~KesäMassut 2007~

(meniköhän nikki oikeen...) :| no mut kuitenki, ni tuo meidän poitsu synty avotarjonnassa eli kasvot ylös päin. eikä kukaan sen niin päin tiennyt olevan.. mut ponnistus meni kuitenki hyvin, se vaan hidasti vähän(ponnistus 15min)koska vauva ei kätilön sanojen mukaan noussu niin helposti..?? Mut et aika tavallista tuo lienee on.
nii ja painoo oli 3460g.(ei kyllä kovin iso mut mut..)

äippä-88 pikaseen..

 

Huomenia rakkaat sisaret!

Kaunis päivä tulossa jälleen ja hyvin nukuttu yö takanapäin=)
Parit "ähinäsupistukset" muuten ihan rauhaisaa juilintaa...näin voisin omasta tilanteesta sanoa. Olo on pirteä ja odottelen innolla iltapäivää ja ostosreissua miehen kanssa, taas kerran ihan kahestaan...Pienimmät jäävät naapurille...Siis oonko ihan kauhea äiti kun nyt tälleen vaan miehen kanssa "karkaan" asioille? Ainoana selityksenä voin sanoa, että viimesimmät kuukaudet olen ollut harvinaisen yksin noiden 4.n lapsukaisen kanssa...mies paahtanut töissä kuin joku sekopää! Aamulla ollaan pikasesti nähty ja sit iltasella, tuossa 21.n aikoihin tullut kotiin. Eli tänään pitäisi ostaa sellaiset rattaat joihin mahtuis tuo 1,7v. ja sit vauva kopassaan. Ilmeisesti ekaksi käydään Lastentarvikkeessa( ainoa huono puoli siinä kaupassa on, että sieltä "tarttuu" mukaan varmaan aika paljon muutakin ihanaa tavaraa!)

Sit kommentoimaan jos muistais jotain...rade...

Kreecherille täältä kanssa tiedoksi, että tuollaset "kakkapyyhejutut" eivät ole pieniä asioita! Eivätkä ihan heti unohdu... (siis nyt ihan asian vierestä....olitko sinä se alkupalstailun Elin?=), ite kun kun tungin itseni tänne niin myöhäisessä vaiheessa :ashamed: )

Irmeli, mun mielestä niin sun miehes kuin exänsäkin täytyy ymmärtää se, että nyt sinä ja teidän perhe tarvitsette sitä omaa rauhaa...Se on nimittäin aivan hurjan tärkeetä niin synnytyksen aikoihin kuin ainakin muutamia päiviä sen jälkeenkin! Ja tottakai se on ihan hyvä juttu että miehesi tytär tulee teille, mutta lyhyemmäksi aikaa...Hattua nostan myös minäkin sinulle...Uusperheen elämä ei aina ole suurta herkkua!Oletteko kauan olleet naimisissa?Tai yhdessä?

Swerfielin kanssa mennään samoilla linjoilla noitten yöunien kanssa...eli ei tahdo millään pystyä venyttämään sitä unta! Mulla ainoastaan se, että en voi nukkua päikkäreitä...muuten menee yöunet ja kupeksin palstalla aamuyöhön, hih Eli aikaisin ylös ja aikaisin nukkumaan, se on näköjään paras rytmi mulle!

Vauvaunelmalle hirmuisesti tsemppiä pian käsillä olevaan koitokseen! Kyllä ne loputkin vedet sieltä hulahtaa jossain vaiheessa. Yritä vaan katsoa, jos koko ajan tihuttaa, että ainakin soitat synnärille useasti, ettei tule mitään ikäviä ylläreitä...Itse varmaan kävisin joka päivä näytillä!

Aura-Maria, onkos teilläkin flunssaa? Meillä nuo kaksi pienintä saivat nyt tartutettua muhunkin tuon räkätaudin...Toivottavasti parannutaan ennen kun jakaudutaan

Jonina...Itse asuin 6.ssa kerroksessa vielä viimesimmän synnytyksen aikana ja arvaa mitä tein viimesimmät raskauspäivät? No provoilin suppareita ramppaamalla niitä helkkarin rappusia ylös alas...En antanut kenekään muun viedä edes niitä iänikuisia roskiksia! Naapurit pitivät mua kyllä ihan tärähtäneenä!

Äippä-88: toivottavasti meilläkin alkais toi vauva-arki pian, vaikka kylläkin pelkään sitä mustasukkaisuutta mitä vauva saanee osakseen tuolta pienimmältä! On nykyään ihan tosissaan ripustautunut minuun....Mutta onneksi vauva nukkuu paljon ja sillä tavalla jaan huomiotani enemmän myös tuolle toiselle vauvalle! On muuten aivan innoissaan kun äitin tissit kasvaa...Eilen sain kuulla, kun suihkussa käytiin, että " äitin tissi, njam"Voi pientä, hänestä tulee isoveli... :heart:

Pikku-Myy, mulla nuo riehumisesta johtuvat supistelut loppuneet itse asiassa melkeen kokonaan, mutta kun sit iltasella alan lepäileen...tulee niitä sitten oikein tunteella, välillä "ähinäsuppareita", välillä vaan juilintaa ja kovettumisia! Joten ota tässä sitten selvää, miten nää menee, kun aikasemmin just levolla sai ne kovemmat supparit rauhottumaan :/

Äippä-77.lle piti sanomani että olet itse rauhallisuus!=) Itse en varmaan pystyis ees käsittelemään ajatusta perätila-synnytyksestä...Niin kauheita juttuja olen kuullut...kylläkin vuosilta 1 ja 2...Kauheasti tsemppiä ja iso hatunnosto!

Jonnakarille en osaa sanoa mitään noista pimppavaivoista, ehkä ne on vaan jotain hormonaalisia juttuja?! Mutta älä masennu, itsekin olen sellaisella "ei enää niin pakollisella seksittömällä kaudella" Sit ehkä viikon kuluttua uskallan "avautua" mieheni edessä ja antaa mennä...Hei oletko kokeillut sen äitiyspakkauksen liukastusgeelin, olikse klikin kanssa jos auttais...vai onko se vaan kipua ja polttelua jota tunnet?

Pompula, ihanaa sulla on jo LA...noista kavereista ja tuttavista jotka oikeasti luulevat että LA on se vauvan syntymäpäivä...apuva, niitä on meilläkin paljon...Siis eihän vauvan synnyttäminen ennen laskettua aikaa tule kuuloonkaan ja LA.n ylitys täysin mahdotonta sekin=) Itse en enää viitsi edes vaivautua kertomaan koska se LA on koska ei se meijän vauva kuitenkaan synny just silloin...Tälläkin hetkellä tuntuu, että tulen kärvistelemään masuni kanssa vielä heinäkuussakin...hih

Teppana ja Sisi ovat ilmeisesti nyyttejä hakemassa... =) Kovasti olisi kiva kuulla lisää vauvauutisia...Ja Kata on kans varmaan aika kiireinen katraansa kanssa! Toivottavasti kaikilla menee aivan timangisti! :hug:

Nyt alan lopettelemaan ja hörppään tuon kylmän kahvin pois...Kuulemma kylmän kahvin höyrystä tulee kauniiksi!=)

Ihanaa aurinkopäivää kaikille ja voimia, suppareita, vesien menoa, limojen bongailua ja kaikkea mahdollista sopivaa kaikille teille!

MHP ja masuasukki 37+1 :heart:

 

Huomenia!

