Uskomatonta. Olen kärvistellyt 2 1/2 tuntia supistuksista, jotka jopa jo sattuvat. Makaaminen saati nukkuminen ei onnistu ja olen yrittänyt kuluttaa aikaani kaikella mahdollisella tavalla. Mies kiirehtii jo sairaalaan lähtöä, mutta itsellä on vielä hyvin epätodellinen olo siitä, onko tämä synnytys nyt tosiaan käynnissä vai ei. Jotenkin tuntuu, ettei viitsisi liian aikaisin lähteä sairaalaan valittelemaan kivuliaita supistuksia, jos kohdunsuulla ei sitten olekaan mitään edes tapahtunut vielä. No, jospa nyt kuitenkin soittaisin. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin, jos tässä nyt lähtö tulee. Jännittää niin pirusti!
~KesäMassut 2007~
- Viestiketjun aloittaja Hiiviö
- Ensimmäinen viesti
Olipa tosi kiva kuulla taas Katastakin ja vauva-arjesta! Meillä tuo pienin on kans aloittanut ihan ihmeellisen käyttäytymisen...Ei syö kunnolla( aina ennen syönyt kuin hevonen!), on kaikkea vastaan , paitsi mun syliä, ei nuku päikkäreitä(yleensä nukkuu vielä kahdet), saa ihmeraivareita...jne...
Rade iski enkä muista kuka puhui siitä yksinhuoltajuusfiilarista! Meillä niin että mies painaa aivan hulluna töitä...En näe sitä kuin näin aamulla aikaseen ja illalla myöhään! Kuulemma töitä täytyy painaa että voi tarjota perheelleen kaikkea ihanaa ja tälle masuasukille sitä "kaikkein parasta". Kun tulee olemaan viimeinen...Ihan niinkuin tuo pieninkin...hih!
Sitten se ainainen seksin hinku...Plääh...En tunne itseäni ollenkaan sellaiseksi hekumoitavaksi hetelmäksi, että viitsisin ees ajatella seksiä...Iltaisin ja öisin haluaisin vaan nukkua ja päivisin on ihan hurja tsembalo noitten neljän kanssa! Ja hommia ennen vauvan tuloa on mukamas ihan hirveesti vielä...Eli mun puolelta tekosyitä, tiedän...
:ashamed: mutta kyllä se ääni kellossa vielä muuttuu ja musta muotoutuu oikein peto! :kieh: Viimeistään silloin kun 40 vkoo täynnä!
Käytiin sit eilen neuvolassa, kaikki oli ok, paitsi mun paino... :/ Oli noussut melkein 3 kg.a viikossa...enkä oo edes mässäillyt tai syönyt muutenkaan enempää kuin aikaisemmin! Joten mistä johtunee?! Ens tiistaina uus nla-aika... Joo eiliset supparit vaan taukosivat ihan itsekseen. Kun päästiin nlaan tulivat silleen 7 minuutin välein. Nlatäti oli passittamassa mua äpkl.lle mutta sanoin suoraan että tällaisten supistusten kanssa en kyllä lähde...katsoi mua vähän ihmeissään
Keskusteltiin myös siitä miten täällä Lappeenrannassa kotiutetaan synnäriltä jos kaikki on ok vauvalla ja itellä...Tylsää, minimissään 2 pvää pitää olla ja silloinkin pitää puhumalla puhua, että pääsisi kotiin! Ja ai että mä inhoon sairaaloita! Tiedän että jos itellä ja vauvalla kaikki kunnossa, haluisin päästä kotiin jo seuraavana päivänä synnytyksestä! mutta kaikkeahan ei voi saada!
Hei sit taas huomasin että olin toiveissani lisännyt yhden päivän noihin mun rv.n, eli vasta tänään on 38 vkoo täynnä! Olotila ihan jees, taidan lähtee täyttelemään pyykkikonetta ja "rauhallisesti" siivoilemaan. Kunhan nuo lapset nukkuis vielä muutaman tunnin niin sais paljon enemmän aikaseksi!
Nyt ei muuta kuin hyvää päivän jatkoa kaikille kanssasisarille =) Tsemppiä synnärille, supistuksia niitä halajaville jne...
Terv MHP ja masuasukki 38 viikkoo :heart:
Rade iski enkä muista kuka puhui siitä yksinhuoltajuusfiilarista! Meillä niin että mies painaa aivan hulluna töitä...En näe sitä kuin näin aamulla aikaseen ja illalla myöhään! Kuulemma töitä täytyy painaa että voi tarjota perheelleen kaikkea ihanaa ja tälle masuasukille sitä "kaikkein parasta". Kun tulee olemaan viimeinen...Ihan niinkuin tuo pieninkin...hih!
Sitten se ainainen seksin hinku...Plääh...En tunne itseäni ollenkaan sellaiseksi hekumoitavaksi hetelmäksi, että viitsisin ees ajatella seksiä...Iltaisin ja öisin haluaisin vaan nukkua ja päivisin on ihan hurja tsembalo noitten neljän kanssa! Ja hommia ennen vauvan tuloa on mukamas ihan hirveesti vielä...Eli mun puolelta tekosyitä, tiedän...
:ashamed: mutta kyllä se ääni kellossa vielä muuttuu ja musta muotoutuu oikein peto! :kieh: Viimeistään silloin kun 40 vkoo täynnä!
Käytiin sit eilen neuvolassa, kaikki oli ok, paitsi mun paino... :/ Oli noussut melkein 3 kg.a viikossa...enkä oo edes mässäillyt tai syönyt muutenkaan enempää kuin aikaisemmin! Joten mistä johtunee?! Ens tiistaina uus nla-aika... Joo eiliset supparit vaan taukosivat ihan itsekseen. Kun päästiin nlaan tulivat silleen 7 minuutin välein. Nlatäti oli passittamassa mua äpkl.lle mutta sanoin suoraan että tällaisten supistusten kanssa en kyllä lähde...katsoi mua vähän ihmeissään
Keskusteltiin myös siitä miten täällä Lappeenrannassa kotiutetaan synnäriltä jos kaikki on ok vauvalla ja itellä...Tylsää, minimissään 2 pvää pitää olla ja silloinkin pitää puhumalla puhua, että pääsisi kotiin! Ja ai että mä inhoon sairaaloita! Tiedän että jos itellä ja vauvalla kaikki kunnossa, haluisin päästä kotiin jo seuraavana päivänä synnytyksestä! mutta kaikkeahan ei voi saada!Hei sit taas huomasin että olin toiveissani lisännyt yhden päivän noihin mun rv.n, eli vasta tänään on 38 vkoo täynnä! Olotila ihan jees, taidan lähtee täyttelemään pyykkikonetta ja "rauhallisesti" siivoilemaan. Kunhan nuo lapset nukkuis vielä muutaman tunnin niin sais paljon enemmän aikaseksi!
Nyt ei muuta kuin hyvää päivän jatkoa kaikille kanssasisarille =) Tsemppiä synnärille, supistuksia niitä halajaville jne...
Terv MHP ja masuasukki 38 viikkoo :heart:
Kotona ollaan yhä. Käytiin mutka sairaalassa sen jälkeen, kun oli supistellut neljä tuntia säännöllisesti 5-10 minuutin välein ja alkoi olla jo hankalaa kotona. Kuinka ollakaan, sairaalaan päästyämme, supistukset laimenivat ja päätimme lähteä vielä kotiin, koska meiltä on sairaalaan niin lyhyt matka. Antoivat Opamoxia, jotta saisin nukuttua. Nukahdinkin kotona kivuista huolimatta (supistukset tietty kovenivat heti kun lähdimme sairaalasta) puoleksitoista tunniksi, mutta sitten heräsin armottomaan kipuun. Olin juuri tunnin suihkussa, mikä helpotti kummasti. Yritetään nyt vielä sitkutella kotona, mutta uskoisin, että parin tunnin sisään en jaksa enää tätä särkyä. Ellei tämä sitten ota ja lopu . Nyt kun on alkuun päästy (AUUUUUU!!!!!) toivois, että loppuis tämä piina. AUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!
. Nyt kun on alkuun päästy (AUUUUUU!!!!!) toivois, että loppuis tämä piina. AUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!Huomenta kaikille! Anteeksi etten nyt kommentoi, omaa napaa vain. Eli täällä myös koko yö valvottu kipeiden supistusten kera, tulevat säännöllisesti 8-10 minuutin välein. Nyt näytti jo tulevan verta, että eiköhän sitä itsekin tämän päivän aikana pääse...Ihmetyttää vain miksi supistusten välit eivät tihene, kipeitä kyllä muuten ovat että ihan tärisyttää. tuntuu just samalta kuin muidenkin synnytystenkohdalla...
