Kesäkuun 2008 odottajat

Kolkyt ja risalle: Täällä kanssa toista odotellaan ja aika pitkälti samoilla fiiliksillä sun kanssa oon ollut. Ei olo niin innostunut kun ensimmäisestä, vaikkakin vauvaa todella paljon odottaakin. Siis tullut ajoittain sellaisia oloja että oonko ollut todellakin sitä mieltä että toinen lapsi on hyvä juttu, mut oon laittanut ne kyl hormonien piikkiin. Luulen että se kun tietää mikä odottaa syntymän jälkeen ni se tavallaan jännitää ja pelottaa ja saa tollaset ajatukset valloillee. Onhan kuitenkin kaksi eri asiaa olla yhden kuin kahden äiti. Mutta hyvin tässä selvitään, aina vaan ei se äitikään jaksa eikä mun mielestä tarvitsekaan. Toivottavasti ymmärrät mitä yritän sanoa...

Täällä vointi ennallaan, eilen olin hirveän touhukas; kitkin kukkapuskia, maalailin aitoja ja tein pihatöitä ja nyt paikat on ollut kipeenä, supisteluja ei kuitenkaan.

PIP:lle ja Lynnelle onnea matkaan, huominen ja maanantai on jo todella nopeesti. Toivottavasti kaikki etenee hyvin ja ennen perjantaita kuultaisiin täälläkin ensimmäiset synnyts-uutiset...

Juulia + vaavi 38+3

 

Täällä alkaa olla tosi kyseessä. Ei vain oikein tajua sitä...

Mutta toivotaan nyt kuitenkin että kun tullaan kotiin, niin tullaan nyytin kanssa.

Kipeitä supistuksia ja lyhyttä kohdunkaulaa vaan kaikille tasapuolisesti!

PIP 38+1

 

Huomenta! Ihanaa tämä ketju saa tänään ensimmäisen vauvelinsa!! Onnea jo etukäteen Pretty in Pink! Tulethan sitten heti infoamaan tilanteesi, kun vaan kynnelle kykenet! Olet mielessä!! Onnea ja tsemppiä -voimia!

Mulla oli illalla vähän tukalat oltavat ja alavatsaa pisteli kivuliaasti. Meinasi itku tulla ja miehellekin "valitin", etten mä vielä halua synnyttää. Nukkumaan mennessä oireet sitten helpotti. Nyt kaikki on taas jo ihan normaalisti. Vuotoa tosin on aika runsaasti. Täytyy nyt toivoa, että kesäkuulle menisi (ihan miehen isyysloman takia -on se sitten kuinka turhamaista ajattelua tahansa).

Mukavaa sunnuntaita! Paistatellaan mahoinemme auringossa!

Täällä alkoi rv 37+0!!

 

PIP:lle tsemppiä koitokseen!!!!!

Angsteri: siis onko sulla mitä vuotoa?????

Aurinkoista sunnuntaita täältäkin

Katzu ja Nöpö 37+2

 

Angsteri. Taas olen täällä kurkkimassa ja oli pakko tarttua tuohon VUOTO juttuun, vaikka Katzu ehtikin jo... Siis mitä vuotoa? Kai vauva liikkuu normaalisti???
Näillä teidän viikoilla tosiaan kannattaa seurailla vauvan liikkumista... Jos huolettaa, kannattaa käydä näytillä.

 

Nyt pelästytin teidät turhaan! Anteeksi! Siis ihan vain lisääntynyttä valkovuotoa näin suoraan sanottuna. Luin tuolta toisesta ketjusta ja jostain muualtakin, että sen lisääntyminen viittaa lähestyvään synnytykseen. Eli ei siis mitään verta tai muutakaan hälyttävää! Mä olen niin hysteerikko, että jos olisi tullut yhtään värillistä vuotoa, niin mä olisin mennyt jo yöllä polille. Uskon siis, että kaikki on hyvin ja onneksi ne liikkeetkin ovat tuntuneet.

