Heissan murut!! Täällä sitä taas ollaan, en ole teitä mihinkään hyljännyt, se ei missään nimessä ole tarkoitus! :heart: Perjantaina oli niin kiirettä kun lähdin jo iltapäivällä lentämään Tanskaan, ja palasin vasta eilen yöllä, ja mä en ollut niin sissi kuin Eina että oisin lähtenyt kännykän kautta kirjoittelemaan, ois mennyt hermo..
Kiitos kaikille lomatoivotuksista, takana ihana viikonloppu rakkaiden ystävien kanssa, oli siis tyttöjen reissu, ja oli hauskaa, ihan ilman alkoholiakin! Kahdelle ystävälle kerroin vasta reissussa että odotan, ja siitä aiheutuikin että aamupalalla pidettiin palaveria vauvan nimestä!
Gallupeista: ampullien kanssa pelaaminen on mennyt suht hyvin, ainoastaan viime syksynä kun jouduin Tallinnan reissulta palatessa laittamaan Pregnylin huoltoaseman vessassa, sain rikottua sen kuiva-ampullin lavuaariin! Siitä sitten ronskisti naputtelin lasinsirut pois ja jatkoin hommia. Hoitaja sanoi että neula on sen verran ohut että ei sieltä mitään siruja voi itseensä pistää, huh.. Joten Snoww, kohtalotoveri täällä! :wave:
Terveelliset elämäntavat on olleet vähän kyllä hukassa, tosin tässä viimeisessä hoidossa aloitin karkkilakon ja se jopa kesti 8 viikkoa. Nyt olen repsahtanut ja pakko ottaa itseään tällä viikolla niskasta kiinni. :ashamed: Muuten en ole liikkunut juurikaan, syönyt epäterveellisesti jonkun verran, ja silti onnistui. Alkoholia en ole käyttänyt oikeastaan ollenkaan moneen kuukauteen, mulla kun tulee siitä niin paha migreeni että on jo vuosia ollut todella vähäistä käyttö. Vitamiineja söin kyllä joka päivä.
Omat kuulumiset: viime viikolla oli siis eka neuvola, ja se meni ihan hyvin. Ainoastaan verenpaine oli vähän koholla, sitä pitää nyt tarkkailla silloin tällöin. Hoitaja ei yhtään syyllistänyt painosta, vaan juteltiin ihan asiallisesti ja vaikutti ymmärtäväiseltä. Painoindeksin perusteella tosin joudun jo nyt alkuvaiheessa sokerirasitustestiin, joten pitää se varailla tässä pian. NT-ultraan pitäisi myös varata aika, se taitaa olla jo ensi viikolla, HUI! :O
Nyt sitten vihdoinkin tärkeimpään, eli teihin!
Barba, aivan loistavaa!! Hitto miksi mä en keksinyt tota silloin?? Olisi ollut kiva nähdä se viiva tosiaan aikasemmin. Tosin mun tapauksessa mä oisin sitten varmaan testannut joka päivä että ois nähnyt häipyykö se ja palaako takas! Hurjat tsempit huomiseen punktioon, toivottavasti menee helposti ja saatte hyvän saaliin!
Lili, täällä on myös kaikki peukut pystyssä että teillä nyt laatu korvaa määrän, ja saatte huippusoluja joista tulee se yksi vauvanalku vähintään!! Niin ja tuosta Puregonin pistämisestä, mä oon aina pistänyt vähintään 12 päivää, jossakin muistaakseni jopa 14 pv.
Marlaa, tsemppiä vielä viimeisten päivien piinistelyyn! Vielä on varmasti toivoa, älä luovuta!!
Iinamiina, suuret halaukset sinulle! Lapsellesi olet maailman paras äiti, ja hän rakastaa sinua joka päivä! Noista lääkkeistä, me keskusteltiin hoitajan kanssa (toki vain migreenilääkkeistä), mutta hän sanoi että kysytään lääkäriltä josko voisin jotain tarpeen tullen ottaa, se kun on kuitenkin parempi lapsellekin että äiti voi hyvin. Toki en tiedä mitä riskejä noissa masennuslääkkeissä on, joten ethän pahastu.