Raporttia sitten myöhemmin lisää.
auramaria 40+0
Raporttia sitten myöhemmin lisää.
auramaria 40+0
täällä meni viime yö harakoille, kun supisteli koko yön. Olin jo toiveikas et nyt tulis lähtö. Vielä mitä, supistukset lakkas kuin seinään. Sen verran ilmeisesti torkahtelin et näin ihme unia synnytyksestä ja kuinka kaikkien muiden vauva syntyy paitsi meidän. Puol kymmeneltä neuvolaan, saas kattoo mitä sie sanotaan, kun neuvolatäti oli viimeks sitä mieltä et en varmaan enää mene...
tsemppiä kaikille supisteleville ja odottaville
paulaliina 40+5
tsemppiä kaiki
tsemppiä kaikille supisteleville ja odottaville
paulaliina 40+5
tsemppiä kaiki
Alkuperäinen kirjoittaja auramaria:
Tsemppiä kaikille tositoimiin lähteville!
Mulla oli tässä kolmannessa synnytyksessä ihmeen pitkät välit supistuksissa, 5-10 minuuttia koko ajan (eikä edes säännöllistynyt missään vaiheessa tuon kummemmaksi). Vasta ihan lopussa, ehkä viimeisen tunnin tai kaksi supistukset tulivat tiheämmin. Ja lyhyitäkin olivat, pääosin alta puolen minuutin. Mutta kummasti niilläkin vaan saatiin tulosta aikaan. Ja nyt tuo tulos tuolla hermostuu, täytyy mennä laittamaan tissi suuhun.
Lyhyesti vaan laitan, en ole vielä edes ehtinyt lukea teidän juttuja. :ashamed:
Lauantaina mentiin naistenklinikalle illalla noin 22.30 ja terve poika syntyi yöllä neljän aikoihin. Kertoilen synnytyksestä myöhemmin.
Strategiset mitat pituus 49cm, paino n. 3400g, pään ympärys 34.
Nyt ymmärrän täysin kun juuri vauvan kanssa kotiin tulleet eivät jaksa heti kirjoitella pitkiä tarinoita. Meidän vauva kun tykkää olla rinnalla melkein koko yön ja välit itkeä tihuuttaa, vain sylissäpito ja samaan aikaan kävely auttaa.
Nyt hetki aikaa olla koneella (vaikka pitäisi olla nukkumassa ja lataamassa voimia): lämmittelen rintoja lämpötyynyillä että pääsen pumppaamaan vähän maitoja pois. Rinnat on aivan kivikovat (toissayönä nousi maito) ja sairaan kipeät. Nyt testataan se muistaakseni Katan suosittelema pumppu Avent Isis.
Myöhemmin lisää juttuja. Onnittelut muilleki vauvautuneille :flower: :flower:
Lauantaina mentiin naistenklinikalle illalla noin 22.30 ja terve poika syntyi yöllä neljän aikoihin. Kertoilen synnytyksestä myöhemmin.
Strategiset mitat pituus 49cm, paino n. 3400g, pään ympärys 34.
Nyt ymmärrän täysin kun juuri vauvan kanssa kotiin tulleet eivät jaksa heti kirjoitella pitkiä tarinoita. Meidän vauva kun tykkää olla rinnalla melkein koko yön ja välit itkeä tihuuttaa, vain sylissäpito ja samaan aikaan kävely auttaa.
Nyt hetki aikaa olla koneella (vaikka pitäisi olla nukkumassa ja lataamassa voimia): lämmittelen rintoja lämpötyynyillä että pääsen pumppaamaan vähän maitoja pois. Rinnat on aivan kivikovat (toissayönä nousi maito) ja sairaan kipeät. Nyt testataan se muistaakseni Katan suosittelema pumppu Avent Isis.
Myöhemmin lisää juttuja. Onnittelut muilleki vauvautuneille :flower: :flower:
Paljon onnea Jonina pojasta!
Ja onnea matkaan kaikille synnärille lähteneille/lähteville!
Täällä vieläkin, päivä päivältä kärsimättömämpänä
Huomenna olisi sitten aamusta se neuvola, ei kyllä yhtään huvita mennä, se on se sama pissa puhdas, paineet koholla, turvotusta paljon juttua..... Mutta pakkohan se on.
-Hiiviö & Elvis 39+4-
Ja onnea matkaan kaikille synnärille lähteneille/lähteville!
Täällä vieläkin, päivä päivältä kärsimättömämpänä
Huomenna olisi sitten aamusta se neuvola, ei kyllä yhtään huvita mennä, se on se sama pissa puhdas, paineet koholla, turvotusta paljon juttua..... Mutta pakkohan se on.
-Hiiviö & Elvis 39+4-
Joo, synnyttämään sitä sitten jäätiin. Olen tällä hetkellä koulun koneella, kun lähdettiin osastolta kävelylle ja koulu on ihan naapurissa...
Puolilta öin tosiaan mentiin synnärille. Supistuksia oli aika harvassa, n.8 min välein, mutta melkoisen kipeitä. Kätilö ehdotti vielä kotiin lähtöä, mutta kun tarvitsin kivunlievitystä, niin jäätiin samantien sairaalaan. Sain petidiinipiikin, auttoi tosi nopeasti ja vei supistuksista sen kärjen, joka oli meinannut saada kiljaisemaan. Ainoa haitta oli, että huone alkoi pyöriä ihan karusellia, ei puhettakaan ylös nousemisesta... no, ei siinä kahdelta yöllä niin hirveästi huvittanutkaan.
Nyt ollaan oltu kymmenen tuntia sairaalassa, ja kohdunsuu onvasta reilun 2cm auki. :kieh: kanava kuitenkin on jo hävinnyt, mutta tuskastuttavan hidasta toimintaa silti... Miehen sisko tulee kohta tuomaan meille upwordsin ja jotain muita lautapelejä ajan kuluksi, kun näyttää, että tässä vielä kestää... ja kestää... ja kestää...
kuulumisiin
-swerfiel, joka ei vielä oikein ole sisäistänyt, että vauva on nyt syntymässä....-
Puolilta öin tosiaan mentiin synnärille. Supistuksia oli aika harvassa, n.8 min välein, mutta melkoisen kipeitä. Kätilö ehdotti vielä kotiin lähtöä, mutta kun tarvitsin kivunlievitystä, niin jäätiin samantien sairaalaan. Sain petidiinipiikin, auttoi tosi nopeasti ja vei supistuksista sen kärjen, joka oli meinannut saada kiljaisemaan. Ainoa haitta oli, että huone alkoi pyöriä ihan karusellia, ei puhettakaan ylös nousemisesta... no, ei siinä kahdelta yöllä niin hirveästi huvittanutkaan.
Nyt ollaan oltu kymmenen tuntia sairaalassa, ja kohdunsuu onvasta reilun 2cm auki. :kieh: kanava kuitenkin on jo hävinnyt, mutta tuskastuttavan hidasta toimintaa silti... Miehen sisko tulee kohta tuomaan meille upwordsin ja jotain muita lautapelejä ajan kuluksi, kun näyttää, että tässä vielä kestää... ja kestää... ja kestää...
kuulumisiin
-swerfiel, joka ei vielä oikein ole sisäistänyt, että vauva on nyt syntymässä....-
Onnea Mama-75:lle ja Joninalle pojista!! :flower:
Tsemppiä kaikille vauvanhakureissuun lähtijöille!
Mulla tuli eilen jopa kaks supistusta peräkkäin, välinä 7min Naurettavaahan tuo on, nekin vain mahankovettumissuppareita, mutta oli varmaan eka kerta että tosissaan huomasin mahan kovettuvan ihan kokonaan ja pidemmäksi aikaa, joten pakkohan tuo oli raportoida teillekin Lisäksi Ikeassa käydessä oli koko vatsan alue kipeä ja samanlaisia pitkin iltaa, myöhemmin mies hämmästeli kivikovaa vatsaani, itse en huomannut silloin mitään. En tiedä ovatko nuo supistuksia, mutta toivoa sopii, tekisi tämänkin loppuodotuksen konkreettisemmaksi. Tällä hetkellä tuntuu muuten siltä että minä ja masuasukkini olemme yhtenä kappaleena aina ja ikuisesti. Noh, edelleen olen sitä mieltä että tulee kun tulee, mutta oireettomuus hämmentää!
