~KesäMassut 2007~

Hurjan paljon onnea pojan syntymän johdosta!!
Katsoin profiilliasi ja huomasin että sinäkin olet Savonlinnasta. Oliko synnärillä minkälainen tilanne, ruuhkaa kenties? Sitä tässä olen vähän jännäillyt että kuinka sekaan sopii

Helmiina

 

Oltiin tänään sairaalalla "kotiinlähtö"tarkastuksessa. Oikein mallikas vauva Niilo on, ei mitään moittimista! Paino oli luonnollisesti pudonnut, syntymästä 345g eli nyt painoi 3455g. Itsestä tuo pudotus tuntui isolta, mutta kuulema aivan normaali määrä. Omalla maidolla ollaan pärjäilty, vaikka kunnolla maito alkoi nousta vasta eilen. Niilo on kuitenkin ollut koko ajan niin tyytyväinen, että varmasti on maitoa saanut vaikka itsestä tuntui pari ekaa päivää, että imee ihan tyhjää. Rinnanpäät on tosi hellinä vielä, mutta eiköhän ne siitä karaistu. Ehjinä onneks sentään on pysyneet.

Jotenkin hassua lukea noita odotusjuttuja, tuntuvat jotenkin niin kaukaisilta. Ihan outo ajatella, että ei tästä ole kuin muutama hassu päivä, kun oli itsekin vielä raskaana, kun tuntuu, että siitähän on ikuisuus. Välillä tulee ihan ikäväkin raskausaikaa, vaikka tottakai on ihanampaa kun vauva on viimein maailmassa.

Nyt olis kyllä käyttöä niille "vaatteille synnytyksen jälkeen" mitä Kreecher oli joskus suunnitellut. Olis kovin kiva, kun sais ton repun tosta edestä johonkin jemmaan. Entiset vaatteet kiristää, puristaa ja ahdistaa tai ainakin näytän hirveältä ne päällä. Mutta nää vaateongelmat nyt on tietysti varsin mitättömiä "huolia".

En ole muuten tainnut edes kiittää vauvaonnitteluista, joten teen sen nyt. Kiitos kaikille onnittelijoille! :flower:

Pepsukalle kiitos synnytystarinasta! Mielenkiintoista lukea erilaisista kokemuksista.

Riina-Niinalle hurjasti onnea matkaan!

Eipä tässä sen ihmeempää, kovasti tsemppiä kaikille jotka vielä odottavat synnytystä, koittakaa jaksaa :hug: Ja jo vauvautuneille ihanaa vauva-arkea! =)

Teppana & Niilo 3vrk

*Muoks* Marille paljon onnea pojasta! :flower:

 

perjantaina 8.6.2007 10.51
2685g
48cm
lähes 3vrk valvomisen jälkeen
hirvee synnytys ja samoja piirteitä kun pepsukalla. Mutta nyt on niin poikki ettei jaksa sen kummemin kirjotella.
onnea kaikille muillekin vauvatuneille

netskuli ja pikkuneiti 4vrk

 

Ja Riina-Niinalle lycka till :hug:

Ketäs meitä täällä enää kohta on yhdessä osassa??? Mä?? Vitsit mitä kyttäämistä tää on, siis nää päivät. Heti kun jossain kolottaa niin joko nyt, no ei... Illalla viimisenä mielessä että lähetäänkö yöllä, ja aamulla ekana että ei tarvinu lähteä. Ja sit kaikki kyselee että mites, ai ei, no miksei??

Jossain oliko täällä vai heinäkuisten pinossa oli kanssa just siitä että kun ei oikeesti huvita vastata ees puhelimeen kun se on sitä samaa, ja toisaalta olis kauheen kiva puhua jostain muustakin asiasta että sais edes hetkeks pois mielestä sen että yli ollaan jo menty.

Kaveri kävi tässä eilen vauvansa kanssa joka on nyt 3kk, heillä oli silloin se dramaattinen synnytys missä vauva elvytettiin hätäsektion jälkeen, meni 10 pv yli lasketun ajan. sanoi vaan että ala mennä sitä kahta viikkoa yli. Kysyin että no mitä mä voin sille tehdä, tuntuuvat pompottavan äitejä ihan miten lystäävät. Sanoi että no vaadit vaan, keksi vaikka joku hätä, niiden pojalla oli jokaikinen niistä 10:ä päivästä hengenvaarallinen. Onneks nyt on terve ja voi hyvin, mahtava poika

Miehen kans sovittiin että jos eivät ens viikolla käynnistä vaan laittavat odottamaan juhannuksen yli, niin grillataan sitten siinä synnytyssairaalan pääoven edessä

Tehdäänkö muuten sitten sairaalassa mitään painoarviota esim. jos joutuu käynnistykseen?? Mulla kun ei ole tehnyt kun neuvolan th ihan epävirallisen tunnustelemalla mahan päältä. Olis vaan kiva tietää että jos vauva painaa sen 4,5 kiloa, vaikuttaakohan tohon orientoitumiseen...??

