Kesäkuun 2008 odottajat

Juulialle pitkiä hermoja yliaikaisuuden kanssa. (Sehän on tosin vasta 42 viikon jälkeen, kun "oikeasti" menee yliaikaiseksi). Mutta minulla meni siis eka raskaus 42+3 viikoille ja oli pakko käynnistää. Olen valmistanut itseäni henkisesti, että niin käy nytkin ja kertonut kaikille, että juhannuksen tienoilla on odotettavissa. Luulen silti että sen la-päivän ylittyminen on kova paikka, vaikka kuinka itselleen hokisi, että menee yli.

Viime raskauden yliaikaisuudessa oli odottamisen lisäksi kyllä rankinta se sukulaistan ja ystävien soittelu ja "ahdistelu". Kaikki olivat ilmeisesti merkanneet kalentereihinsa la:ni, kun muistivat kysellä. Tällä kertaa en ole tosiaan la:ta kertonut juuri kenellekään, varsinkaan sukulaisille. Ensi kerralla varmaan valehtelen suoraan la:n kaksi viikkoa eteenpäin, jos nytkin menee yli. (siis jos ensi kertaa enää tulee...)

Nyt pakko lähteä esikoisen kanssa pihalle pyöräilyä harjoittelemaan. Ei hermo kestä olla sisällä koko päivää ja onhan ulkona uskomaton kesäsää!
Lilybelle ja vaavi 39+3

 

Mitämitä, kukaan ei ole raportoinut uudesta vauvasta yön aikana?!

Mulla ei ole sitten tippaakaan synnyttävä olo! Ei toki kuulu vielä ollakaan (36+5), mutta mä olen jotenkin tästä kuumuudesta huolimatta reippaampi ja vähemmän oireileva kuin varmaan missään vaiheessa raskautta. Eilenkin kävin siskon ja siskon vauvan kanssa ensin kahden tunnin kävelylenkillä (pari kertaa istuttiin muutama minuutti lepäämässä) ja sitten vielä illalla käveltiin miehen kanssa reilu puoli tuntia.
Mitä lähemmäs LA tulee, sitä vähemmän sitä odottaa Saa nähdä, muutunko kärsimättömäksi, jos menee yli lasketun, mutta tällä hetkellä ei ole vielä mitään kiirettä poikimaan.

Nyt harjoittelemaan kantoliinan sitomista pehmolelun kanssa, posti toi tänään pehmeän paketin!

 

Meillä on kans leikitty sitomisleikkejä kantoliinan kanssa. Viimeksi liinaan pääsi pehmoseepra. Saatiin hauskoja kuvia.

 

Minunkin puolesta lynn_elle kiitokset pitkästä synnytyskertomuksesta.

Pretty in Pink: Mä myös valmistelin miestä synnytystä varten (jos nyt sinne päästään, sisu tässä kyllä kasvaa). Sanoin, etten halua kuulla mitään "hyvin se menee"- kommentteja (en kestä sellaista, koska eihän se voi tietää!) - jos ei ole mitään järkevää sanottavaa niin sit kannattaa olla hiljaa. Mies kysyi että saako vitsailla - kyllä saa!

Eilen löysin HUS:n sivulta tiedon, että synnytystapa-arvio tehdään viikolla 38, mikäli syynä on lantion koko. Tällä verukkeella vielä pommitin sairaalaa (nyt arvio on varattu viikon 40 loppuun), ja sain heidät lupaamaan, että asiaa kysytään vielä lääkäriltä. Tänään pitäisi tulla soitto sieltä, katsotaan nyt kuuluuko mitään. Kuulemma se, että itse suhtaudun myönteisesti alatiesynnytykseen on syynä, että arvio tehdään niin myöhään. No joo, mutta ehkä juuri siksi asia huolestuttaakin niin paljon!!

Alessia 36+3

 

Juulialle tsemppiä ajankulumisen kanssa! Vauvahan voi tulla vaikka huomenna -nyt ehdit vielä nauttia auringosta ! Tällainen positiivinen yritys piristää.....