T:Anskuli ja masukki 38+6
Tsemppiä kaikille vauvanhakureissuun lähtijöille!
Mulla tuli eilen jopa kaks supistusta peräkkäin, välinä 7min
Naurettavaahan tuo on, nekin vain mahankovettumissuppareita, mutta oli varmaan eka kerta että tosissaan huomasin mahan kovettuvan ihan kokonaan ja pidemmäksi aikaa, joten pakkohan tuo oli raportoida teillekin Lisäksi Ikeassa käydessä oli koko vatsan alue kipeä ja samanlaisia pitkin iltaa, myöhemmin mies hämmästeli kivikovaa vatsaani, itse en huomannut silloin mitään. En tiedä ovatko nuo supistuksia, mutta toivoa sopii, tekisi tämänkin loppuodotuksen konkreettisemmaksi. Tällä hetkellä tuntuu muuten siltä että minä ja masuasukkini olemme yhtenä kappaleena aina ja ikuisesti. Noh, edelleen olen sitä mieltä että tulee kun tulee, mutta oireettomuus hämmentää!T:Anskuli ja masukki 38+6
Kovasti paljon onnea netskuli, mama-75 ja Jonina vauvoista!!! :flower:
Ja tsemppiä kaikille synnyttämään lähtijöille/ synnyttämässä oleville, teitä olikin useampi. Vauvakuulumisia odotellaan!
Tohon mahan korkealla oloon piti kommentoida, että siitä ei tosiaan voi kyllä yhtään päätellä että synnytys ei voisi pian alkaa. Mulla tässä(kin) raskaudessa vauveli killutteli tosi korkeella melkein loppuun asti, matkalla sairaalaan sitten huomasin mahan tipahtaneen ja silloin on ollut paikatkin jo reilusti auki jos kerran perillä sairaalassa olin jo täysin auki.
Ja lohduksi teille kellä ei ole mitään merkkejä synnytyksestä sanon, että ei ollu mullakaan. Ei sitten pienimmäistäkään tuntua, että kohta alkaa tapahtua, mutta niin se vaan sitten ykskaks synnytys käynnisty. Ja täytyy sanoa, että kun aina sanotaan että kyllä sen sitten tietää koska on tosi kyseessä niin mun kohdalla se kyllä pitää paikkansa. Olihan mulla kipeitäkin ennakoivia suppareita välillä ollu, mutta kyllä noi synnytyssupparit on ihan eri luontosia.
Mulla oli muuten ihan sama juttu, kuin Kreecherillä, että supistukset oli kovin lyhyt kestoisia. Eikä oikeen kunnolla säännöllistyneetkään (tai sitten musta vaan tuntu siltä ) . Mutta niiden lyhytkestoisuutta ihmettelin, jotain parikymmentä sekuntia vaan aina kestivät. Sillä mä en voinu kuvitellakaan sairaalaan mennessä, että synnytys oli jo niin pitkällä kun kokoajan vaan odotin että supparit alkais olemaan pidempi kestoisia. Mutta kuten sanottua, näyttivätpä nuo lyhyetkin tulosta saavan aikaan.
Vauva-arkeen meillä kuuluu hyvää. Niilo on aivan mahtavan rauhallinen ja helppo vauva. Toivottavasti pysyykin tuollaisena Nukkuu hyvin ja syö reippaasti. Yöllä syö muutamia kertoja, osa syönneistä on kyllä vaan läheisyydentankkausta. Pari kolme kertaa syö ihan nälkäänsä. Ja kuten odotusaikana jo ounastelinkin niin perhepetiin Niilo päätyi. Se on vaan niin kätevää kun se on valmiiksi jo vieressä niin ei tartte ku laittaa tissi suuhun kun alkaa yöllä ähkimään.
Eilen Niilo pääsi ekaa kertaa kylpyyn. Ja kylläpä poika nautti vedessä lilluttelusta! Jaksoi olla melkein kymmenen minuuttia nautiskelemassa lämpöisestä vedestä Ja tänä aamuna irtosi jo napatynkä. Isot veljet meillä ei ole osoittaneet mustasukkaisuutta, tosin nuo ovatkin jo sen verran isompiakin jo. Ihan rakastuneita ovat pikkuveljeensä, joten hellittelijöitä Niilolla riittää! On tää niin erilaista olemista vauvan kanssa, kuin silloin kun nuo nuo toiseksi ja kolmanneksi isoimmat oli vauvoja. Nyt voi ihan toisella tavalla keskittyä vauvaan, kun isot veljet eivät kaipaa jatkuvaa huomiota. Eilenkään noita isoja jätkiä ei näkyny sisällä muuten kun syömässä, kun koko päivän olivat kavereiden kanssa pihalla.
Eli vielä ainakin täällä elellään pilvilinnoissa ruusunpunaista vauva-arkea
Huomenna tuleekin neuvolantäti kotikäynnille. Saapahan nähdä kuinka paljon on tullut painoa lisää pojalle. Aika paljohan se oli tippunut, katsotaan joko on saavuttanut syntymäpainonsa. Mites muuten te muut, tarjoiletteko neuvolantädille jotain, kun tulee käymään? Itse olen vähän kahden vaiheilla. Eihän se suuri vaiva tietty olis kahvejä keittää, mutta toisaalta tarvinneeko tuota...
Jaa, nyt vois tietysti käyttää tilaisuuden hyväksi ja vaikka vähän siivoilla kun Niilo nukkuu. Joten eipä muuta kuin mukavaa päivää kaikille
=)
Teppana & Niilo 5vrk
Ja tsemppiä kaikille synnyttämään lähtijöille/ synnyttämässä oleville, teitä olikin useampi. Vauvakuulumisia odotellaan!
Tohon mahan korkealla oloon piti kommentoida, että siitä ei tosiaan voi kyllä yhtään päätellä että synnytys ei voisi pian alkaa. Mulla tässä(kin) raskaudessa vauveli killutteli tosi korkeella melkein loppuun asti, matkalla sairaalaan sitten huomasin mahan tipahtaneen ja silloin on ollut paikatkin jo reilusti auki jos kerran perillä sairaalassa olin jo täysin auki.
Ja lohduksi teille kellä ei ole mitään merkkejä synnytyksestä sanon, että ei ollu mullakaan. Ei sitten pienimmäistäkään tuntua, että kohta alkaa tapahtua, mutta niin se vaan sitten ykskaks synnytys käynnisty. Ja täytyy sanoa, että kun aina sanotaan että kyllä sen sitten tietää koska on tosi kyseessä niin mun kohdalla se kyllä pitää paikkansa. Olihan mulla kipeitäkin ennakoivia suppareita välillä ollu, mutta kyllä noi synnytyssupparit on ihan eri luontosia.
Mulla oli muuten ihan sama juttu, kuin Kreecherillä, että supistukset oli kovin lyhyt kestoisia. Eikä oikeen kunnolla säännöllistyneetkään (tai sitten musta vaan tuntu siltä ) . Mutta niiden lyhytkestoisuutta ihmettelin, jotain parikymmentä sekuntia vaan aina kestivät. Sillä mä en voinu kuvitellakaan sairaalaan mennessä, että synnytys oli jo niin pitkällä kun kokoajan vaan odotin että supparit alkais olemaan pidempi kestoisia. Mutta kuten sanottua, näyttivätpä nuo lyhyetkin tulosta saavan aikaan.