Mitähän tässä vielä jaarittelis kun on niin tylsää :/

Ai niin, kiitos synnytyskertomuksista ja aivan ihanista kuvista profiileissa. On ne niin sulosia kaikki :heart:

Jos menis taas vaikka vaihteeks sohvalle pörtsälleen...

Irmeli ja Pönä 40 ja 2

 

Heips!

Satanen vetoa, että vauva herää heti, kun alan kirjoittaa...

Todellakin odotan, että mahtusi omiin vaatteisiin! Tässä raskaudessa tuli ostettua jonkun verran vähän siistimpiäkin äitiysvaatteita, jotka ovat oikeastaan ihan ok:n näköiset päällä tässäkin vaiheessa. On vaan jotenkin masentavaa pukeutua äitiysvaatteisiin...

Kiitokset synnytyskertomuksista, niin ne kokemukset vain ovat erilaisia. Pepsukallahan oli aika nopea synnytys! Saattoi varmaan osaltaan johtua siitä nopeudesta se kova kipu, mulla ainakin oli nuo aiemmat synnytykset paljon kipeämpiä kuin tämä kolmas, joka oli kolme kertaa pidempi.

No nythän se vauva sitten heräsi!
Mies meni kuitenkin pelastamaan, jos tuo viihtyisi hetken isin sylissä.

On varmaan tuskaista odotella noita viimeisiä päiviä, varsinkin, jos menee yliajalle tai jos vauva on iso. Jaksamisia kaikille mahakkaille, joilla hermo alkaa mennä.

Tosta loppuraskauden autolla ajamisesta, minä olen kyllä ajellut ihan hamaan loppuun asti ja lapsetkin ovat olleet kyydissä. Ei mitn älyttömän pitkiä matkoja ja aina olen varmistanut, että on joku, jonka voin soittaa paikalle, jos jotain tulee. Perjantainakin käytiin kaverin luona 30 kilometrin päässä, kun vauva sitten lauantaina syntyi.

Mullakin muuten oli sellainen ristiriitainen olo, mistä MHP kirjoitteli, että vaikka kauhean malttamattomana odotti synnytystä, ei kuitenkaan ollut ihan varma, haluaako vauvan syntyvän ihan vielä.

Toinen tällainen ristiriitafiilis tuli tänään, kun käytiin aamulla sairaalalla "kotiinlähtötarkastuksessa". Sieltä lähtiessä osui silmiin opastekyltti: äitiyspoliklinikka. Ja sitten iski tajuntaan, etten enää koskaan palaa sinne. Ei enää ikinä sitä huikeaa tunnetta, kun raskaustestiin piirtyy se maaginen toinenkin viiva. Ei ensimmäisiä potkuja, ei kasvavaa mahaa. (tai no, se lienee järjestettävissä ) Mahtoi olla hieno näky sairaalan käytävällä vuolaasti kyynelehtivä, turvakaukaloa raahaava naisihminen...

Mutta tuosta haikeudesta huolimatta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että meidän lapset ovat nyt tässä. Nyt on se duuni tehty ja tästä eteenpäin vain nautimme noista ihanista, valloittavista poikasistamme! :heart: :heart: :heart:

Nyt tuo nuorimmainen ei enää kelpuuta tissitöntä isäänsä. Poistun siis takavasemmalle. :wave:

Kreecher

 

Juu hyvin mahtu synnärille.. mutta kyllä kuulemma viime viikolla esim. oli joka yö lapsi syntynyt. mutta sillon kun me oltiin synnyttämässä ei saleissa muita ollu. Tsemppiä synnytykseen.

 

Kukas se tiedusteli yhtenä kappaleena olijoita? Täällä on yksi, joka ei varmaan vielä hetkeen jakaudu...

Tai no, kukapa sitä tietää.

Tänään oli tosi kurja päivä ja etenkin iltapäivästä lähtien, kun selkä on niin jumissa, että melkein joka asennossa sattuu, ja lapsi tökki ja ruuvasi päällään tuonne kohdunsuulle yli tunnin niin kipeästi, että välillä ääneen ähisin ja hakkasin kirjoituspöytää kämmenillä... Lisäksi on supistellut koko päivän niitä samoja epäsäännöllisiä, kutakuinkin kivuttomia suppareita kuin monta iltaa tätä ennen...

No, sain päikkärit nukuttua, ja vessassa käydessä huomasin, että se kuuluisa limatulppa alkaa hiljalleen irrota täälläkin. Eikös se ole sellaista kellertävää, tosi paksua "räkää"? No, tämä pelasti päivän ja tuli heti ainkain jossain määrin parempi mieli. Pitää mennä kaivamaan kaikki limatulppaketjut tältä palstalta.