Mitä mieltä kokeneemmat tai parempaa tietoa omaavat ovat seuraavasta? Meillä olisi lauantaina juhlat noin 4 tunnin päässä meiltä ja tarkoitus olisi ajaa takaisin vielä samana päivänä. Soitin tänään vielä neuvolaan ja sieltä varoiteltiin, että Nuki voi tulla koska vain, koska enää ei ole kohdunkaulaa jäljellä ja joku ulkoinen kohdunsuu on auki. Neuvolasta varoiteltiin myös sitä, että toi auton tärinä saattaa nyt hyvinkin käynnistää synnytyksen ja samalla sanoi, että tuskin muutenkaan menee laskettuunaikaan asti... en sitten tiedä pitäisikö mun vetäytyä pelistä ja jäädä suosiolla juhlista pois. Täytyy nyt vielä miettiä. Nuori lääkäri kyllä oli sitä mieltä maanantaina, että täytyy vain kuunnella itseänsä ja hyvin voi mennä, jos olo on hyvä. Tällaisia täällä pähkäillään.

38+4

 

Eipä ole täälläkään vielä synnyttävä olo ollenkaan, tosin pirteydestä ei mua voi myöskään syyttää, aina vaan nukuttaa.

Tänään oli taas aamusta lääkäri äippäpolilla ja mitään syytä noille kohoinneille maksa-arvoille ei löytynyt muissa labroissa ja ylävatsaultrassa. Perjantaina maksa-arvot olivat kuitenkin korkeammat kuin aiemmin, eilen olivat siitä sitten hieman laskeneet. Sappihapot ovat yhä normaalit, joten ei voida varsinaiseksi raskaushepatoosiksikaan diagnosisoida. Ensi maanantaina taas polille sydänkäyrään, keskiviikkona labraan ja taas torstaina polille lääkäriin ja käyrään. Aikamoista ravaamista siis ja kontrollia riittää, joten sovittiin terkan kanssa, ettei mulla ole neuvolaa tällä eikä ensi viikolla ollenkaan.

Nyt täytyy vain toivoa, että arvot pysyy ok ja tyttö tulee tähän maailmaan mielummin ennen laskettua aikaa. Jos menee laskettuun aikaan niin sitten mietitään tosiaan tuota käynnistystä ja sitä en todellakaan haluaisi. Mies oli mukana kerrankin (yleensä työ esteenä) ja oli ihan ihmeissään sydänkäyrää otettaessa, kun syke oli niin hurja, todettiin sitten kätilön kanssa tuo korkea syke asiaankuuluvaksi vauvoilla. Mutta onhan se hurjan kuuloista kun syke menee parhaimmillaan yli 180 kun vauva oikein kunnolla potkiskelee masussa

Painoarvio oli tällä hetkellä 3450 g, joten jos menee laskettuun aikaan, niin n. nelikiloinen tyttö sieltä olisi tulossa, vähän keskikäyrän yläpuolella, muttei vielä mikään jättiläinen kuitenkaan. Kohdunsuu oli kiinteä, joten tuskin mitään on odotettavissa ihan heti, eikä tässä tietty kiirehtiä pidä, vauva tulee kun tulee. Oma olo tosin on välillä aika tuskainen, sen verran tuo vauvan liikehtiminen sattuu ja muutenkin tuo painaa alapäätä aika muikeasti. Ja olisihan se kiva päästä kaikista muistakin vaivoista eroon, mutta kaikki aikanaan..

Aurinkoa mammoille ja vauvoille!

Irina ja Mirjami 37+2

 

Mulla olis kanssa meno lauantaina, silloin 40 tasan. Tarttis mennä junalla ees-taas Helsinkiin yhden päivän aikana. Haluaisin mennä, mutta mies ei millään suostu. On ylivarovainen. Luulis että sen itse aamulla tuntee nahoissaan jaksaako lähteä. Ja ensisynnyttäjillä se lapsi ei kai ihan tunnissa synny. Ja sairaaloita on kaikkialla.

Mutta mä oon ehkä vähän kahjo että sillä lailla

 

Minä varmaan lähtisin synnytyksen riskistä huolimatta reissuun, jos olisi oikein houkuttelevat juhlat tiedossa. Onhan niitä sairaaloita tosiaan matkan varrella ja esimerkiksi lappilaisille satojen kilometrien synnytysmatkat on raakaa arkea. Tietysti isän on sitten huonompi käydä katsomassa vauvaa, jos se sattuu putkahtamaan jonnekin 200km päähän kotoa. Tosin selkäni ei kyllä anna periksi enää yli tunnin mittaista istumista, joten sikäli en lähtisi pitkille automatkoille.

Olipa hyötyä tästä mun selostuksesta Ehkä lakkaan dataamasta ja lähden hankkimaan jotain syötävää itselleni.