Vauva-arkeen meillä kuuluu hyvää. Niilo on aivan mahtavan rauhallinen ja helppo vauva. Toivottavasti pysyykin tuollaisena
Nukkuu hyvin ja syö reippaasti. Yöllä syö muutamia kertoja, osa syönneistä on kyllä vaan läheisyydentankkausta. Pari kolme kertaa syö ihan nälkäänsä. Ja kuten odotusaikana jo ounastelinkin niin perhepetiin Niilo päätyi. Se on vaan niin kätevää kun se on valmiiksi jo vieressä niin ei tartte ku laittaa tissi suuhun kun alkaa yöllä ähkimään. Eilen Niilo pääsi ekaa kertaa kylpyyn. Ja kylläpä poika nautti vedessä lilluttelusta! Jaksoi olla melkein kymmenen minuuttia nautiskelemassa lämpöisestä vedestä
Ja tänä aamuna irtosi jo napatynkä. Isot veljet meillä ei ole osoittaneet mustasukkaisuutta, tosin nuo ovatkin jo sen verran isompiakin jo. Ihan rakastuneita ovat pikkuveljeensä, joten hellittelijöitä Niilolla riittää! On tää niin erilaista olemista vauvan kanssa, kuin silloin kun nuo nuo toiseksi ja kolmanneksi isoimmat oli vauvoja. Nyt voi ihan toisella tavalla keskittyä vauvaan, kun isot veljet eivät kaipaa jatkuvaa huomiota. Eilenkään noita isoja jätkiä ei näkyny sisällä muuten kun syömässä, kun koko päivän olivat kavereiden kanssa pihalla. Eli vielä ainakin täällä elellään pilvilinnoissa ruusunpunaista vauva-arkea
Huomenna tuleekin neuvolantäti kotikäynnille. Saapahan nähdä kuinka paljon on tullut painoa lisää pojalle. Aika paljohan se oli tippunut, katsotaan joko on saavuttanut syntymäpainonsa. Mites muuten te muut, tarjoiletteko neuvolantädille jotain, kun tulee käymään? Itse olen vähän kahden vaiheilla. Eihän se suuri vaiva tietty olis kahvejä keittää, mutta toisaalta tarvinneeko tuota...
Jaa, nyt vois tietysti käyttää tilaisuuden hyväksi ja vaikka vähän siivoilla kun Niilo nukkuu. Joten eipä muuta kuin mukavaa päivää kaikille
=)
Teppana & Niilo 5vrk
Siis kaikki taas hävis vaikka hiirtä vaan painoin..
Yöllä ei mitään uutta .Vauva valvotti 23.30-1.30 masussa-eli se siitä liikkeiden vähyydestä
Kesätuulia,auramaria,swerfiel tellä näyttää olevan vauva tod.näk.tänään sylissä-osalla varmaan jo tällä hetkellä.
Kiitos niille jotka kommentoi yksinhuoltajfiilistäni...Oikeasti mies on muuttunut ½vuoden aikana positiivisesti..leikkii/kiusoittelee 3v kummityttöään paljon..ja ystävien 1v pojan kanssa leikkii myös..tosi sydäntä riipaiseva näky nähdä 1vuotias miehen sylissä...kyllä uskon et vauvasta välittää,mutta kreecherin miehen kaltaiseksi en osaa kuvitella kun ei mua muutoinkaan passaa millään tavalla..no ehkä sit meikä passuuttaa jos paikat kipeät eikä jaksa juosta paikasta toiseen Itseäni mä pidän hänen silmissään vähemmän tärkeänä..enkä kyllä ole asiassa väärässä vaikka väittää et pelit ei mua voita..Mutta kyllä ne sormet enemmän näppäimistöä näppäilee kuin mua
Taidan lähteä CM ostaan pimennysverhoa..pitää lasten/mun tietokonehuoneeseen ostaa verho,kun todennäköisesti jatketaan eri sängyissä nukkumista vauvan kanssa..mä nykyään aina vaihtanut sänkyä kun mies tullut töistä-nyt vauvan sänky makkarissa niin aion vallata iiison sängyn mulle
Kuvailisko joku taas supistusta..missä kohtaa sen tuntee?Kulkeeko koko mahan läpi?
Itsellä vain pientä tuikkimista navan alla välillä...Näistä suppareista kun ei kauhean tarkkaa tietoa löydä netistä :/
Onnea mama-75 ja Jonina! :flower: :hug: KYllä aikalailla poikavoittoista tulosta tulee
Yöllä ei mitään uutta .Vauva valvotti 23.30-1.30 masussa-eli se siitä liikkeiden vähyydestä
Kesätuulia,auramaria,swerfiel tellä näyttää olevan vauva tod.näk.tänään sylissä-osalla varmaan jo tällä hetkellä.
Kiitos niille jotka kommentoi yksinhuoltajfiilistäni...Oikeasti mies on muuttunut ½vuoden aikana positiivisesti..leikkii/kiusoittelee 3v kummityttöään paljon..ja ystävien 1v pojan kanssa leikkii myös..tosi sydäntä riipaiseva näky nähdä 1vuotias miehen sylissä...kyllä uskon et vauvasta välittää,mutta kreecherin miehen kaltaiseksi en osaa kuvitella kun ei mua muutoinkaan passaa millään tavalla..no ehkä sit meikä passuuttaa jos paikat kipeät eikä jaksa juosta paikasta toiseen
Itseäni mä pidän hänen silmissään vähemmän tärkeänä..enkä kyllä ole asiassa väärässä vaikka väittää et pelit ei mua voita..Mutta kyllä ne sormet enemmän näppäimistöä näppäilee kuin mua Taidan lähteä CM ostaan pimennysverhoa..pitää lasten/mun tietokonehuoneeseen ostaa verho,kun todennäköisesti jatketaan eri sängyissä nukkumista vauvan kanssa..mä nykyään aina vaihtanut sänkyä kun mies tullut töistä-nyt vauvan sänky makkarissa niin aion vallata iiison sängyn mulle
Kuvailisko joku taas supistusta..missä kohtaa sen tuntee?Kulkeeko koko mahan läpi?
Itsellä vain pientä tuikkimista navan alla välillä...Näistä suppareista kun ei kauhean tarkkaa tietoa löydä netistä :/
Onnea mama-75 ja Jonina! :flower: :hug: KYllä aikalailla poikavoittoista tulosta tulee
... kun on niin tärkeää asiaa: meille syntyi ihana pieni poika 10.6 klo 18.31. 3840 g, 50 cm, pipo 35 cm. Synnytys meni aivan toiveiden mukaisesti, eli luomuna ja rauhallisesti (tätä tosin edesauttoi varmasti lyhyt kesto, sairaalaan tulosta n. 5 h), ja poikakin on itse rauhallisuuden perikuva.
Onnittelut jo jakautuneille, ja vielä massujensa kanssa tuskaileville paljon tsemppiä! Itse sain sen tarvittavan "alkusysäyksen" aikaan tekemällä koko lauantain puutarha- ja muita hommia, niin että illalla pääsin juuri ja juuri ylös sohvalta. Aamulla loiskahtikin vähän lapsivettä heti herätessä, ja supparit alkoivat heti säännöllisinä n. tunnin päästä veden lorahduksesta. Kivuttomia suppareita tuli paaaljon normaalia enemmän ainakin pari-kolme päivää ennen synnytystä, eli mulla se ainakin ennakoi synnytyksen lähestymistä (en millään muista mikä nimimerkki tästä kyseli...).
Nyt takaisin ihastelemaan tuota pientä ihanuutta :heart:
*muoks* vielä sen verran, että OYSissa oli syntynyt sunnuntaina 4 vauvaa ennen meitä, ja ihan hyvin löysivät meillekin tilaa vaikka aika lailla säpinää tuntui olevan. Onnistuttiin jopa saamaan perhehuone.
Onnittelut jo jakautuneille, ja vielä massujensa kanssa tuskaileville paljon tsemppiä! Itse sain sen tarvittavan "alkusysäyksen" aikaan tekemällä koko lauantain puutarha- ja muita hommia, niin että illalla pääsin juuri ja juuri ylös sohvalta. Aamulla loiskahtikin vähän lapsivettä heti herätessä, ja supparit alkoivat heti säännöllisinä n. tunnin päästä veden lorahduksesta. Kivuttomia suppareita tuli paaaljon normaalia enemmän ainakin pari-kolme päivää ennen synnytystä, eli mulla se ainakin ennakoi synnytyksen lähestymistä (en millään muista mikä nimimerkki tästä kyseli...).
Nyt takaisin ihastelemaan tuota pientä ihanuutta :heart:
*muoks* vielä sen verran, että OYSissa oli syntynyt sunnuntaina 4 vauvaa ennen meitä, ja ihan hyvin löysivät meillekin tilaa vaikka aika lailla säpinää tuntui olevan. Onnistuttiin jopa saamaan perhehuone.