 

Täällä myös yksi kokonainen ilmoittautuu :wave: Olen kyllä käynyt lukemassa juttujanne, mutta tänään on ollut kyllä tosi p.erse päivä. Jännä että olen ollut tosi tyyni viime viikonloppuun asti, mutta nyt on kärsimättömyys päässyt valloilleen ja toooosi pitkäksi käy aika. Varmaan vaikuttaa nuo kaikki ihanat vauvat, jotka on
syntyneet :heart: Tosi suloisia ovat kyllä kaikki!

Voin muuten kuvitella Kreecher tuon sinun kokemasi tunteen sairaalassa. Nyt jo on itsellä kovin haikea olo kaikkea tätä ärsyttävää ja ihanaa raskautta ja siihen liittyviä asioita, kun tietää että tämä on myös meidän viimeinen =)

Irmelille painoarviosta, että ainakin synnyttämään mennessä kätilö arvioi vauvan koon ja ettei ole epäsuhtaa lantion kanssa. Mutta siis yliaikaistarkastuksissa mielestäni aina tehdään ultralla painoarvio.

Mutta jatkanpas märehtimistä vielä tälle iltaa, että saa taas huomenna aamulla nousta ihmettelemään sen päivän ohjelmaa |O

auramaria 39+5

 

Minäkin vielä remmissä mukana jättimahaisena! Mua ärystti eilen siinä määrin kaikkien soittelu ja voinnin kysely, että en enää illalla jaksanut anopin puheluun edes vastata. Hän soittikin heti sitten aamulla, että vieläkös sitä kotona ollaan vai joko lähtö tuli eilen, kun en puhelimeen vastannut |O .

Hyviä öitä kaikille! Toivottavasti moni pääsee yöllä tosihommiin !

 

Täällä myöskin yksi möhömahainen :wave: .
Eikä myöskään supistuksista minkäänlaista tietoa.

Onnea kaikille vauvan saaneille, nyt niitä näyttää tipahtelevan tiiviseen tahtiin tähän pinoon.

Voi kun sitä pääsisi jo näkemään omankin pienokaisensa.

Huomenna olisi neuvolakäynti, tulenpa sitten kertomaan kuulumisia.

äippä-77 Rv37+4

 

Kokonainen täälläkin :wave: Ja laskettuun aikaan vielä yli kaksi viikkoa :headwall: Toivottavasti ottaisi neiti mallia veljestään ja tulisi edes viikkoa ennen la:ta maailmaan!

Viime yönä alkoi lupaavasti supistella menkkakipuja kovemmalla selkä- ja alavatsajuilimisella, mutta turhan nopeasti siitä laimenivat ja loppuivat. Supistusten loputtua heräsin vielä viiden aikaan pöksyt ihan märkänä, mutta pettymyksekseni kyseessä oli taas vain valkovuotoa... :/

Neuvolassa todettiin, että kaikki on kunnossa kovaa turvotusta lukuun ottamatta. Eli pissa puhdas, painonnousu 400g/vk, verenpaine 116/69, sf 31,5 cm (ollut nyt kolme viikkoa samoissa mitoissa) ja vauvan sykkeet poikamaisen hyvät! Rakenneultra lupasi kylläkin tyttöä, mutta tosiaan syke on ollut pitkään alle 140. Th:kin kysyi, että poikahan tämä oli? mutta korjaili sitten, ettei sitä sykkeestä voi varmaksi sanoa..
No tuli kumpi tahansa niin yhtä tervetullut on! Uudet tytönvaatteet saavat vaan lähteä käyttämättöminä kiertoon, jos poika tulee. Pojalle olisi jotain vielä säästössä isoveljeltä.
Vauvaa tuntui mahan päältä enää olkapäihin asti, eli ihan lähtökuopissa on pää =)
Kokoarviota en ole saannut rakenneultran jälkeen muuten kuin mahan päältä kokeillen, että keskikokoinen, ei mikään suuri. Kohdunsuun tilanne tarkastettiin viimeksi rv 34+5 ja ilmeisesti viimeisen kerran ennen synnyttämään menoa.. Sillon se oli pehmeä, kiinni ja 3 cm jäljellä. Olisi kyllä kiva tietää onko sen jälkeen edistystä tapahtunut!

Autolla ajo: Olen ajellut yksin tai pojan kanssa ihan normaalisti tähän asti ja ainakin ensi viikolla olisi vielä 30-50 km:n menoja, joista pitäisi ilman miestä selvitä. Katsoo sitten lähempänä kuinka supistelee tms. että uskaltaako tonne moottoritielle enää lähteä.