Pitkästä aikaa ihan kokonaan putkeen nukuttu yö takana, vautsi! Pissallekaan ei tarvinnut nousta, tosin aamulla saikin sitten olla ihmeissään, että miten sieltä punkan pohjalta kömmitään ylös, kun rakko oli aivan täysi ja vauva painoi siihen vielä päälle. Olisikin ollut hehkeetä pissata sänkyyn...

Toi alapään polttelu on tuttua täälläkin. Nyt on itseasiassa ollut muutaman päivän taas vähän rauhallisempaa sen suhteen, mutta välillä tosiaan tuntuu, kuin joku olisi tunkenut nokkosia sisään. Hirvittelinkin sitä itsekseni, että miltä mahtaa tuntua tunkea vauvaa siitä läpi. Ikäänkuin joku tuollainen polttelu tuntuisi enää missään siinä vaiheessa, kun se mukelo puskee läpi...

Kiitos äippä-88 rohkaisusta: ilmeisesti se avotarjonta tosiaan on ihan yleinen juttu. Mulla oli tuon kakkosen synnytys niin hirmuisen helppo homma, että kauheasti vaan toivoisi, että tämä kolmas tulisi yhtä helposti. Ehkei se tarjonta sitten NIIN kauheasti vaikuta...?

MHP no et todellakaan ole kauhea jos karkaat miehen kanssa asioille kaksin. Tuskin ne pienetkään niin kauheasti shoppailureissusta nauttisivat, nauttikaahan te vaan ihan kaksin!

Mulla ei kaverit/sukulaiset ole kauheasti kommentoineet tuota laskettua aikaa, mutta koska vauva silloin meinasi sitä varaslähtöä ottaa, on ihmetys nyt suuri, kun vielä ollaan kasassa. Yleinen kommentti on, että "eikö se VIELÄKÄÄN ole syntynyt?", johon yhtä yleisesti vastaan, että "on se, mutta jätti masun jäljelle". Heko heko.

Kyllä meidänkin ukolla on varpajaissuunnitelmia, mutta joutuu kyllä odottamaan, että kotiudutaan sairaalasta. Luulen nimittäin, että lastensuojelulla olisi sanansa sanottavana, jos nuo 4- ja 2-vuotiaat osallistuvat varpajaisiin, jotka todennäköisesti ovat melko kosteat bileet.

Hih, nyt tosiaan voi sanoa, kun eräpäivää kysellään, että ens perjantaina! Jei! En olisi kyllä uskonut, että eräpäivän pääsen näkemään vauva masussa, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että senkään saavuttaminen ei olisi lainkaan mahdotonta.

Missähän on Hiiviö...? Vauvautumassa...?
Heh, heti kun joku on poissa muutaman tunnin palstalta, herää epäilys, että on synnyttämäsä! Ei kai sellainen vaihtoehto ole mahdollinen, että jollakulla saattaa olla muutakin elämää kuin Kaksplussan keskustelupalsta!

No, nyt taas pakkaamaan lapsia autoon: tän päivän suunnistuskohde on entinen luokkakaveri.

Kreecher ja Antero 39+0

 

Tosta lihan laitamisesta kuumalle pannulle tulikin mieleen... Meillä kun ei voi teflonia käyttää noitten tirppojen takia, niin kirosin alkuun eräänkin kerran lihan tarttumista siihen valuraudalle.

Nyt kyselen ihan pöljänä, että miksi siis linnut estävät teflonin käytön? Jäi vain vaivaamaan...

Ei ollenkaan pöhkö kysymys... En vaan aina muista, ettei tollasia tiedä oikeestaan muut ku tirppaharrastajat. Eli teflonia ei voi käyttää sen takia, kun niistä irtoaa jotain kaasua, joka on papukaijoille myrkyllistä. Tosin sitä irtoaa vain, jos pinta kärähtää, mutta inhimillisiä vahinkojahan sattuu. Nuo linnut kun kuitenkin on rakkaita perheenjäseniä ja hintaakin niillä on aika reilusti, niin harmillista olis sellasen takia tirppansa menettää. Myöskin avocado on niille myrkyllinen... Hassua.

Vauvaunelma... Mulla ihan sama ajatus, että toivon synnytyksen käynnistyvän sillai selkeesti. Mut vesiepäily on syy käydä näytillä... Harmi vaan, kun molemmilla hukkareissut ja MHP:lläkin vielä. Olikohan muitakin? Toivotaan nyt tosiaan niitä tujakoita suppareita, jos niistä sit varmaks tietäis. On tää hankalaa, kun jännittää muutenkin se lähtö. (Kumma kyllä mua ei jännitä synnytys... Pelkästään se lähtövaihe.)

Varpajaisista on meillä sovittu, mut ajankohta on auki. Ei välttämättä pidetä mun sairaalassa ollessa vielä. Jos on viikonloppu ja osallistujille sopii, niin sit, mut voi olla että lykkääntyy parikin viikkoa. Mä meen sit illan ajaks siskon luo evakkoon... Siellä sit istutaan kaks mammaa, toisella vauva sylissä ja toisella vielä masussa.

Pompula... Mulla hääKUUME. Eilen meseilin aiheesta ja nousuun päin on taas... Josko sitä sitten lyhyellä aikataululla suunnittelis, kun tuo mies vihdoin kosii. Kun siis ollaan sovittu, että kosasee siinä vaiheessa kun mun tarvii kaivaa kalenteri päivän valintaa varten... Me kun mentiin kihloihin vähän niinku sillai sovitusti. Tosin tuo budjettipuoli taitaa sit jäädä turhan pieneks... Että ehkä mä hieman sit venailen.

Kreecher... Tosta avotarjonnasta sen verran, että mulle terkkari sanoi kans vauvan usein sit synnytyksessä kääntyvän ite hyvään asentoon. Jos ei, niin sit vaan autetaan vähän, yleensä se riittää. Mulla kellii toi vauveli selkä mun oikeeta kylkee vasten tai sit selkä mun selkään päin... Sen takia aiheesta kyselinkin, huoli siis myös mulla.

Toisessa foorumissa oli muuten keskustelua kovettumattomista suppareista, joten jaan tietoa myös tänne... Eli joillakin on suppareita, jotka on kivuliaita mut masu ei mee pinkeeks. Anturi ei synnärillä niihin tietenkään reagoi, mut kuulemma jollakin kypsytelly paikkoja hyvinkin tehokkaasti. Itelläni oon kans sellasia bongannu ja aika hämmentyny olin... Kunnes sit luin niittenkin olevan normaaleja. On siis ollu ihan kunnon menkkajuilintaa alamasulla ja lantiolla ja niitten lisäks aika voimakasta poltetta selässä. Jus sellasia voimaltaan, että jos useita tulee, niin tuskan hikeä pukkaa. Täytyy keskittyä hengittämiseen.

MHP... Et ole kauhea äiti. Välillä varmasti tekee hyvää päästä ihan yksin tai aikuisten kesken asioille... Varsinkin jos on sellainen katras kuin sulla. Että hyvällä omallatunnolla vaan.

Irmelille nostan hattua minäkin ja Katalla muistaakseni sama tilanne. Enpä tiedä olisko musta tollaseen uusperheen pyöritykseen.

Äippä77 tosiaan ihanan rauhallinen perätilasynnytyksestä. Hieno asenne... Tolle nostan myös hattua. Tsempitykset ja onnea matkaan, kun h-hetki koittaa!