 

Angsterille; miettisin kyllä kahdesti juhliin lähtöä. tuo sun kohdun tilanteesi tarkoittaa sitä että kun sulla alkaa kunnon supistelut niin paikat alkaa avautua oitis. Yleensä kun ensin odotellaan että kohdunkaulankanava häviää niin sulla se on jo kirjoituksen perusteella hävinnyt. Itse tietty teet ratkaisun, mutta mä kuitenkin pelaisin varmanpäälle. Ja nyt kun sanon näin niin mitään ei välttämättä kuitenkaan tapahtuisi ja missaisit vaan hyvät pirskeet... Eipä tainnut apua olla =(

Mutta huomiseen...

 

Angsterille; miettisin kyllä kahdesti juhliin lähtöä. tuo sun kohdun tilanteesi tarkoittaa sitä että kun sulla alkaa kunnon supistelut niin paikat alkaa avautua oitis. Yleensä kun ensin odotellaan että kohdunkaulankanava häviää niin sulla se on jo kirjoituksen perusteella hävinnyt. Itse tietty teet ratkaisun, mutta mä kuitenkin pelaisin varmanpäälle. Ja nyt kun sanon näin niin mitään ei välttämättä kuitenkaan tapahtuisi ja missaisit vaan hyvät pirskeet... Eipä tainnut apua olla =(

Mutta huomiseen...

 

Mie lähtisin niihin juhliin (ihan vaan kohtaloa uhmatakseni) harmittais vaan tosiaan jos jäis hyvät kemut väliin. Lähtisin siis vieläki vaikka on laskettu aikaki jo menny.. Omien tuntemusten mukaan

Mie oon vissiin jo niin kypsä etten voi ees nukkua!!!!! Ärsyttää kaikki jo niin sikana! Ei mulla ole mitään vaivoja tai semmosta, mutta ko tuntuu että kaikki poksahtelee vierestä vaikka ois viikkojaki vielä laskettuun! EPISTÄ! Joo, on lapsellista...tiedetään, mutta minkäs ittelleen mahtaa. Olen jo ihan sika kateellinen ja kärsimätön! Jos olisin ainut raskaana olia niin no broblemos, mutta mutta...

Laitoin jo yhen tulen katkusen viestin ko kyllästyin kyselyihin.. ei taija se kysellä enää mitään (ehkä ikinä). Voi että ärsyttää jo itteäki ko on näin lapsellinen! Kohtahan tuo pikkunen syntyy keinolla tai toisella jok.tap. Ei vaan oo mitään merkkejä siitä että tietääkö tämä tapaus ees reittiä ulos!! En taho käynnistykseen saati sitte sectioon

Ja vali vali vali vali..... ehkä piristyn päivän myötä Niin että JUULIA:Tiedän tunteen ja jaksamisia sulle!!! Vissiin se meidänki vuoro joskus koittaa

 

Marthalle ja Juulialle tsemppiä päivien kanssa! Jospa teidän synnytykset käynnistyisivät tänään. Ihmisten kyselyt tietenkin ärsyttävät, mutta hyväähän he tarkoittavat ja haluavat vain osoittaa, että ovat kiinnostuneita synnytyksestä ja teidän voinnista.

Mä varmaankin skippaan sen lauantain matkan. Ei muuten, mutta ajomatkan varrella on oikeastaan vain kaksi synnytyssairaalaa, joten jos jotain tapahtuisi keskellä ei mitään (mitä suuri osa matkasta on), niin joutuisimme tilaamaan ambulanssin. Neljä tuntia auton tärinässä yhteenmittaan epäilyttää mua. Jos matka olisi edes 2h yhteen suuntaan, niin lähtisin heti, eikä asiaa tarvisi edes miettiä, mutta tosiaan noin pitkä matka epäilyttää. No, katsotaan nyt. Onhan tässä tämä päivä ja huomisaamu aikaa miettiä. Niin ja pisteenä i:n päälle mulla on eilisestä asti supistellut säännöllisesti 10-5 minuutin välein, mutta ne on siis oleet kivuttomia.

Onpa tänään luvattu helteistä päivää, huh!