ONNITTELUT Marille pojasta ja netskulille tytöstä!! :flower: =) Tasaiseen tulee vauvauutisia

Mantsulle tsemppiä huomisen koitokseen!

Ja kiva kun te vauvautuneet jaksatte käydä jakamassa vauvantuoksua meille mahakkaille! =)

-ebbuliini ja neiti(?) rv 37+5-

 

Täälläkin vielä yksi kokonainen! Sain jollain ihmeellä venyteltyä tuota kyljen kramppia auki ja iltapäivällä oli muutaman tunnin lupaavia supistuksia, joten täällä on oikein hyvä mieli nyt! En oikeastaan tiedä haluanko vauvan edes vielä syntyvän, mutta nuo supistukset tekivät tästä vauvan odotuksesta taas todellista, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Siis antoi uskoa siihen, että joskus vielä tässä lähiaikoina koittaa se päivä, kun pääsen minäkin synnyttämään.

Ihania vauvakuvia on profiileissa ja nuita synnytyskertomuksia on ihana lukea. Nekin kyllä valmistaa ajattelemaan tuota lähestyvää synnytystä. Esikon synnytys oli suht pitkä, 15 tuntia, mutta silti ei jäänyt mitään traumoja. Oikeastaan minusta on mukavaa päästä synnyttämään! (joo, olen hiukan hullu...)

Mutta nyt hyvää yötä kaikille!

Toivottelee mahakas Peppi rv 37+4 (edelleen)

 

Täällä myös poksumaton! :wave: Aika hyvin oon tänään malttanu pysyä taustalla.

Juu... Neuvolakuulumisiaaino pudonnut 500g eli +9.5kg nyt, pissa puhdas, rr 110/74, sf 35cm (eli suunnilleen samassa ku muutaman viikon tässä jo ollu), syke 138, liikkeet ++, turvotus +, rt, laskeutunut ja aika hyvin kiinnittynyt. Uutta aikaa en saanut vaan pitää soittaa ens viikolla tarvittaessa. Lähetteen Tyksiin sain maanantaille kontrolliin.

Onnea kovasti vauvaantuneille perheineen! :flower: Pahoittelen... Nyt en jaksa tarkistaa ketä teitä oli. :ashamed: Mut ihanaa, että saatiin vauvauutisia! =)

Ei ollu eilisellä syöpöttelyllä toivottua tulosta (että poikanen olis todennu tilansa liian ahtaaks), mut tän päivänen saunominen käynnisti juilintasuppailut. Suht säännöllisiltä vaikuttaa, mut veikkaan rauhottuvan yöks. Huomenna siis vyöhyketarapiaan.

Tää kömpii nyt nukkuun... Kauniita unia!

PikkuMyy-80 ja poikanen 40+4

 

Eli, jakaantumattomat kesämammat:

sami27
Swerfiel
Irmeli
Auramaria
Helmiina
Paulaliina
Hiiviö
Pompula
Kesätuulia
Peppi pitkäkorva
Sopraano
Ebbuliini
Äippä-77
MHP
Kesäheinä-81
Jousimies70
Naru
Virpi82
hensku 79
Anskuli1978

Korostaen vielä kerran, että epävirallinen, ja ainoastaan perustuen viimeisiin sivuihin... =) Kyllä tylsyys aiheuttaa kaikenlaista!

Omaan napaan EI kuulu mitään uutta, ainoastaan yksi rajapyykki taas ohitettu...viikkoja on nyt tänään täydet 38 joten...jee...nyt saa vaavi tulla ihan koska tahansa! Uskon kyllä että omalla kohdalla menee tuonne 40 paremmalle puolelle Niinkuin näitten kahden viimeisimmän pojan kanssa on ollut tapana! Ois saanut olla tyttö, himpskatti soikoon, ois ehkä jo syntynyt tällä viikolla.... :kieh:

huih, nyt pakko mennä pikaseen vessaan..jatkan myöhemmin
MHP ja masuasukki 38

 

Pepsukalle mun piti kommentoida viimeksi siitä ruokahaluttomuudesta, mutta unohtui.
Mulla nimittäin kävi myös esikoisen kohdalla niin, että imetysaikana ruoka ei vaan yksinkertaisesti maistunut. Ei vaan ollut nälkä ja mitään ei tehnyt mieli.
Ja nyt ei siis ole mitenkään tarkoitus paasata, mutta kannattaa yrittää kuitenkin muistaa syödä edes jotain, koska se imetys ihan tosissaan kuluttaa. Meidän esikoinen syntyi kesäkuussa ja jouluna painoin enää 46 kg (olen 166cm pitkä) enkä suorastaan ollut ihan kauhean kaunis näky. En voi tietää varmasti, oliko esikoisen pahalla atooppisella ihottumalla ja allergioilla yhteyttä omaan rajuun laihtumiseeni, mutta joka paikassahan sitä toitotetaan, ettei imetysaikana saisi laihduttaa kovin vauhdilla, ettei elimistön myrkyt erity maitoon ja siirry sitä kautta vauvaan.
Mullahan tuli esikoiselta raskauskiloja 20 ja kun lähtöpaino oli 55 ja tosiaan silloin jouuna jäljellä oli 46, niin tavallaan laihduin puolessa vuodessa 29kg!

