulostaa tuo Joninan tilanne. Itse en ole vaihtanut terveydenhoitajaa, mutta tiedän muutamankin, jotka ovat näin tehneet. Ja mun ensimmäinen terveydenhoitaja sanoikin, että heitä on tässä neuvolassa kolme, jos tuntuu, että haluaa käydä välillä jollakulla muulla, niin sen saa ilmanmuuta tehdä. Eli vaihda ihmeessä, jos siihen mahdollisuus on! Kurjaa, jos täytyy joka neuvolakäynnin jälkeen olla pahoilla mielin.

Mun pitäis kans mennä vähän pyörimään vauvatarvikekauppaan. Todellisuudessa ei kyllä tarvita mitään, mutta meidän paikkakunnalla ei ole ollut vauvakauppaa vuosiin ja nyt entinen luokkakaveri perusti tänne sellaisen. Täytyy käydä vähän tutustumassa ja sponssata samalla kaverin tuoretta yritystä.

Hassu, mä käytän kans koko ajan korkokenkiä! Matalissa kengissä tulee heti sellainen tantta-olo... Ei kyllä todellakaan pitäisi, mulla on 9-luokkalaisena leikattu molemmista jaloista rakennevika ja lääkäri painotti, että korkokenkiä ei sitten kannata käyttää, kuin korkeintaan juhlissa, jos silloinkaan. Kiroan varmaan typeryyttäni muutaman kymmenen vuoden päästä... Mulla on työkengätkin korkeapohjaiset. Eivät korkkarit sentään.

Nalle Puh, onko sulla mielestäsi huono peruskunto? Mulla on nimittäin myös hyvin korkea leposyke, yleensä 80-90 välillä, mutta peruskunto on melko hyvä. Matalalla verenpaineella saattaa kuulemma olla myös tekemistä sykenopeuden kanssa.

Mulla on maha kasvanut taas ihan kauheasti. Hassua, kun sf-mitta menee kuitenkin ihan käyrillä ja masu on ihan nätti, kiinteä pallo, ettei siinä ihan kauhiasti ole fläsääkään päällä. Että mitähän se kasvu sitten on... Oppilaatin vitsailee jo, että en kelpaa enää tupakkaratsioihin, kun nurkan takaa ilmestyy ensin varoituksena maha ja sitten vasta ope...

Mun on tehny koko viikon ihan tajuttomasti mieli paellaa! Nyt sain vihdoin aikaiseksi käydä ostamassa tarvittavat romppeet siihen. Siirryn tästä siis ruokaa laittamaan. Saatan jo kuvitella miehen ja lasten ihastuneet ilmeet... (tähän kuuluisi nyt sitten joku sarkasmia ilmaiseva hymiö )

Jes, viikko puolivälissä, kohta on taas viikonloppu, jipiiiii!

Kreecher ja Antero 24+5

 

Hei kaikille!

Voimia Auramarialle!Eipä se tietty kuulosta kovin positiiviselta kun kuulee,et joka asiassa on jotain "häikkää",mutta pidetään peukkuja ettei ne merkkaa mitään vakavaa-vaan kaikkiin löytyy syy.

Irmeli En ollut ennen kirjoitustasi tullut ajatelleeksi koko hiuksien lähtöä..Olen vain kironnut viikon ajan kun pörrötän hiuksiani niin kalju läikki löytyy takaraivolta..tai siis tulee esiin lakkaa suihkuttaessa koholla olevaan kampaukseen
..No toivotaan että noista muiden antamista aineista olisi apua ongelmiisi.

Kävin eilen ekaa kertaa uudessa neuvolassani.Siellä oli sijainen "oikean terkan"tilalla-mulla varmaan ollu 3*sijainen ja pari kertaa harjoittelija katsomas...eli aina jotain.
Ihan mukava paikka oli..ja aika iso paikka muutoinkin.paino 69,3 vaatteilla..Ekas neuvolas 61.5..hemoglobiini 122(viimeksi 119)kun sanoin et ruikulille mahan sain rautatablettien johdosta,sanoi ettei tarvi syödä.Arvot ihan hyvät.
Verenpaine tais olla 108/66 eli samoissa pysynyt.
perhevalmennukset alkaa jo 12.3 sit 19.3--->eli aikas ajoissa.
Synnytyssairaalaan tutustumisia 2*..3h/krt..aika pitkä aika.
neuvolalääkäri oli taas nuori tyttö..ekaa kertaa sf-mitta otettiin.sai kait 20(jos oikein ymmärsin,mutta sanoi et riippuu niin vauvan asennosta..)eikös toi aika pieni näillä viikoilla?rv 25+5...mikä se yleensä on?
Kohdunsuu oli kiinni.3cm.ja hieman pehmenny kuten kuuluukin.