 

Huomenia,

Ihanaa Martha että säkin tulit kirjoittelemaan, mulla aivan samanlaisia ajatuksia kun sulla, kyselyt ottaa päähän ja tuntuu että kauanko tässä vielä kärvistellään. Ei silleen että väkisin haluaisi vauvan jo syliin, mutta kuitenkin odottaa että näkee millainen asukki sieltä tulee meitä viihdyttämään. Tavallaan tulee kanssa eteen pelkotiloja; nyt kun vauva jo kehittynyt kunnolla niin jos tuntuu että liikkeet vähentyneet tai erilaisia niin alkaa pieni kauhu nousta pintaan, jos siellä onkin joku hätä ja äiti ei ymmärrä oireita ym. Jotenkin niin vaikeaa selittää mutta kuitenkin.

Jaahans meinaakos Angsterikin nyt kiilata mun ja Marthan edelle, mur! No ei kai, tuntuu vaan tosiaan siltä että kaikki muut saa vauva ennen laskettua aikaa ja itse vaan porskuttaa päivä kerrallaan eteenpäin. Sanon että kyllä mä täällä samalla hymyilen kun kirjoittelen näitä juttuja...

Eilen pidin sitten sylissä sellasta kuukauden ikäistä vauvaa, mikä myös tuli kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Kyllä äidilliset vaistot heräs kun hän siinä sylissä makoili kiltisti ja tarkkaili mun kasvoja ja seiniä ja vaikka mitä. Siis tuli oikein ´menneisyydestä mieleen että mitä se on kun saa sen oman syliin. Esikoisenkin vauvakuvia on nyt tullut katsottua ja oi niitä muistoja...

En muuten ookaan kertonut että meillä nyt esikoinen sopivasti flunssassa, hirveä yskä, nuhaakin on ja eilen nousi vielä kuumetta. Ajankohta ei vois olla parempi sairastelulle mutta kukas sitä enempää pohtisi...

Hauskaa alkavaa viikonloppua kaikille...

Juulia ja vaavi 40+kaksi

 

Marthalle ja Julialle minultakin kovasti tsemppiä. Niinpä vain minäkin lähdin sairaalaan ilman ennakko varoituksia jas it se olikin menoa eikä kauaa kestänyt.

No hö nyt alkaa itkua kuulumaan,täytyy mennä

 

Heipparallaa, tänään taas neuvola ja painoa tullut peräti 600 gr viikossa. Ilmeisesti ei saisi syödä yhtään jäätelö tms. Ja olen kuitenkin ollut liikkeellä joka päivä. Noooh, kyllä se paino laskee sitten parin viikon sisään oikein kunnolla. Nyt tosin neuvolantäti veikkaili jo yli nelikiloista vauvaa.

Viime yönä oli ekat kunnon supistukset, menkkamaisen kivun saattelemana. Eivät toki mitään synnytyssuppareita, mutta antaa toiveita, että tämä raskaus ei menisi yli 42 viikon...

Mukavaa viikonloppua kaikille, nyt lähdetään esikoisen kanssa mummolaan rentoutumaan. Lilybelle ja vaavi 39+4

 

En miekään onneks ihan koko aikaa oo nuin vihanen Eikä muiden kyselyt oikeastaan oo haitannu, paitsi sen jolle laitoin että voi minun puolesta nielasta sen kapulansa!! *Khih Välillä on semmonen olo, että: ah ihanaa ko on raskaana ja nautinpa nyt ko kohta tämä on ohi... Sitte yht´äkkiä tulee taas epätoivo, että : ei tämä synny ikinä ko ei ole merkin merkkiä MISSÄÄN! Ja nuista pelkotiloista: Mulla tuntuu että on pakko kohta lähteä äp:lle ultraan - toimiiko istukka, onko lapsivettä tarpeeks ja onko koko ipana yleesäkkään enää paikalla!! ???

Mie olen alkanu ihan surutta nauttia jätskistä, vaikka paino nouseeki Nyt on tullu se 12kg , mutta ei kai tuo vauva kerkeä enää kauheasti kasvaa vaikka vedänki kaksin käsin ?!?!!

Lähen tänään IKEAan tuulettaan päätä Ehkä löydän jotain kivaa.. Valittelen taas ko palailen *Hih hiii

Mama ja toukka rv 40+ två

 

Hyvä, että Juulialla ja Marthalla riittää huumoriakin ! Mun on vielä helppo huudella täältä, kun omaan laskettuunaikaan on aikaa. Mua saa tulla sitten muistuttamaan asiasta....