Ellille, ihanaa että olet edelleen mukana, emme halua sinua mihinkään menettää! Oireista, koitan muistella: pp2 tuntui hetkellinen viilto, muuten ei mitään. Saattoi olla että ei ollut mitään. pp3 alkoi flunssa, ja mulla oli joka ilta lämpöä pp3 - pp6 suurin piirtein. Toki saattoi olla flunssaakin, mutta kun oli aina se 37 astetta noin. Menkkakivut alkoi joskus pp8 - pp9, ja pp10 tuli pieni punainen viiru paperiin ja Lugeja laittaessa hiukan ruskeaa sormen mukana. (Saattoi olla toinen alkio tai sitten vaan kiinnittymisvuoto). pp11 - pp12 alkoi rinnat aristaa, ja muutenkin olla sellainen vatsaturvotus + pissa alkoi hieman muuttaa väriä. pp13 illalla testasin plussan. Siinäpä taisi olla, pitkä sepustus. Ja joo, ei ne alkiot tosiaan mihinkään voi pudota.. Nyt oikein paljon tsemppiä piinailuun, ja toivotaan että Pilli ja Pulla on tiukasti kiinni!!
Eina, tsemppiä myös sinulle hoidon aloittamiseen, tunnistan tuon saman että kun hoidot eteni, niin aina vaan vähemmän teki mieli kertoa että missä mennään, jotenkin halusi pitää sen itsellään ja ajatteli että jos menee huonosti niin on vähemmän selitettävää. Mutta tiedäthän että me tuemme sinua vaikka et kertoisikaan! Lähetämme jatkuvalla syötöllä halauksia! :hug:
Tikru, hui kuinka pitkällä jo olet! Miten se aika on mennyt niin nopeaan?? Onnea ja tsemppiä viimeisiin viikkoihin!
Sera, mulla on kans sellainen tunne että omat viikot vaan junnaa, mutta toisaalta kohta tulee 1/4 täyteen! =) mä koitan hakea jotain positiivista, huomaatko.. Olo on muuten mulla sen verran hyvä että joka toinen päivä (tunti) olen sitä mieltä että ei siellä mahassa mitään kasva.. Väsymystä löytyy edelleen, ehkä pikkasen helpottaa, mutta toisaalta esim mitään kovia ponnistuksia / liikuntasuorituksia ei jaksa tehdä, kun alkaa heti jotenkin olla paineen tunnetta vatsassa ja hengästyttää. Vähänkö muuten hävetti eilen pyytää lentokoneessa stuertilta jatkopalaa turvavyöhön, kun maha turvotti niin että ei saanut muuten sitä kiinni!!
No niin, tulipa stooria... Josko sitä jaksaisi tehdä vähän töitäkin välillä, ainakin motivaatio on kohdallaan kun pomo kertoi että saan palkankorotuksen! JEE! Kaikki on plussaa äitiyspäivärahaa kohti mentäessä.
Ihanaa keväistä viikkoa teille ihanaiset! :flower::flower:
Kiitos kaikille lomatoivotuksista, takana ihana viikonloppu rakkaiden ystävien kanssa, oli siis tyttöjen reissu, ja oli hauskaa, ihan ilman alkoholiakin! Kahdelle ystävälle kerroin vasta reissussa että odotan, ja siitä aiheutuikin että aamupalalla pidettiin palaveria vauvan nimestä!
Gallupeista: ampullien kanssa pelaaminen on mennyt suht hyvin, ainoastaan viime syksynä kun jouduin Tallinnan reissulta palatessa laittamaan Pregnylin huoltoaseman vessassa, sain rikottua sen kuiva-ampullin lavuaariin! Siitä sitten ronskisti naputtelin lasinsirut pois ja jatkoin hommia. Hoitaja sanoi että neula on sen verran ohut että ei sieltä mitään siruja voi itseensä pistää, huh.. Joten Snoww, kohtalotoveri täällä! :wave:
Terveelliset elämäntavat on olleet vähän kyllä hukassa, tosin tässä viimeisessä hoidossa aloitin karkkilakon ja se jopa kesti 8 viikkoa. Nyt olen repsahtanut ja pakko ottaa itseään tällä viikolla niskasta kiinni. :ashamed: Muuten en ole liikkunut juurikaan, syönyt epäterveellisesti jonkun verran, ja silti onnistui. Alkoholia en ole käyttänyt oikeastaan ollenkaan moneen kuukauteen, mulla kun tulee siitä niin paha migreeni että on jo vuosia ollut todella vähäistä käyttö. Vitamiineja söin kyllä joka päivä.
Omat kuulumiset: viime viikolla oli siis eka neuvola, ja se meni ihan hyvin. Ainoastaan verenpaine oli vähän koholla, sitä pitää nyt tarkkailla silloin tällöin. Hoitaja ei yhtään syyllistänyt painosta, vaan juteltiin ihan asiallisesti ja vaikutti ymmärtäväiseltä. Painoindeksin perusteella tosin joudun jo nyt alkuvaiheessa sokerirasitustestiin, joten pitää se varailla tässä pian. NT-ultraan pitäisi myös varata aika, se taitaa olla jo ensi viikolla, HUI! :O
Nyt sitten vihdoinkin tärkeimpään, eli teihin!