Ihanaa kun sain apuvälinelainaamosta sellaisen nahkaisen si-vyön lainaksi kesäkuuksi asti..
Mukavaa kun sanoivat lääkäris ja lainaamos,että sä olet hoikka vielä..eipä usko et 8kg lihonut..Meillä kyllä siskoni ja mieheni sen huomaa,vaikka vanhoihin farkkuihin menenkin.Mieheni hieroi yksi ilta niskojani ja sanoi ettei tänne ole vielä ylimääräistä kertynyt-tosi lohduttavaa:/
Tollainen ulkopuolinen huomio piristää,kun itse kiroo herkuttelua ym.

pompula81 rv25+5

 

tänään oli neuvola ja peljästyin aikalailla sillä jo sinne mentäessä mulla oli huono olo ja pelkäsin migreenin alkua....ja hemo oli alhainen ja sain rautalisä ohjeen ...menin ihan valkoiseksi ja päässä hiukan sumeni huh huh mikä kokemus.... :'( vauvan syke oli normaali ja kaikki silleen ihan hyvin 500g per viikko oli tullut painoa lisää...mut oman terveyden kannalta kun hemo oli vaan 112 niin piti ottaa rauta lisää ja hyvä niin.. =) saa lapsikin vatsassa varmasti.mut kyllä säikähdin... fundus mitta oli 25 nyt olen tasan viikoilla 25.

 

Huoooh!! Nyt alkaisi pikkuhiljaa olemaan kaikki pakattu, ainoa että pojan huoneessa ei ole tehty juuri mitään, aamulla vasta nostelen lelut yhteen laatikkoon, kun se muuten kerkee kuitenkin ottaa ne pois...

auramarian tilanne kuulostaa kyllä tosi ikävältä, toivottavasti kaikki olisi/menisi kuitenkin hyvin!

Jonina; Vaihda vaan terkka, aika tympeältä touhulta tuo kuulostaa... Mulla olisi varmaan palanut jo päreet.. Käytännön ohjeita en osaa kyllä antaa miten sen voi vaihtaa, mutta toivottavasti täällä joku osaa jelppiä. Tsemiä!

Mullakin muuten närästi viime yönä, ei varmaan mikään yllätys että nyt just alkoi, kun pakkasin kaiken lääkekaapista, jonnekkin......

Huomenna alkaa sitten meitin nettitauko, toivottavasti saan netin sit jo tiistaina takas!

Mutta kuulumiset yritän tulla kurkkailee, jos vain mahdollisuuksia tulee!!

-Hiiviö & Elvis 24+3-

 

Auramarialle paranevaa vointia!

Pikku Myylle :hug: - toivottavasti ukkisi selviää leikkauksesta!
Isältäni leikattiin eilen toinen munuainen pois, joten olen kohtalotoverisi itkuineni ja murehtimiseni...
Isän leikkaus sujui onneksi hyvin ja aamulla soitin hänelle sairaalaan. :heart:

Esikoisen odotusaikana oli aikoinaan myös paljon surua ja jännittämistä, koska silloin äidilleni tehtiin ohitusleikkaus ja isäni halvaantui juuri ennen esikoisen syntymää...
Kuopuksen odotusajan alussa miehen todella läheinen isoäiti kuoli, emmekä ehtineet kertoa vauvasta hänelle.
Monenlaista murhetta on aina ollut lasten odotusaikoina, mutta hyvin niistä on kuitenkin selvitty - ajan kanssa.

Eilen kävin viemässä Kelan paperit ja tänään mies haki Tapiolasta lapsivakuutuksen varauspaperit, jotka pitäisi täytellä ja palauttaa viikon kuluessa...

Riina-Niina ja satuaarre 25+1

 

Kiitos kaikille tsempityksestä!
Menen huomenna vielä uudelleen neuvolaan ja terkka aiko mitata kohdun korkeuden uudelleen. Itse veikkaan että pari senttiä tulee alaspäin. Ultraan sit viikon päästä. Mutta tietty sitä on huoli lapsenkin terveydestä, kun esikkokin sairaana syntyi. Mutta positiivisella asenteelle eteenpäin

Enkä Irmeli todellakaan loukkaannu valittamisistasi. Sitähän varten nämä palstat on! Olen muutenkin aina karsastanut ajattelutapaa, että jos jollain menee huonosti, niin kellään muulla ei ole oikeus tuntea mielipahaa mistään. Pöh, sanon minä!

Tuli muuten vielä mieleen, kun kerta pääsin vauhtiin ja jauhan tätä omaa ongelmaani että onko kellään tietoa, paljon vauva painaa noin rv21? Kävin silloin rakenneultrassa (21+0) ja vauva arvioitiin 461g painoiseksi. Lääkäri ei sanonut mitään, ja itsekin ajattelin että se on normaali, mutta nyt kun päästää nämä ihanat ajatukset lentämään...Mietin tietty että voisko vauva olla sitten keskimääräistä isompi ja onko minulle diabetes puhjennut tms.

Hyi, ihan hävettää tämä omanapaisuus :ashamed: Koettakaa kestää, kyllä minusta irtoaa sitten joskus ihan normijuttuakin...

T.auramaria rv24+6

Vielä pakko muuten kysyä, että onko teiltä muilta katsottu kohdunsuun tilannetta vielä tässä vaiheessa ja onko muilla tapahtunut avautumista/pehmenemistä?

 

Pikaisesti semmoista kyselisin, että mites teillä masussa potkitaan? Minun pieni on ollut pari viikkoa aika hiljaa. Vienoja liikkeitä vain. Alkaa jo pikkuisen huolestuttaa, kun se oli vielä aiemmin tosi vilkas liikkuja. Vai oiskohan sillä vaan ahdasta jo?