Nyt tuli sitten ratkaisu huomisiin juhliin eli emme mene. Harmittaa todella paljon, mutta mä en halua ottaa riskiä, että synnytys käynnistyisi jossain keskellä ei mitään. Mieskin oli aamulla sitä mieltä ettei kannata ottaa riskiä. Tää oli oikeastaan pakollinen päätös. Onneksi hääpari ymmärsi upeasti! Heillä on itselläänkin lapsia, joten se varmaankin vaikutti asiaan. Olisi ollut ihana päästä juhlimaan!!

Sitten muihin juttuihin. Asennettiin tänään turvakaukalo autoon ja ostettiin Nukille amme. Ja kun kerran Nukkeli sai tavaraa, niin jouduttiinhan me itseämmekin hemmottelemaan ja ostettiin uusi telkka vanhan särisevän, palouhan alla olevan tilalle.

Täällä on olo ihan ok ja supistukset pikkaisen vähentyneet tai sitten mä vain kuvittelen.

 

Onnea synnyttäneille!

Mulla on ekaa kertaa olo että nyt on äitiyslomalla (oon kyllä ollut töistä pois kaksi viikkoa, mutta olen touhunnut ja mennyt eestaas niin paljon), nyt on ihan oikeasti pakko levätä. Nää helteet tekee mun olon ihan erilaiseksi kun aiemmin, en jaksa yhtään mitään.. Neuvolassa oli eilen kaikki ok, paitsi verenpaineet tosi alhaalla ja täti sanoi vain että juo juo juo. Kohdunkaulaa se 2 cm jäljellä, vauva laskeutunut. Huomasin muutama päivä sitten kun maha oli yön aikana pienentynyt ja painetta tuolla alhaalla on enemmän.

Nyt illalla koitan mennä terassille yhdelle siiderille miehen kanssa..vaikka ihmiset tuolla paheksuen tuijottaakin kun niin tekee. Ja jos jaksan niin viikonloppuna on kiinnostavia puistokonsertteja ja festareita, mihin haluaisin vielä mennä. Ihan hyvä päätös angsterilta olla menemättä enää kauhean kauas, kun mulle lääkäri sanoi että vauva on nyt valmis ja voi syntyä tästä eteenpäin milloin vaan, tuli vähän jännä olo että aijaa..se on tosiaan loppumassa tämä kantoaika, eikä jatkukaan johonkin hamaan tulevaisuuteen. En uskalla itse enää lähteä mihinkään kauas.

Eliisa rv 36+5

 

juulia78: No, musta on "hauska" kuulla etten ole ainoa, joka stressaa onko vauvalla kaikki kunnossa. Vaikka tiedän että liikkeitä voi laskea ja siitä päätellä jotain, niin SILTI sitä miettii, että tuleeko niitä tarpeeksi ja pitäiskö sen potkia kovempaa...

Sain tänään Kätilöopistolta kirjeen, että synnytystapa-arviota on aikaistettu - nyt se on ruhtinaalliset 13 päivää ennen laskettua aikaa. Edelleen olisin toivonut pääseväni aikaisemmin, mutta minkäs teet. Sentään nyt on paremmat mahdollisuudet, että pääsen tonne ennen kuin lapsi syntyy

Vähän olen miettinyt, että pitäiskö lopettaa bodypumpissa käyminen vaikka 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Vaikka se edelleen sujuu hyvin, niin pikkasen epäilyttää, että kaivaako tässä verta nenästään. Ei olis hauskaa jos vaikka lapsivedet menis kesken jumppatunnin!!

Rv 36+4

 

Täällä taas Sama aika sama paikka.. Miks en saa nukuttua!! Päätä särkee ko on väsy!
IKEA piristi ja eilen oli muutenki hyvä päivä, pitäs vaan tällekki päivää keksiä jotitain kivaa puuhaa, ettei epätoivo iske.

ALESSIA: Älä ihmeessä lopeta jos nautit pumpista ja pystyt käymään tunneilla! Ei se vaavi sieltä putoa itsekseen (nimimerkillä kokemusta omaaava). Itse olen lappanut soraa, raivannut metsää, pilkkonut puita ja käynyt juoksu lenkillä, kaiken päivittäisen lisäksi... hulluksihan tuota olisi tullut jos olisin jäänyt tuleen makaamaan. Niin ja saattaa tulla aika, jolloin toivoo niitten vesien menoa, esim. bodypumpissa *khi hi hii.. Mutta siis jos tuntuu pahalta eikä huvita, niin ehdottomasti lopetat pumppaamisen.