 

Heippa täältäkin kaikille,

Onpa ihana päivä taas. Käytiin eilen illalla isännän kanssa pyörälenkillä ja jäi kyllä viimeiseksi pyöräilyksi ennen synnytystä, sen verran oli tukalaa, painoi alapäätä ilkeästi ja supisteli rankasti lenkin jälkeen. Tässä siis oiva konsti synnytyksen käynnistykseen, jos ei muuten vauva tule ajoissa.

PiP:llä on nyt jännät paikat. Itseä jännittää huomisen äitiyspoli ja nuo maksa-arvot, taas viime yönä heräsin ihan hillittömään kutinakohtaukseen, joten ei tää ihan normaalia ole. Musta tuntuu kanssa, että toi valkovuodon määrä on entisestään lisääntynyt, vaikkakin sitä on tullut runsaasti koko raskauden ajan, saa nähdä. Humenna onneksi tehdään sitten sisätutkimus ja saan vähän lisätietoa siitä missä mennään. Vauva onneksi liikkuu säännöllisen vilkkaasti koko ajan, niin ei tarvitse alkaa liikkeitä laskemaan, on yksi huoli vähemmän.

Aurinkoa mammoille ja isoille mahoille

Irina ja Mirjami 35+5

 

oijoi, onkohan mikä tilanne siellä PIP:llä?

itse huomenna samaan...hui

 

Kolkyt ja risat: Meillä odotellaan myös toista lasta. Muistan miten esikoista odottaessa olin aivan malttamaton jo näillä viikoilla. Tällä kertaa lähinnä toivon ettei vauva tulisi ainakaan etuajassa. Mielessä on koko ajan asioita mitä pitäisi tehdä mutta ei jaksa huvittaa. Tällä kertaa osaan siis todella nauttia tästä "rauhasta". Asiaan saattaa kyllä vaikuttaa sekin, että esikoinen on alkanut näyttämään ensioireita uhmasta. Ei suostu pukemaan eikä syömään eikä ainakaan lähtemään ulos/sisälle jne jne... Puuh.

Vähän on alkanut jännittämään se ensi viikon (kotimaan) matkustelu. Muutamalle ystävälle on tehty parin viikon sisällä hätäsektio ja nyt tietysti mietityttää, että mitenköhän tää homma meillä menee. Onneksi tuo synnyttäminen ei taida olla tarttuvaa. Olen varmuudeksi kirjannut ylös synnytyssairaalat matkan varrella ja lääkärikin tuumasi ettei ole mitään syytä olla lähtemättä.. mutta silti..

 

Lynne_lle onnea ja voimia päivään! Nyt sun pitäsi saada nyytti kainaloosi!

Täällä kaikki hyvin. Auringosta nauttien....

37+1

 

Mitähän Lynnelle ja PiP:lle kuuluu?

Tänään oli lääkäri äitiyspolilla, maksa-arvot yhä koholla, mutta sappi onneksi ei. Perjantaina taas uusiin kokeisiin ja ylävatsaultraan kättärille. Ensi viikolla seuraavat kokeet ja uusi aika lääkärille. Hyvähän se on, että kontroloivat säännöllisesti. Sisätutkimusta ei tehty, kun ei se kuulemma ole tarpeellista, vauva tulee kun tulee kohdunsuun tilanteesta huolimatta (?). Painoarvio tehtiin ja vauva olisi nyt jo 3 kg. Tosin meidän neiti ei tahtonut paikallaan pysyä ultrauksessa, kun hermostui sydänkäyrässä, joten tiedä sitten kuinka tarkka tuo on. Lääkäri vain onnitteli ironisesti vilkkaasta vauvasta, mutta totesi että hyvähän se on, ettei tarvitse alkaa liikkeitä laskemaan. Odotettavissa siis vilkkautta syntymän jälkeenkin..

Nyt mentävä hetkeksi maate, jos vauvakin rauhottuisi, tuo on ollut liikkeellä koko iltapäivän ja maha alkaa olemaan ihan hellänä potkuista.

