**Kesäkuun kullanmurut 2014** Marraskuussa

Terveisiä yhden 2013 kesäkuisen tyttelin äidiltä Teidän juttuja lukiessa tulee niin voimakkaasti mieleen oma odotus ja meidän vanha ketju. Tsemppiä kaikile, pian se kesäkuu jo onkin.

 

Joo kyllä jokainen menetys on liikaa, pahoittelut sellaisen kokeneille.
Mulla oli eilen eka neuvola. Ei mitään ihmeempiä, sitä papereiden täyttämistä se lähinnä oli. Sykettä ei alkanut kuunnella mutta ei haittaa kun voin kuunnella kotonakin
Ärsytti kun puntari näytti 62kg vaikka sanoin lähtöpainoksi 58kg kun kotipuntari näytti aamulla senverran. Eli olen ikäänkuin lihonut tässä raskaudessa jo 4kg!

 

Huomenta
Meillä olisi perjantaina eka neuvola jolloin poksuukin 10+0.
Eilen sit soitin sinne, että ultrataanko siellä? Kun mies ei taida päästä mukaan, ja haluaisin hänen olevan mukana jos ultrataan. Niin neuvolatäti sanoi että ultraa, jotta näkee että siellä ollaan oikeassa paikassa jne. mutta voi kuulemma tulostaa yhden ylimääräisen kuvan jonka voi sitten antaa miehelle jos ei pääse. Nooh kiva noinkin.

Pahoinvointi hieman helpottunut tässä muutaman päivän aikana, mutta toisaaltanyt on saanut nukkua ja syödä aamuisin rauhassa kun ollut vapaapäiviä. Uudet listat tullut kuulemma töihin, ja nyt jännitän kuinka paljon öitä mulla on, kun ne ei oo nyt raskaana ollessa meinannut onnistua tehdä.

Katann & PAM 9+5

 

Ihan epistä että joissain kaupungeissa neuvolassakin ultrataan, tai siis olis kyllä kiva että joka paikasta löytyis ultra

Tänään kävin antamassa verikokeet labrassa, ultraa saa odotella vielä vajaat kaksi viikkoa. Huoh. Onneksi meillä on sentään sairaalassa uudenaikaiset laitteet ja saa 4D kuvatkin (ainakin esikoisen raskaudessa oli).

10+1

 

Nyt täällä on sitten alkanut tuo kuuluisa pahoinvointi. Kamalaa! Tosin ei sellaista kuin joillakin täällä ketjussa on ollut että ihan vaan sängynpohjalla on joutunut olemaan. Toivon että tää pysyisi kohtuullisena. Nyt ei enää maistu kahvi vaikka viime viikolla sitä vielä hörpin. Oikeastaan hirveästi ei tee mieli mitään syödä mutta toisaalta kauhea nälkä kokoajan. Olen huomannut että turvotuksen vuoksi osa housuista ei mene enää kiinni. KOhta on kauhea vaatekriisi että mitä ihmettä laittaa töihin päälle että kukaan ei huomaa mitään. Itse en ajatellut kertoa kuin tuon ekan ultran jälkeen vasta.
Joku valitti kans täällä levottomista jaloista, itsellä siihen on auttanut banaanin syöminen iltaisin

Jepu ja toukka 8+0

 

Huomenta!

Vieläkö mahtuisi yksi odottava mukaanne? Oon lueskellut jo jonkun aikaa juttujanne kännykällä, ja nyt kun pääsin kunnon koneelle niin ajattelin ilmoittautua mukaan
Olen 35v kolmannen lapsen odottaja. Entuudestaan on kaksi pojannassikkaa (4v,2v), jotka just nyt sekottaa olohuonetta töydellä teholla. Huoh!

Kolmas lapsonen oli tarkkaan harkittu, mutta nopeasti tehty ( siis tärppäsi 2.kierrosta). Kaksi edellistä raskautta oli raskaat kovine pahoinvointineen ja päänsärkyineen ja synnytyksetkään ei ollut helppoja. Siksi mietittiin tarkkaan että jaksanko vielä kolmannen kerran. Se on menoa nyt! Pahoinvointi ei ole ollut niin paha ja raju kun oli poikien kohdalla, vaikka kokoajan kyllä kuvottaa ja ruoka ei maistu. Sen takia nyt olis hieman tyttö olo Kyllä meille kolmas poikakin mahtuu, mutta äidin sormet syhyää ompelemaan kaikenlaista söpöä tyttömäistä

Raskausviikkoja on vasta 7+4, mutta kävin jo neuvolassakin ensimmäisen kerran. Varhaisultrassa en ole käynyt ja nt-ultraäänikin on vasta joulukuun puolessa välissä. Siihen asti jännitystä kovasti. Mulla on kotidoppleri, jota ajattelin kokeilla ehkä jo ensiviikolla.

Hyviä vointeja kaikille.
MaMaFor3/35/3.lapsi/TAYS/28.6

 

Hei taas,

Selvisipäs syy miksi olin niin ärtynyt perjantaina. Flunssahan se siellä. Sai mun olon äitymään siihen pisteeseen, että yhden aikaan la-su yönä meinasin soittaa itselleni ambulanssin kun yhtäsoittoista (3-8 kertaa tunnissa) oksentamista oli jatkunut päälle 19 tuntia. Mä alan nyt vasta tokenemaan, en oo syönyt juurikaan mitään viimeiseen neljään päivään, la ja su en mitään pystynyt nielemään muuta kuin vettä.

Maanantaina raahauduin lääkäriin vaikka meinasin pyörtyä matkalla ties kuinka monta kertaa ja lääkäri lopulta totesi että, "ei sulle oo pahoinvointilääkitystä kokeiltu aiemmin?" mä totesin että ei, ja lääkäri siihen, "no, nyt vois ehkä olla syytä". Sain Primperania suppoina ja tabletteina, ja suppoja oon nyt ottanut kaksi päivää ja pahin terä pahoinvoinnista on poissa. Helpottavaa.

En tiedä pääsenkö ensi viikollakaan töihin sillä mulla on tässä vaiheessa hädin tuskin voimia viedä lapsi eskariin aamulla (ja saan hitaasti kiiruhtaa kotiin oksentamaan). Mä olen niin loppu. Ja mä tiedän miten kauhealta se kuulostaa että joku valittaa kun on raskaana, kun toiset saa keskenmenoja ja muita huonoja uutisia, mutta mä en oikeasti tiedä miten kauan mä jaksan tätä enää. Mä oikeasti luulin että kuolen silloin la-su yönä. Että tää oli nyt sitten tässä.

Kivaa on tää raskaana olo, joo. Tosi kivaa ja hehkeetä ja tosi onnellinen tunnen olevani. :kieh:

Tää olikin taas vaihteeks tällainen postaus, pahoitteluni. Pakko purkaa jonnekin -- ei kukaan oikein tunnu tajuavan miten kauheeta tää "pahoinvointi" voi olla, jospa täällä oltais hiukan enempi myötämielisempiä. *huokaus*

Ja pahoittelut kaikille suru-uutisia saaneille. :'(

Sekä tervetuloa uusille!

Lettu ja Kornelius 11+0

 

Voi Lettu Kuulostaa niin kamalalle!
Mun kaverilla oli ihan sama homma ja se laihtukin 5kg ensimmäisen 5kk odotuksen aikana. Sillä siis kesti se pahoinvointi tosi pitkälle. Ei ehkä lohduta mutta tiedätpähän että et ole ainoa. Toivotaan että sulla 12 raskausviikon jälkeen se vähenisi. Milloin sulla muuten alkoi jo tuo oksentelu?
Jotkuthan joutuu sairaalaan tippaan ja sunkin kannattaa sitä kyllä harkita vakavasti jos tuommoinen peli jatkuu. Eihän sitä kukaan jaksa. Itsekin nyt sinnittelen töissä. Maistan ja haistan ihan outoja kokoajan... yök... olo on kuin jatkuvassa krapulassa.

 

No huh, Lettu, ei ole tämä oma kuvotus kyllä mitään tuohon verrattuna! Oksentanut olen muutaman kerran, tällä viikolla nyt kolme kertaa, viimeksi tänä aamuna.

Täällä elettiin myös jänniä hetkiä, yöllä vessakäynnillä tuli ihan kirkkaanpunaista verta, minulle paniikki (mies ulkomailla viikon työmatkalla ) ja olin varma, että nyt keskenmeno ja vähintään elämä vatsassa loppunut. Sieluni silmin näin jo että lääkäri joutuu toteamaan, että valitettavasti täällä ei ole enää mitään.

Sain paniikkiultran klinikalle, ja siellä heilui 2,8 senttinen olio, jonka sydän pamppasi tasaisesti. Huh! Oli kirinyt kasvussa lähes oikeille päiville, 9+4 (nyt 9+5), joten ainakin toistaiseksi pikkutoukka kulkee mukana. Tietystikään mikään ei varmaa ole, mutta nyt voin unohtaa sen, että kasvu olisi loppunut jo pari viikkoa sitten.

Odottava73+ pikku-toukka, 9+5

 

Heipat.

Täällä ultra lähestyy, enää pari tuntia. Jännitys kasvaa samassa suhteessa.

Jepu85, juurikin noin, kestokrapulaa elellään. Melko rasittavaa, kun koko ajan pitäisi olla syömässä jotakin. Töissä ei aina niin helppoa, etenkin kun on olen töissä firmassa, jossa ollaan jonkin verran edustushommissa koko ajan. Vaatii vähän etukäteissuunnitteluja

Mutta palailen jossain vaiheessa mukanani joko iloisia tai sitten surullisia uutisia. Pitäkää peukkuja.

Lucia, rv 7+5

 

Voimia Emotarille <3
Sekä jaksamisia Letulle : /

Käytiin aamulla nt-ultrassa! Olin sinne mennessäni rv:lla 11+1, mutta laskettu aikaistuikin kuudella päivällä, uusi LA on siis 28.5 :heart: Yllätyin Hipulla kokoa 53mm, NT 1,8mm. Istukka sijaitsee takana, sen mie jotenkin aavistinkin.. Varattiin jo rakenneultra-aikakin, se on 13.1. Sukupuoli aiotaan tosiaan selvittää, sikäli mikäli hippu suostuu jotain näyttämään Tyttöolo miulla kuitenkin on, saas nährä

Saanko mie kuitenkin kirjoitella täällä kesäkuisissa? En haluis millään luopua teistä Mutta jos vaaditte, niin toki poistun kyllä.

Eli päivitystä; tän rimpsun Cherrrye / 24 / 3. lapsi/ EKKS
saa ottaa pois 3.6-kohdasta ja uusi la on 28.5.
Kiitos!

cherrrye ja hippu 12+0

 

Cherrrye! Mun puolesta voit olla tässä ketjussa kirjoittelemassa. Eihän sulla oo montaa päivää kuitenkaan esim. mun laskettuun aikaan eroa, kun mulla on 2.6.2013. Oli hauska kuulla sun np-ultrakuulumisia, kun itsekin ollaan siellä käyty. Otettiinko sulla jo se kromosomiseula ja laskettiinko riskiluvut?

Tervetuloa myös uusille!

Mariska oon ihan samaa mieltä sun kaa, että on epäreilua, että toisissa kunnissa ultrataan neuvolassa ja toisissa ei. Meidän neuvolassa ei normisti ultrata, mutta kun mun laskettua aikaa ei pystytty laskemaan varmasti, niin siksi ultrattiin. Eli poikkeustilanteissa vaan.

Lettu avaudu vaan ja kunnolla! Sulla on siihen oikeus. Kamalan kuulosta toi sun pahoinvointi. Mene ihmeessä sairaalaan, jos voimat alkaa loppua.

