Heipsistä taas!
En ole koko viikonloppuna käynyt katsomassa teidän juttuja kun oltiin taas sukuloimassa mutta nyt sain luettua kaikki jutut läpi!
Isommille sisaruksille kertomisesta: me kerrottiin heti ekan ultran jälkeen kun tuleva isoveikka on jo 6-vuotias (menee ensi syksynä kouluun). Ei missään nimessä haluttu että olis kuullut asiasta vaikka muuta kautta jos joku sukulainen oliskin jo asian huomannut. Aluksi poitsu otti asian todella järkyttyneenä, tuijotti meitä hetken epäuskoisena ja alkoi sitten itkeä. Pitään meni, että asiasta ei saanut kertoa sukulaisille ja kun sukulaisille oli kerrottu, asian ei haluttu paljastuvan tarhassa - niin että pyöristyvämahaista äitiä jopa kielleettin tulemasta tarhaan ettei asia paljastuisi,
poika pelkäsi että joutuu asiasta kiusatuksi.... Hassultahan tuo meistä kuulostaa, mutta pikkumiehelle asia oli todellistakin todellisempi. Nyt suhtautuu asiaan luontevammin, silittelee masua ja antaa vauvalla hyvänyönsuukot joka ilta. Yksi hedelmäsosepurkki on laitettu vauvalle valmiiksi, siihen isoveikka on kirjoittanut maalarinteipillä lapun, että "vauva". Tällä hetkellä kotona laitetaan kovalla tohinalla vauvan huonetta valmiiksi ja poika on lajitellut vanhoja vauvalelujaan vauvaa varten. Hyvältä näyttää mutta katsotaan sitten kun vauva syntyy...
Miten muuten, onko muilla keskusteltu siitä miten se vauva sinne äitin masuun tuli? . Mun olisi pitänyt osata arvata, että teräväpäinen eskarilaisemme kyllä ottaa asian puheeksi kun meille on tulossa vauva, mutta jotenkin en ollut tullut varanneeksi sopivaa vastausta valmiiksi kun kysymykset alkoivat loppuvuodesta sadella. Haikaroista on ihan turha puhua tuonikäiselle, joten koitin selittää asian niin selvästi kuin suinkin. Poika otti asian tosi konkreettisesti ja lopulta sörkkäsi mua sormella "sinne" ja kysyi että tonneko
. Nyt se tietää mitä varten myös hänellä on kivekset - joskus joululomalla se vielä venytti saunassa kivespussejaan ja mietiskeli siitä löysästä nahasta siinä, että "tähän voi laittaa vaikka pieniä tavaroita". Poika tahtoi myös tietää, tapahtuiko tämä vauvan masuun joutuminen vähän vahingossa vai ihan tarkoituksella ja se tuntui olevan vähän kova paikka kun kerrottiin että kyllä tämä on ihan tekemällä tehty. Siinä samassa olisi tietty voinut ottaa puheeksi sen miten kyseinen toiminta liittyy parisuhteeseen, läheisyyteen jne. ylipäätään, vaikka ei sen kummemmin olisi vauvoja tarkoitus tehdäkään, mutta jäi puhumatta. Eli toinen juttutuokio pitää ottaa sitten varmaan viimeistään 5 vuoden sisällä...