~KesäMassut 2007~

Oon tässä ollu hiljaiselolla... saikulla oon ollu 19.3. asti ja todennäköisesti kotosalla sitten loppuun asti....

äitiyspolilla oon seurannassa samoin neuvolassa... aluksi siis tää olo vaan paheni, alko tekeen heikkoa,huimasi, jalat oli aika mukavasti turvoksissa... kaikki arvot oli kuitenkin kohdallaan...
elikkä siis kaikki on kunnossa, mutta olo on heikko, välillä huimailee... nyt on lähete menossa neurologille, että joskos sitten löytyis syy huimailulle...

oon ite silti ihan turvallisin mielin kun masuasukilla on kaikki ihan kunnossa, ultrattiin viime viikolla, lapsivettä on riittävästi ja painoarvio 1,5 kiloa ja viikkoja oli sillon 30.

Tänään aamulla kävin neuvolassa, viikkoja 31 ja sf mitta on 30, turvotusta hiukan meikä ja meikän nakkisormet... kihla ja vihkisormus mahtuu juuri ja juuri rystyseen asti... oon pitkään pitäny ketjussa jo niitä. Paineet oli 137/76, hb:tä ei mitattu kun viimeviikolla labratuloksissa oli ollu 124...

Seksistä on ollu ihlmeisesti juttua=) meillä myös ollu hiljasta, vaikkakin nyt viimeaikoina on ollut ihan kivasti pientä säpinää, äitiyspakkauksessa olikin liukkaria, joka sopi kummallekkin.... sitä on siis jo testattu=) ei ole samanlaista kun ennen tuo seksi, mutta ehkäpä se palautuu joskus ennalleen=)

Ristiäisistä on kanssa juteltu, meinattiin, että kotona koko homma, mut nyt ollaan aateltu, et jos kirkkoon kun kastetaaan ja kahvit kotona.... mutta täytyy nyt kattoa. Kummit on kuitenkin jo pyydetty ja varmistettu viikonlopun aikana... molempien veljet ja mun hyvä ystävä. Nimetkin on valmiina on sitten tulokas kumpi tahansa... kerron ne sitten vaikka myöhemmin, ei olla kellekkään kerrottu, niin en sano nytkään=)

Ollaan katteltu rivaria, mutta en tiiä uskaltaako sitä muuttaa ennen vaavin syntymää, kun on hankalaa muutenkin....

Sairaala kassia oon kans miettiny, et ois hyvä varmaan vähän kattella, mut en oikein tiedä, että mitä sinne nyt sitten laittais...

Oli kyllä jotain enemmänkin kirjotettavaa... mutta rade ja uni vaivaa taas=)

Vointeja kaikille... ai niin, vaavi on kääntyny=)

Maariana + Iinuska 31

 

2006 vuoden pakkauksesta... itse ainakin tykkäsin, kun se tossa tuli... eikä siellä oikein sinistä ollut, kun turkoosia ja kellertävää... että ihan kivasti menee kummalle vaan... ainoina miinuksina mun mielestä kovakantinen kirja josta oli tehty ihan tyhmä... varsinainen psykologinen aikuisten opas (näin sosiaalialan opiskelijan mielestä) ja vaatteita oli kurjan vähän, yks jokaista lajia ja myssyä oisin kaivannu lisäksi... kyllähän lapsi kasvaa, mutta pikkuihminen ei kesällä mun mielestä tarvitse kumpaakaan hatuista=) ja osa on ihan sairaan iso-kokosia... mutta on sitten kääntövaraa, ja tuskinpa kukaan nyt jättää vaatteiden hankkimista pelkän äp:n varaan...

Maariana

 

Moro kaikille!

Tulin pikaisesti kertoilemaan kuulumiset -taas työn lomassa -
Mullahan alkoi viime viikolla yht'äkkiä etova olo. Tuo olo senkun jatkuu.. nyt kuitenkin jaksaa jo puuhastella jotain, ja olenkin töissä. Eilen kävin neuvolassa tutkituttamassa, että eihän vaan ole mitään raskausmyrkytykseen viittavaa, ja kaikki olikin ok. En päässyt omalle 'neuvolatädilleni', koska hän oli lomalla, joten jouduin menemään toiseen neuvolaan. Jännä kun on eri ihminen, niin nyt esim. ekaa kertaa tunnusteli missä asennossa vauva on (perätilassa tuolloin, nyt on taas pyörinyt, koska tunnen potkut ylävatsassa). Kaikki arvot oli hyviä, virtsassa ei ollut mitään --> jopa sokeri oli ekaa kertaa ok, vaikka ei ollut aamupissi! Hemog. oli 125, eli rauta on purrut, sf 25 (tämä täti muuten katsoi, että jossain vaiheessa käyrä ollut aikalailla alakantissa --> oma hoitajani ei ole mitenkään kommentoinut tuota sf-käyrää). Verenpaine oli 104/62 ja painoa on taas tullut lisää +600g/vko viimekerrasta (joka oli pari viikkoa sitten).. Tämä hoitaja kyllä sanoi, että kun on eri vaaka, niin ei voi olla varma tuosta.. Eli syytä pahaanoloon ei löytynyt, mutta pääasia, että vauvalla on kaikki hyvin.

Herkuton huhtikuu on hyvä idea, mutta eiii taida meikäläiseltä onnistua.. en sinänsä hirveästi herkuttele (painoa tulee muutenkin kiitettävästi..) mutta nyt on tulossa pääsiäinen, ja sehän on iso juhla meille. Ihanaa kun on neljä päivää vapaata! Muutenkin tuossa laskeskelin, että töitä olisi vielä 7 vkoa jäljellä (tämä viikko mukaan luettuna) ja noista 7:stä vain 3 on normaalipituisia, muut 4 on 4:n työpäivän viikkoja. Jippii! =)

Pinnasuojuksista. Hollannissa asuva ystäväni kertoi, että siellä vaaditaan, että pinnasängyssä on suojus, turvallisuussyistä. Siellä hoitaja tulee kotiin muutamaksi päiväksi synnytyksen jälkeen opastamaan äitiä, ja samalla katsoo, että kaikki vaaditut jutut on kotiin hommattu.

Jepulis, back to work.. Hyviä vointeja kaikille!!

kolmas + beba 28+1

 

Kreecher vähänkö pisti naurattamaan toi sun makkarakeitto homma, meinaan mä ostin eilen kostoks leivän päälle lauantaimakkaraa -koska mun mies vihaa sitä... Että samat konstit meillä näköjään käytössä noitten miesten kanssa

Teppana & pikku-ukko 29+1

 

Oli pakko ilmoittaa et sain aikaiseksi rekistöröityä sivulleEhkä joskus saadaan aikaseksi ottaa myös masukuvia tänne näytille.

Hain neuvolasta pari päivää saikkua kun flunssa iski ja olo voimaton..No la sit taas töihin.Omatunto soimaa kyllä niin pirusti,et oikein inhoan et tunnen syyllisyyttä,kun jätin toiset pulaan..Mutta heräsin jo puol 6 kun nenä tukos niin ettei unta saanu..ja eilen töiden jälkeen oli lämpöä.

Vauva on taas keikahtanut eri asentoon,koska aina kyljellä ollessani potkii kylkiin-niin ihana tunne,mutta tosin vähän epämieluisaa muljahtelua.

Laitoinko tänne et tilattiin pingpong-onlinesta ne gessleinin vaunut..saa nähdä millaiset tulee(varsinkin värin suhteen kun kuvassa värit vain rattaina näky-kantokassi siis ihan mysteeri)Siellä oli jokin 2%pääsiäis ale ja 300-500e ostoista sai 3%alennusta..siis 419e aluksi vaunut..siihen nousi 10,50e postikulut ja alennuksien jälkeen jäi 408e

Muksutallissa samat vaunut 590e ja halvin tarj.mitä niistä ollaan nähty oli 559e..

Äitiysloma alkaa 3.5-soitin kelalle-pahoitteli kun vastaus kestänyt yli kk(tosin unohdin sen tilinumeron silloin ja se ehkä pitkitti?) ja laitto jo kiireelliseksi asian.vaikka ei mulla kiirus,kunhan töihin ton pvän sain ilmoitettua..

Meillä avomies 2kk saikulla kun kädestä hermoa korjattiin..saa nähdä tullaanko hulluiksi toistemme kanssa =) yleensä kun toinen tulee niin toinen menee töihin.No tohon putkeen saa melkein isyysloman ja kesäloman...Päivä rytmiin vaan toivon hänen vaihtavan niin oltais yhtäaikaa hereillä.

Kamala romaani taas tulee.

Kiitos kaikille pinnasängyn pehmusteiden kommentoinnista.Taidan anopille puhua niiden teosta-se kun jo petivaatteita vauvalle väsää.On varmaan mielissään kun voi auttaa.
Mikäs muuten kaupassa noiden hinta on??oliko jotain 35e luokkaa??

 

Tervehdys.

Neuvola kuulumisia, jos nyt ketään kiinnostaa...
RR 106/66
Pissauhdas
Sf-mitta 29
Syke vauvan 140-150
turvotus +
liikkeet vauvalla ++
paino + 2kg edellisestä!!!
Neuvola täti jolla olen käynyt oli jostain syystä poissa ja sijainen oli tilalle, joten tuli vähän "orpo" olo kun meillä on synkannut tosi hyvin vakituisen nla-tädin kanssa. Höh :\| tuli vähän petetty olo. Hän aikoo kuulemma siirtyä koulun terkkariksi. Toki on ihan ymmärrettävää että terkkaritkin haluaa työnkiertoa, mutta ei NYT just kun mä olen asiakkaana *joo-joo tiedän itsekästä ajattelua. Joten tän kommentin SAA jättää omaan arvoonsa. Se oli vitsiksi tarkoitettu...

Ilkeisiin ja epäasiallisiin kommenteihin auttaa mielestäni parhaiten se kun niistä ei lähde itse provosoitumaan vaan ohittaa ne ja jättää omaan arvoonsa. -Helppoahan sitä on harmaana käydä ilkeilemässä ja syyttelemässä. Pidetään vaan positiivisuutta mielipiteiden vaihdossa. Toki ymmärettävää että joskus jollain on paha päivä, mutta kuten IRL -silloin on parasta pitää mölyt mahassa.

Voih, meillä on tullut oksu-tauti :x vajaan tunnin ehdin olla töissä kun piti hakea tytöt tarhasta. Nyt vaan odotellaan -että milloin lentää....

 

Tervehdys kaikille

Meillä päättyi kotona nettiyhteys kuun lopussa, joten en päässyt lukemaan kun vasta nyt. Ja tekstiä olikin tullut niin paljon että unohdin niistä n. 98 %.

Sen verran noista pinnasängyn reunasuojista, että ovathan ne kyllä hinnoissaan. Mahtaisikohan Ikeasta saada edullisesti? Täytyis lähteä lastenhuoneiden sisustus sinne uusimaan.. en kyllä jaksais, tuntuu jo nyt et tässä vaiheessa remonttia ei tota rahan menoa voi estää... Mutta hirmu tyytyväisiä ollaan kyllä asuntoon nyt. kun se on valmis. Onneks mieskään ei tinkinyt mistään mun esittämistä toiveista vaikka niistä motkotti aina et tiedätkö mikä homma siinä on ruveta totakin nyt muuttamaan??!! Mutta muutti kuitenkin ja nyt onkin ottanut kaiken kunnian itselleen että suunnittelipa hyvän näköisen asunnon Täytyy antaa sen paistatella nyt, musta kun ei todellakaan ole ollut apua.. :ashamed:

Pitäis kanssa rekisteröityä tonne Irciin, ilmottelen sit ja laitan kuvia. Ei sillä ettäkö se asunto nyt oikeesti mikään suunnittelun ihmetyö ole, ihan perusjuttuja tehty, mutta se vaan koki niin täydellisen muodonmuutoksen ja tiputti 20 vuotta iästään pois, ollaan ihan täpinöissä kun päästään viikonloppuna sinne muuttamaan

Kuntahan vaihtuu, ja neuvola pitikin varata jo kahden viikon päähän. Onko kaikilla jo kahden viikon välein?

Eilen neuvolassa oli muutenkin kaikki ok, paino noussut 430g/vko, sf mitta oli 28,5 ja tunnusteli vauvan olevan pää alaspäin ja selkä masun vasemmalla puolella. Se on nyt sinnikkäästi majaillut siinä. Ite tykkään nukkua just vasemmalla kyljellä, ja iltaisin alkaa aina kauhea protestointi kun käyn kyljelle makaamaan. Eihän se ole muuten vaarallista? Kai se sieltä pois liikkuu jos ahdistaa. En kyllä tiedä minne....

Tämä, keskiviikko, torstai ja lauantai töissä... sit alkaa kahden viikon uniputki ja sit vasta alan suunnittelemaan sisustusta. Ihanaa kun tulee kesä Olen esikoisellekin koittanut terottaa päähän, että nyt sitte meinaan oikeesti nukutaan ja paljon. Se eka kuukaushan vauvan tulon jälkeen on ihan sekavaa aikaa..

Manailin muutes eilen miehelle saunassa, että lähteeköhän musta ikinä nää selluliitit pois mitä oon talven aikana onnistunut keräämään?? Lohduttavia kannanottoja vastaanotetaan...?? Kellään...? Nyt siis paino noussut 14 kiloa kaiken kaikkiaan . Siitä on kyllä paljon turvotustakin, iltaisin on sellaset nilkkasukan uurteet jalassa, eikä noi mun saapaat mahdu varresta enää illalla kiinni. Jalat on muutenkin kuin laiturin tolpat, yöks..

Mutta tämä tästä ja palataan taas. Tekstit kaikki mulla on nyt tosi omaa napaa, mulla on oikeesti niin paha tää Rade et hyvä jos muistan likan hakee päiväkodista töiden jälkeen. Ja pahemmaks vaan muuttuu...

Irmeli ja Pönä 30+2

 

Heips kaikki, nopsaan vaan kuulumisia..

Kreecher nostan hattua sulle herkuttomasta huhtikuusta ! Hieno idis, pitäisiköhän kokeilla.

Pompula, pinnasängyn pehmusteet mahtoi maksaa sen 35eksua (babystyle oli kaupan nimi) kun ne ostettiin. Varma en kyllä ole, pitää tarkistaa olisko pakkauksen päällä hintalappua vielä. En ole vielä uskaltanu pestä ja laittaa valmiiksi, josko paria viikkoa ennen laskettua aikaa sitten .

Nyt kyllä unohtui kellä oli mahan kans ongelmia.. hmm.. mutta kuitenkin, jos ne pahenee liikkuessa, niin hyvinkin voisivat olla liitos/kasvukipuja. En oikein osaa auttaa muuten kuin kertomalla omasta kokemuksesta että mulla ne tuntui samalta kuin kylkipistos tai se kipu, joka tulee kun yrittää kävellä liian lujaa maha täynnä.. Alkaa repiä sivulta alamassusta. Olipas sujuvasti selitetty . No, neuvolantäti oli sitä mieltä että vatsalihakset paukkuu ja kohtu kasvaa, johtuu siitä. Kesti ehkä jonkun viikon aina kävelyllä käydessä, tais olla sitä aikaa kun maha tosissaan hyppäsi esille.

Meilläkin kävi kokonaiset kolme virpojaa, naapurin lapsia. Ajatella että ihan kohta on jo pääsiäinen.. Toivottavasti ei sada kovin paljoa lunta enää, tervetuloa kevät mun puolesta jo . Pitäisi kovasti lukea tentteihin ja muuta, mutta ei millään jaksaisi keskittyä. Nukkumaanmenoaika venyy yli kahteentoista ja aamulla taas väsyttää ihan liikaa.. Pikkunen tykkää kovasti jumpata ja mönkiä massussa öisin, monesti jään ihmettelemään sitä ja taas menee uniaika vähän ohi. Ehkäpä tää opettaa vähän uutta unirytmiä siihen kun vauva on jo maailmassa - nukutaan silloin kun se vaan on mahdollista .

Oijoi, pakko keskittyä välillä opiskeluun.. Ensi kertaan taas

Niini ja massuasukki 29+0

 

Olipas tullut tekstiä taas... meillä on netti tökkinyt niin lahjakkaasti ettei oo mihinkään päässy pitkiin aikoihin.. :kieh:

Tosta pinnasuojuksesta se on kyl tosi hyvä keksintö ja suosittelen laittamaan, meinaan vaan et itelä meinas muutamaan kertaan lähtä järki kun parhaillaan joku 4 tuttia katos sängystä ja niitä sit yöllä unisena metästää ja kontata sängyn alla..ja vauva huutaa ku syötävä... no sit tulikin hankittua tuo suojus.

Ahistavaa kun tuo selkä ja liitoskipuilu on alkanut taas, oli jonku pariviikkoa tosi hyvä olo eikä mihinkään sattunu, ni nyt sit taas.
Ihmetyttänyt kun oli välissä huimailuaja muutenki huono olo, mut kaikki silti tuntu olevan ok. ihmeenlistä...

Kommentoikaapas sellaista, et voisko yrittää ton esikon laittaa omaan huoneeseen nukkumaan... ikää siis 1v.

äippä88 ja masuasukki 31+2 (??)

 

Voi vitsin vitsi! Mulla kävi ihan vanhanaikaisesti: olin kirjoittanut tekstin, kerrankin oikein pääsin krijautumaan. Vielä vähän ennen lähettämistä mietin, että täytyy muistaa kopioida jos tämä kone taas heittää erroria. Ja arvatkaa vaan muistinko! :kieh:

Onko kaikilla jo vaunut ostettu vai tarviisko joku aivan uusia vaunuja edullisemminn kuin kaupasta? Meille kävi nimittäin moka lauantaina. Asutaan kerrostalossa ja hissi on pieni. Oltiin mitattu tarkasti hissin mitat ja vaunujen mitat. Mutta niin vaan kävi, ettei oltu huomioitu riittävästi oven avautumista, joten eipä ne vaunut menekään hissiin vaan jää takapyöristä kiinni! :headwall: . Ja vaunuliike ei suostu purkamaan kauppaa, koska itse vaunuissa ei ole mitään vikaan. Eikä siinä liikkeessä ole enään kapeampaa mallia että vois vaihtaa. Oltiin tosi tyytyväisiä ostokseemme siihen asti. Tässä linkki valmistajan sivuille jos joku olisi kiinnostunut ostamaan Emmaljungan City Jet ratasosa ja City koppa, väri Platina. Lastentarvikkeessa Helsingissä hinta tälle yhdistelmälle on 735 euroa, mutta ollaan valmiita myymään edullisemmin, koska tilanne on mikä on. Vaunuliikkeessä vain ehdottivat, että jättäkää vaunut alas ja tuokaa pelkkä koppa ylös - no voishan sitä niikin tehdä, mutta kun kriteerinä oli juuri että vaunut mahtuu meidän pieneen hissiin ja niissä olis kääntyvät etupyörät.

http://www.emmaljunga.se/start.asp?lang=FI&country=UK

Mulle voi laittaa myös yksityisviestiä vaunuista.

Vaihdoin profiiliin kuvan hääpäivänä autoon menosta. Vähän innostusta teille, joilla oli hääaikomuksia kesällä.

Minä myönnän, en pysty pitämään herkutonta huhtikuuta. Olen jo ehtinyt tässä kuussa herkuttelemaan. Kuinkahan jättivauva mulle on tulossa.

Vieläkö niitä masumittoja mittaillaan? En ole vielä mitannut, mistä kohtaa se mitattiin?

Mulle on tullut 8 kiloa lisää, mutta alussa meni noin 4 kiloa alaspäin. Muakin Irmeli hiukan kauhistuttaa tuo kilojen pois lähtö ja selluliitin määrä. Myönnän olevani sen verran pinnallinen

Äippä88: mulla ei ole vielä lapsia, mutta ainakin tuttavaperheissä on jo sen ikäisiä laitettu nukkumaan toiseen huoneeseen. Tiedän vieläkin pienempiä laitetun.

Me ollaan saatu tosi kivasti tutuilta kaikenlaista vauvakamaa, kuten tuo pinnasängyn suojus. Olen aika ahkerasti katselut kirppareita yms. ja muutamia tavaroita löytänyt tosi edullisesti (esim. ammeen + jalat 5 euroa).

 

Ei jaksa kirjautua. Väsyttää ja laiskottaa ja pahoinvoiva olo vaivaa.

Turvotuksesta itse kyselin enkä hoksannut tarkentaa, että tarkoitin massun turvotusta. Minulla ei sinänsä ole turvotusongelmia missään alueilla kuin välillä massussa. Jalat, kasvot, sormet tms. ei ole turvoksissa ollenkaan. Mutta kun syön jotain, niin massu saattaa mennä heti turvoksiin ja tunne on ihan kamala. Vaikka en edes söisi paljon... :headwall: . Ei sitten tee mieli syödä ollenkaan...vaikka tiedän, että pakkohan sitäkin on tehdä.

Massumitasta: Meillä ei löydy nyt yhtään mittanauhaa. Mies tainnut viedä kaikki mukanaan toiselle asunnolle, kun siellä tekee remppaa. Pitää mitata, kun tulee mittanauha näkösälle, vaikka ehdinkin ohittaa jo tasan 30 viikon.

Pinnasängynsuoja: Käsittääkseni sellainen pitää olla. Nimittäin eikös vauvelin pääkin voi juuttua pinnojen väliin tai jokin muu ruumiinosa, jolloin voi tulla isompikin vahinko. Me ostettiin suoja Ikeasta, jossa se maksoi muistaakseni 10-15e, halvin mitä missään olen nähnyt (korkeintaan oli 15e). Sellainen ihanan vaaleanpunainen tuli valittua.

Nimiasia: Etunimi on aikalailla saatu päätettyä, mutta muista nimistä tosiaan vielä taistelua käydään. Yritän saada lapselle oman sukunimeni, mutta mies ei näytä suostuvan. Pikkumyy (?) muistaakseni kommentoi, että hän nimenomaan haluaa miehen sukunimen lapselleen, mutta silti tuntee kuuluvansa perheeseen. Niin, varmastihan sitä oman lapsensa kanssa tuntee olevansa perhettä, mutta kuitenkin enemmän tuntisin kuuluvani lapseni kanssa enemmän yhteen, jos hänellä olisi minun sukunimeni.

En muista onko tätä kysytty, mutta onko moni teistä naimisissa, avoliitossa, sinkku tai muuten vain seurustelee? Miten te, jotka ette ole naimisissa ratkaisette muutkin sukunimiasian? Mehän siis asumme avoliitossa.

Oma massu: Ensi viikolla taas neuvolalääkäri. Sain terveydenhoitajalta ohjeita, miten toimia, jos painon tunnetta alamassulla tai supistelee kovasti. Olen tehnyt kuten on neuvonut, tai ainakin yrittänyt, kun en oikeasti voi olla niin kuin hän käskee. Aivan tuskallista #&%?$!*ä, kun piti eilenkin yrittää nostaa lantiota ylöspäin (tyynyjen avulla), että vauva valuisi ylemmäs- sain ihan hirveät supistukset siitä. En ollutkaan vielä niin tuskallisia supistuksia kokenut. Ja toinen käsky oli maata kylkiasennossa, mikä on ihan mahdotonta, kun vauva potkii heti todella kovaa.

Kirkasta nestettä valuu aina, kun liikun vähääkään. En tiedä voiko olla valkovuotoa vai mitä oikein on...toivottavasti valkovuotoa.

Ulkokuori: Tunnen itseni kyllä tosi rumaksi koko ajan. En tiedä, jotenkin tuntuu, että näytän koko ajan kamalalta. Vaikka massu onkin todella pieni muihin raskaana oleviin verrattuna, norsuolo vaivaa usein ja jotenkin on kyllä niin uskomattoman epäseksikäs olo kuin koskaan aiemmin. Itse sitä kyllä huomaa, että massu tosiaankin kasvanut, vaikka muut eivät huomaisikaan minulla mahaa olevan. Kyllä minäkin jatkuvasti mietin, miten saan painon pudotettua raskauden jälkeen, vaikken olekaan saanut painoa nousemaan vielä edes lähtöpainoon. Juu. pinnallista, mutta siltikin niin se vain on.

Unelmoin, että pääsisin liikkumaan; edes vain kävelylle. Kuntonyrkkeilyä tekisi mieli harjoittaa ja lumilautailemaan on tehnyt myös kamalasti mieli. Noh, unelmia saa olla...

Oli tosi hyviä juttuja teillä, jotka olitte ostaneet juuri sitä ruokaa, mistä mies ei tykkää. Hitsi, kun ehdin unohtaa nimimerkin, joka oli makkarakeittoa ostanut (Kreecher?) ...Tuli vain mieleen, että meillä ainakin on niin, että jos mies huonolla tuulella ja kysyn, että onko jokin, niin yleisin vastaus on, että ei mikään. Noh, kuitenkin joskus mietin, että onkohan sillä joku toinen, kun minua ei tunnu kestävän silmissään ollenkaan (on kuulemma tyypillistä heillä, jotka pettävät- ei kuitenkaan pidä yleistää) tai toinen vaihtoehto on se, että minä olen jossain välissä tehnyt/sanonut jotain, mikä miestä ei ole miellyttänyt. Tämän saan kyllä aina kuulla vasta jälkikäteen. Joskus aina sanonkin, että sano NYT HETI, jos olen tehnyt tai sanonut jotain, ettei minun tarvitse sitä kahden viikon päästä kuulla taas... ...Jos me naiset olemme ongelmallisia, niin sitä on kyllä miehetkin...

 

Ei jaksa kirjautua. Väsyttää ja laiskottaa ja pahoinvoiva olo vaivaa.

Turvotuksesta itse kyselin enkä hoksannut tarkentaa, että tarkoitin massun turvotusta. Minulla ei sinänsä ole turvotusongelmia missään alueilla kuin välillä massussa. Jalat, kasvot, sormet tms. ei ole turvoksissa ollenkaan. Mutta kun syön jotain, niin massu saattaa mennä heti turvoksiin ja tunne on ihan kamala. Vaikka en edes söisi paljon... :headwall: . Ei sitten tee mieli syödä ollenkaan...vaikka tiedän, että pakkohan sitäkin on tehdä.

Massumitasta: Meillä ei löydy nyt yhtään mittanauhaa. Mies tainnut viedä kaikki mukanaan toiselle asunnolle, kun siellä tekee remppaa. Pitää mitata, kun tulee mittanauha näkösälle, vaikka ehdinkin ohittaa jo tasan 30 viikon.

Pinnasängynsuoja: Käsittääkseni sellainen pitää olla. Nimittäin eikös vauvelin pääkin voi juuttua pinnojen väliin tai jokin muu ruumiinosa, jolloin voi tulla isompikin vahinko. Me ostettiin suoja Ikeasta, jossa se maksoi muistaakseni 10-15e, halvin mitä missään olen nähnyt (korkeintaan oli 15e). Sellainen ihanan vaaleanpunainen tuli valittua.

Nimiasia: Etunimi on aikalailla saatu päätettyä, mutta muista nimistä tosiaan vielä taistelua käydään. Yritän saada lapselle oman sukunimeni, mutta mies ei näytä suostuvan. Pikkumyy (?) muistaakseni kommentoi, että hän nimenomaan haluaa miehen sukunimen lapselleen, mutta silti tuntee kuuluvansa perheeseen. Niin, varmastihan sitä oman lapsensa kanssa tuntee olevansa perhettä, mutta kuitenkin enemmän tuntisin kuuluvani lapseni kanssa enemmän yhteen, jos hänellä olisi minun sukunimeni.

En muista onko tätä kysytty, mutta onko moni teistä naimisissa, avoliitossa, sinkku tai muuten vain seurustelee? Miten te, jotka ette ole naimisissa ratkaisette muutkin sukunimiasian? Mehän siis asumme avoliitossa.

Oma massu: Ensi viikolla taas neuvolalääkäri. Sain terveydenhoitajalta ohjeita, miten toimia, jos painon tunnetta alamassulla tai supistelee kovasti. Olen tehnyt kuten on neuvonut, tai ainakin yrittänyt, kun en oikeasti voi olla niin kuin hän käskee. Aivan tuskallista #&%?$!*ä, kun piti eilenkin yrittää nostaa lantiota ylöspäin (tyynyjen avulla), että vauva valuisi ylemmäs- sain ihan hirveät supistukset siitä. En ollutkaan vielä niin tuskallisia supistuksia kokenut. Ja toinen käsky oli maata kylkiasennossa, mikä on ihan mahdotonta, kun vauva potkii heti todella kovaa.

Kirkasta nestettä valuu aina, kun liikun vähääkään. En tiedä voiko olla valkovuotoa vai mitä oikein on...toivottavasti valkovuotoa.

Ulkokuori: Tunnen itseni kyllä tosi rumaksi koko ajan. En tiedä, jotenkin tuntuu, että näytän koko ajan kamalalta. Vaikka massu onkin todella pieni muihin raskaana oleviin verrattuna, norsuolo vaivaa usein ja jotenkin on kyllä niin uskomattoman epäseksikäs olo kuin koskaan aiemmin. Itse sitä kyllä huomaa, että massu tosiaankin kasvanut, vaikka muut eivät huomaisikaan minulla mahaa olevan. Kyllä minäkin jatkuvasti mietin, miten saan painon pudotettua raskauden jälkeen, vaikken olekaan saanut painoa nousemaan vielä edes lähtöpainoon. Juu. pinnallista, mutta siltikin niin se vain on.

Unelmoin, että pääsisin liikkumaan; edes vain kävelylle. Kuntonyrkkeilyä tekisi mieli harjoittaa ja lumilautailemaan on tehnyt myös kamalasti mieli. Noh, unelmia saa olla...

Oli tosi hyviä juttuja teillä, jotka olitte ostaneet juuri sitä ruokaa, mistä mies ei tykkää. Hitsi, kun ehdin unohtaa nimimerkin, joka oli makkarakeittoa ostanut (Kreecher?) ...Tuli vain mieleen, että meillä ainakin on niin, että jos mies huonolla tuulella ja kysyn, että onko jokin, niin yleisin vastaus on, että ei mikään. Noh, kuitenkin joskus mietin, että onkohan sillä joku toinen, kun minua ei tunnu kestävän silmissään ollenkaan (on kuulemma tyypillistä heillä, jotka pettävät- ei kuitenkaan pidä yleistää) tai toinen vaihtoehto on se, että minä olen jossain välissä tehnyt/sanonut jotain, mikä miestä ei ole miellyttänyt. Tämän saan kyllä aina kuulla vasta jälkikäteen. Joskus aina sanonkin, että sano NYT HETI, jos olen tehnyt tai sanonut jotain, ettei minun tarvitse sitä kahden viikon päästä kuulla taas... ...Jos me naiset olemme ongelmallisia, niin sitä on kyllä miehetkin...

Pepsukka ja massuneiti (jota yritetään pitää vielä massussa) 30+3.

 

:hug: Haleja sulle Pepsukka. Mä kysyn melkein joka päivä mieheltä, että näytänkö mä oikeesti raskaana olevalta vaiko vaan tukevalta...

Ihan lyhkäsesti vielä, että vaikka ollaan naimisissa niin meillä on eri sukunimet. Taidetaan laittaa lapselle miehen nimi - ainakin tällä hetkellä on sellanen fiilis.

 

Meilläkin mies on ollut kummalla tuulella. Ei varsinaisesti minulle mitenkään sano pahasti tai muuten riitele, mutta on väsynyt ja haluton ja kärttyinen.
Ärsyttää kun toinen vaan makaa vaikkei missään ole mitään vikaa, ei kuulemma ole alamaissa eikä masenna ja just niinkuin teilläkin, "Ei mikään" ole vialla. Minunhan se pitäisi olla se paapottava ja väsynyt. Höh.

Tuota niin, :ashamed: kehtaakohan tätä klassikkoa edes kysyä... Miltä ne supistukset tuntuu, ja missä? En ole näille viikoille mennessä vielä oikein asiaa ymmärtänyt. Kivuttomat harjoitussupparit on tuttuja ja kaikenlaiset muutkin vatsan repimiset ja kivistykset ynnä muut tuntemukset. Terkkarikin kysyi, onko ollut supistuksia ja osasin sanoa vain, että en voi tietää kun en tiedä miltä se tuntuu. Silloin ei kyllä ollut ollut kunnollisia harjoitussuppareitakaan, sellaisia toispuoleisia pieniä vain joita en tajunnut supistukseksi ennenkuin sitten myöhemmin kun vatsa meni oikein kunnolla kovaksi ja painoi alaspäin.

Miten kipeät supistukset eroaa niistä muista kipuiluista? Ja että ne voi tuntua selässä, miten se eroaa selkäsärystä (joka myös on ihan tuttua...) ? Joudun tässä myöntämään sellaisenkin asian, joka tuntuu aina olevan kuin rikos naiseutta kohtaan, etten myöskään tiedä miltä menkkakivut tuntuvat. Kun menkat on aina olleet hyvin säännölliset, niukat ja kivuttomat, niin en osaa verrata niihinkään - olen nimittäin kuullut, että supistus tuntuu samalta. Eli miltä?

Naru 29 tasan<br><br>

 

Niin ja noista sukunimistä piti sanoa, että onpa hankala juttu. Vieläkään ei olla päätetty mitä tehdän. Emme ole naimisissa. Minusta tuntuisi kurjalta olla koko perheen ainut eri niminen, jos mies ja sen lapset ja tämä uusi tulokas olisi kaikki miehen nimisiä. Toisaalta en haluaisi luopua nimestäni vaikka olisimmekin naimisissa. JA tuntuu oudolta luoda "nimijengejä" perheeseen niin, että olisi minä ja minun lapset eri nimisiä ja mies ja hänen lapsensa eri nimisiä, kun uusi tulokas ja toivotut sisarukset on kuitenkin myös miehen yhtälailla. Tosi vaikeaa. Molemmilla on vielä ihan tavalliset nimet. Vielä täytyy pohtia eri puolia asiaan, joka päällisin puolin voi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta johon liittyy paljon tunteita ja joka siksi onkin erittäin monimutkainen.

 

Heips jälleen...

Viimeks piti kirjoittaa Wordillä ja kopsata sit tänne... Muuten ei päässy kurkkimaan muitten tekstejä. Tää palsta kyllä tökkii luvattoman paljon... Välillä jää vastailematta, kun ei pääse kirjautumaan (Jostain syystä hermostun siitä enkä sit jää harmailemaan... Oon vähän herkästi ärsyyntyvää tyyppiä välillä.) tai sit heitetään koko foorumista pihalle. Takas ei sit pääsekään vähään aikaan. Sit välillä käy niin, että jos on kaks ikkunaa tai välilehteä auki, ei toiselle pääse... Ainakaan 5 minsaa venaamatta. ÄRSYTTÄVÄÄ!!!! :headwall: Käykääs toverit laittamassa valituspinoon viestiä... Jos sillä ketjulla saatais ylläpitoa painostettua niihin lupailtuihin parannuksiin.

Kiitos Teppana vinkistä! Tota samaa kikkaa varmaan pitäis meidän taloudessa soveltaa liutaan muita tavaroita... Kun esim. kaukosäätimeen ei voi soittaa, että ääni paljastais sijainnin. Me ollaan mestareita hukkaamaan tavaroita. :ashamed:

Turvotuksesta... Joo siis kyllähän mullakin sormet on välillä niin nakkeina, että sormukset poristaa ja jättää renkulat iholle. Oon pitäny yhtä muksuna saamaani sormusta nimettömän nivelten välissä ja se nyt ei enää suostu menemään paikalleen suosiolla. Enpäs sit tuota muistanu edellisellä kerralla kommentoidessani. Eli turvotusta on moninpaikoin havaitavissa, mut ei vielä kiusaks asti. Onneks kihlasormus on ajalta ennen turvotusta, ettei sit myöhemmin tipahtele.

Moonlight... Joo ollaan me siellä Loro Parkissa käyty molemmat, mut eri aikaan. Hieno paikka. Mies kävi joskus aika muksuna ja mä muutama vuos sitten. Mielelläni kävisin kyllä uudestaankin... Sillä reissulla kun en kerenny kaikkia kiinnostavia paikkoja saarella kiertää. Sen puiston arat on kyl tosi mahtavia... Niitä kun ei oikein muualla nää niin paljon kerralla.

Maariana... Kuulostaa kurjalta ololta, mut onneks vauvalla on kaikki kunnossa. Mulla on kans ollu kummaa huimausta, mut johtunee jumissa olevista niskoista... Koitan jumpata ja venytellä ahkerasti. Toivottavasti sun oireitten syy selviää ja tilanne helpottuu.

Kolmas... Parempia vointeja myös sinne! Hyvä, että sielläkin on vauvan asiat hyvin.

Niistä äp:n myssyistä... Eihän kesävauva hirveesti myssyä tarvi (mä ostin lippiksen ), mut vastasyntyneellä kuulemma pitää olla myssy päässä. En sit tiedä minkä aikaa sitä tarvii pitää ja tarviiko mihin lämpötilaan asti. Konkareilla tietoa? Mä siis varasin kotiutumisvaatepinkkaan myssyn ja ohuet tumput. Se lippis on sit myöhempää käyttöä varten. Harmi kun en löytäny aurinkolaseja muuta ku vaaleenpunasina...

Kreecher ja Teppana... Mun mies syö metukkaa. Sille varmaan sit toimis kostona, kun ostaisin kalkkunaleikettä... On sen mielestä aika yökötys eikä juustostakaan välitä. Pitääpä muistaa, jos tulee aihetta keljuilla sille. :kieh:

Kiva Pompula, että mustuit. Mä pääsin heti uteliaana kurkkaamaan profiilin... :ashamed: Nyt pääset säkin tuskailemaan tota kirjautumisongelmaa... :headwall: Toivotaan, että muutokset tulee pian ja poistaa nää foorumin ongelmat.

Kivoja päivityksiä profiileissa... Kuvia on kyllä kiva käydä kattomassa. Täytynee itekin jossain vaiheessa taas vaihtaa. Naaman vilautusta oon tässä harkinnu, mut katotaan nyt löydänkö sopivaa kuvaa... En kuitenkaan haluu olla ihan helposti tunnistettavissa.

Tinzu... Oot oikeessa. Varmaan olis parempi jättää täysin huomiotta. Joillakinhan saattaa olla tarkotuskin provoilla ja aiheuttaa negatiivisia fiiliksiä pinoon. Siitäköhän se johtuu, kun joissakin pinoissa on kuulemma huono henki? Mä oon aika suorasananen ja välillä aika herkästi provosoituva... Täytyy jatkossa koittaa olla reagoimatta. Osa varmaan tarkottaa kuitenki hyvää, mut sit ärsyyntyy vastakommenteista. En mä silti siitä härkkimisestä tykkää jollain epämääräsellä nimimerkillä, mut ehkä onnistun jättämään sen omaan arvoonsa.

Irmeli... Toi on miehille NIIIN tyypillistä. Ihan kiva, että ottavat kunnian tekemästään työstä turhan vaatimattomuuden sijaan, mutta olis tietysti hyvä jättää muille kuuluva kunnia omimatta. Ehkä ne sit vaan näkee asian niin, että ovat ite kaiken takana. Tsemppiä muuttopuuhiin!

Seuraava neuvolakäynti on viikon päästä torstaina ja väliä edelliseen tulee 3 viikkoa. Seuraava ilmeisesti sit katotaan 2 viikon päähän.

Mun käsittääkseni kyljellään nukkumisesta ei o mitään haittaa. Eikös se ollu selällään ollessa niin, että saattaa painaa isoja suonia eli se ei olis niin suositeltavaa?

Mulla kans selluliittitilanne pahentunu, mut ei sille nyt oikein mitään voi. Oon välillä koittanu suihkussa muistaa kuoria ihoa ja rasvatessa tietty tulee hierottua samalla... Ehkä sille jälkeenpäin saa tehtyä jotain, jos kovin tuntuu inhottavalta. Ei se kyl kiva ole. Hyviä kikkoja kellään?

Jonina... Toivottavasti saatte vaunut kaupattua. Tosi kurjaa, ettei liike suostunu purkamaan kauppaa... Ei ollu kyllä kovin joustavaa porukkaa siellä. :hug:

Ja kiitti vaan hääkuumeen nostamisesta! Eihän mulla ennestään ollu yhtään... Ollu vähän miehen kanssa puhetta, mut ei kai me vielä. Polttelis kyllä.

Pepsukka kyseli siviilisäätyjuttuja... Me siis ollaan kihloissa ja asutaan yhdessä. Naimisiin mennään joskus (ja sillon otan miehen nimen). Vauvalle kun annettiin lupa tulla, asuttiin käytännössä yhdessä mut virallisesti erillään, eikä oltu vielä kihloissa. Meillä on tällanen epäperinteinen järjestys. Mä oon jostain syystä aina ajatellu, että otan miehen nimen naimisiin mennessä ja lapset nimetään kans miehen sukuun, jos ei sillon naimisissa olla. Kai se on mun perinteinen puoli sitten. En mä osaa sitä oikein perustella.

Voithan sä Pepsukka koittaa miestä suostutella sillä tosiasialla, että myöhemmin jos meette naimisiin, otat miehen nimen ja lapsen sukunimi muutetaan samalla. Niin voi kuulemma tehdä. En nyt tiedä aiotteko naimisiin, mut tollanen vaihtoehto tuli mieleen. Eiks tolla tavalla molemmat sais tahtonsa läpi? Itelle voi ottaa myös kaksosasen nimen, siis yhdistelmän omasta ja miehen nimestä. Mun tosin ei kannata, kun sit tulee kaks väliviivaa sisältävä maratonnimi... Vähä niin ku nää mun kirjotukset.

Voisko se kirkas vuoto olla tihkuvaa lapsivettä? Ootko maininnu asiasta neuvolassa? Toivottavasti sun vauva vielä malttais pysytellä siellä kohdun suojissa ja sullakin tilanne helpottuis. Voimia kovasti! :hug:

Voi sua onnellista Naru! Mä sain "nauttia" kivuttomista menkoista kolmisen vuotta, kunnes alko ihan sairaat juilimiset. En kyl valitettavasti ainakaan nyt löydä oikeita sanoja kuvailulle... Ehkä palaan asiaan.

Möksöttävien, välttelevien, ärtsyjen miesten naiset... Ne samaistuu meihin! Mun miehellä on mielitekoja: sipsejä, pekonia ja muuta epäterveellistä mässyä. Heräilee öisin, on väsynyt ja voimaton, kiukkuilee... Ja niin edelleen. Kirjaimellista myötäelämistä. Mikään ei kuulemma ole vialla... Tuntuu vaan siltä. Pieni hetki huomiota ja hellyyttä toimii lääkkeenä ainakin meillä, välillä vähän ylimäärästä hemmottelua. Onhan niillä kestämistä meidän oireiden kanssa.

Nyt mä päästän teidät tän kertasesta piinasta... :wave:

PikkuMyy-80 ja poikanen 30+4

 

\

Pinnasängynsuoja: Käsittääkseni sellainen pitää olla. Nimittäin eikös vauvelin pääkin voi juuttua pinnojen väliin tai jokin muu ruumiinosa, jolloin voi tulla isompikin vahinko. Me ostettiin suoja Ikeasta, jossa se maksoi muistaakseni 10-15e, halvin mitä missään olen nähnyt (korkeintaan oli 15e). Sellainen ihanan vaaleanpunainen tuli valittua.

Sen verran vaan pitää kommentoida, että ei tuo pinnasuoja tokikaan mikään pakollinen vehje ole. Pinnasängyt valmistetaan tiettyjen tarkkojen kriteerien mukaan ja pinnojen välin tulee olla alle jonkun tietyn mitan. Väli ei missään tapauksessa saa olla niin iso, että vauvan pää mahtuisi sinne väliin.

Minäkin suosittelisin varmuudeksi käymään neuvolassa tarkistuttamassa tuo vuotoasia, ettei vaan ole tihkuvaa lapsivettä. Toki valkovuotokin on usein raskauden aikana tosi juoksevaa, eli voi hyvinkin olla vain sitä. Mutta lienee parempi katsoa kuin katua.

Jaksamisia sulle :hug:

 

moro! paljon juttua tänään! kivaa!

Lapsen sukunimestä itse olen naimisissa, ja itselleni oli itsestään selvyys ottaa miehen sukunimi, vaikkakin monet ulkomaalaisen kanssa naimisiin menevät ottaa kaksoisnimen. Sitä kannattaa miettiä, että jos olette menossa naimisiin jossain vaiheessa, niin sitten lasten nimikin pitäisi vaihtaa, jos otat miehesin sukunimen. Meidän naapurissa tekivät lapset ennen naimisiin menoa ja niille annettiin äidin sukunimi, sitten kun menivät naimisiin viimeisen lapsen kastajaisten yhteydessä perheen äiti olisi halunnut ottaa miehen sukunimen, mutta sepä ei onnistunutkaan, koska lapsilla on äidin sukunimi! Varmaan tosiaan on mahdollista siinä vaiheessa muuttaa myös lapsen sukunimi, mutta siinäkin on oma rumbansa.

Naru mä en tuntenut ensimmäisessä raskaudessa ollenkaan näitä kivuttomia (vatsa kovaksi) supistuksia. Kerrankin olin neuvolassa ja neuvolatäti rupesi koplaamaan lapsen asentoa, ja veti kätensä pois 'ai, taitaa supistaa..' minä vaan, että 'aijaa.. en kyllä tunne mitään..'. Itse oikeat supistukset alkoi sitten kuukautiskipuina (mulla oli laimeita kuukautiskipuja ennen ensimmäistä raskautta -raskauden jälkeen ei ole ollut mitään!) Varsinaiset supistelut alkoi sitten pikkuhiljaa limatulpan irtoamisen jälkeen vihlontana alavatsassa. Siitä ne sitten koveni, selkäpuolella mulla ei ole ollut kummassakaan raskaudessa kipuja ollenkaan.

Selluliiteista itsekin tänä aamuna katselin pohkeitani, miten niissä näkyy tulleen selluliitteja -ei ole ollut ennen- ja mietin, että jääköhän nuo.. no, se on sitten sen ajan murhe..

Turvotuksesta mulla on myös tuota mahan turpoamista. Iltaisin tunnen oloni tosi raskaaksi, ja tuntuu, että maha on kivikova ja iso.. olo on kuin olisin syönyt hirveästi, vaikka välttämättä en ole syönyt mitään moneen tuntiin.

Jepulis, taitaa olla päivä pulkassa.. Hyviä vointeja kaikille! ja voimia teille, jotka joudutte olemaan makuulteen!

=) kolmas + beba 28+1

 

Sukunimistä: Esikoisen kohdalla tehtiin niin, että sai minun sukunimen. 1,5 vuotta myöhemmin kun mentiin hätäpäissään naimisiin, vaihdettiin minun ja tytön, molempien nimet isän nimelle. Maistraatin sivuilta saa tulostettua siihen paperin. Se on ihan "ilmoitusluonteinen" asia, ja maksuton tuolloin kun nimi vaihdetaan oman vanhemman nimeksi juuri esim. avioliiton vuoksi.

No, tuli sitten ero, ja minä otin tyttönimeni takaisin, joka on erikoisempi kuin ex-mieheni perus Virtanen. Tytön nimeä ei sitten saakaan vaihtaa ilman isän suostumusta. Ja vaikka isä asuu 215 km:n päässä, ei millään tapaa osallistu lapsen elämään ja tapaa aina silloin kun sattuu hänelle sopimaan, ei kiusallaankaan suostu antaa minun vaihtaa tytön nimeä omakseni. Mikä olisi kyllä paljon nätimpi...

Nyt siis minulla oma nimi, tytöllä isänsä nimi, miehelläni oma nimensä, ja luonnollisesti hän haluaisi että lapselle annetaan hänen sukunimensä. Sitten olisin minä ja molemmat lapseni kaikki eri sukunimisiä..??????? Mä en jostain syystä suostunut siihen. Naimisiinmenosta oli puhetta ristiäisten yhteydessä, mutta mä en uskalla niitä ottaa puheeksi eikä mieskään siitä ole puhunut, joten... Jonkin verran remonttistressiä ollut ilmassa. Enkä mä haluaisi mennä naimisiin sen nimen takia, vaikka miehen sukunimi onkin uskomattoman eriskummallinen Eikä mua sitäpaitsi ole edes kosittu ja päätin etten kyllä otakaan asiaa puheeksi, saa tulla miehen halusta asia esille.

Jotenkin silloin viimeeksi tuli niin kauhea identiteettikriisi nimen takia, ja miten upeaa se silloin oli kun ero astui voimaan ja pystyi ottamaan oman nimensä käyttöön. se kuulosti niin kivalta ) Älkää siis ymmärtäkö väärin, ero ei ollut kiva asia :ashamed:

Ja taas mä unohdin!!!!!!

Sitä mahan ympärystä en muistanut mitata.

Ja vauvalle on varattu oma huoneensa, mutta tiedän etten pysty nukkumaan jos en kuule vauvan hengitystä, että kyllä se pinnasänky meidän sängyn viereen tulee. Toivon tosin että nyt olisi se kätkyt-kuolema pelko mulla helpottanut, esikoisesta olin ihan hysterian rajamailla sen kanssa... Ei sekään ollut kivaa, kun koko ajan piti tarkastaa että hengittikö vauva. Isäntä tosin on herkkäuninen ja he olivat vieneet oman tyttönsä heti synnäriltä omaan huoneeseen nukkumaan. Täytyy vähän katsoa että minkälainen luonne vauvalle tulee. Esikoinen on aina ollut ns. "vaativa" lapsi, onhan niitäkin lapsia ketkä nukkuu paljon paremmin jos saavat olla omassa rauhassa. We'll see..

Täytyy joo sinne Ikeaan jättää ne suojat, jos saa noin edullisesti. Sen verhokatoksen ajattelin kanssa ostaa.

Supistuksista: Kyllä se vaan niin on että keho ymmärtää koska on aika lähteä. Ja on ne niin kipeitä että ei niistä voi erehtyä. Mulla oli esikoisesta ihan sama juttu, ei mitään kipua ennenkuin vasta sitten kun alkoi kunnon supistukset. Ei voi erehtyä... Nyt sitten kipuilee senkin edestä. Ei olisi eilenkään pitänyt riehua niiden astialaatikoiden kanssa, mutta minkäs teet kun ei malta olla tekemättä. Yö menikin sitten taas supistellessa.. Ja vauvallakin koko kasvanut varmaan, tuntuu että heiluu itsekkin kun se suurin jumppatuokio alkaa.

Isäntä on viemässä tyttöjä just tanssikerhoon, soitti äsken. ai miten ihanaa kun ensi tiistaina saan enimmäisen kerran vuoteen mennä katsomaan tanssituntia, hakea ja viedä Ollut siit tosi huono omatunto, mut työpäivä loppuu vasta kuudelta.. Tosin, vimosia vedellään B)

Taas unohtu kaikki, damn! Alkaa korpeamaan jo itteäkin tää unohtelu..

 

turvotuksesta mulla ei ole mitään turvotusta missään, mutta sitä selluliittia näyttää tuolla reisissä ja pepussa olevan :\|

vauvan sukunimi tulee meillä miehen puolelta. ihan itse olen näin halunnut. sitten kun mennään naimisiin, niin otan miehen sukunimen myös itselleni. ollaan sitten kaikki saman nimisiä =)
eli tällä hetkellä ollaan kihloissa.

kipeät supparit yksi työkaverini kuvaili mielestäni hyvin noita kipeitä supisteluja. eli tuntuu kuin olisi iskenyt juuri kova ripuli ja polttelee samalla lailla, erona vaan ettei se p.... lennä minulla ainakin on juuri sellaisia tuntemuksia ollut esim. yöllä kun noita on tullut.

sitten omaa napaa: nyt on kyllä paikat ruvennut toden teolla olemaan kipeitä. yöt ovat tosi hankalia, eikä huvittaisi edes mennä sänkyyn kun tietää miten paljon sitten sattuu. mahaa repii ja sattuu tuolta alhaalta ja liitos ja lonkkakivut ovat hirveitä. joka aamu viim 8, on paikat niin tulessa, että on pakko nousta ylös. tänään huomasin, että polvet on sanonut myös itsensä irti. en pääse enää kyykkyyn juuri ollenkaa.
noh nyt täytyy vaan yrittää vaan enemmän pyytää miestä apuun askareissa, mut se on mulle vaan välillä niin vaikeeta kun olen kova itse touhuamaan.

Hani ja Samppa 31+1

 

Moiks!

Arvatkee, mitä ihanaa oon tehny tänään! Tai ite en tehny mitään muuta kuin istuin ja nautin, mutta siis kävin jalkahoidossa. Sain äidiltä synttärilahjaksi lahjakortin jalkahoitoon ja oli kyllä tosi mukavaa!

Ne oikeat, varsinaiset supistukset erottaa siitä, että niiden ainakin pitäisi tulla aalloittain, eli hävitä ja palata uudelleen, voimistua ja tihentyä. Itselläni tosin ekan synnytyksen avautumisvaihe oli yksi valtava, tauoton reilun puolen tunnin supistus. Ihan kamala kokemus, kakkosen luonnollisesti käynnistynyt, neöjä tuntia kestänyt avautumisvaihe oli huomattavasti miellyttävämpi kokemus. Toi Hanin työkaverin ripulivertaus oli muuten aika hyvä ja osuva mielestäni!

Me ollaan naimisissa, kesällä tulee jo viisi vuotta avioelämää täyteen! Meidän naimisiinmenoa kummasteltiin kaveripiirissä ihan älyttömästi silloin aikanaan, koska minä olin vasta 20-vuotias tuolloin. Ja pakko myöntää, että nyt ajatus siitä, että pikkusiskoni menisi vuoden päästä naimisiin, kuulostaa aivan absurdilta! Sehän on ihan lapsi vielä... (<-- ei saa ottaa tosissaan, en pidä 20-vuotiaita lapsina, vain omaa siskoani!)

Pepsukalle ja Maarianalle jaksamista ja kauheasti sympatiahaleja!!! Olo on varmasti kurja ja vaikka vauva onkin tässä kohtaa etusijalla, on minun mielestäni täysin luvallista tuntea ja sanoa, että itse voi huonosti.

Mullakin on tullut mietttyä aika paljon omaa raskauden jälkeistä ulkonäköä. Voin ihan rehellisesti myöntää olevani melko pinnallinen ja tarkka omasta lärvistä ja kropasta. Huvittavaa on joskus kuulla kommentteja, ettei näytä yhtään "äidiltä". Sitten kun kysyy, että miltäs se äiti sitten näyttää, tulee jotain epämääräistä mutinaa tuulipuvusta ja rasvaisesta tukasta... Kyllä mullakin saattaa olla rasvainen tukka ja tuulipuku omalla pihalla ulkoiltaessa, mutta mielelläni vähän puleeraan itseäni, jos lähden julkisille paikoille.
Nyt raskaanaollessa musta on tullut entistä tarkempi, etten näytä variksenpelättimeltä, koska olo on jokatapauksessa koko ajan sellainen. Onneksi nykyään on ihan kivoja äitiysvaatteita. Voi varjele, mitä kaapuja mun äitini on aikanaan joutunut käyttämään...

Äippä88 ihan hyvin voi mun mielestä laittaa lapsen omaan huoneeseen 1-vuotiaana. Oikeastaan minkä ikäisenä tahansa, kun vaan ratkaisu on omalle perheelle sopiva. Meillä on pojat siirtyneet hieman yli vuoden iässä omaan (tai yhteiseen) huoneeseen ja hyvin on sujunut. Kakkonen (1v9kk) siirtyi pari viikkoa sitten pois pinnasängystä ja tosi hienosti sujui! Esikoisen kanssa oli aikanaan ongelma, kun sälli ei meinannut pysyä matalassa sängyssä vaan kiipeili pois leikkimään. Kakkonen ei tee näköjään samaa, vaan käy ihan nätisti nukkumaan.

Herkuton huhtikuu on vielä jaksanut ihan hyvin, vaikka on jo kolmas päivä lopuillaan! Wow! Tänään ei itseasiassa edes tehnyt mieli makeaa, vaikka opehuoneessa olisi ollut keksejä tarjolla. Mutta jos tämä herkuttomuus ei yhtään jarruta tuota painonnousua, niin saattaa olla, että jää sitten siihen. Neuvola on ensi viikolla, sittenpä näkee. Ja juu, mie ainakin käyn jo kahden viikon välein neuvolassa.

Perjantaina pitäisikin muistaa sitten mitata masu.

Kreecher ja Antero 29+4

 

siis mulle kävi juuri niin kuin pikkumyy veikkas-saan tapella kirjautumisen takia..kaikki hävis.mut huomenna sit uusilla hermoilla

 

Onpas taas tullu paljon tekstiä kun en pariin päivään oo käyny lukemassa.

Ensin eiliset neuvolakuulumisetainoa tullut tähän mennessä 12kg,
rr 102/63
hb 116 kun viimeksi oli 115,rautaa olen ottanu silloin tällöin
sf-mitta 27
vauvan sydämen syke 130-140
Vauva on raivotarjonnassa. Turvotusta mulla on ollut pikkasen,sormusta en enää viitsi laittaa kun on tiukka vaikka sormeen kyllä menee ja illalla on jalat pikkasen turvonneet. Suositteli neuvolassa vähentämään suolan käyttöä,ollaan totuttu syömään aika vähäsuolasta ruokaa mut leivässä,juustossa,muroissa ym. on suolaa ja suositteli leivän sijasta mielummin puuroa. Makeitten syöntiä myös kannattais vähentää kun mulla esikoisesta just loppupuolella paino nousi niin voi olla että nytkin nousee. On vaan niin vaikea olla syömättä suklaata :ashamed:

Vieläkään ei tarvi vessassa yöllä käydä,aamulla kun mies tulee töistä herään ja käyn vessassa mut viikonloppusin ja kun miehellä iltavuoro käyn vasta siinä yheksän aikoihin kun poika herättää.

Meillä lapset saa isän sukunimen ja sitten kun mennään naimisiin otan miehen sukunimen.
En enää muista mihin piti vastailla,kellokin alkaa olla jo niin paljon et pakko lähteä nukkumaan.

NallePuh rv31+1

 

Jaahas.. Tunti meni kun luin neljän päivän aikana tulleet tekstit.. Mutta on kyllä tosi kiva kun on tämmönen aktiivinen pino! Olis ollu tyhmää tulla tänne piiitkän viikonlopun jälkeen toteemaan, ettei kukaan oo kirjotellu..

Siviilisääty- ja sukunimiasiaa: Avoliitossa elellään vielä toistaiseksi. Esikoisen syntyessä oltiin kumpikin sitä mieltä, että isän nimi annetaan. Mun kohdalla sitä päätöstä helpotti se, että mies lupas, että mennään joskus naimisiin ja mäkin saan sitten saman nimen. Olen näissä nimiasioissa "perinteisen" (vanhanaikaisen?) kannalla, eli sukunimi tulee koko perheelle miehen puolelta.

Meidän poika muutti omaan huoneeseen nukkumaan jo alle 7-kuisena, kun muutettiin tähän kolmen huoneen kotiin. Eikä ollut minkäänlaisia sopeutumisvaikeuksia kenelläkään =) Poika nukkui yöt kokonaan heräilemättä parikuisesta lähtien niin tuntui luontevalta laittaa hänet omaan huoneeseen, kun sellainen kerran oli. Tämä pikkusisko pääsee sitten aikanaan meidän makkarista lastenhuoneeseen, kun nukkuu myös yöt suunnilleen heräilemättä.

Nyt nukuttaa.. Öitä!

-ebbuliini ja neiti rv 27+5-

 

Terveisiä neuvolasta rv 31+2
Painoa tullut 567g/vko eli yhteensä 7 kg
RR 124/66
Hb 124
sf-mitta 29
vauva on edelleen pää alaspäin kuten on ollut jo useita viikkoja ainakin neuvolassa.
Mulla neuvola edelleen 3 viikon välein ja kaikki onkin ollut ihan hyvin tähän asti toivottavasti jatkuukin.

Jaksamisia kaikille, joilla ongelmia raskaudessa :heart:

Meillä nuorempi kuumeessa ja ilmeisesti korvatulehdus. Ollaan menossa lääkäriin kohta. Koko yö meni vähän levottomasti ja nyt väsyttää ihan hirveesti, pakko ottaa päikkärit tänään.

Töitä olis enää 2 viikkoa =) kyllä sitä jo odottaa ettei tarvii enää lähteä töihin. Jotenkin tuntuu, ettei enää huvittais olla töissä kun tietää et kohta saa jäädä kotiin. Paljon on kyllä tekemistä kotona, joten ei sitä silti laiskottelemaan pääse.

En nyt muista mitä muuta piti kommentoida. Suokaa anteeksi tämä oma (.):suus.

mama-75+baby 31+2 (en ole vieläkään saanut otettua sitä masukuvaa profiiliin :ashamed: )