Mietin että varaisinko itse ajan aivan vaan tarkistukseen äitipolille. Saisi rauhassa porskuttaa "yliaikaa"eikä tarvisi miettiä onko kaikki OK.

Miten menee JUULIA? Lupaan että saat mennä ennen minua nyytin hakuun (ei kyllä taida olla minun luvattavissa). Mulla on niin ihanan viihtyisä maha, ettei tämä halua syntyä koskaan - minkäs teet 11pvä mie aijon nielasta häätöilmotuksen (viim. 13pvä käynnistys) Onhan se reilua varottaa vähän etukäteen

ELIISA: Nuohan mulkkaa vaikka joisit terassilla vaan maitoa. Juominenhan on nääs kiellettyä raskaus aikana.. KOKONAAN.. Harmi ko täällä ei oo nyt mitään kivaa tapahtumaa. Ei aivan pikkusen vauvan kans huvita lähteä sitte. Tai no mistäs sitä tietää.Aika näytää.

Mama ja toukka rv 40ja kolme päälle

 

Huomenta tuleville ja jo synnyttäneille kesä-äideille!!

Toivotaan nyt tosiaan, että teidän, joiden LA on jo mennyt mennyt, synnytys käynnistyisi itsestään pian. Mä huomasin, että myös auringossa makaaminen vaikuttaa supistusten määrään, mutta tuskinpa siitäkään mitään sen konkreettisempaa apua on. Mä olen nyt edelleen ottanut rauhallisesti, kun toivon, että vauva pysyisi mahassa vielä ensi viikon alun. Supistukset on vähän liventyneet toissa päivästä.

Alessia, hyvä, kun sait edes hieman aikaistettua arviota! Muutamatkin päivät, saati melkein pari viikkoa voi vaikuttaa ratkaisevasti. Mä olen itse sen verran varovainen, että jos et oikeasti halua ottaa minkäänlaista riskiä, että vauvasi syntyisi ennen arviota, niin kyllä mä henk.koht. ottaisin rauhallisemmin. Vaikka liikunnasta ei aikaisemmin olisi ollut mitään "vaivaa", niin eihän sitä tälleen loppuvaiheessa tiedä, vaikka se jonkin ärsykkeen lähettäisikin. Nää on jälleen niitä maku ja luonne-asioita. Täytyy tehdä niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Mä olen valinnut tän rauhoittuneen linjan, kun en halua, että vauva syntyy ihan vielä.

Onkohan kukaan synnyttänyt viime yönä?

Rv 38+6

 

Huomenta täältäkin!

Tänään tuli yksi etappi täyteen, eli Piste on nyt täysiaikainen kun 38. viikko pyörähti käyntiin. Ei tullut keskosvauvaa meille, vaikka silloin puolivälissä vanhempiaan pelottelikin. Tällä hetkellä Piste vaikuttaa viihtyvän hyvin kämpässään, mitä nyt parhaillaankin yrittää kantapäillä remontoida äitiä isommaksi Täällä ei siis todellakaan tarvitse huolehtia liikelaskennasta!

Mulla on ehkä ollut supistuksia nyt parina päivänä. Vaikea sanoa, että johtuuko selkä- ja vatsakipukohtaukset supistuksista vai siitä, että olen riehunut pakkaamisen kanssa ja kroppa käskee pistämään vaihdetta pienemmälle. Maha on koko ajan niin pinkeä, että sen kovettumista ei ihan äkkiä huomaa.

Viikon päästä pitäisi olla jo uudessa kodissa, nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että en poksahda ennen sitä

Nuohan mulkkaa vaikka joisit terassilla vaan maitoa. Juominenhan on nääs kiellettyä raskaus aikana.. KOKONAAN..

... eikä pelkästään juominen, vaan myös näyttäytyminen baareissa, keikoilla tai muissa tapahtumissa, joissa ihmisten on tapana pitää hauskaa. Olen pari kertaa saanut todella pahoja mulkaisuja baarissa ollessani, vaikka en olisi juonut edes vettä. Mutta onhan se selkeä rappioäidin merkki, jos viihtyy ihmisten ilmoilla, kunnon nainen olisi kotona pesemässä lattioita ja leipomassa pullaa myös perjantai-lauantai- yönä

 

Huomenta täältäkin,

Kirjoitin eilen illalla taas pitkät pätkät ja niinhän ne vaan hävisi taas jonnekin helkkarin bittiavaruuteen Muuten en voinutkaan aiemmin aamusta kirjoitella, kun isäntä kaatoi edellisiltana oluttölkin näppikselle ja näppis otti ja loukkaantui niin ettei enää toiminut. No nyt on käytössä uusi ja ehompi näppis.

