Puoltoista viikkoo lukematta mamma-sivuja, pientä kahlausta...
Uusia on tullut joukkoon :flower: ja tuttuja jäänyt pois... Oon taas niin herkällä päällä (noh, oikeastaan olen elämäntapaherkkä), et kyyneleet valuu teidän poisjääneiden puolesta :'( LÄMPIMIÄ RUTISTUKSIA!!!
Pieni briiffaus kuluneesta:
Ihana, erityisen rakas mummuni sai aivoinfarktin, joten päätimme mieheni kanssa salailusta huolimatta paljastaa hänelle ilouutisen sairaalavuoteella. Vaikka häneltä meni puhekyky, lämpimästi hymyilevä ja kättä puristava mummuni sai meidät kallistumaan siihen, että kerromme muillekin. Perheemme olivat innoissaan (mitä nyt omani pelästyi, et "opiskelut jää kesken" - vähänpä minua tuntevat =) ) ja ystävämme vasta olivatkin! Eka lapsi omassa kaveripiirissäni ja niistähän tuli jo (omien sanojensa mukaan) "setejä ja tätejä"! Olivat niin haltioissaan ja osa ihan kyynelissä
Oma (ja miehen) napa:
Pahaa oloa lähes joka tunnin joka minuutti :x Syöminenkään ei enää auta. Väsyttää. Ja mies käsi sydämellä väittää, että olen erittäin kireä
Totta vie!! Kaikkien tuskaisimpien etomiskohtausten pimeinä hetkinä putkahtaa välillä mieleen, et tätäkö mä nyt sit halusin!? Nooh, en ehkä ihan tätä, mut lopussa kiitos seisoo :heart:
Tsemppiä kaikille!
Helmi & napero (jota mies haluaa välttämättä kutsua Raimoksi?) 7+0