( .) Käytiin eilen hamppariaterialla ja mä erehdyin juomaan colaa. Kukuin sit valveilla yli puol kolmen, mut sain maltettua mieleni koneen avaamiselle. Miehellä soi sit kello ennen seiskaa, joten siihen heräsin ja tässä ollaan... Päikkärit tulossa varmaan piakoin. Leipuroinnit jäi tälle päivälle, kun mies vei eilen mut ulkoilemaan linnaraunioille.

Näin muuten toissayönä hämmentävää unta... Mesosin mutsille ja kai muutamalle muullekin, että on se jurkele, kun mun pitää synnytyksenkin osalta ihmisiä miellyttää... Kun pitää ottaa paineita siitä, että synnytän muille sopivana ajankohtana, ihan kuin se olis jotenki mun päätettävissä. Vissiin aika pahat traumat jääny siitä, kun porukka kannusti mua opinnoissa ja mä koin sen ahdistavana... Kun siis olin ite laittanu itteni liian kovan paineen alle. Varmaan loppuun palamisen kokemus vaikuttaa muhun lopun ikää, eikä varmaan mikään ihme.

Tällasia tällä kertaa... Mä varmaan lukeudun niihin, joilla ei palstailun lisäks tunnu muuta elämää olevan. On mulla... Kovin suppee vaan tällä hetkellä, Mut hyvä niin.

PikkuMyy-80 ja poikanen, jolla laskettu tänään

 

Pöh, täällähän minä kasassa edelleen olen. Menny vaan pari päivää tässä sillai, ettei oo oikeen kerenny paneutumaan palstailuun. Toissapäivä meni rannalla ja eilen vietettiin miehen kanssa kahdenkeskeistä iltaa, kun mummo vei pojat heille yökylään. Eipä oltukaan oltu piiiitkään aikaan kahdestaan. Alkuilta menikin ihmetellessä, että mitä sitä nyt sitten niinku pitäis tehdä Alotettiin sitten romanttisesti kaatopaikkareissulla , käytiin tyhjentämässä viimein peräkärry kaikesta roinasta mitä sinne ollaan kasattu. Käytiin me sitten kävelyllä ja MHP:n esimerkkiä noudattaen nakkikioskilla. Niin ja pitihän sitä sitten vähän yrittää seksiässääkin, joka tosin synnytyksenkäynnistysmielessä näyttää olevan ihan turhaa, ei meinaan ala supistella yhtään sen jälkeen. Sikäli oikeastaan ihan hyvä niin, ettei seksi mene pelkästään synnytyksenkäynnistelyks ja unohtuu sen perimmäinen tarkoitus. Oli kyllä ihan mukava olla ihan kaksin, varsinkin kun ajatteli, että taas menee pitkä tovi ennenkuin tilaisuus toistuu.

Vauvaunelmallahan on ollut jännät paikat! Kyllä se synnytys varmaan ihan lähiaikoina käynnistyy kunnolla. Ei muuta, kuin tsemppiä! Niin ja tottakai kuulumiset kiinnostaa vaikkei ihan niin aktiivinen palstailija olisikaan.

äippä-88 kiva kuulla kuulumisia vauva-arjestanne. Hyvä, että kaikki on sujunut hyvin. Eiköhän tuo esikoisen mustasukkaisuuskin aikaamyöten helpota.

Synnytysasennoista on ollut juttua. Mä olen ponnistanut kaikki siinä pöydällä puoli-istuvassa asennossa sukanvarsista kiinnipitäen jalat kätilöiden kylkiin nojaten. Aina oon ajatellut ennen synnytystä, että olis kiva koittaa jakkaraa tai seisten ponnistamista, mutta kun se hetki on tullut onkin tuntunut parhaimmalta käydä siihen pöydälle, ellen ole jo valmiiksi siinä ollut. Sitäpaitsi oon ollut aina niin ilokaasukännissä siinä vaiheessa, että en olis kyllä tolpillani varmaan edes pysynyt.

ebbuliini juu sovitaan vaan niin, että ota sä se viimeinen sali jos samaan aikaan synnärille satutaan Mulle ei kyllä tullu mieleen, että sinne siivouskomeroon ei ehkä ole saatavissa ilokaasua, mut jos mä sit käyn välillä naukkailemassa sun maskista jos tiukka paikka tulee

Irmelille iso :hug: kuulostaa kyllä tosi kurjalta toi sun tilanne. Voimia!

MHP älähän nyt höpsi! Et varmasti ole kamala äiti jos lähdet miehes kanssa kahden asioille. Sitäpaitsi lapsillakin on luultavasti mukavampaa hoidossa, kuin juosta kaupoista toiseen.

Juhannussuunnitelmia ollaan sen verran tehty, että mahdollisesti mennään aattona päivällä puuhamaahan, riippuen nyt siitä onko vauva maailmassa vai ei. Jos on, niin sitten jätetään tuo reissu väliin. Illalla mennään sitten jokatapauksessa, ellei vauva just edellisenä päivänä ole syntynyt mökille kokkoa polttamaan ja iltaa istumaan mun vanhempien ja siskon perheen kanssa. Saapi muuten nähdä moniko meistä viettää juhannusta laitoksella. Mullakin LA just juhannusviikon maanantaina ja jos menee vähän yli niin voi hyvinkin olla, että jää kokot polttamatta tältä juhannukselta.

Nyt on alkanut tulla mullekin noita jokos sä synnytät kyselyitä, tekstaria pukkaa ja puheluita. Olen yrittänyt pitää hermot kurissa vaikka äsryttääkin toi kysely.

Varpajaissuunnitelmia ei meillä isäntä ole ainakaan ääneen maininnut. Jos aikoo sellaset pitää niin saa sitten luvan pitää kunhan oon kotiutunut sairaalasta ja muutaman päivän jo kotona ollu.

Niin olinhan mä eilen taas neuvolassakin. Kaikki oli muuten ennallaan ja hyvin paitti että hemppa oli laskenut, seitsemän viikkoa sitten se oli vielö 133 ja nyt 111. Sain kehoituksen alkaa rautaa popsimaan. Painoakin taas tullu 1300g viikossa :/ Nyt jo 19,5 kiloa tullu yhteensä...

Sellattis, ei muuta kun aurinkoista perjantaita ja jaksuja kaikille :hug:

Teppana & pikku-ukko 38+4

*muoks* Piti vielä kommentoida siihen mahan napsumiseen, kukahan sitä tässä kyseli. Mulla on toi maha napsunut jo pidempään ja varsinkin iltaisin kun vauva on vilkkaimmillaan alkaa sen päivänen napsuminen. Mulla ainakaan nuo napsahtelut ei siis ole merkki synnytyksestä. Kyselin neuvolalääkäriltä kerran mistä tuo napsuminen johtuu, mutta ei se ollut koskaan kuullutkaan moisesta napsumisesta (piti mua varmaan ihan pöljänä ja aatteli, että päässä sillä napsuu...) Olis kyllä tosi kiva tietää mistä se oikeesti johtuu.

 

Puhelimet käy kuumana kun kaikki kyselee että joko?! Kaikille tulee vastattua että no onko teille joku ilmoittanut että vauva on syntynyt?? Mulla alkaa mennä hermo.. Ite on aina antanut just nää vimoset ajat olla odottavien rauhassa, ETENKIN jos menee yli kun tietää että ne kyllä ilmottaa vauvan syntymästä.