Eilen oli varsinaine touhupäivä, aamun vietin pyykkituvalla pesten vuodevaatteita ja pyyhkeitä, sitten iltapäivällä haettiin kummityttö meille. Käytiin kaupasta hakemassa iso kasa grillattavaa ja paineltiin rannalle grillaamaan nahkaa ja evästä. Illansuussa vielä herkuteltiin jätskillä (ne sokerit..) ja tuoreilla mansikoilla ja sitten heitettiin likka kotiinsa. Kotona oltiin vasta ysin jälkeen, sitten kävin vielä suihkussa ja olin ihmeen pirteä vaikken ollut nukkunut päikkäreitä ollenkaan, jospa tää yletön väsymys alkaisi nyt helpottamaan.

Voi että miten nopeasti se aika menee, kummilikka oli just ihan pieni ja nyt hän on jo 16-vuotias lukiolainen. Sanoinkin isännälle, että vauva- ja taaperoiästä pitää osata myös nauttia, eikä hoputtaa aikaa eteenpäin, aika menee kuitenkin aivan liian pian eteenpäin ja kohta nekin ajat on muisto vain. Niin ja itse on entistä harmaampi, mutta toivottavasti edes vähän viisaampi

Aamu on tullut taas lonnittua, nyt pitäisi kiireesti kipaista suihkuun ja sitten ajateltiin lähteä käymään parilla itse-palvelu kirppiksellä, varsinaisille kirppiksille ei oikein enää kannata mennä, kun prhaat kamat on jo myyty pois.

Ihanan aurinkoista päivää kaikille ja tsemppiä Juulialle ja Marthalle, odottavan aika on pitkä, mutta odotuksen tulos palkitsee!

Irina ja Mirjami 37+4

 

Mulla on niin paha olla - tuon tytön vuoksi.
Toinen on ollut eilisestä saakka aivan allapäin vauvan vuoksi.
Illalla itki ihan sydäntä raastavasti kun isi lopetti leikit ja otti vauvan syliin.
Sitten myöhemmin itki mulle kun syötin vauvaa ja en voinut ottaa tyttöä syliin =(
Ilta meni sitten itkeskellessä ja tyhjällä mahalla meni nukkumaan kun ei suostunut
edes syömään.

Aamusta ei ole halunnut edes mun syliin. On nyt loukkaantunut.
Katselee vain kulmien alta niin sydäntä särkevästi, kateellisena ja murheellisena.

Mä niin haluaisin vain ottaa toisen syliin ja rutistaa ja halia mutta se mitä
sieltä kuulee niin on vain sana -EI, ja se jos mikä tekee äidin niin surulliseksi...

Lähtivät juuri miehen kanssa kaksin kauppaan ja mitä mä teen? No itken täällä.
Onhan tämä ohimenevää? Kauan tämä vaihe voi kestää?

 

Piti tulla vielä kommentoimaan tuota terassilla käyntiä (joka siis on mun mielestä ihan OK), mutta jätän kommenttini nyt väliin Lynnen surullisen viestin vuoksi.

Voi Lynne, kun osaisikin auttaa. Tuli itsellekin ihan suru puseroon. Kyllähän tuo mustasukkaisuus varmasti ohi menee, kun tyttökin saa tarpeeksi huomiota, mutta silti tilanne on tosi kamala niin kauan kuin jatkuu. Miten sitä pystysikään pienelle selittämään, että oltuaan kaiken keskipiste, niin ykskaks huomio onkin enemmän vauvassa. Olen huono neuvomaan, kun ei ole kokemusta, mutta enpä muuta osaa sanoa kuin että yrittäkää jakaa sitä huomiota, niin että kun äiti on vauvan kanssa, niin isi olisi sitten tytön kanssa. Ja tutuille ja sukulaisillekin voisi huomauttaa etteivät hössöttäisi vain vauvan kanssa vaan huomioisivat yhtä lailla esikoisenkin. Juu, huonoja neuvoja, eikä välttämättä niin toimivia, mutta parempaan en pysty Ihan mahdottoman isot halit kuitenkin sulle, toivottavasti tilanne helpottaa pian!