Irina + Mirjami 35+6

 

Täällä on aika kulunut siivotessa, mies on edelleen työmatkalla ja jouduin siivoamaan yksin, argh... Erityisesti vihaan imuroimista, minkä hän yleensä hoitaa, ja nyt kaikki siihen liittyvä kumartelu ja kyykkiminen tuntui erityisen ärsyttävältä...

Nyt äitiysloman alettua olen myös ollut erityisen hermostunut siitä, että onko vauvalla kaikki hyvin ja liikkuuko se tarpeeksi. Töissä käydessä oli sellainen rytmi, että esimerkiksi ruokatunnilla huomasi aina, että lapsi on hereillä, mutta nyt tilannetta vahtii jatkuvasti ja hermoilee. Vaikka siellä se tällä hetkelläkin heiluttelee jalkoja...

Eilen olin lastenvaatekutsuilla; vähän harmitti että eka lapsi on vasta tässä vaiheessa, siellä olisi ollut kaikkea ihanaa vähän isommille. Onneksi jotain löytyi mullekin, vaikka osa tulee käyttöön sitten ehkä ensi vuoden kesällä

Toivottavasti Pip:stä ja lynn_estä saadaan pian uutisia!

 

Alessia, tuli muuten aikaisemmasta kirjoituksestasi mieleen ja mun piti sitä kommentoidakin aikaisemmin, mutta siis mäkin sain siskoltani läjän vaatteita (useampia pusseja), poikien, mutta mukana oli myös valkoisia, jotka käy molemmille. Olin myös aika tuskastunut, kun joukossa oli suoraan sanoen perskaantuneita pyjamia ja jopa sellaisia vaatteita, joissa oli vetoketju rikki. Itse en olisi niitä kenellekään antanut ja ylipäätään, jos jollekin joskus annan vaatteita, niin pyydän heitä itse valitsemaan mitä haluavat ottaa ja palauttamaan loput tai heittämään roskiin. Sä sentään sait luvan heittää huonot vaatteet pois, mutta mun sisko olettaa varmasti, että mä säilön kaikki vaatteet (lue:säästän heidän säilytystilaa) ja palautan ne myöhemmin, mutta miten hitossa mä erotan myöhemmin, mitä olen saanut häneltä ja mitä muualta. Tästä oli jo hänen kanssaan riitaakin, kun olin myynyt kirpputorilla häneltä viisi vuotta sitten OSTAMANI kengät. Mä en myöskään ole pyytänyt häneltä mitään, mutta kai isosiskot aina olettavat, että heidän huonotkin tavaransa kelpaavat pikkusiskolle. Sain häneltä myös rintapumpun, ym. mutta nyt olen ostanut omat ja palautan hänelle kaikki. Eipä tarvitse miettiä meneekö joku rikki tai huonoksi käytössä. Kyllä suku on joskus pahin. Sorry, purkaukseni aiheesta...

Hienoa Irina, että arvot olivat parantuneet -toivottavasti maksa-arvokin on perjantaina jo normaali!

Täällä kaikki edelleen ennallaan. Neuvola on perjantaina ja viimeinen sairaala ja painoarvio maanantaina. Silloin on varmaan enemmän kuulumisia kerrottavana.

Mukavaa äitiyslomapäivää kaikille!

37+2

 

Huomenta kaikille!

Angsterin teksti siskosta alkoi väkisinkin hymyilyttään, mullakin sisko ja vastaavia tilanteita sattunut eteen ja monta. Jotenkin tuntuu tosiaan että suku on pahin. Parasta mun siskossa oli se kun hän kyseli paljonko mun paino on noussut raskausaikana ja sanoin että vielä on matkaa muutama kilo lähtötilanteeseen niin arvaappa mitä hän siihen??? Kyllä se sitten imetysaikana ainakin nousee et kukaan ei raskausaikana ainakaan voi hoikistua! Mun mielestä se vaan oli jotenkin niin kornia, mä olisin tyytyväinen jos joku mun ystäväni saati sukulaiseni ei sais raskausaikana mitään suuria kiloja lisää jos niitä jo ennestään on kerääntynyt. Myös noista vaatteista on kyl hauskuutta piisannut, pusseissa oli punaista vaatetta ja kun totesin et en niitä nyt välttämättä ota kun en tiedä kumpi on tulossa niin saipa siihenkin nopsaan vastauksen että yhtä hyvin pojalla voi pitää punaista kuin tytölläkin. Tuskin hän laittaisi pojalle (jos olisi) punaisia pöksyjä missä lahkeessa komeilee minnien kuva=) No sisarista sikseen.