Miehelle sit eilen sanoin siitä lasten järjestelyistä, ja ihme että mies oikein oli exäänsä yhteydessä asian tiimoilta. Mutta mutta, mullahan sunnuntaina on LA ja juuri sunnuntaina tytön pitäis tulla meille kahdeks viikkoa, eli varmasti sinä aikana kun vauva syntyy kun äiti oli suunnitellu itselleen menoja. Varsin hyvin on kyllä kiitos anopin perillä lasketusta ajasta ja kaikesta muistakin meidän asioista. Eli oli suunnitellu menoja itselleen, ei käy vaihto.. vaikka esim. viime juhannuksenhan tyttö oli meidän kanssa mökillä jne... mutta ne pyhät ei kuulemma päde noin.

Hassu juttu että silloin kun exä sai vuoden sisällä kaksi vauvaa, niin kaikki meilläkin pyöri vaan hänen mukaan, eli lapsi tuotiin meille un äiti oli sairaalassa ja vielä kun äiti meni vauvan kanssa kotiin missä yksi lapsi jo oli, niin tyttö oli meillä että ÄITI SAI LEVÄTÄ. Tätä silloin ihmettelin miehelle että eikö tytön pitäis mennä kotiin ettei tunne itteeään ulkopuoliseksi kun kuitenkin kyseessä oma äiti ja yksi lapsista siellä jo on??!! Mies oikein tiuskaisi mulle että pitää antaa levätä. Sitte kun alko yövalvomiset ja kaikki niin tyttö asui meillä, että äitikin saa levätä.

Eli tasan ei käy onnenlahjat, tyttö tulee sunnuntaina ja on kaksi viikkoa. Mies sano illalla että täytyy varmaan viedä tytöt sitte kahteen paikkaan, sanoin että no sit varmaan täytyy koska haluan että oma tyttöni menee mun äitille, se on mulle jostain syystä tosi tärkeetä ja miehen ÄITI haluaa miehen tytön sinne. Ja mieshän ei voi loukata äitiparkansa tunteita, mitä sitte jos VAIMO siinä vähin tuskissaan joutuu odottelemaan autossa. Tai sitte mies saa heittää eka mut sairaalaan ja vasta sit likat hoitopaikkoihin. Tuplasti joutuu ajamaan mutta eihän sillä niitä tuskia ja kipuja siinä ole. Tästä mä en tingi, minähän siinä sen vauvan synnytän.

Suoraan sanottuna ottaa taas päähän nää perhekuviot niin totaalisesti että.. nyt hakemaan auto korjaamolta ennenkuin kiukuspäissäni hajotan tän koneenkin :headwall:

Anteeksi tilitys taas armon sisaret :'(

 

Huomentapäivää, kesämasut (ja kesävauvojen äidit)!

Jospa kerrankin aloittaisin kommentoinnilla enkä omalla navalla...

Tuohon emättimen poltteluun rakastellessa voin sanoa, että sama vaiva kävi täällä jo aiemmilla viikoilla. Hankaus teki tosi kipeätä, eikä liukkarista ollut apua, kun kosteutta kuitenkin riitti. Luulin hiivaksi ja kysyin siitä viimeisellä lääkärikäynnillä, mutta kuulema kyse oli jostain "normaalista", en nyt muista mistä. Siihen auttoivat apteekista ilman reseptiä saatavat maitohappobakteerikapselit, joita laitettiin aamuin illoin emättimeen. Nyt opn kyllä ollut kiva, kun rakastelu ei tee enää pahaa. Mieskin on tyytyväinen.

Tuopa oli muuten kiinnostava tieto linnuista ja teflonista, ja avokadosta! Taas sitä huomaa olevansa yleissivistyneempi.

Irmeli, tosi kelju tuollainen tilanne. :/ Onko sellaista vaihtoehtoa, että mummot hakisivat tytöt omilla autoillaan, että sinun ei tarvitsisi kärvistellä ja mies voisi olla synnytyksessä mukana koko ajan?

varpajaisia tuo ukklei on suunnitellut ihan innoissaan jo koko alkuvuoden, osti konjakitkin maaliskuussa. Sellainen vajaa kymmenkunta läheisintä miespuolista kaveria on hälytysvalmiudessa ajamaan Jyväskylään heti seuraavana iltana kun vauva syntyy. Varpajaiset siis pidetään meillä ennen kuin minä ja vauva kotiudutaan. En ole kyllä yhtään huolissani tuosta juomisesta, mieheni kun osti konjakitkin lähinnä kavereille kun ei itse yhtään tykkää viinan mausta -> ei myöskään juo sitä kuin sen verran että toteaa sen edelleen maistuvan pahalta. Jos saadaan toivomamme perhehuone, niin sitten en tiedä milloin varpajaiset järjestyvät, mutta koska sellaisia on koko sairaalassa tasan yksi, ei taida olla kovin todennäköistä päästä sinne.

Tänään on piknikpäivä. Mennään kaveriporukalla rannalle syömään salaattia, grillaamaan, uimaan ja pelaamaan krokettia. Ihanaa nautiskella kesästä, onneksi tänäänkin näyttää olevan aurinkoista. (*koputtaa puuta*)

Kärsivällistä odotusta teille, siskot!

 

Pikaisesti vain tulin kommentoimaan, että googlettelin vielä yöllä tuota polte-hommaa ja ainut mitä sain aikaiseksi, oli hiivatulehdusta joka tuutista.. Siihenhän liittyy tuo polttelun tunne ja muut kiusalliset onkelmat, mutten nyt menisi sanomaan että nämä oireet olisi sitä.. Kun nimittäin valkovuoto on nyt suhteellisen normia, ei ainakaan kökköistä ja valkoista ja paksua.. Tästähän nämä limajutut taas lähtee..! Mulla ainakin on havaittavissa tuo polte vain ja ainoastaan seksin yhteydessä, eipä tuo muuten tee mitään..

MHP Mietin myös tuota kuivumisasiaa, ja todettiin, että sekin ongelma on lähes päinvastainen tuossa seksin yhteydessä, ei siis tarvetta liukuvoiteille.. On kyllä sen verran outo oire, etten ole aiemmin törmännyt..

Ja [/b]Vauvaunelma myös mulla sattui niin hemskatisti tuo sisätutkimus viime viikon ti, jolloin mulle sanottiin äitiyspolilla, ettei näy olevan mitään tulehdukseen viittaavaa.. Olen ruvennut miettimään, että mahtaisikohan olla yhteyttä paikkojen pehmiämisellä/ aukeamisella asiaan? Olen ollut noista molemmista ihan loppuun asti kiinteä ja kiinni, kun nyt oli 37+4 kanavaa jäljellä 2cm ja ulkosuu sormelle auki.. Ajattelin, että jos siellä olisi herkillä paikat tai jotain, kun spermakin poltteli.. :ashamed: Noh, eipä näistä tunnut ottavan selkoa.... (Niin siis piti sanomani vielä että tuohan ei ole mitään epätavallista uudelleen synnyttäjälle, tuo aukeaminen jo tuossa vaiheessa, vaikka ensin elättelin toiveita :headwall: )

Mahan napsumisesta vielä, että mullakin napsahtelee.. Tosin mulla napsuu joka paikka, lantiot ym kun esim käännän kylkeä yöllä, mutta kun vauva liikkuu tai mä kurkotan lattialta jotain, niin napsahtaa aika voimakkaasti väliin. Olen ajatellut sen olevan lapsiveden ääni, joka tiukkaan paikkaan jäädessään siellä loiskahtelee ja napsahtelee... Mene ja tiedä.. Sellanen tunne siitä kyllä välis tulee, et uskaltaako nousta ollenkaan, kun napsahtaa, että jos tuleekin lapsivedet siihen paikkaan.. =)

Joo, nyt mennään taas lasten kanssa haukkaamaan jotain...