Illalla oli nukkumaan mennessä pää kipeä ja otin panadolin.Siltikin piti nousta puolenyön jälkeen ottamaan lisää lääkettä kun en saanu nukuttua ja mies hieroi vähän aikaa hartioita.Ja taas aamuyöllä viiden aikaan nousin ottamaan panacodin kun koski vaan ja aamulla herätessä edelleen pää kipeä. Puoli kymmenen jälkeen otin uudestaan panacodin,mutta ei mitään tehoja! Edelleen koskee päähän. En jaksa uskoa että olis raskausmyrkytystä kun ei tiistaina neuvolassa ollu pissassa mitään,eikä verenpaineissa,eikä ole turvotusta. Eilen olin pojan kanssa ulkona kun tuuli älyttömästi,olisko se veto saanu niskat jumiin...
Piti oksentaakin jokunen aika sitten...
Ärsyttää kun ei lääkkeet tehoa!!!!
Viime yönä eka kerran toivoin ettei tartteis lähteä synnyttämään kun pää räjähtää!
Kipuileva Helmiina rv 39+4
Piti oksentaakin jokunen aika sitten...
Ärsyttää kun ei lääkkeet tehoa!!!!
Viime yönä eka kerran toivoin ettei tartteis lähteä synnyttämään kun pää räjähtää!
Kipuileva Helmiina rv 39+4
saa nähä millo tuloo lähtö...
masuu kivistää(kovettuu välillä... ei oo juur ollu muunlaisii suppareit ku noit ns. harjotus-suppareita, eli kovettumista) ja tuntuu alaalla et koht lörähtää....
ja muutenkii paineen tunnetta on...
välill tuntuu kipeeltä kävellessä...
"vihtori" pokkii ja nyrkkeilee vissii käsillään ...
isi o tulos kotii töestä onneks jo tänää... teköö reissutöitä työkseen....
rv 39+2
masuu kivistää(kovettuu välillä... ei oo juur ollu muunlaisii suppareit ku noit ns. harjotus-suppareita, eli kovettumista) ja tuntuu alaalla et koht lörähtää....
ja muutenkii paineen tunnetta on...
välill tuntuu kipeeltä kävellessä...
"vihtori" pokkii ja nyrkkeilee vissii käsillään ...
isi o tulos kotii töestä onneks jo tänää... teköö reissutöitä työkseen....
rv 39+2
Taas tällainen pikainen välikirjoitus.
Heti ekana: Sylin täydletä onnea vauvautuneille!!! :flower: :flower: :flower:
Noita vauvaviestejä onkin tullut oikein urakalla, ihania uutisia!
Teppana, olen joka kerta kysynyt neuvolan terkkarilta, haluaako kahvitella, mutta kiire on tähän asti ollut. Tätä vauvaa ei tulla edes tarkastamaan kotiin, vaan ihan itse saan roudata herran neuvolaan. Voihan sitä siis kysyä, mutta ei ehkä kannata kauheasti nähdä vaivaa pullan leipomisessa, koska terkka saattaa olla matkalla seuraavaan paikkaan.
Pompula pisti muuten pahan! Mitenköhän tuota supistusta nyt kuvaisi... Mulla ne synnytyssupistukset on tuntuneet enemmän sellaisena kuukautiskipumaisena, ei niinkään kiristelynä kuten harjoitussupparit. Kipu on tuntunut lähinnä alavatsalla, monella kuulemma heijastelee selkään, mutta itsellä ei ole koskaan tuntunut selässä. Ihan hullua: synnytyksestä on 5 päivää aikaa ja ihan oikeasti en enää muista, miltä se tuntuu. Taitaa olla luontoäidillä näpit pelissä: monikohan hankkisi useamman kuin yhden lapsen, jos se kipu ei unohtuisi...
Heti ekana: Sylin täydletä onnea vauvautuneille!!! :flower: :flower: :flower:
Noita vauvaviestejä onkin tullut oikein urakalla, ihania uutisia!
Teppana, olen joka kerta kysynyt neuvolan terkkarilta, haluaako kahvitella, mutta kiire on tähän asti ollut. Tätä vauvaa ei tulla edes tarkastamaan kotiin, vaan ihan itse saan roudata herran neuvolaan. Voihan sitä siis kysyä, mutta ei ehkä kannata kauheasti nähdä vaivaa pullan leipomisessa, koska terkka saattaa olla matkalla seuraavaan paikkaan.
Pompula pisti muuten pahan! Mitenköhän tuota supistusta nyt kuvaisi... Mulla ne synnytyssupistukset on tuntuneet enemmän sellaisena kuukautiskipumaisena, ei niinkään kiristelynä kuten harjoitussupparit. Kipu on tuntunut lähinnä alavatsalla, monella kuulemma heijastelee selkään, mutta itsellä ei ole koskaan tuntunut selässä. Ihan hullua: synnytyksestä on 5 päivää aikaa ja ihan oikeasti en enää muista, miltä se tuntuu. Taitaa olla luontoäidillä näpit pelissä: monikohan hankkisi useamman kuin yhden lapsen, jos se kipu ei unohtuisi...
Ihan ensiksi Sydämelliset onnentoivotukset kaikille vauvan saaneille! Täällähän on käynyt ihan kuhina synnytysten suhteen
Itse en ehdi paljon koneen ääressä istuskella, pikkuinen vatsavaivainen prinsessa pitää siitä huolen. Tämän viikon ajan on nyt mahassa kuplinut enemmänkin, en tiedä olisiko Jekovit-tipoilla osuutta asiaan... No, päädyin tilaamaan kantoliinan, siinä voisi pirpanalla olo helpottua ja äidinkin jumiutunut selkä saisi lepoa.
Muuten asiat ovat mallillaan, maitoa riittää ja vauva kasvaa hyvin. Rytmiä on jo hiukan muodostunut, vauveli menee illalla n. 22 aikaan nukkumaan, herää syömään yhden aikaan, jatkaa unia n. neljään asti, syö taas ja aamulla heräillään n. seiskan aikaan. Aamupäivä on maitotankkausta tiheästi, päivällä nukkuu suurimman osan ajasta ja ilta kuluu suurimmaksi osaksi rinnalla.
Melko "vauvantäyteisiä" päiviä on ollut, aika kuluu kuin siivillä ja ajatukset ei tahdo pysyä mukana. Silti on aivan ihana olo, väsymys ei vaivaa (kiitos hyväunisen vauvan), vaunulenkki vauvan kanssa tuntui taivaalliselta, kun ei puoleen vuoteen päässyt kunnolla kävelemään
Kesävauvan kanssa on muutenkin niin paljon helpompaa, hellesäällä tosin pysyteltiin ihan sisätiloissa, mutta eiköhän loppukesän helteillä vauva voi jo hiukan varjossakin ulkona oleilla.
Kovasti voimia ja tsemppiä synnytystä odottaville kesämassuille ja jaksamista äideille vauvoineen!
(profiilissa uudempi kuva tyttelistä)
Katti ja vauva 3vk1pv
Itse en ehdi paljon koneen ääressä istuskella, pikkuinen vatsavaivainen prinsessa pitää siitä huolen. Tämän viikon ajan on nyt mahassa kuplinut enemmänkin, en tiedä olisiko Jekovit-tipoilla osuutta asiaan... No, päädyin tilaamaan kantoliinan, siinä voisi pirpanalla olo helpottua ja äidinkin jumiutunut selkä saisi lepoa.
Muuten asiat ovat mallillaan, maitoa riittää ja vauva kasvaa hyvin. Rytmiä on jo hiukan muodostunut, vauveli menee illalla n. 22 aikaan nukkumaan, herää syömään yhden aikaan, jatkaa unia n. neljään asti, syö taas ja aamulla heräillään n. seiskan aikaan. Aamupäivä on maitotankkausta tiheästi, päivällä nukkuu suurimman osan ajasta ja ilta kuluu suurimmaksi osaksi rinnalla.
Melko "vauvantäyteisiä" päiviä on ollut, aika kuluu kuin siivillä ja ajatukset ei tahdo pysyä mukana. Silti on aivan ihana olo, väsymys ei vaivaa (kiitos hyväunisen vauvan), vaunulenkki vauvan kanssa tuntui taivaalliselta, kun ei puoleen vuoteen päässyt kunnolla kävelemään
Kesävauvan kanssa on muutenkin niin paljon helpompaa, hellesäällä tosin pysyteltiin ihan sisätiloissa, mutta eiköhän loppukesän helteillä vauva voi jo hiukan varjossakin ulkona oleilla.
Kovasti voimia ja tsemppiä synnytystä odottaville kesämassuille ja jaksamista äideille vauvoineen!