Näiden muiden lapsosten kohdalla olen nyt osannut varoa tätä ruokahaluttomuutta ja oikeastaan tällä kertaa ruoka tuntuu maistuvan oikein hyvin. Silti nyt jo kadonnut 9kg, jee!

Tulipa tästä painonvartiointia, liekö rakkaalla terkallani osuutta asiaan...

Oo, vauva heräsi viimein! Tissit olleet räjähtämispisteessä, vaikka jo vähän ylimääräisiä pumppasinkin pois. Pitäisi näköjään tajuta tulla aina tähän palstalle notkumaan, kun haluaa, että vauva herää.

Kreecher

 

Täälläkin vielä kokonaisena ollaan! :wave:
Eilen oli neuvola, ja kaikki oli ok. Vauvan päätä ei terkka saanu liikutettua, ja veikkaskin, että vauva syntyy lähipäivinä! (toivottavasti) :heart:
Selässä mulla ollu outoa kipuilua pari päivää, samoin kohdunkaulalla sitä pistelyn tunnetta...voi ku pääsis jo synnyttämään! :/ Oon jo ihan kypsä tähän odotukseen! Kivoja kuvia ja synnytyskertomuksia olette laittaneet! Kiitos siitä! :hug: Päivittäin olen käynyt tarinoitanne lukemassa, mutta ite oon vähä huono ja laiska kirjoittamaan...

Perjantaina opis mulla taas äitipolille aika kun tuo lapsukainen ei ole kasvanu reiluun kahteen viikkoon yhtään ja painoarvio on melko pieni. Kasvaa tavallaan kolmea viikkoa jäljessä. Ainut positiivinen puoli on se, että vauva liikkuu erittäin vilkkaasti ja muutenkin pitäs voida melko hyvin. Jotenkin nykyään kaikki niin tarkkaa...ihan hyvä, ettei tarviikaan nelikiloista lapsukaista synnyttää! =)

Tämmöstä tänne!
Oikein paljon onnea kaikille vauvautuneille ja voimia ja jaksamista odotttajille!

Ainiin...mulla muutto omakotitaloon 27.pv, joten toivonkin, etä oikeesti pääsis jo synnyttämään, ni kerkeis kotiutua sitä ennen! Kaverin häätkin ois nyt lauantaina, saas nähä pääsenkö niihin...ei kyl oo ees vaatteita siine...plaah...

Kesäheinä-81 39+2 =) :heart:

 

.. täällä sitä taas ollaan... on se ihme, mitä muutaman päivän täydellinen makaaminen saa aikaan... olin siis sunnuntaista asti tyksissä ja arvatkaa vaan olikos tylsää... :headwall: :headwall:
päivät vielä meni makoillessa, mutta yöt oli yhtä tuskaa, kun ei saanut nukuttua... ja ne yöt oli piiiiiiitkiä.......
onneksi paineet alkoi tasaantua ja paha olokin helpotti, joten pyysin päästä kotiin ja onneksi pääsin... ensi viikolla olisi sitten aika taas äitiyspolille ja sitten taas katellaan.. onneksi eivät ruvenneet käynnistelemään, kun ennemmin haluan, että synnytys käynnistyy ihan itsekseen...
oli sitten tällä välinkin tullut vauvauutisia, mutta en nyt muista ketkä olivat vauvan saaneet, joten yhteisesti kaikille jakautuneille onnea vauvoista :flower:
oli niin paljon tekstiä tullut näiden muutamien päivien aikana, etten muista ketä piti kommentoida...
no nyt sitten pitäisi yrittää ottaa rauhallisesti kotona... mutta oikein mukavaa päivää kaikille kesämasuille... arvatkaa vaan onko ihanaa olla kotona =)
jousimies-70 + typyasukki 38+3

 

Onnea hurjasti kaikille jo lapsen saaneille joita en vielä ole onnitellut! :flower: :flower: Teitä on tullut monta sitten viime kommentointini! Kiitoksia synnytyskertomuksista, niitä on tosi mielenkiintoista lukea, ja ihana kuulla miten uusien vauvojen arki on perheissä lähtenyt sujumaan.