Barba, aivan loistavaa!! Hitto miksi mä en keksinyt tota silloin?? Olisi ollut kiva nähdä se viiva tosiaan aikasemmin. Tosin mun tapauksessa mä oisin sitten varmaan testannut joka päivä että ois nähnyt häipyykö se ja palaako takas!
Hurjat tsempit huomiseen punktioon, toivottavasti menee helposti ja saatte hyvän saaliin!Lili, täällä on myös kaikki peukut pystyssä että teillä nyt laatu korvaa määrän, ja saatte huippusoluja joista tulee se yksi vauvanalku vähintään!! Niin ja tuosta Puregonin pistämisestä, mä oon aina pistänyt vähintään 12 päivää, jossakin muistaakseni jopa 14 pv.
Marlaa, tsemppiä vielä viimeisten päivien piinistelyyn! Vielä on varmasti toivoa, älä luovuta!!
Iinamiina, suuret halaukset sinulle! Lapsellesi olet maailman paras äiti, ja hän rakastaa sinua joka päivä! Noista lääkkeistä, me keskusteltiin hoitajan kanssa (toki vain migreenilääkkeistä), mutta hän sanoi että kysytään lääkäriltä josko voisin jotain tarpeen tullen ottaa, se kun on kuitenkin parempi lapsellekin että äiti voi hyvin. Toki en tiedä mitä riskejä noissa masennuslääkkeissä on, joten ethän pahastu.
Ellille, ihanaa että olet edelleen mukana, emme halua sinua mihinkään menettää! Oireista, koitan muistella: pp2 tuntui hetkellinen viilto, muuten ei mitään. Saattoi olla että ei ollut mitään. pp3 alkoi flunssa, ja mulla oli joka ilta lämpöä pp3 - pp6 suurin piirtein. Toki saattoi olla flunssaakin, mutta kun oli aina se 37 astetta noin. Menkkakivut alkoi joskus pp8 - pp9, ja pp10 tuli pieni punainen viiru paperiin ja Lugeja laittaessa hiukan ruskeaa sormen mukana. (Saattoi olla toinen alkio tai sitten vaan kiinnittymisvuoto). pp11 - pp12 alkoi rinnat aristaa, ja muutenkin olla sellainen vatsaturvotus + pissa alkoi hieman muuttaa väriä. pp13 illalla testasin plussan. Siinäpä taisi olla, pitkä sepustus. Ja joo, ei ne alkiot tosiaan mihinkään voi pudota.. Nyt oikein paljon tsemppiä piinailuun, ja toivotaan että Pilli ja Pulla on tiukasti kiinni!!
Eina, tsemppiä myös sinulle hoidon aloittamiseen, tunnistan tuon saman että kun hoidot eteni, niin aina vaan vähemmän teki mieli kertoa että missä mennään, jotenkin halusi pitää sen itsellään ja ajatteli että jos menee huonosti niin on vähemmän selitettävää. Mutta tiedäthän että me tuemme sinua vaikka et kertoisikaan! Lähetämme jatkuvalla syötöllä halauksia! :hug:
Tikru, hui kuinka pitkällä jo olet! Miten se aika on mennyt niin nopeaan?? Onnea ja tsemppiä viimeisiin viikkoihin!
Sera, mulla on kans sellainen tunne että omat viikot vaan junnaa, mutta toisaalta kohta tulee 1/4 täyteen! =) mä koitan hakea jotain positiivista, huomaatko.. Olo on muuten mulla sen verran hyvä että joka toinen päivä (tunti) olen sitä mieltä että ei siellä mahassa mitään kasva.. Väsymystä löytyy edelleen, ehkä pikkasen helpottaa, mutta toisaalta esim mitään kovia ponnistuksia / liikuntasuorituksia ei jaksa tehdä, kun alkaa heti jotenkin olla paineen tunnetta vatsassa ja hengästyttää. Vähänkö muuten hävetti eilen pyytää lentokoneessa stuertilta jatkopalaa turvavyöhön, kun maha turvotti niin että ei saanut muuten sitä kiinni!!
No niin, tulipa stooria... Josko sitä jaksaisi tehdä vähän töitäkin välillä, ainakin motivaatio on kohdallaan kun pomo kertoi että saan palkankorotuksen! JEE! Kaikki on plussaa äitiyspäivärahaa kohti mentäessä.
Ihanaa keväistä viikkoa teille ihanaiset! :flower::flower: