Polilla nyt sitten käyty ja kyllä kyyneleet on virrannut sen reisun jälkeen. :'(
Tää on nyt sitten aika vuodatusta, joten pyydän jo nyt
Anteeksi!!
Menin sinne polille ja vastassa oli mieslääkäri. Pyysi istumaan ja kysyi, miksi olen siellä. Kerroin, että lonkkakipuilun vuoksi, johon lääkäri toisti vähättelevästi: "Vai että lonkkakipujen vuoksi." Selitin tilanteen, jonka jälkeen lääkäri totesi, että olet jo kaiken mahdollisen tehnyt ja hän ei voi minua enää auttaa. Kielsi enää syömästä buranaa, eli viimeinenkin apua sitten vietiin. Se siitä siiten! Sanoi sitten, että "Nooh katsotaan nyt vauvan vointi, kun kerran tänne olet tullut." Ultrasi vauvan ja siellä kaikki olikin kunnossa. Totesi, että mitään lääkettä ei enää ole ja että tätä on nyt kestettävä vain loppuun saakka... Että kyllä se kipu helpottaa sitten synnytyksen jälkeen.
EI KAMALASTI LOHDUTA TÄSSÄ VAIHEESSA JA NÄIDEN KIPUJEN KANSSA! Käski vaan vedellä Panadolia ja pysyä liikkeessä, niin kipu pysyy pois. Tarvii kai sitten lopettaa nukkuminen ja alkaa käveleen yötkin ympäri taloa. :| :/
Mä en nyt oikein tiedä, että mitä mä nyt teen?
Itkun kanssa pääsin siitä ultrapöydältä ylös ja itkien lähdin pois. Kun pääsin ulos sairaalasta, en voinut kuin alkaa parkumaan ääneen... :ashamed: Ohikulkijat oli vähän ihmeissään ja varmaan luulivat, että vauvalla joku hätä, kun olin niin sekasin...
Mä en nyt vaan voi uskoa, että kaikki voitava on muka nyt tehty.
Jätin yhdelle toiselle lääkärille soittopyynnön huomiselle, jotta voin hältäkin vielä kysyä asiasta. Ja neuvolaan aion soittaa vielä huomenna.
Ja koko käynnistä äitiyskorttiin jäi pvm, raskausviikot ja sairaalan leima. Ei siis laittanut mitään muuta ylös siihen... Ihme lääkäri!!! Pisti oikein vi***taan!!!
Kipitin sit kauppaan ja ostin kilon karkkia, jonka aion tänään syödä ketutukseen ennätysvauhdissa! :ashamed: :ashamed:
Rakkis ja massu 33+5