Itsellä edelleenkään ei mitään merkkejä mistään lähestyvästä synnytyksestä. Ummetus tosin on hävinnyt, mutta vauva killuttelee välillä edelleen tosi korkealla, ei näy limatulppia tai tunnu kipeitä supistuksia. Viime yön nukuin tosi huonosti, en saanut unta ja nukahdettuani heräsin parin tunnin päästä vatsan jomotukseen. Aika ihme fiilis kun olin siitä sattumisesta siinä yöllä iloinen, odottavalla kannalla mutta toiveikas, että josko tämä olisi jotain alkua. Mutta pöh, kipu lakkasi ja nyt aamulla ei edelleenkään tapahdu mitään. Ai minäkö kärsimätön? Haluaisin niin jo lapsen syliin, että tietäisin että sillä on kaikki edes suht hyvin. Ja onhan sillä, uneton yö vain saa taas huolet jylläämään.

Meillä on pientä seurattu tarkkaan sen sydämen takia, painoarviota on tehty ensin viikottain ja nyt parin viikon välein että nähdään että se kasvaa normaalisti. Viime viikolla painoarvio oli n. 2,9kg, eli aika pieni mutta ihan hyvän kokoinen oli, ja kasvaa hyvin. Eihän noihin painoarvioiden grammamääriin oikein voi luottaa, mutta sen nyt ainakin näkee että lapsi kasvaa tasaisesti.

Autolla ajosta oli puhetta: ajelen kyllä vielä autolla ja pyöräilen lyhyitä matkoja. Ja teen oikeastaan kaikkea mitä vain jaksan, väsyn tosi helposti lääkityksen takia mutta yritän kuitenkin liikkua ja puuhata etten ihan tylsisty. Nyt kun ollaan yli 38 viikon, itsellä on sellainen olo ettei kauheasti kyllä tarvitse varoa, kun lapsi saisi tulla jo. Ärsyttää, kun vatsa on niin silmiinpistävän suuri, että kaikki katsovat asiakseen varoitella tekemästä juuri mitään. Autoa ei saisi ajaa, kun mitä jos synnytys alkaa. No, sitten ajetaan ehkä tien sivuun ja soitetaan apua? Mökille ei saisi mennä, mitä jos synnytys käynnistyy siellä. Miten se eroaa siitä, että synnytys käynnistyy kotona? Sitten ajetaan vain sairaalaan mökiltä vähän pidemmän matkan takaa, tai luultavasti kotiin odottelemaan, että olisi järkevää lähteä sairaalaan. Sain hirveän saarnan, kun kokeilin ihan tosi vähän ja nätisti uutta jättitrampoliinia, en pomppinut vaan vähän hytkytin. Ja uimisesta luonnonvesissä minulle on saarnattu myös tulikivenkatkuisesti, vaikka siitä ei ole mitään haittaa kun tiedän paikkojen olevan kiinni. Kotona, mielellään sängyssä pitäisi kai pysyä. Tuntuu, että nyt kun ei haittaisi jos vaikka synnytys käynnistyisikin, niin NYT on alettu oikein urakalla moralisoimaan etten muka ajattele lasta. Ja kun minä en oikein muuta ajattelekaan... Suoraan sanoen v*tuttaa ne "Ethän sinä voi/ pysty/ saa kun sinä olet raskaana!!!!!" -kommentit, samoin kuin se, ettei missään voi kävellä ilman että vatsaa tuijotetaan ja kommentoidaan. En ole tottunut sellaiseen huomioon, haluaisin olla vaan rauhassa. :headwall: :headwall:

No nyyh, olipa taas valitusta. Pitäisi varmaan mennä pikku päikkäreille, niin osaisi taas suhtautua vähän positiivisemmin toisten huolenpitoon ja koko tähän loppuodotukseen. Taidanpa tehdä niin, ja sitten vähän kävelylle jos ei sada.

Naru 39+1

*Muoks* Meille muuten - vaikka urakalla ja usein on ultrattu ja aina olen kysynyt -ei koskaan ole kerrottu sukupuolesta mitään. Miten ihmeessä olette saaneet utraajat veikkamaan sukupuolen? Naistenklinikalla kieltäytyvät kategorisesti kertomasta, mikä on minusta tosi omituista. Näin viimemetreillä sillä ei enää ole niin merkitystäkään, kohtahan sen näkee, mutta olisi se silti ollut kiva tietää etukäteen...

 

Ärsyttää, kun vatsa on niin silmiinpistävän suuri, että kaikki katsovat asiakseen varoitella tekemästä juuri mitään. - - - Suoraan sanoen v*tuttaa ne "Ethän sinä voi/ pysty/ saa kun sinä olet raskaana!!!!!" -kommentit, samoin kuin se, ettei missään voi kävellä ilman että vatsaa tuijotetaan ja kommentoidaan. En ole tottunut sellaiseen huomioon, haluaisin olla vaan rauhassa. :headwall: :headwall:

Toi oli kieltämättä NIIN raivostuttavaa! Ja sitten se, kun porukka olettaa automaattisesti, että "sähän oot nyt tosi väsyny ku oot raskaana" ja että "ethän sä varmaan halua mukaan lähteä, kun haluut vaan levätä"... :headwall:
Luoja minua varjelkoon IKINÄ päästämättä tuollaisia sammakoita suustani, vaikka kuinka aika kullittaisi näitä odotusmuistoja...

 

mun nimi ei oo listass.. rv 39+1

 

Naru, tiedän että se on vaikeaa, mutta koita ottaa huumorilla! Minulla on ollut ihan sama pännitys päällä, onneksi suurimman osan aikaa onnistun vaan naureskelemaan mummojen ja anopin hössötykselle...

Anoppi oli ihan ihmeissään kun olen vielä liikkunut polkupyörällä. Ei se mitään osannut oikein vastata, kun vähän kipakasti mies kysyi, että milläs sitten pitäisi liikkua, kun kävely on niin hankalaa eikä autoa ole... kotiinkaan en suostu jäämään! Samoin mummo kuulosti tässä helteiden aikaan tosi pettyneeltä, kun oli soittanut ihan vaan voivotellakseen, miten kamalaa minulla täytyy olla, ja kuulikin sitten minun olevan tulossa uimarannalta kaverin kanssa oikein hyvissä voimissa! Pitää ihan piruuttaan pysyä hyvässä kunnossa, että saa näpäyttää noita voivottelijoita. :kieh:

Trampoliinilla hyppiminen muuten onnistuu, kun pitää mahasta kiinni samalla! On kokeiltu juu... Samoin luonnonvesissä uiminen on ihanaa, kun on kevyt ja viileä olo vaihteeksi! Itse olen vähän katsonut, etten kaikkein likaisimpiin järviin mene, mutta muuten kyllä. Tosin nyt en ehkä enää ui, kun sitä limatulppaa on valunut tasaisesti eilis illasta asti.

Siitä jatkaakseni (.): Puolen yön aikaan supistukset muuttuivat selvästi kipeämmiksi kuin koskaan ennen, sellaisiksi menkkakipua kovemmiksi säryiksi (vaikka olin aiemmin ottanut selkäjumiin parasetamolia). Sain unta joskus puoli kahden jälkeen, ja heräsin taas puoli viisi koveneviin supistuksiin, varmaan kun parasetamolin vaikutus alkoi lakata. niitä tuli suunnilleen kuuden minuutin välein, mutta nyt ne ovat harventuneet jo aika epäsäännöllisiksi taas. Saas nähdä miten käy, voisin lähteä pienelle provoilukävelylle kun kelikin hymyilee vaihteeksi...

Anteeksi taas omanapakeskeisyys. :ashamed: Jännittää vaan niin hurjasti nämä ensimmäiset synnytykseen viittaavat merkit, kun esikoinen tulossa ja valtava elämänmuutos ja kaikki on uutta ja, ja.... No joo, nyt sinne pihalle.

palaillaan...

 

Ihanaa että muitakin ottaa nuppiin tuo ihmisten suhtautuminen liikkumiseen yms. Yhtenä päivänä kun oli pinna muutenkin kireellä, meinasin hyökkiä jo ihmisten kimppuun marketissa kun pysähtyivät tuijottamaan mahaa (ainakin itestä tuntu siltä). Ja joka helkkarin kaupan kassa kyseli koska vauva syntyy, onneks vanhin lapsista vastas kaikiklle että senkun näkis...
Hassusti mennyt tämä odotus, töissä piti olla loppuun saakka, mutta jos joku muistaa usean uukauden takaa, niin mullahan käynnity synnytys jo vkolla 25 ja olin 9vkoa vuodelevossa ja lääkityksellä. Sitten tohtorit veikkas että käynnistyy kyllä vkolla 34 kun lopetan lääkkeet- ja ei! Edelleenkin yhressä koossa ja vkoja yli 38. No, molemmat pojat menneet yli aikasiksi, mutta jotain toivoa taitaa olla synnytyksestä, kun limatulppa irtosi eilen.
Pakko muuten kertoa mielenkiintoisesta painoarviosta, edellisistähän mulle veikattu 1,5-2kiloa ali, joten nyt tohtori ei ensin sanonut mitään, mutta kun kysäisin aiheesta niin totesi odottavansa vauvasta kaksi- viisi kiloista... Että siltä pohjalta.
No, onneksi toinen tohtori halusi tehdä omat arvionsa ja sanoi vkolla 37 vauvan olevan jo 4-4,5kiloinen joten tahtoo synnärille. On minusta ennenkin tullut 4,5kiloa ulos, mutta vuosia kuitenkin viisi välissä.
Tulipahan päästeltyä tänne vähän höyryjä..
Hensku ja loinen 38+2

 

Mut nyt löytyy lisätyt nimet sieltä.... :ashamed:

Joo, aikasemmin piti juosta vessaan oikein supervauhdilla...Alkoi yrjöttämään ja ruikuttaan...Sen jälkeen tullut taas ähinäsuppareita, mutta miten mä saisin noi vedet liikkeelle?! Tänään ois neuvola 15.30! Täytyy kattoa pystyykö lähtemään ollenkaan...Olo on niin p.aska ja supparit ei ota loppuakseen, kuumassa suihkussa olin yli pari tuntia ja otin panadolin, mutta ei ihmeellisemmin apua!
Mut nää on taas samanlaisii kuin perjantaina kun jouduttiin lähteen äpkl.lle! Tänään en lähde, koska mitään eivät tee kuitenkaan helpottaakseen mun oloa! Kotoa lähden tosissaan vasta kun vedet menee tai tunnen vaavin pään ihan huulilla, tai sit synnytän kotona!

Hyvät päivän jatkot kaikille kanssasisarille jakaantuneille ja jakaantumattomille =)

Kipuisin terveisin MHP ja masuasukki :heart:

 

Pikaisesti kysäisen ennen kuin tekstinne luen,että onko teillä ollu välillä hiljaisempia jaksoja vauvojen liikkeissä?Aamulla 6-7 aikaan tunsin vauvan möyrinnän hyvin,mutta kun klo 12nousin en tähän mennessä ole samanlaista menoa tuntenut kuin yleensä-otin palan suklaata ja sain kyllä pikku tökkäsyn kylkeen..Nyt vaan jokin ihmeen huolestuminen..kait sekin et mun ennustajan veikkailut ei toteutunut,kun yöllä ei tullu lähtöä..eikä nytkään mitään merkkiä et tänään jotain tapahtuisi..PETTYMYS SUURI
Pysyykö vauva vauhdissaan synnytykseen asti vai rauhoittuuko liikkeet ennen sitä?
Onnea taas uusille vauvan saanneille! :flower:

 

No olihan meitä vielä paljon jakautumattomia

Neuvolasta tulin just, paino nousee ihan s.aatanasti enkä mä siitä aio enää ees välittää tai ynnäile että paljon yhteensä tullut. Yli 20 kg enivei!!!!

Mut muuten kaikki jees ja ens viikolle varattiin aika tiistaille, sit varataan juhannusaatolle yliaikaiskontrolli jos toukka ei ymmärrä tulla ennen sitä.

Meil on vissiin ton ukon kanssa molemmilla hermot vähän riekaleina tän odottamisen kanssa, viime yön nukuin sohvalla kun en kestäny katella sitä. Mut täytyy kyl sanoa että nukuin paremmin ja sikeemmin ku piiiiiiiiitkään aikaan, ei ees vessaan tarvinu herätä. B) ei toi hymiö kyl ehkä tohon kuulu... mut enpä keksiny muutakaan.

Mulle ei oikeestaan oo kukaan neuvonu tai sanonu että älä tee sitä tai tätä, mua nyppii nyt vaan toi kyseleminen. Ja itseasiassa miehen sukulaisten jatkuva tivaaminen. Eilen miehelle sanoin että etkö oo huomannu kun mun sukulaiset ei oo ees soittanu enää tällä viikolla, kun ne tietää että hermostun ja varmasti tietää että niille ilmotetaan ekana. No, äiti sit soitti tänään ja tosi varovasti kyseli että monelta ollaan lauantaina menos veljenpojan synttäreille. Siinä sit juteltiin ihan muita asioita ja sanoin sit ite ettei mitään oireita ole että tästä lähettäis vähään aikaan. Äiti sitte sano että niillä töissä missä mäkin oon ollu, naiset jatkuvasti kyselee että no ootko soittanu ja kysyny että joko ja äiti oli vastannu että ei soita kun se tietää että mä hermostun :heart:

Onneks äiti sentään ymmärtää mua :'( hehheh... mies on ihan nuija. Ei se kyl miehelkään yhtään sen kivempaa oo, kun kaikki samanlailla siltäkin kyselee.

Ai niin, terkka sano et sitte jos ne juhannusaattona päättää käynnistää niin varmaan lähettävät miehen sieltä kotiin odottamaan siihen asti kun alkaa tapahtumaan ettei sille tule aika pitkäksi???? Hemmetti soikoon, ihan samalla tavalla minä siellä venailen niin kyllä se pysyy mieskin siellä. Ettei sillä tule aika pitkäksi, voi parkaa.....

Nyt tekemään ruokaa. Eli lämmittämään hernekeittoa suoraan purkista