Viimeyö täällä meni aiemmasta poiketen, vasen käsi puutui tosi usein ja sai vaihtaa asentoa, lisäksi heräilin parin-kolmentunnin välein kun olo oli tukala. Tuli jo olo että josko se lähtö tästä lähenee. Tietysti lähtö tulee tällä viikolla ja vielä yöllä kun mieskin on yövuoroviikossa. No katsotaan. Huomenna taas viikko mennyt eteenpäin ja neuvola-aika odottaa.

Vointeja hyviä kaikille

juulia ja vaavi 38+6

 

Joko sait juulia väsättyä valituskirjettä Kelalle? Oma hirmuinen nivaskani tuotti tulosta, sain pidennettyä sitä "kuuden kuukauden" tulojentarkastelujaksoa melkein pari kuukautta. Näin ollen saan tukia lähes 400€ enemmän kuussa kuin olisin saanut ilman valitusta! Kerrankin hyvä mieli jostain Kelaan liittyvästä

Toivottavasti PiP:llä ja lynnellä on jo nyytit kainalossa. Käynnistys kun voi ikävimmillään viedä vaikka yli viikon. Voisi olla ihan pikkuisen stressaavaa maata joku viikko sairaalassa vain odottamassa, että "syntyykö se nyt? Entä nyt? Eikö vieläkään? Eikä vielä?"

 

Angsteri: Aika ärsyttävää toimintaa siskolta. Mä en kanssa ymmärrä miten jotkut kehtaa antaa virttyneitä ja jopa rikkinäisiä vaatteita toiselle. Itse sain kasan vaatteita miehen työkaverin vaimolta ja hän oli onneksi raakannut ne hyvin. Heillä on poika, joten hän oli poikavärit jättänyt pois ja laittanut lähinnä neutraaleja värejä (valkoista, turkoosia, kuviollisia) mukaan ja kaikki vaatteet on hyväkuntoisia. Sinäänsä mukava, kun en ole edes koskaan tavannut koko ihmistä, mutta mies osti heiltä käytettynä yhdistelmävaunut ja samalla oli kysytty vaatetarvetta ja tokihan ne aina kelpaa.

Juulia: Tervetuloa huonojen öiden viettäjien joukkoon. Mulla on olleet nuo yöt niin levottomia jo monta viikkoa etten millään selviäisi ilman päikkäreitä. Vielä olisi 4 viikkoa laskettuun aikaan, saas nähdä mikä zombie musta ennen sitä tulee. Herään parin-kolmen tunnin välein pissalle ja aina siinä välissä tuohon käsien puutumiseen ja särkyyn, joinain aamuina tuntuu ettei olisi nukkunut silmällistäkään yöllä, tätä se kai on sitten seuraavat kuukaudet vauvan syntymänkin jälkeen, joten parempi tottua vaan.

Argh, kävin jälleen kerran Kelan asiointisivuilla, eikä siellä vieläkään ole mitään päätöstä äitiysrahasta. Lukee vain, että hakemus on jätetty 17.3. ja äitiysavustus on postitettu 11.4. Kai se on pakko käydä siellä kelassa kysymässä, että mikä hemmetti tässä maksaa, ei vaan millään viitsisi lähteä sinne jonotteleen.

Irina + Mirjami tasan 36

 

Synnytys ei käynnistynyt eilennä...kotona ollaan. Torstaina uusi yritys.
Alkaa olemaan henkisesti ja fyysisesti rankkaa.

Jos torstaina ei käynnisty, aion pyytää pelkäämäni sektion, alkaa vauvan koko olemaan sitten jo yli neljääkiloa.

 

Lynne kyllä lähtee nyt super iso halaus. Ehkä tämä olotila on helpompi kestää, kun ei tarvi kokea turhia pettymyksiä. Vauva on jo teillä niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana.

Neuvolakuulumiset. Kaikki edelleen ok. Sf-mitta laskenut (eri mittaajakin), syke 145-155, verenpaine ok,pissa ok, hb 127, painoa +400g (olinkin ovela, syön vasta nyt ruoan ) Sen sanoi, että pää ei enää liiku.

Nyt pakko mennä, kaveri tulee kohta kylään

 

Ei voi olla totta lynne! Siis yritettiinkö synnytys käynnistää, mutta ei lähtenyt? Nyt olen ihan ulalla (ei ole kokemusta tai tietoa tuollaisesta). Niin ja mun tutulle tehtiin juuri sektio ja kaikki meni oikein hyvin. Hän pääsi kotiinkin kolmen päivän jälkeen ja käy jo kävelyllä, ym.

Juu, kyllä nuo sisarsuhteet osaa olla hankalia. Mutta mua lohduttaa nyt kyllä etten ole ainoa eli kiitos että kerroitte kokemuksistanne. Mä ehdin jo miettiä, että onko mulla itsellä jokin asennevamma tai kiitollisuuden puutetta tai jotain.

 

Voi Lynne, ISO HALI täältäkin! Yritä jaksaa ja toivotaan, että torstaina vihdoin tapahtuu jotain, ei tuo voi olla enää vauvallekaan hyväksi, kun joudut noin stressaamaan tilannetta

 

Täälläpä yks uusi kelkkaan hyppäävä mamma, en olekaan aikaisemmin tajunnut tulla tänne lueskelemaan ja nyt teidät täältä sitten löysin! Eli esikoista odottelen ja laskettu-aika olis tuolla 12.6. tienoilla, eli tällä hetkellä tilanne 37 + 5. Aika tuntuu menneen ihan hirmuista vauhtia, ja koko äitiysloma ihan tyhmästi flunssaa potiessa. Mitään (aikaisemmin suunnittelemaani) en oo viittiny alkaa rehkimään (uimassa käyntiä jne, jos vaikka sais tän räkäolon pois mahdollisimman pian). Äitiyspäivärahapäätös näkyi eilen verkkopalvelussa, se sai ihan hyvälle tuulelle (Kelan kanssa aina yhtä tappelua ja takkuamista). Ollaan muuten miehen kanssa menossa synnyttämään Haikaranpesään, eli sitä ootellessa.

Viimeiset pari päivää mua on mietityttänyt menkkamaiset kivut jotka on alkanut iltaisin. Eilenillalla mietin ihan tosissani että näinköhän tästä nyt sit alkais jo synnytys, ku jotenkin on täysin orientoitunut siihen laskettuun aikaan (tajuamatta että jaahas, saattaahan tuo vauva syntyä ennenkin sitä). Äitini kyllä "arvioi" silmämittaisesti ettei olisi vielä tarpeeksi alhaalla että vielä syntyisi. Viime viikolla oli sitten vika lääkäri ja synnytystapa-arvio, josta sitten ei lopulta ollutkaan lääkärin kanssa mitään puhetta :x Eli kai tässä (ja toivottavasti) alateitese mennään. Lääkäri tokaisi että saattaa vauva nelikiloiseksi ehtiä kasvamaan... (itse olin kanssa sen melkein 4 kiloa ja aikamosen pätkä syntyessäni, että samalla kaavalla), tosin sanoi että ei näin "kookkaista" vanhemmista kovin pientä lasta tulisikaan (mies pitkä ja minäkin). Juu tuli tosi hyvä mieli siitä Murtunut häntäluu mua mietitytti, ja siitä kysäisin, muttei kuulemma ole esteenä ku on kääntynyt sopivasti ulospäin ja pakaran puolelle, eli sen puolesta ei estettä alatiesynnäriin.