(profiilissa uudempi kuva tyttelistä)
Katti ja vauva 3vk1pv
Onnea kaikille vauvan saaneille :hug: Tulipas taas paljon iloisia uutisia!
Neuvolassa ei mitään uutta. Sf mitta 31 eli ihan alakäyrällä mennään mut niin on ollut koko ajan. Vauva on lasketunut joten ei kai tässä enää kauaa tarvii kärvistellä.
teppanalle: oon kyl kans aina kysynyt neuvolatädiltä et haluisko jotain, mut aina tuntuu olevan kiirus.
helmiina: kandeisko kuiteski käydä tosiaan neuvolas tai päivystävällä varmuuden vuoksi.
palaillaan
paulaliina 40+5
Neuvolassa ei mitään uutta. Sf mitta 31 eli ihan alakäyrällä mennään mut niin on ollut koko ajan. Vauva on lasketunut joten ei kai tässä enää kauaa tarvii kärvistellä.
teppanalle: oon kyl kans aina kysynyt neuvolatädiltä et haluisko jotain, mut aina tuntuu olevan kiirus.
helmiina: kandeisko kuiteski käydä tosiaan neuvolas tai päivystävällä varmuuden vuoksi.
palaillaan
paulaliina 40+5
Ihania vauvakuvia kaikilla profiileissä. miten vauvat voikin olla niin suloisia :heart: jos en ois raskaana, niin varmaan tulis vauvakuume noita kuvia katsellessa =)
Eipä siellä neuvolassa mitään kummallista, RR ja paino samat kuin viikko sitten, pissi puhdas. Vauvan pää on kuulemma jo todella alhaalla, vaikkakin liikkuu vielä. Varailtiin aika viikon päähän, niin pääsee sitten ennen juhannusta vielä kattomaan et kaikki ok. Sykkeet pysyi vaavilla tasaisena, vaikka SF-mitan mittaaminen ja vatsanpäältä kokeilu provosoivatkin supistuksen juuri silloin.
muutenkin olo on nyt hieman kummallinen. Alapäässä on tuntunut koko päivän melkoista paineentunnetta ja kakalla on saanut juosta jo kolme kertaa. Muutenkin koko ajan supistaa tai tuntuu jotenkin inhottavalta alavatsalta tai alaselältä ja häpyluuta vihloo välillä tosi ilkeesti. Joten joskos tässä nyt olisi jotain kohdunsuuta kypsyttävää meininkiä. En usko, että lähtö on vielä pitkään aikaan lähellä, kun kunnon kipua ei kuitenkaan ole!
Ihanaa kuulla vauvauutisia ja -kuulumisia. Imetys tuntuu lähteneen kaikilla hyvin käyntiin. Se on se mua eniten jännittävä asia, koska esikoisen kanssa imetys meni lähes täydellisesti pipariksi!
Hyvää päivänjatkoa kaikille!
muutenkin olo on nyt hieman kummallinen. Alapäässä on tuntunut koko päivän melkoista paineentunnetta ja kakalla on saanut juosta jo kolme kertaa. Muutenkin koko ajan supistaa tai tuntuu jotenkin inhottavalta alavatsalta tai alaselältä ja häpyluuta vihloo välillä tosi ilkeesti. Joten joskos tässä nyt olisi jotain kohdunsuuta kypsyttävää meininkiä. En usko, että lähtö on vielä pitkään aikaan lähellä, kun kunnon kipua ei kuitenkaan ole!
Ihanaa kuulla vauvauutisia ja -kuulumisia. Imetys tuntuu lähteneen kaikilla hyvin käyntiin. Se on se mua eniten jännittävä asia, koska esikoisen kanssa imetys meni lähes täydellisesti pipariksi!
Hyvää päivänjatkoa kaikille!
Puolitokkurassa kirjoittelen...Mulla tuli tosiaan 12 tuntia putkeen kivuliaita supistuksia n. 5-10 minuutin välein. Alkoivat illalla 22.30 ja sitä ennen tuli kovettumissuppareita. Kolmen maissa käytiin tosiaan sairaalassa, kun en kolmeen tuntiin ollut kyennyt makuuasennossa olemaan ja miestä alkoi jo hermostuttaa. Kieltämättä itselläkin sattui jo siihen malliin, että sairaalaan lähtö tuntui mukavalta. Sairaalan parkkipaikalle päästyämme totesin, että vois vaikka käydä kävelyllä, sillä supparit olivat menettäneet tehoaan. Satoi kuitenkin kaatamalla vettä, joten menimme suoraan sisään, kun kerta sairaalalle asti ajoimme (meiltä on kyllä sinne lyhyt matka). Supparit tulivat harvemmin ja lievempinä kuin kotona, joten kätilö ehdotti, että lähtisimme molemmat kotiin tai jos minä haluaisin, voisin jäädä osastolle. Sain rentouttavaa nukahtamislääkettä, jonka kanssa lähdimme kotiin. Kätilö tutki kohdunsuun tilannetta aika lujasti, mistä johtuen supistukset olivat taas kotia päästyä taas melkoiset. Olin tunnin suihkussa ja kärvistelin ja sitten tosiaan aamulla puoli yhdentoista maissa supparit loppuivat lähes kokonaan. Sain nukuttua pari tuntia ja nyt odotellaan, mitä tapahtuu. Muutama kivulias suppari on tullut, mutta ei enää säännöllisesti. Niin kovasti toivoisin, että tämä homma etenisi. Pelkään oikeasti synnytystä ja tämä hidas kidutus ei auta asiaa yhtään. Miksi ihmeessä kaikissa lapuissa lukee, että mennä sairaalaan, jos supistukset tulevat pari tuntia 5 min. välein, jos todellisuus on sitä, että kärsi kotona miljoona tuntia, kunnes et voi enää tehdä muuta kuin vaikerrella. En minä tajunnut, että tämä "kotivaihekin" on näin hemmetin pitkä ja tuskallinen. No, nyt pitäisi kerätä voimia, kun ei ole kipuja.
KÄtilö ei muuten voinut sanoa kohdunsuun tilanteesta mitään, sillä ei löytänyt kohdunsuuta. Ei muilla ole ollut sen löytymisen kanssa mitään ongelmaa, enkä ymmärrä,miten se voi hukkaan mennä. Oli tosi nolona ja sanoi vaan, että se on ilmeisesti niin takana, ettei hän löydä sitä, vaikka kuinka yrittää. Olisi ollut kiva tietää, onko nuo supparit saaneet mitään aikaan. Onko muilla vastaavasta kokemuksia?
Tsemppiä meille kaikille!!! Sitä tähän synnytykseen todella tuntuu tarvitsevan. Minä voinen unohtaa nopeasta avautumisvaiheesta haaveilun. Mutta nyt pää pystyyn. Todistettavasti tulevasta koitoksesta on selvinnyt moni muukin, joten miksen myös minä .
KÄtilö ei muuten voinut sanoa kohdunsuun tilanteesta mitään, sillä ei löytänyt kohdunsuuta. Ei muilla ole ollut sen löytymisen kanssa mitään ongelmaa, enkä ymmärrä,miten se voi hukkaan mennä. Oli tosi nolona ja sanoi vaan, että se on ilmeisesti niin takana, ettei hän löydä sitä, vaikka kuinka yrittää. Olisi ollut kiva tietää, onko nuo supparit saaneet mitään aikaan. Onko muilla vastaavasta kokemuksia?
Tsemppiä meille kaikille!!! Sitä tähän synnytykseen todella tuntuu tarvitsevan. Minä voinen unohtaa nopeasta avautumisvaiheesta haaveilun. Mutta nyt pää pystyyn. Todistettavasti tulevasta koitoksesta on selvinnyt moni muukin, joten miksen myös minä .
Voi jehna,täällä lähtee yks jos toinen sairaalaan supistusten kourissa!!Onnea kovasti matkaan!!!
Täällä on ihanan levännyt äitee,meillä isukki hoiti yövuoron ja poika oli herännyt kolmelta syömään vain ja sitte isi toikin aamulla 8 aikaan syömään tissille.
Yhen syötön sovittiin että antaa pullosta mutta ei sitte muuta yön aikana tarvinnutkaan!!
Mä luulen että poika haistaa mut ja tulee nälkä.Ja tuo etteit tutti maistu niin tissi korvaa sitä.
Täällä on Aventi isis ollut taasen kovassa käytössä ja on tosi sopiva mulle.