Jonna ja tasan 39+0!!!!

 

Miehelle sit eilen sanoin siitä lasten järjestelyistä, ja ihme että mies oikein oli exäänsä yhteydessä asian tiimoilta. Mutta mutta, mullahan sunnuntaina on LA ja juuri sunnuntaina tytön pitäis tulla meille kahdeks viikkoa, eli varmasti sinä aikana kun vauva syntyy kun äiti oli suunnitellu itselleen menoja. Varsin hyvin on kyllä kiitos anopin perillä lasketusta ajasta ja kaikesta muistakin meidän asioista. Eli oli suunnitellu menoja itselleen, ei käy vaihto.. vaikka esim. viime juhannuksenhan tyttö oli meidän kanssa mökillä jne... mutta ne pyhät ei kuulemma päde noin.

Hassu juttu että silloin kun exä sai vuoden sisällä kaksi vauvaa, niin kaikki meilläkin pyöri vaan hänen mukaan, eli lapsi tuotiin meille un äiti oli sairaalassa ja vielä kun äiti meni vauvan kanssa kotiin missä yksi lapsi jo oli, niin tyttö oli meillä että ÄITI SAI LEVÄTÄ. Tätä silloin ihmettelin miehelle että eikö tytön pitäis mennä kotiin ettei tunne itteeään ulkopuoliseksi kun kuitenkin kyseessä oma äiti ja yksi lapsista siellä jo on??!! Mies oikein tiuskaisi mulle että pitää antaa levätä. Sitte kun alko yövalvomiset ja kaikki niin tyttö asui meillä, että äitikin saa levätä.

Kylläpäs mua alko kiukuttaa tuon naisen asenne! Ilmaisen siis mielipiteeni, tee Irmeli kuten parhaaksi näet. :hug:

Jos ite olisin sun tilanteessa, ottaisin puhelimen kouraan ja menisin sen exän luo linjoja pitkin. Sanoisin napakasti suorat sanat, että kuinkas ne asiat sillon menikään kun rouva itse synnytteli ja nyt on mun vuoro. Ei ole mun ongelma, että toinen on suunnitelmia kerennyt tehdä... Järjestelköön asiansa uudestaan. Minä synnytän ja kotiudun kaikessa rauhassa, ilman stressiä toisen muksusta ja menoista. Piste. Miehelle laittaisin samalla tavalla jauhot suuhun, jos tilanne sitä vaatisi... Eli se kumpi synnyttää myös päättää. Ja mitä pyhien vuorotteluun tulee, niin ihan tasan tarkkaan ne vuorotellaan! Piste.

Anteeksi purkaus... :ashamed: Pistää niin vihaks tollanen itsekkyys, varsinkin kun ite on tanssittanut pillinsä mukaan.

Nukuin tuossa parin tunnin päikkärit, joten nyt on vähän paikkailtu yöunia. En kyllä edelleenkään jaksa mitään alkaa puuhaaman, mutta jospa sitä jo kohta.

PikkuMyy ja poikanen, 40+0

 

Miehelle sit eilen sanoin siitä lasten järjestelyistä, ja ihme että mies oikein oli exäänsä yhteydessä asian tiimoilta. Mutta mutta, mullahan sunnuntaina on LA ja juuri sunnuntaina tytön pitäis tulla meille kahdeks viikkoa, eli varmasti sinä aikana kun vauva syntyy kun äiti oli suunnitellu itselleen menoja. Varsin hyvin on kyllä kiitos anopin perillä lasketusta ajasta ja kaikesta muistakin meidän asioista. Eli oli suunnitellu menoja itselleen, ei käy vaihto.. vaikka esim. viime juhannuksenhan tyttö oli meidän kanssa mökillä jne... mutta ne pyhät ei kuulemma päde noin.

Hassu juttu että silloin kun exä sai vuoden sisällä kaksi vauvaa, niin kaikki meilläkin pyöri vaan hänen mukaan, eli lapsi tuotiin meille un äiti oli sairaalassa ja vielä kun äiti meni vauvan kanssa kotiin missä yksi lapsi jo oli, niin tyttö oli meillä että ÄITI SAI LEVÄTÄ. Tätä silloin ihmettelin miehelle että eikö tytön pitäis mennä kotiin ettei tunne itteeään ulkopuoliseksi kun kuitenkin kyseessä oma äiti ja yksi lapsista siellä jo on??!! Mies oikein tiuskaisi mulle että pitää antaa levätä. Sitte kun alko yövalvomiset ja kaikki niin tyttö asui meillä, että äitikin saa levätä.

Kylläpäs mua alko kiukuttaa tuon naisen asenne! Ilmaisen siis mielipiteeni, tee Irmeli kuten parhaaksi näet. :hug:

Jos ite olisin sun tilanteessa, ottaisin puhelimen kouraan ja menisin sen exän luo linjoja pitkin. Sanoisin napakasti suorat sanat, että kuinkas ne asiat sillon menikään kun rouva itse synnytteli ja nyt on mun vuoro. Ei ole mun ongelma, että toinen on suunnitelmia kerennyt tehdä... Järjestelköön asiansa uudestaan. Minä synnytän ja kotiudun kaikessa rauhassa, ilman stressiä toisen muksusta ja menoista. Piste. Miehelle laittaisin samalla tavalla jauhot suuhun, jos tilanne sitä vaatisi... Eli se kumpi synnyttää myös päättää. Ja mitä pyhien vuorotteluun tulee, niin ihan tasan tarkkaan ne vuorotellaan! Piste.

Anteeksi purkaus... :ashamed: Pistää niin vihaks tollanen itsekkyys, varsinkin kun ite on tanssittanut pillinsä mukaan.

Peesailen Pikku Myytä eli kyllä minäkin näyttäisin missä on kaapin paikka, sen verran kiukuttaisi meikäläistä, jos olisin Irmeli sun tilallasi. :headwall:
:hug: ja sisua Irmelille!

Omaa napaa sitten taas...

Se omituinen kylkikramppi on hieman helpottanut ja eilen illalla jopa lykin ruohonleikkuria peräti tunnin verran ja lisäksi maha on alkanut pelata vähän paremmin kuin tähän asti.
Isännän arvio tuohon mun kylkikipuun on se, että suolisto olisi jotenkin tukossa ja vauva painaa suolistoa kasaan ja aiheuttaa siten kipua ja tuon kramppimaisen tunteen.
Itse epäilin jo umpisuolen tulehdusta, mutta koska kipu ei tunnu ihan koko aikaa enää, niin ei kai se sitä voi olla...

Supistuksia odottelen kovasti, mutta eipä niitä näy eikä kuulu.

Jospa satuaarre kuitenkin syntyisi vaikkapa viikon sisällä, kun se limatulppakin jo lähti...

Riina-Niina ja satuaarre 39+3

 

Täällä on yksi joka yöllä tajusi olevansa täysin kypsä raskaana olemiseen!En tiedä mistä tuli tuo tunne niin vahvana-kait siitä kun tuo issias kipu niin kova et kyljenkääntö sattuu/on vaikeaa..kun nousee wc ei tiedä kestääkö jalka vai meneekö alta..Se lepohan lisää siellä sitä tulehdusta.Vko 2pvää olen jo ollut sisällä-mitä nyt pari kertaa kaupassa/neuvolassa käynyt...Haluisin niin nauttia taas olostani,lenkkeillä ym...Tietenkin oman vaavin kera.
Musta tuntuu että tänään on valivali pvä miehelle
Huomenna on miehen valmistujaiset.työn ohella insinööriksi opiskeli..hänen perhe tulee kylään-joten tänään leipomispvä..ja la illaksi pikku pojan synttäreille kutsuttu..Luulen et selkäni sanoo painavan sanan huomenna-jos ei eilen yhtä kauppareissuakaan kestänyt.