Hyppäilen täällä nyt sitte ketjuun mukaan, jännäilemään teidän kanssa ja jutustelemaan (ja kysymään neuvojakin, koska tuntuu että aina välillä tulee joku kolotus joka saa mielen ymmyrkäiseksi). Eli morjens vaan kaikille!

Niin ja tähän asti raskaus on kyllä mennyt ihan unelmasti, ei ole mitään kolotuksia ollut eikä mielihaluja. Tuntuu että kun äitiysloma alkoi ja tuli vapaata aikaa (liikaa) niin alkoi heti löytämään vaikka mitä krenoja; lonkkakipua, polvikipua, selkäkipua, sydämen tykytystä, turvotusta jaloista ja käsistä jne. Magnesiumia aloin eilen syömään levottomiin jalkoihin, ja rautaa pari viikkoa sitten matalan hemoglobiinin vuoksi. Ai niin ja vielä yksi (tyhmä?) kysymys: vieläkö kannattaa jatkaa D-vitamiinin syöntiä vaikka arska jo paisteleekin? Ooteko ite syöneet D.tä ja foolia läpi koko raskauden vai vain tietyt ajanjaksot? Tätäpä lähden ihmettelemään ensalkuun. Ja niitä menkkakipuja, äh. Iltaa odotellessa....

 

Aika oudolta kuulosti tuo siirto.. en ole vastaavasta kuullut minäkään. nyt yritä jotenkin jaksaa vielä ja toivotaan, että pian alkaisi tapahtua.

nyt en muista ketkä täällä kirjoittivat siitä, että toisen odotus on niin erilainen.. mulla ihan samoja tuntemuksia. On oikeastaan välillä todella epäoikeudenmukainen olo tätä masussa olevaa vauvaa kohtaan, kun tuntuu, että melkein suurempi murhe on esikoisen reaktiot ja erossa olo vauvasta (ei olla oltu oikeestaan pahemmin erossa ja poika on noin 1v 10kk kun vauva tulee) Mulla kans sama juttu, kuin joku kirjoitti, ettei ainakaan toivo, että vauva kovin ajoissa sieltä ponkaisisi.. kun on nimittäin noi sängyt ja vaatteet vielä laittamatta.

tuntuu, että teillä kaikilla on kovin tiheään neuvolakäyntejä. minäkin muistin , että ne käynnit pitäis lopussa tihentyä... mut nyt mulla ollut viimeksi neuvola 12.5. (rv 34+3) eli kaksi viikkoa sitten, ja seuraava käynti on lääkäri ma 2.6 (rv 37+3). Eli tuon neuvolan ja lekurin väliin tulee KOLME VIIKKOA. Mä voisin siellä käydä useamminkin, vaiks totuus on se ettei mulla ole mitään vaivoja eikä hälyttävää. Hemoglobiini on ainoa, mitä nyt voisi seurata, kun vapun aikaan aloitin rautakuurin.

eipä tässä muuta, lähdemme käymään pojan kanssa kaupungilla asioilla. Hyviä vointeja kaikille!

 