Tuo meidän iskä on aika lailla samaa lajia kuin Kreecherin mies.Iso juttu myös se että mun ukkeli oli yksinhuoltaja kun tavattiin eli on tottunut tekemään huushollihommia ja hoitamaan lasta.Hänen lpoika oli 2,5 v kun erosivat ja poika jäi hälle.
Pyykkää pyytämättä ja siivoo,hoitaa lapset ja ottaa touhuihin mukaan.
Iso apu on tai musta se ei ole apua sillä tää ei ole vain mun juttu tää perhe.Yhteinen yritys ja tasavertasia ollaan.
En ois näin moneen lapseen suostunutkaan jos yksin täytyis hoitaa.Nytkin mies on ollut kotona vaikkei periaatteesssa ykstyisyrittäjänä olis kauheesti varaa.Tä on nyt kuitenkin tärkeempi juttu ja työt kyllä oottaa.No,ei tietty ikuisesti mutta keskiviikkona oli töissä ja ens maanantaina menee.Mutta muuten on tässä arjen alussa mukana.
Suppareita kovasti nniitä toivoville!!
kata ja miska 16 pvää
Täällä on ihanan levännyt äitee,meillä isukki hoiti yövuoron ja poika oli herännyt kolmelta syömään vain ja sitte isi toikin aamulla 8 aikaan syömään tissille.
Yhen syötön sovittiin että antaa pullosta mutta ei sitte muuta yön aikana tarvinnutkaan!!
Mä luulen että poika haistaa mut ja tulee nälkä.Ja tuo etteit tutti maistu niin tissi korvaa sitä.
Täällä on Aventi isis ollut taasen kovassa käytössä ja on tosi sopiva mulle.
Tuo meidän iskä on aika lailla samaa lajia kuin Kreecherin mies.Iso juttu myös se että mun ukkeli oli yksinhuoltaja kun tavattiin eli on tottunut tekemään huushollihommia ja hoitamaan lasta.Hänen lpoika oli 2,5 v kun erosivat ja poika jäi hälle.
Pyykkää pyytämättä ja siivoo,hoitaa lapset ja ottaa touhuihin mukaan.
Iso apu on tai musta se ei ole apua sillä tää ei ole vain mun juttu tää perhe.Yhteinen yritys ja tasavertasia ollaan.
En ois näin moneen lapseen suostunutkaan jos yksin täytyis hoitaa.Nytkin mies on ollut kotona vaikkei periaatteesssa ykstyisyrittäjänä olis kauheesti varaa.Tä on nyt kuitenkin tärkeempi juttu ja työt kyllä oottaa.No,ei tietty ikuisesti mutta keskiviikkona oli töissä ja ens maanantaina menee.Mutta muuten on tässä arjen alussa mukana.
Suppareita kovasti nniitä toivoville!!
kata ja miska 16 pvää
Paljon onnea Jensalle pienestä rinssistä!! :hug:
Aika poikavoittoista on ollut kyllä, laitoin ihan listaa sinne alas, synnyttäneiden jälkeen niin 15 poikaa ja 9 tyttöä nyt.
Oliko täällä muuten vielä muita, jotka ei tiennyt vauvan sukupuolta??
Mulla ei siis tietoa ole, on ollut aika tyttö olo, mutta välillä myös poika oloa, joten se siitä äidin vaistosta Toivottavasti nyt ei tarttis kovin montaa päivää odotella että saisi tietää kumpi sieltä tulee.
Tänään on kyllä ollut aika paljon noita kivuttomia supistuksia, niitä ei ole aiemmin oikeastaan ollutkaan. Ja valkovuotoa tulee välillä ihan lorahtamalla, mutta en jaksa näistä 'ennakoivista' merkeistä niin innostua, kun niitä on ollut jo sen 2 viikkoa eikä mitään.
Onko muut muuten kiukkuisia nyt lopussa? Mulla varmaan nää raskaushormonit tekee sen, että koko ajan on 'räjähdysvalmiudessa' tuntuu että hermostun ihan sika helposti ja adrenaliini virtaa....
-Hiiviö & Elvis 39+4-
Aika poikavoittoista on ollut kyllä, laitoin ihan listaa sinne alas, synnyttäneiden jälkeen niin 15 poikaa ja 9 tyttöä nyt.
Oliko täällä muuten vielä muita, jotka ei tiennyt vauvan sukupuolta??
Mulla ei siis tietoa ole, on ollut aika tyttö olo, mutta välillä myös poika oloa, joten se siitä äidin vaistosta
Toivottavasti nyt ei tarttis kovin montaa päivää odotella että saisi tietää kumpi sieltä tulee.Tänään on kyllä ollut aika paljon noita kivuttomia supistuksia, niitä ei ole aiemmin oikeastaan ollutkaan. Ja valkovuotoa tulee välillä ihan lorahtamalla, mutta en jaksa näistä 'ennakoivista' merkeistä niin innostua, kun niitä on ollut jo sen 2 viikkoa eikä mitään.
Onko muut muuten kiukkuisia nyt lopussa? Mulla varmaan nää raskaushormonit tekee sen, että koko ajan on 'räjähdysvalmiudessa' tuntuu että hermostun ihan sika helposti ja adrenaliini virtaa....
-Hiiviö & Elvis 39+4-
No voi pahus sentään! Mä kirjottelin aamulla pitkät pätkät, omia kuulumisia ja kommentointiurakkaa. Sähläsin siinä sit jotain ja kaikki katos. :headwall: Vanhasta tottumuksesta yleensä kopsin välillä, mut tietenkään tällä kertaa en... Ehti kyl käydä mielessä hetkeä ennen, mut ajattelein ettei tarvi. Ärrrgggrrrr!!! :headwall:
Nyt en kyllä välttämättä malta naputella kaikkea uusiks... Täytyy kattoa miten pystyn istuskelemaan tai seisaaltaan kirjottamaan. Kellotan suppailuja samalla ja on muuten aika tujakoita välillä...
Eli ihan ekana... Oikein paljon onnea kaikille uusille vauvaantuneille :flower: :flower: :flower: ja kovasti tsemppiä vauvanhakureissulle lähteneille ja lähteville! Ihanaa, kun porukka poksuu!
Ihania vauvojen kuvia profiileissa!
Eilen tosiaan olin siellä vyöhyketerapiassa ja oli siitä apua... Nukuin tyytyväisenä kuuteen asti aamulla ilman vessareissua ja sit olikin kupla otassa. Eli vaikeuksia könytä ylös, kun suppas aika napakasti. Siitä lähtien on supistellu ainakin 10-15 min välein, tosin välillä kivuttomasti... Välillä sit tulee ihan sellasia tujakoita ähinäsuppareita, mut ei näillä vielä synnärille olla menossa. Kesto on puolesta minsasta pariin ja alkujen välit 3-10 min kahdestatoista lähtien... Toivo herää, mut en vielä valmistaudu. Sitten vasta kun alkaa oikeesti sattuun ja on aihetta lämpöselle suihkulle tms.
Tajusin viimein, että vauvakortit on vielä tekemättä... Poikkesin siis Tiimarista lisää aukollisia korttipohjia ja paketin kulmatarroja. Teen kannet valmiiks ja kirjotan tekstin koneelle, vauvan synnyttyä lisään kannen taakse kuvan ja teksteihin tiedot... Sit vaan tulostus, leikkely, liimaus ja postitus. Laitan kuoretkin valmiiks. Nimiäiskutsuihin meinaan löytää jostain aikaa vauvan synnyttyä.
Mistäs täällä olikaan puhetta... *Piipahtaa tarkistamaan...*
Pupuilusta... Onnistuuhan se vielä, vaikka toisin luulin. Masu on niin alhaalla, että on tosi hankalaa ja hermo meinaa mennä, mut soveltamalla siitäkin selviää. Oonkin mielissäni, ettei vielä tarvinnu siitä ilosta luopua, kun kohta tulee kuitenki pitempi tauko.
Joko joko -kyselyitä on tullut yllättävän vähän. Mutsi alotti ne varmaan jonkun aikaa ennen laskettua, mut rauhottu sit mun piruilun vaikutuksesta. Appivanhemmat on ollu muhun yhteydessä harvakseltaan, kun malttavat uskoa meidän sit ilmottavan. Miehelle välillä pirauttavat muissa asioissa ja samalla kysyvät vähän tilanteesta ja mun voinnista.
