Minä luulen, että täällä on pyörähdetty perätilasta raivotarjontaan, sillä ekaa kertaa aikoihin töytäisyt tuntuvat enimmäkseen ylävatsalla. Varmistunee viikon päästä ultrassa.
Vaikka eipä sillä, edelleenhän sitä kerkeää pyörähdellä vaikka mihin asentoihin, mutta toivotaan että alkaisi asettua oikein päin.
Modyepäilyn ja vauvan pienikasvuisuuden takia insuliiniannoksia on taas säädetty pienemmäksi, ja toivon hartaasti että se auttaisi vauvaa kasvamaan ja kirimään takaisin ylöspäin käyrillä. Tuleva ultra vähän jännittää. Ensi viikolla olisi lisäksi kätilölle pelkopoliaika.
Täällä on aika odottava fiilis. Alan olemaan jo ihan valmis saamaan vauvan syliin näin olotilojen puolesta. Alkaa nimittäin olemaan melko raskas fiilis. Liikkuminen on hankalaa, hengästyminen infernaalista ja jo pelkkä asennon vaihtaminen on työlästä. Ja 2-vuotiaan kanssa ei paljon jouda paikoillaan olemaan.
Malttamattomana siis odottelen laskettua aikaa, johon aikalailla tasan 10 viikkoa.