Voi että näitä isosiskoja...mä olen kanssa nyt kaikkien ihmisten varasto...olen saanut sisareni kahden lapsen (poika ja tyttö) sekä hänen kaverinsa kahden lapsen (myös poika ja tyttö) vaatteet ja kengät, joskin vaaleanpunaiset on rankattu pois sillä meillä on esikoinen poika eikä niitä ole tyrkytetty. Onneksi on sanottu, että heille ei kummallekaan lapsia enää tule ja tee vaatteilla mitä tykkäät, joten siitä ei ole ongelmaa, mutta tuo PALJOUS huhhuh....niitä on miljoona ja toista varten olen niitä säilönyt ja varastoon ei paljon muuta mahdu...siellä on nyt 10 laatikkoa lasten vaatteita. Ja nyt en tietty saisi valittaa sillä olen säästänyt pitkän pennin vaatteissa, mutta alussa ärsytti kun halusin ottaa äippäpakkauksen ja sisko piti mua ihan tyhmänä ja kiittämättömänä kun olin niin paljon häneltä saanut, mutta pidin pääni ja otin sen sillä mun mielestä on mukavaa kun on lapsille "tietyt merkit" muistona milloin syntyivät esim. vauvamakuupussi, jonka voi sitten tosiaan vaikka säästää. Oma peittonikin on 70-luvulta tallessa ja jotenkin tosi ihana kun se on maalla omalla lapsella käytössä nyt. Ja lisäksi on mukava itsekin ostella jotain ja aina kun jotain ostin niin sisko oli alussa sitä mieltä, että sä olet ihan hullu kun ostelet...no nyt viime aikoina on alkanut olla pakko ostaa tiettyjä juttuja kun tuosta 2-3 vuotiaiden poikien kulutuksesta ei paljon housuja enää jäljelle jää. Olen kyllä ajatellut, että sitten jos ja kun nämä vaatteet myyn, niin voisin viedä siskon ja hänen kaverinsa syömään sitten niillä rahoilla, että saavat edes jonkin kiitoksen. Tietyt jutut kyllä alussa ostin siskolta esim. autoistuin ja se ensimmäinen läjä vaatteita, mutta sen jälkeen sisko on vaan dumpannut kaikki toppapuvut ja muut meille ja ollut vaan kiitollinen kun on saanut omat kaappinsa tyhjäksi...joskin mua ärsyttää kun meillä on jo 4-5 vuotiaidenkin vaatteita odottamassa ja oma poika on vasta 2.5v...no pitäisi osata sanoa, että pidä ne nyt vielä hetki siellä omassa varastossasi. Olen kyllä yrittänyt sitten vuorostani lainata omille kavereilleni eteenpäin juttuja, jotta saisi ne omista nurkista edes hetkeksi pois. Mutta nyt niitä sitten on alkanut tippua takaisin mikä on ihan hyvä kun pikkukakkonen on kohta täällä.

Lynnelle tsemiä...kyllä sä kestät vielä ne muutamat hetket...ei sitä kenellekään toivoisi tuollaista soutamista ja huopaamista, mutta onneksi sä unohdat tän ahdistuksen sitten kun nyytti on sylissä (vaikkei se kyllä tässä vaiheessa mitään lohduta)...yritä kuitenkin kestää nyt vielä!

 

Olin tipassa eilennä 6 tuntia, kokoaika piirtyi ja tuntui supistuksia mutta vasta viimeisen tunnin ajan niitä enemmän tuntuvia, jotka eivät avanneet paikkoja ollenkaan joten eivät päässeet puhkaisemaan kalvoja koska vauva on edelleen hurjan korkealla.

Torstaina siis menen taas klo 8:00 osastolle jossa aloitellaan samaa tekniikkaa jospa sitten saataisiin suppareihin tehoa. Jos ei niin eipä tässä enää jää vaihtoehtoa kuin se sektio, kolmatta käynnistyskertaa en enää jaksa, on kuitenkin rankkaa tällainen sekä minulle että vauvalle!

 

Olin tipassa eilennä 6 tuntia, kokoaika piirtyi ja tuntui supistuksia mutta vasta viimeisen tunnin ajan niitä enemmän tuntuvia, jotka eivät avanneet paikkoja ollenkaan joten eivät päässeet puhkaisemaan kalvoja koska vauva on edelleen hurjan korkealla.

Torstaina siis menen taas klo 8:00 osastolle jossa aloitellaan samaa tekniikkaa jospa sitten saataisiin suppareihin tehoa. Jos ei niin eipä tässä enää jää vaihtoehtoa kuin se sektio, kolmatta käynnistyskertaa en enää jaksa, on kuitenkin rankkaa tällainen sekä minulle että vauvalle!

Niin ja 6h on tosiaan maksimi mitä tippaa saadaan tiputtaa!