Tänne ei kuulu mitään erikoista. Ei tunnu yhtään, että olis raskaana, kun ei oo pahoinvointia, väsymystä eikä mitään muitakaan oireita. Maha tosin on sellainen pömppö. Mua harmittaa, kun mulla on kaikki vaatteet tosi vartalonmyötäisiä. Niitä ei voi kohta enää pitää - ei oikeastaan vois enää nytkään, kun maha on niin pullea. Mulla ei vaan oo mitään muita vaatteita. Yritän pitää töissä löysää villatakkia aina, niin se vähän peittää mahaa. Ens viikolla ehkä kerron töissä tai seuraavalla, kun tulee se 12 viikkoa täyteen.

Mä oon miettinyt, että tuliskohan meille kuitenkin sitten tyttö! Nimittäin mun naama, selkä ja rinta kukkii finnejä. Joku sanoi, että finnit voi kertoa tytöstä Mulla on kuitenkin itelläni poikaolo vielä toistaiseksi.

- Nuppu- ja Vauva 11+2

 

Tääh Lettu sinä sitten osaat vetää pohjat tässä alkuraskauden kärsimysnäytelmässä. Minä laskeskelin että kohta kuusi viikkoa pahoinvointia ja väsymystä itsellä takana. En jaksa enää tästä edes kirjoittaa kun ketuttaa niin paljon. Mieli on yhtä musta kuin sääkin. En muuten saanut ekalta lääkäriltä Zoltia (ei kyllä ollut mikään raskauden asiantuntija). Sain sen sijaan viikon lomaa mutta pystyin vain päivän siitä kokonaan lomailemaan. Pelasti hetkeksi. Lueskelen innolla marraskuulaisten keskusteluja ja haaveilen, että tämä olisi jo ohi.

Minä en kyllä yhtään vastusta, vaan pahemminkin olen iloinen, jos toukokuulle tai heinäkuulle lipsahtavat haluavat olla keskustelussa mukana. Hyvä, että joku antaa anteeksi meikäläisen märehdinnät, ja tosiaan koko nickin ohittaminen sallittua Uusille siis onnea, tervetuloa ja anteeksi jo etukäteen. Oma lehmä kyllä saattaa olla ojassa sillä vähän pelkään, että oma la siirtyy kanssa toukokuulle. Neuvolan mukaanhan se on jo 28.5., mutta ovulaatiosta laskin 2.6. ja siihen pitkäkiertoisena luotan.

Ja synnäri on tosiaan PS jos sitä ei ole vielä päivitetty tietoihin. Ipödi ei jostain syystä ole väriä vähän aikaan antanut...

NancyC ja alien bebe 11+2

 

Huomenta.

Varhaisultrassa käyty Femedassa. Kohdussa leikitteli pikkuinen 14,7 mm pituinen rakas :heart:

La aikaistui päivällä ja se onkin erittäin mahdollista, joten uusi la on nyt 26.6. Sama la muuten kuin toisessa raskaudessani

Pikkuisen sydän sykki hurjasti ja hän oli niin kaunis. Samalla itseltäni löytyi munasarjasta yli 4 cm läpimittainen kysta, nestettä täynnä oleva. Lääkärin mukaan harmittoman näköinen, mutta noteerasi sen kuitenkin.

Olo on oikein hyvä ja nyt voi matka jatkua luottavaisin mielin eteenpäin

Lucia, rv 8+0

 

Cherrye pysy vaan ihmeessä samassa ketjussa, turha sitä on parin päivän takia vaihtaa Mulla oli esikoisen aikaan sama juttu, että laskin itse LA:n marraskuulle ja kirjoittelin täällä marrasmasujen ketjussa loppuun asti, vaikka LA muuttuikin 24.10, mutta meillä tyttö päätti sitten kuitenkin sinnitellä mahassa just marraskuulle asti eli otat sitten sen riskin vaan että yliajalle menee kuitenkin :kieh:

Ei mitään uutta tänne, rintsikat alkaa käydä pieniksi eli pitänee kaivella äitiysvaatteiden laatikko jo esiin, löytyy vielä niitä viime raskauden aikaisia rintsikoita. Kovasti silloin toivoin, että tuo tissien kasvu jäisi pysyväksi mutta sitä ei valitettavasti tapahtunut..

 

Onko kellään ollut vielä sellaisia vihlovia tuikkauksia tuonne mahan seudulle. Viime yönä aivan rauhallisesti käänsin kylkeä kun viilsi vatsaan niin että piti ääneen huutaa. Tuosta vihlonnasta arvasin ennen testin tekemista että nyt on jotain tekeillä ja menoahan se olikin Mutta nyt on ollut jo useampia viikko taukoa (onneksi ) siitä. Kai tää on ihan normaalia...

 

Jepu85, kyllä minulla ainakin on ollut ja oli viimeksi nimenomaan viime yönä. Sellaisia, että kun liikahtaa ja/tai vaihtaa asentoa niin tuntuu kuin jokin vatsassa repeäisi. Tuntuma on aina kuitenkin sivussa, ei ihan keskellä vatsaa.

Jospa tästä(kin) voisi syyttää sitä eilen havaittua kystaa...

 

Jepu85, ne on niitä ns. repäisykipuja ja on ihan normaaleja kasvukipuja

Onnea LuckyLucia!

 

Kiva juttu, että saan hengailla jatkossakin täällä
Miulta otettiin siis 3 putelia verta ja tulokset tulevat viikon kuluttua, eli nuo riskiluvut tms. selvinnevät varmaan silloin? Olen ihan uuno koko asiassa, osallistuin nimittäin ekaa kertaa tähän seula-juttuun. Kahdessa aiemmassa raskaudessa oon vaan käynyt kurkkaamassa vauvaa ja tarkistuttamassa viikot, kun on ollut tuo nt-ultra

Mie luulen ja oikeastaan vaadinkin, että tämäkin synnytys käynnistetään hyvissä ajoin, jotta vauva on syntyessään pieni. Esikoiselta murtui synnytyksessä solisluu, sekä hänen oikeaan käteensä tuli lievä erbin pareesi. Se on siis hermovaurio. Meidän toinen lapsukaisemme syntyikin sitten rv:lla 38+4. Molemmat ovat siis syntyneet käynnistyksellä, esikoinen syntyi vaan hitusen myöhemmillä viikoilla, eli rv:lla 42+2.. Lääkäri siis ehdotti itse vaihtoehdoiksi sectiota tai ajoissa käynnistettyä synnytystä, kun odotin pienempää J:tä.
Ei siis mitään käryä, että millaista on, kun synnytys käynnistyy itsekseen..

Täälläkin vihloo, ja tuikkii, ja repii.. Kyllä on normaalia, nou hätä

cherrrye ja hippu 12+1 :xmas:

 

Ja onnittelut LuckyLucialle! :heart:

 

Onko kellään niin ettei mahassa tunnu mitään?? Aluksi kyllä tuntu mut nyt on ollu ainaki 2 viikkoo niin, ettei oo mitään mahatuntemuksia. Ainoastaan jos aivastan tai yskäisen tulee elohiiri vatsaan ja kestää vaan joku pari sekuntia tää on alkanu vasta pari päivää sit. Aikaisemmin oli kyllä noita repäisykipuja mut nyt ne on loppunu kokonaan..
Onkohan tuolla mahassa enää elämää.. :|

elpukka & papu 10+0

 

Mulla ei oo oikeen mitään tuntemuksia enää, lukuunottamatta ajoittaista "puristuksen" tunnetta mahassa, jännä tunne, mutta lienee normaalia.. Maanantaina on eka neuvola, vihdoin! Josko päästäis sydänääniä kuuntelemaan <3

Onnea hyviä uutisia saaneille!
Voimia Emolle tätäkin kautta <3

_Miikku_ ja vauva 10+3

 

Tänään poksuu viikot. Neljännes jo takana. Hassua ajatella, että "enää" 30 viikkoa ja elämä muuttuu kertaheitolla...