Saunapvä taas tänään-koska ke kun kävin saunassa supisteli koko illan..Nyt on yritettävä kaikkensa.Tosin siihen jää S:ät tässä talossaHaluan vaan niin kovaa et syntyis omin avuin-niin tietäsin synnytyksestä tän jälkeen jotain.

Eilen oli eka pvä ettei poltellu alapäätä.Mulla se ei seksiin liittynyt mitenkään..ja lääkäri sen hiivankin teilas koska ei ollut kutinaa.Meitä on niin monia joilla polttelee,että ehkä jotenkin tulevaan synnytykseen sitten liittyy.

Onkos muilla rinnat kasvanut tässä lopussa? Täällä ei toivoakaan Mutta nännejä kihelmöi/polttelee välillä..Maitoa ei heru oma-aloitteisesti.

 

Tänne ei mitään ihmeellistä, aamulla kävin neuvolassa, verenpaineet korkealla, mutta pissa puhdas. Ei nyt edes varattu uutta aikaa, kun maanantaina olisi ä-poli ja se lääkäri silloin puhelimessa vähän meinasi että voitais ruveta sit ensi viikolla käynnistelemään, katsotaan ekaksi, mihin päätyvät.

Hormonit heittää täällä kuperkeikkaa, välillä niin toivoo, että alkaisi tapahtumaan ja välillä tuntuu, että voi kun sitä kelloa saisi vielä käännettyä!!
Ihan arkisia asioita mitä tässä nyt tullut tehtyä (esikoisen syöttäminen, kylvettäminen, siivoaminen yms.) on herättänyt sellaisia ajatuksia, että miten ihmeessä tästäkin selvitään kun näitä on kaksi ja sillä toisella on sit vielä omat kuviot ja asiat mitkä tehtävä...
Jännittää myös tuo pojan suhtautuminen. Ja sitten välillä taas tulee sellainen olo, että hittojako mä tälläisiä murehdin, kyllä ne asiat siitä lähtee sitten rullamaan ja kaikki menee varmasti hyvin.

Tosta alapään polttelusta ollut puhetta, niin mulla on nyt tuntunut välillä tuossa häpyluun päällä sellaista kirvelyä/polttelua, yleensä liikenteessä.. tosi inhon tuntuista!! Mistä lie sit johtuu...
Ja maha eilen naksahti pariin otteeseen! Esikoisen aikana ei kertaakaan ollut sellaista ja eka vähän säikähdin, mutta onhan tuota ollut muillakin

Huomenna tulisi sitten täyteen 38+6, esikoisen sain noilla viikoilla, saa nähdä toistaisiko historia itseään... Vedet meni aamuyöllä puoli 4 ja oikein reippaasti, ettei tarvinnut miettiä että olikohan ne vedet vai ei ja sellainen kelpaisi nyttenkin, ettei tosiaan tulisi hukkareissuja, meidän pitää hälyyttää lapsenvahdit kuitenkin hyvinkäältä, joten jonkun verran matkaa, ettei ihan huvikseen viitsis toisia ajeluttaa

-Hiiviö & Elvis 38+5-

 

Mulla oli kuten hiivöllä aamulla neuvolassa, että paineet oli edelleen koholla, mutta onneksi pissa oli puhdas. Mulla kanssa maanantaina taas tyksissä aika ja katotaan mitä sitten päättävät. Kun luupäänä en suostunut sinne osastolle pakkolepoon nyt maanantaina, niin kyllä olen kärsinyt koko viikon. Paha olo vaivaa jatkuvasti ja mitään ylimääräistä en kyllä jaksa tehdä. Kaiken lisäksi eilen illalla nuorimmainen tuli kuumeeseen ja valvotti kivasti koko viime yön, että univelkaakin alkaa olla aika lahjakkaasti.
Voi teitä onnellisia ketkä nautitte tästä helteestä... itse olen ollut varsinainen auringonpalvoja koko ikäni ja nyt tuntuu, että nenää en ulos mielelläni laita.. tosin täällä sisällä on kyllä aivan yhtä kuuma :headwall:
Voi teitä raukkoja, ketkä olette joutuneet tekemään ns. hukkareissun noiden vesien takia.. ottaa varmaan pattiin palata takaisin yhtenä kappaleena...
Täällä on kyllä mun mielestä hiljentynyt aikalailla tämä palstailu, että aika moni taitaa olla jo tositoimissa... lykkyä tykö vaan kaikille ketkä parasta aikaa ovat jo tai ovat menossa sitä ihanaa nyyttiä hakemaan....
itsekin jo toivoisin, että pääsisin eroon tästä ylimääräisestä taakasta, kun en todellakaan tästä enään nauti. päinvastoin koko ajan on yhtä tuskaa...(vali vali) ja niinkuin ajattelin, että nyt sitten nautitaan, kun tämä on sitten viimeinen kerta... ja nyt todellakin näin on, kun olen jo paperit allekirjoittanut, että samaan syssyyn sitten sairaalassa tehdään tuo sterilisaatio... mutta mites tässä nautit kun koko ajan on paha olo ja kaikenlaista vaivaa....
tulipas taas valitettua oikein olan takaa, mutta onneksi te varmaan ymmärrätte...
oikein hyviä vointeja kaikille ja mukavaa viikonloppua ja onnea kaikille, jotka viikonloppuna pääsevät synnyttämään...
jousimies-70 + typyasukki 37+5

 

Kurjaa Irmeli tuo teitin perhekuvio. Meillä on noita miehen muksuja myös kolmin kappalein pyörimässä täällä, nyt kesälomien alettua ovat enemmän kuin kouluaikaan meillä. Ovat kaikki tosi innostuneita tulevasta sisaruksesta, varsinkin toinen tytöistä suunnittelee jo kovasti miten hoitaa sitten pientä siskoa (joo, tytöt ovat päättäneet että sisko siellä masussa on, poika taas veikkaa veljeä... =) ) , että "jos sä vaikka menet lenkille tai haluut rauhassa päikkäreille tai semmosta niin minä sitten hoivailen ja heijailen". Katellaan, miten sitten käypi kun pieni on maailmassa ja oikeasti tarvitsisi jeesiä... Se voi olla ettei sitten kiinnostakaan. Ihanaa olisi, jos into pysyisi. Ja ihanaa, että ovat innoissaan eivätkä mustasukkaisia, ainakaan vielä.

Minusta on kiva, kun miehen lapset tykkäävät olla meillä. Saavat tulla ja mennä sovittujen tapaamisten (alle puolet viikosta on sovittu meillä vietettäväksi) lisäksi niinkuin haluavat. Toiseen kotiinsa heillä ei saa olla edes avaimia mukana silloin kun ovat sovitusti meillä. Se on minusta vähän outoa, mutta en puutu kun eihän se minulle kuulu. Ehkä lasten äiti puolisoineen pelkää että me miehen kanssa paukattaisiin lasten avaimilla niille? Ainut syy minkä keksin, mutta toisaalta he ajattelevat niin erilailla kuin minä, etten muutenkaan ikinä osaa arvata heidän reaktioitaan ja yritänkin pysytellä mahdollsimman erossa heistä, niin erossa kuin lasten kanssa on mahdollista. Ei kyllä tulisi mieleenkään mennä heille kutsumatta. On vähän huonot välit meinaan, itse en lapsia hakiessa käy edes ovella vaan soitan että tulkaas jo pihalle...