Voivotteluilta ja varotteluilta oon kans aika hyvin välttynyt. Mä kans pyöräilen lyhkäsiä matkoja välillä ja varovaisuuteen on kehotettu, mut ei muuta... Supparitkin on ihan toivottuja. Vointia ja jaksamista kysellään kyllä, mut ei sillai paapatusmielessä onneks.
Puoltuttujen ja vieraitten kyselyt siitä, minkä verran on aikaa laskettuun on aika jänniä tilanteita... Hauskoja ilmeitä, kun totean, että "meni jo". Kaikesta mäkin huumoria revin...
Autoilun jätin jo keväällä, kun huomasin sen tuntuvan epämiellyttävälle... En pystyny istumaan enää rennosti siinä, vaan jännitin lihaksia koko ajan. Nyt en mahtuis edes penkin ja ratin väliin, jos meinaan ylettyä polkimille...
Vauvan liikkeet on muuttunu erilaisiks, sellasiks pehmeemmiks, mut määrällisesti samalla tavalla liikuskelee edelleen. Pitkiäkin aikoja saattaa olla ihan hissukseen tai sit vaan yksittäisiä muksauksia / muljahduksia tuntua, mut sit vastaavasti välillä on melkoset bileet käynnissä. Punkee kai itelleen vauhtia ja porautuu alemmas... Ainakin toivon niin.
Pompula... Mulla ainaki suppari tuntuu pinkeytenä ja siihen liittyvänä kiristävänä tunteena koko masulla ja sit juilintana tuolla alamasulla ja lantiolla, välillä ylempänäkin masua ja selkää. Tulee sillai aaltomaisesti ja kestää 20 sekunnista reiluun pariin minsaan. Välillä tuntuu tosin vaan tuo pinkeys.
Synnyttäneille kyssäriä... Missä vaiheessa te ootte ekoja kertoja lähteny vauvan kanssa reissuun? Eli minkä ikänen vauva on ollu esim. kesälomareissulle lähtiessä? Kyseessä siis ihan kotimaassa tapahtuva automatkailu rauhallisella tahdilla. Meillä kun on pari viikkoa tarkotus sukuloida ja ajankohta mahdollisesti ennen nimiäisiä... Kun muuten menee niin myöhäselle kesälle se mökkireissuilu ja elokuun lopulla tehdään toinen reissu kuitenki. Tietysti huomioidaan mun ja vauvan vointi, mut jos kaikki on kunnossa.
Nyt ei takapuoli kestä enää istumista eikä selkä seisomista... Täytyy liikuskella aktiivisemmin. Oon kyl tässä välissä puuhaillu muutakin, mut ei tunnu riittävän... Ja tulihan tässä taas tätä tekstiä...
Koitetaanhan me masukkaat päästä vähitellen jakaantumaan... Jos me lasketun ohittaneet aloteltais. Hyviä vointeja kaikille! =)
PikkuMyy-80 ja poikanen 40+6
Nyt en kyllä välttämättä malta naputella kaikkea uusiks... Täytyy kattoa miten pystyn istuskelemaan tai seisaaltaan kirjottamaan. Kellotan suppailuja samalla ja on muuten aika tujakoita välillä...
Eli ihan ekana... Oikein paljon onnea kaikille uusille vauvaantuneille :flower: :flower: :flower: ja kovasti tsemppiä vauvanhakureissulle lähteneille ja lähteville! Ihanaa, kun porukka poksuu!
Ihania vauvojen kuvia profiileissa!
Eilen tosiaan olin siellä vyöhyketerapiassa ja oli siitä apua... Nukuin tyytyväisenä kuuteen asti aamulla ilman vessareissua ja sit olikin kupla otassa. Eli vaikeuksia könytä ylös, kun suppas aika napakasti. Siitä lähtien on supistellu ainakin 10-15 min välein, tosin välillä kivuttomasti... Välillä sit tulee ihan sellasia tujakoita ähinäsuppareita, mut ei näillä vielä synnärille olla menossa. Kesto on puolesta minsasta pariin ja alkujen välit 3-10 min kahdestatoista lähtien... Toivo herää, mut en vielä valmistaudu. Sitten vasta kun alkaa oikeesti sattuun ja on aihetta lämpöselle suihkulle tms.
Tajusin viimein, että vauvakortit on vielä tekemättä... Poikkesin siis Tiimarista lisää aukollisia korttipohjia ja paketin kulmatarroja. Teen kannet valmiiks ja kirjotan tekstin koneelle, vauvan synnyttyä lisään kannen taakse kuvan ja teksteihin tiedot... Sit vaan tulostus, leikkely, liimaus ja postitus. Laitan kuoretkin valmiiks. Nimiäiskutsuihin meinaan löytää jostain aikaa vauvan synnyttyä.
Mistäs täällä olikaan puhetta... *Piipahtaa tarkistamaan...*
Pupuilusta... Onnistuuhan se vielä, vaikka toisin luulin. Masu on niin alhaalla, että on tosi hankalaa ja hermo meinaa mennä, mut soveltamalla siitäkin selviää. Oonkin mielissäni, ettei vielä tarvinnu siitä ilosta luopua, kun kohta tulee kuitenki pitempi tauko.
Joko joko -kyselyitä on tullut yllättävän vähän. Mutsi alotti ne varmaan jonkun aikaa ennen laskettua, mut rauhottu sit mun piruilun vaikutuksesta. Appivanhemmat on ollu muhun yhteydessä harvakseltaan, kun malttavat uskoa meidän sit ilmottavan. Miehelle välillä pirauttavat muissa asioissa ja samalla kysyvät vähän tilanteesta ja mun voinnista.
Voivotteluilta ja varotteluilta oon kans aika hyvin välttynyt. Mä kans pyöräilen lyhkäsiä matkoja välillä ja varovaisuuteen on kehotettu, mut ei muuta... Supparitkin on ihan toivottuja. Vointia ja jaksamista kysellään kyllä, mut ei sillai paapatusmielessä onneks.
Puoltuttujen ja vieraitten kyselyt siitä, minkä verran on aikaa laskettuun on aika jänniä tilanteita... Hauskoja ilmeitä, kun totean, että "meni jo".
Kaikesta mäkin huumoria revin... Autoilun jätin jo keväällä, kun huomasin sen tuntuvan epämiellyttävälle... En pystyny istumaan enää rennosti siinä, vaan jännitin lihaksia koko ajan. Nyt en mahtuis edes penkin ja ratin väliin, jos meinaan ylettyä polkimille...
Vauvan liikkeet on muuttunu erilaisiks, sellasiks pehmeemmiks, mut määrällisesti samalla tavalla liikuskelee edelleen. Pitkiäkin aikoja saattaa olla ihan hissukseen tai sit vaan yksittäisiä muksauksia / muljahduksia tuntua, mut sit vastaavasti välillä on melkoset bileet käynnissä. Punkee kai itelleen vauhtia ja porautuu alemmas... Ainakin toivon niin.
Pompula... Mulla ainaki suppari tuntuu pinkeytenä ja siihen liittyvänä kiristävänä tunteena koko masulla ja sit juilintana tuolla alamasulla ja lantiolla, välillä ylempänäkin masua ja selkää. Tulee sillai aaltomaisesti ja kestää 20 sekunnista reiluun pariin minsaan. Välillä tuntuu tosin vaan tuo pinkeys.
Synnyttäneille kyssäriä... Missä vaiheessa te ootte ekoja kertoja lähteny vauvan kanssa reissuun? Eli minkä ikänen vauva on ollu esim. kesälomareissulle lähtiessä? Kyseessä siis ihan kotimaassa tapahtuva automatkailu rauhallisella tahdilla. Meillä kun on pari viikkoa tarkotus sukuloida ja ajankohta mahdollisesti ennen nimiäisiä... Kun muuten menee niin myöhäselle kesälle se mökkireissuilu ja elokuun lopulla tehdään toinen reissu kuitenki. Tietysti huomioidaan mun ja vauvan vointi, mut jos kaikki on kunnossa.
Nyt ei takapuoli kestä enää istumista eikä selkä seisomista... Täytyy liikuskella aktiivisemmin. Oon kyl tässä välissä puuhaillu muutakin, mut ei tunnu riittävän... Ja tulihan tässä taas tätä tekstiä...
Koitetaanhan me masukkaat päästä vähitellen jakaantumaan... Jos me lasketun ohittaneet aloteltais.
Hyviä vointeja kaikille! =) PikkuMyy-80 ja poikanen 40+6