Repäisykipuja on mulla kans. Jos makaan selälläni sängyssä ja koitan niistää, niin repäsee ihan varmasti. Pitää siis kääntyä kylelleen ennen niistämistä. Olen siis allergikko, joten nenä vuotaa lähes aina... Varsinkin nyt, kun piti raskauden takia lopettaa lääkkeet.

Väsymys on kans ihan hurjaa vieläkin. Työpäivät jaksaa ihan hyvin, mutta illalla ei muuta jaksakaan. Eilen heräsin sohvalla virkkuukoukku toisessa ja työ toisessa kädessä. Kesken virkkauksen olin sammunut...

Paha olo on helpottanut. Toki edelleen etoo, jos ei syö ajoissa, mutta paha olo ei ole niin voimakasta. Ja nyt voin olla "jopa" 3-4 tuntia syömättä. Tosin sitten on jo ihan pakko saada sitä ruokaa...

NT-ulran aikaa odotellaan. Jospa se tulisi pian.


Nemelia ja Pirpana 10+0

 

Heip!

En olekaan täällä käyny sitten ensimmäisen ilmoittautumisen! On ollut sellaista härdelliä töiden ja opiskelujen kanssa että oksat pois Mutta olen aina välillä käynyt lueskelemassa teidän kuulumisia!

Omanapailua hieman:
Ensimmäisessä neuvolassa käytiin pari viikkoa sitten ja läheisillekin kerrottiin silloin Oli aivan iiiihana neuvolantäti (, joka otti myös miehen tosi ihanasti huomioon), ja neuvolakin sijaitsee n. 500 metrin päässä meidän kämpästä! Täytyy olla tosi tyytyväinen! Mutta neukkari sitten lupasi, että jos ei jakseta odottaa ensimmäistä virallista ultraa, np-ultraa, 3.12., niin hän tekee 9-10 rv:llä salaultran no eihän me nyt mitään sellasta jakseta odottaa ja saatiinkin aika ens viikon keskiviikolle - päästään kurkkaamaan että kuka siellä äitiä oikein tuikkii ja polttelee pitkin päivää :heart:

Oloista sen verran, että pahoinvointia on ollut on-offina muutama viikkoa, mutta ei kovin voimakkaana. Hajut toki aina pahentaa sitä. Kahvia olin juomatta myös tuon pari viikkoa kun se sitä etovaa oloa tuntui aiheuttavan, mutta nyt olen onneksi saanut palata sen hörppimiseen

Olo on vielä aika epätodellinen... Ja omaa innostusta söi hieman se, että muutamat läheiset ihmiset rupesivat heti uutisesta kuultuaan kertomaan, kuinka rankkaa sen vauvan kanssa sitten on kun on sitä ja tätä ja tota. Inhottavaa oli, mutta yritin olla huomioimatta - siinä kovinkaan hyvin onnistumatta Mutta onneksi on niitä ihaniakin läheisiä, jotka on ollu meidän puolesta tosi onnellisia! :heart:

Ja tosiaan luulen, että se LA muuttuu sitten joulukuun alussa, kun ultraan päästään - oli se ovis sen verran myöhäinen. Mutta sitä odotellessa!

PS. Meillä mennään Pavun kanssa jo viikoilla 9+5!

 

Hellou, mulla ällötys vaan jatkuu, siis ei joka päivä mutta tänään taas aamulla..Ja nyt kun heräsin pieniltä päikkäreiltä. Ja olen yrittänyt kuunnella doplerilla ääniä mutta en vielä ainakaan ole onnistunut paikallistamaan niitä, ei ehkä vielä kuulukkaan mutta kiva on kokeilla.

Sanna-M rv 8+4