Viime aikoina muksuihin on mennyt useinkin hermot. Eli ymmärrän Irmelin fiiliksiä hyvin. Haluaisin olla välillä ihan rauhassa mahani kanssa ja silloin potuttaa armottomasti, kun tytöt varsinkin kulkevat perässä ja haluavat huomiota, kyselevät mitä teen kun en tee MITÄÄN. Lapset ovat meillä LA:a edeltävän viikonlopun ainakin, joten hoitopaikka pitää kyllä miettiä valmiiksi - toiseen kotiinsahan hekään eivät voi mitenkään mennä kun sovitusti pitäisi olla meillä. Mutta minä olen jo tässä vuosien varrella niin tottunut siihen, että mistään ei voi neuvotella ja että kaikki pitää aina tehdä hankalimman mukaan, että olen siihen jo sopeutunut. Välillä ihmetyttää, mikä saa periaatteessa järkevän ihmisen (pakko exän on olla suht järkevä, kun sillä on niin mukavia lapsia, vaikken minä ole vielä yhtään järjenmurenaa havainnut... :ashamed: ) käyttäytymään niin järjettömästi ja ilkeästi...

Meni nyt vähän asian vierestä, mutta Irmelin kertomus herätti sympatiat. Sitä en osaa sanoa, miten tuossa pitäisi toimia kun jokainen perhe toimii kuitenkin omien sääntöjensä mukaan. Tärkeää kait olisi kuitenkin, että olisitte miehen kanssa samalla puolella tuoss asiassa, keskustelisitte hänen kanssa niin että pääsette molempia tyydyttävään ratkaisuun. Ja minusta miehen olisi nyt tässä joustettava omista (ja äitinsä?) vaatimuksista, sinulla (niinkuin meillä jokaisella kesäkuisella) on kuitenkin niin tiukat paikat edessä että siinä ei lisähuolia kaivata.

Mitäs muuta... Oma olo on muuttumaton, ei mitään merkkejä mistään lahestyvästä synnytyksestä. Neuvolassa tänään oli sijainen, joka huolestui hirveästi kun ensin vauvan syke oli niin alhaine ja sitten minun oma pulssi oli vain 54. Ei vissiin ollut katsonut yhtään meidän papereita ennen käyntiä. Loppu aika meni sitten häntä rauhoitellessa, että en minä nyt tarvitse mitään kiireellistä lähetettä minnekään, että se on vain se lääke joka meihin vaikuttaa ja että se on kaikki ok niin kauan kuin molemmilla on tasainen syke ja minä en voi huonosti. Tuntui hassulta, kun roolit kääntyivät sillä lailla päälaelleen ja minä jouduin rauhoittelemaan ammattilaista.

Lähden kyllä tosi herkästi sairaalaan näytille, sitä on painotettu joka välissä että meidän tilanteessa ei sitten odotella ja mietitä mennäkö vai eikö. Mutta eipä ole vielä ylimääräisesti tarvinnut käydä kun mitään ei tapahdu... Vauva on toisn ollut aika hiljaa viime päivät, liikkuu kyllä mutta vähemmän koko ajan. Ja kohtumitta ei ollut enää kasvanut. Olisikohan se merkkiä loppusuoran lähestymisestä kuitenkin, että lapsi on laskeutunut? Toivon niin, olen toooosi kärsimätön jo, vaikka aikaa laskettuun on vielä.

Miten olette pärjäilleet lämpimien säiden kanssa? Itse katselin kauhulla säätiedotuksia, mutta mukavaahan tämä onkin ollut tämä lämpö ja aurinko. Kotona olen lähes alasti, säästän yhtä ainutta hellemekkoa joka vielä menee päälle. Ei ole kovin viehättävä kolttu, mutta viileä! Ajattelin, etten kyllä enää osta mitään vaatetta vaikka läkähtyisin, mutta oli velä pakko kun on kesäjuhlia tulossa joihin varmaan vielä mahani kanssa ehdin, ja ostin siistimmän hameen jota voin narutoppien kanssa sitten pitää. Ei ole mammahame vaan sellainen, joka jää tuohon mahan alle, mutta taitaa olla turha toivo että sitä enää myöhemmin käyttäisi, on kuitenkin kokoa isompi kuin normaali kokoni. Mutta toivossa on hyvä elää, ja ehkä sitä voi pienentää - tyhmää jos raha ja nätti hame menisi hukkaan parin viikon jälkeen.

Ihanat limakeskustelut täällä muuten olleet käynnissä! Onneksi niistä voi jossain ihan nolostelematta puhua, ovat mietityttäviä juttuja kuitenkin ja niin tavallisia meille tässä vaiheessa, mutta ei niistä oikein voi muualla jutella... Totean vaan taas, että ihanaa kun on tämä foorumi meillä!

NAru rv 38+3

 

Piti oikein tulla erikseen kiittämään tuesta tässä asiassa :heart: .

Sitä en vaan valitettavasti saanut mieheltä. Sieltä tuli viestiä että itsekäs akka olen. Kun ehdotin sitten että jos tyttö olisi meillä nyt viikonloput ja viikot sitten äitillään siihen asti että kotiudutaan, niin ei. Tässä nyt siihen synnytykseen nyt niin kauhean kauaa ole, mutta näillä sitten mennään.

Se harmittaa, nyt just kyllä itkettää, että mies tekee yllä ihan kaiken exän puolesta, vaikka minä oon sen vaimo joka synnyttää hetkenä minä hyvänsä. Ja mulla on kauheen kova tarve saada olla ton mun tytön kanssa kahdestaan vielä näin, se on kuitenkin jo 4,5 vuotias ja kohta sekin joutuu jakamaan äidin. Mutta sekin on kuulemma väärin ja kuuluu tähän mun itsekkyyteen.

Voi kettu, veli soitti tulevansa kahville, täytyy vissiin vähän ryhdistäytyä.

On vissiin tunteet vähän herkässä.. sori taas vuodatus.

 

Mulla ei tule ihan joka päivä välttämättä luettua teän kuulumisia, niin sitten kun saan kaikki sivut luettua olen jo kerinnyt unohtaa että mitä asiaa minulla olikaan! Mutta ihanaahan se on että tekstiä tulee paljon. Vaikka ite en usein kirjoitakaan, niin tuntuu etten voisi elää ilman tätä palstaa. =)

Eilen sain hyviä uutisia äitipolilta. Sokeriarvot pysyy kurissa ilman insuliinia ja vauva kasvaa sopivasti. Lääkäri sanoi ettei mun tarvi sinne tulla enää ellei sitten yliakaiseksi mene. Painoarvio (rv 36+5) oli 3,1 kg ja vauvalla kaikki oli hyvin. Kohdusuu oli alkanut pehmeämään ja oli sormenpäälle auki. Ja lantiossa on kuulemma hyvin tilaa vauvalle syntyä. Että tuntuu hyvältä tuo vauvan kasvu, kun aiemmin äitipolilla jo vähän pelottelivat kuusikiloisella vauvalla. :x
Näin "sokerivauvan" tapauksessa aletaan käynnisteleen jos tulee 41 viikkoa täyteen. Eli neljän viikon päästä meilläkin pitäisi viimeistään vauvan tulla. Näin kun ajattelee niin tuntuu neljä viikkoa tosi lyhyeltä ajalta!

Käytiin eilen miehen kotiuduttua paikallisessa metsämuseossa. Mulla mies on tahtonut sinne jo pitkään, se on ihan älyttömän kiinnostunut aiheesta. Oli mukavaa siellä kaksistaan kuljeskella ja nauttia näistä viimeisistä hetkistä kahdenkesken. B)

Pitää minunkin osallistua lima-/alapääkeskusteluun. Eilisestä polikäynnistä lähtien on alapää tuoksahtanut vähän oudolle, niinku makeahkolle. Onkohan se sitten se liukaste mitä käyttävät sisätutkimukseen vai mikä. Luulis ettei se liukaste enää tuoksuis. Osaisko joku kommentoida?

Täytynee alkaa siivoamaan, vaikka ei kyllä huvita yhtään.
Hyvää viikonloppua kaikille kanssasisarille!

Vyvyan 36+6

 

Voimia Irmeli! :hug: Toivottavasti saat vielä keskustetua asiasta miehes kanssa ja ymmärtämään miten tärkeetä toi on sulle. Suhunhan toi järjestely eniten vaikuttaa, kun miehes on päivät töissä... Toivottavasti tajuaa asiat ja antaa sulle tukensa, niin kaikilla olis sitten parempi olla. Mun mielestä et o ollenkaan itsekäs. :hug:

On se kumma, kun noi miehet ei välillä meinaa millään tajuta... :headwall: (Täällä myötätuntopettymystä ja kiukkua nieleskelen.)

Vyvyan... Eikös lapsivesi tuoksu makealle? Voisko sitä tihkutella? En mä ekakertalaisena kyllä osaa sanoo... Toivottavasti muilla on tietoa.

 

Meilläkin mies on suunnitellut varpajaisia jo pitkään. Teki jopa listan kavereistaan, joita aikoo sinne kutsua. Minä cähän kiusasin, että eiköhän tuo nyt ole vähän ennenaikaista, että voisit vaikka mieluummin miettiä, mitä kivaa tuot mulle sitten sairaalaan lahjaksi. Oli kuulemma jo sen asian miettinyt, mitä kyllä suuresti epäilen. Yleensä mies ostaa joululahjatkin vasta jouluaattona. Yhtenä jouluna toivoin silkkipyjamaa lahjaksi ja sainkin, mutta väärän värisen ja kokoisen, sillä kaupasta oli aattoon mennessä loppunut jo kaikki mulle sopivat. Yritys hyvä kymmenen.

Mullakin on vihdoin ollut supistuksia, muttei mitään kipeitä kuitenkaan. Tunnen mahan kovettuvan, mutta siinäpä se sitten onkin. Toimintaani ne eivät vaikuta millään lailla. Päivittäiset kävelylenkit ovat päivä päivältä pitempiä, sillä mikäs se on näin mahtavassa ilmassa kävellä, kun vielä jaksaa/pystyy. Tänään otin oikein banaania mukaan, että pysähdyin välillä syömässä, kun pääsivät huomauttamaan, että täytyy syödä tiheämpään, vaikkei nälkä olisikaan.

Mulla siis kaikki hyvin ja mieli poikkeuksellisen kirkas ja tyyni. Iltaisin tahtoo olla vaikea saada unta, kun miettii tulevaa elämää lapsen kanssa, mutta muuten tuntuu, että mitä pitemmälle raskaus etenee, sitä helpompaa mulla on. Viikoilla 20-33 kun kärsin kaikenlaisista mahdollisista yöllisistä vaivoista enkä saanut nukuttua, niin osaan nyt nauttia tästä autuaallisesta tilasta, kun tarvitsee vain 1-2 tunnin välein herätä vessaan .

Tsemppiä teille, joiden päivä ei ole sujunut aivan näin aurinkoisin ajatuksia!

 

Heippa! Me kotiuduttiin tänään yhen jälkeen... maanantaina 4.6.(rv 39+6) klo 11.13 synty imukupilla avustettuna 52 cm pitkä ja 3665g painava poika... lauantaina oli yhet lakkiaiset ja sunnuntaina miehen pojan 4v synttärit(5.6.oikeesti synttäri)... pojan äidille vienti reissulta mentiinkin suoraan synnärille, ku kolmesta asti oli supistellu. Piti vaan men tarkistaan tilanne... mut pitemmäksihän se meni... mutta hyvin kaikki meni.. laitan lisää myöhemmin. Nyt pakko mennä huilimaan ku pojukin nukkuu...
ai juu, profiilissa on kuvakin=)

Maariana + poju 4pv (ei sitten ollut tyttö Iinuska)

 

heissan ja leppoisaa perjantaita kaikille!

miten olette sinnitelleet näillä helteillä? Itsellä on sellainen olo ettei mitään jaksa tehdä, ei sisällä eikä ulkona. Laskettu aika olis huomenna mutta ei kyllä vielä ole mitään merkkejä että synnytys ois lähellä. Supisteluja on ollut tasaiseen tahtiin jo kuukauden verran mutta ei kivuliaita. Kyllä sen sitten tietää milloin on tosi kysesssä. Näin ainakin toivon kun neljäs on jo tulossa.

Aika outoa, että nyt jännittää enemmän kuin muilla kerroilla vai eikö niitä vaan enää muista. jotenkin on sellainne olo, että kun kolme kertaa on mennyt vähillä kivuilla ja kaikki ok, niin nyt ei voi enää olla niin hyvä tuuri. Tyhmää, tiedän, mutta siltä vaan tuntuu.

Oikein mukavaa viikonloppua ja odotushetkiä :hug:

paulaliina

 

Oikein paljon onnea poikavauvan johdosta Maariana83 :flower:
olipas söpöläinen siinä kuvassa... tulipas heti haikea olo, että voi kun minäkin jo pääsisin.....
jousimies-70 +typyasukki 37+5
p.s paulaliina mua pelottaa ja jännittää tämä neljäs kaikista eniten... että et ole ainoa

 

Kiitos lohdutuksesta Jousimies 70 Mukavaa kun on kohtalotovereita ja vielä ollaan samanikäisiäkin. Tuntuu, että 4 lasta on nykyään aika harvinaista. mekin ollaan kyllä saatu kuulla monenlaista kommenttia lasten lukumäärästä ja varsinkin siitä että tyttöä tietty yritätte kun kolme poikaa on ennestään... Kiva kuulla Sinusta. oon niin harvoin päässyt käymään täällä palstalla mutta ihana lukea muitten viestejä. tietää ettei ole yksin tuntemuksiensa kanssa

 

Näin hitaana hämäläisenä en heti huomannut onnitella. Hurjasti onnea Sinulle Maariana83 ja koko perheelle tietty! Ihana vauva teillä. Syntyispä omakin jo...

paulaliina rv 39+6

 

Oikein paljon onnea vauvasta ja onnellisia hetkiä lapsenne kanssa! En ole mikään vauvojen ihastelija, mutta tuo teidän vauvelinne näyttää kyllä todella hellyyttävältä pakkaukselta. Saisimmepa mekin jo omamme masusta pois.

rv 39+5

 

Ha, ei tämä systeemi noita kuvia mitään automaattisesti pienennä, tai ainakaan ei onnistunut ennen kuin itse pienensin... Nyt on ensimmäinen (ja varmaan viimeinenkin) masukuva profiilissa. Vähän pieni se on, mutta ei voi minkään.