Tyyppi voi hyvin, sydän sykkii minkä ehtii ja kokoakin oli tullut aikamoisesti, vastasi kooltaan viikkoja 14+3 vaikka menossa on 13+5. Äitiinsä tulee... Siellä se hytkyi ihan onnellisesti, istukka oli oikeassa paikassa eikä mitään verenvuodon aiheuttajaa löytynyt. Syy viikonlopun vuotoihin ei siis selvinnyt, mutta se selvisi että pojalla (?) on kaikki hyvin. Se on pääasia!!
Lääkäri oli noin 60-vuotias harmaahapsinen mies, jonka otteet oli huomattavasti hellemmät kuin eilisen naislääkärin. Jäi muuten eilisestä mieleen se, että lääkäri epäili että mulla on joku tulehdus "kun suhun niin sattuu". Da-a, varmaan sattuu kun sillä lailla ronkkii. Ja toiseksi se sano "että suhun varmaan sattuu siksi että sä jännität. " Öö, kuule tyttö, mua on sen verran jo pistelty ja ultrailtu ja makuutettu jalat levällään vieraiden ihmisten edessä, että ei paljon enää tutkimukset jännitä... Kumma että oma osaamattomuus pitää laittaa potilaan syyksi. No, parhaansahan se tietenkin yritti...
Mutta siis kaikki hyvin, säikähdyksellä selvittiin tästä maailman pisimmästä viikonlopusta. Nyt yritän oikeasti alkaa nauttia tästä raskaanaolemisesta. Siihen on lupa ja oikeus ja aivan aihettakin!! =)
NAMPULA: Tosi pahalta kuulostaa toi sun pahoinvointi! Koita jaksaa, kyllä se jossakin vaiheessa hellittää. :heart: Ja ota saikkua vaan, sitähän varten se on olemassa että silloin ollaan pois töistä kun voidaan huonosti.
Miehistä vielä sen verran että kaipa sitä itekin kyllästyisi jos toista pitäisi passata viikkotolkulla sohvalle ja sittenkin se vaan valittaisi että pahaolooksettaaäläkoskeyäk.
Mun hermot ei olis kestäny näinkään kauan. Mutta kyllä se kunnon huutaminen välillä auttaa, sitten on paljon auvoisempaa kun kumpikin on saanut pahaa tuulta purettua.
Kaikille oikein hyvää viikon alkua!! :hug: Meikkis menee sohvalle lukemaan Kaksplussaa, jonka kotimatkalla ostin kaupasta.
Jiksu 13+5 !!!