KESÄ 2010 hoidot

[risupesä]

kielovanamo Mulle annettiin toipumisajaksi laparoskopiasta 3kk, siksi kun munasarjoja on operoitu niin niitä ei saa turvottaa sellasiks kun ne ivf:ssä menee koska voi kuulemma heikkouttaan "räjähtää". Luomusti tietty saa yrittää ja kannattaakin heti leikkauksen jälkeen

 

[Sera2010]

Barbapöllö 13: Mikä sun hoidossa sitten ekalla kertaa meni pieleen? Ja saako udella, et mikä teillä on lapsettomuuden syy? Mutta tsemppiä sulle tulevaan hoitoon, pidän peukkuja! =)

shayna: Joo, tuttu tunne, että vain se helpottais, et joku tosiaa pystyis lupaamaan, että mä sen lapsen joskus saan :'( Ja sitten kun joku, jolla lapsia jo on, yrittää lohduttaa, että "ihan varmasti säkin vielä saat lapsen", tulee sellanen kiukku, että hitostako sä sitä voit tietää Että voi välillä olla ihminen vaikee :headwall: Siis minä itse =)
Ja sitten vielä tuo IVF: n määrä, niin lasketaanko ne pas:itkin tohon kolmeen vai miten? Vähän vielä pihalla näistä asioista, kiva jos viittitte neuvoo mua =)
Ja tuossa adoptio-asiassa ollaan kanssa muuten samoilla linjoilla... mulle on tullut jostain "päähänpinttymä", et haluaisin adoptoida Kiinasta =) Mut tosiaan meillä myös vaatii ajatustenvaihtoa miehen kanssa, ja tiedän et kaikki hoidot kolutaan läpi ensin, mitä vaan on mahdollista tehdä, ennen kuin mies suostuis adoptioon... Ja vaikea ja pitkä prosessihan sekin on, mutta antaa toivoa kuitenkin...

kielovanamo: Tervetuloa! =)

Kesänjatkoja kaikille ja tsemppiä tuleviin koitoksiin =)

 

[risupesä]

Sera Pas:it kuuluu siihen samaan hoitoon, ei lasketa erikseen.

 

[Gabi77]

Oi miten aktiivista keskustelua näin kesähelteillä Näinhän se vissiin on, että elokuun lähestyessä alkaa itse kullakin jälleen tapahtua, kun klinikat aukeavat... Joka tapauksessa tervetuloa kaikki uudet!

Mä olen napsinut teroluteja nyt 10pvää. Yllättävän kivuttomasti meni, vaikka ärsytyskynnyksen huomasinkin olevan kovin matalalla. No, huomenna sitten lääkäriin tsekkaukseen, ja jos kaikki hyvin, niin tulevasta kierrosta alkaa inseminaatiohoito. Kuukautiset alkanee ke-to-pe -akselilla, ja siitä sitten kp 3:sta alkaa clomifenit. Tavallaan tosi hienoa, että jotain vihdoin tapahtuu... Tavallaan en uskalla edes ajatella koko asiaa, kun pelkään pettymystä... Ja tavallaan toivo on tosi korkeella! Huoh. Puolivuotista siskontyttöä hoidan ja viihdytän ja riemuitsen hänen kehityksestään. Muiden vauvauutiset ahdistaa. Tunteiden sekamelska on mitä sekamelskaisin!

 

[barbapörrö13]

Sera2010,mitään syytä lapsettomuuteen ei ole löytynyt,kaikki pitäs olla tosi hyvin,mut ei vaan vauvaa kuulu :'(

Eka IVF:kin meni punktioon asti hyvin,muniksia tuli paljon,hyvän kokoisia,mutta vain yksi oli kunnollinen,muut tyhjiä ja sekään yksi ei sit hedelmöittynyt,joten ei päästy edes siirtoon :attn: Se oli tosi suuri pettymys,kun kaikki kuitenkin näytti niiiiiin hyvältä lääkärinkin mielestä.Nyt siis pelottaa hurjasti,että tämän toisenkin hoidon tulos on sama.Ensin pitkät hoidot piikityksineen ja sit vaan kaikki suuret toiveet romuttuu jo punktioon,vaikka silloinhan sen jännittämisen ja piinailun vasta pitäisi alkaa...

Gabi77 toivotaan et kaikki menee suunnitelmien mukaan ja pääset inssiin ja tietysti että saisit sen parhaan mahdollisen lopputuloksen :heart:

Kielovanamo,tervetuloa!!!

 

[Gabi77]

Kiitos Barbapörrö toivotuksista! Ne tais auttaa Aamulla oli lääkäri, ja kaikki tosiaan oli hyvin! JEEEEE! Kysta oli vuotanut viime kuukautisten mukana pois, ja munasarjat näyttivät kuulemma normaaleilta. Kohdun limakalvokin näytti lääkärin mukaan erittäin hyvältä kiinnittymistä ajatellen (14,5mm). JOTEN nyt sitten vaan odotellaan kuukautisten alkua... Suuri toive olisi, että alkaisi nyt arkena, niin ei menis inseminaatio viikonlopulle!

Nyt on hyvä mieli! Toivotaan, että se jatkuu! Jotenkin se, että IVF vaihtuikin IUI:hin taisi olla mulle suurempi helpotus kuin tajusinkaan. Tämä inseminaatioprosessi on kuitenkin tuttu juttu, joten näin vuosien tauon jälkeen tuntuu jotenkin helpommalta lähteä näin "kevyemmin" liikenteeseen.

Kaikille tasavertaisesti paljon virtuaalitukea ja -voimia itse kunkin tilanteisiin!

 

[Sera2010]

Barbapörrö13: Sama juttu täällä, kaikki pitäis olla viimeisen päälle kunnossa. Tosin tota laparoskopiaa mulle ei oo tehty, et oon sit alkanu olla sitä mieltä, että röörit on tukossa, vaikka ne aukiolotutkimuksissa näyttiki olevan auki ja samaa jo rupes lääkärikin pohtimaan...

Mä jänskäilen ja ootan elokuun puoltaväliä, että päästäis sinne infoon... jos joku viittii ja jaksaa kertoa, ni ois kiva tietää, et mistä lähetään liikkeelle tossa IVF:ssä?? Ensin siis jotain lääkkeitä, ja miten kauan niitä? Ja tuo punktio tehdään milloin, ja millon sitten siirto, jos sieltä jotain kelvollisia muniksia löytyy jne.?? Ja mitä lääkkeitä sitten vielä jälkeenpäin?

Kiitos jo etukäteen =)

 

[kielovanamo]

Gabi77: loistavaa, että kaikki näyttää hyvältä ja kystakin oli vuotanut pois. Ja ennenkaikkea toivotaan nyt, että ovulaatio osuis arkipäivälle. meillä meni toukokuussa inssi ohi sen takia, kun osui viikonloppuun ja laskeskelin just et tasasella kierrolla saattaa elokuussakin osua viikonloppuun, kun pitäis tehä toka inssi.. hope not.

Hauskaa (huono sana ehkä tähän kohtaan kyllä..) seurailla teiän kaikkien hoitojen etenemisiä ja toivotaan, että tulisi plussia, niin saataisiin kaikki toivoa ja uskoa siihen, että se on omallakin kohdalla mahollista! Peukut pystyyn siis kaikille!

Tänä vuonna jotenkin poikkeuksellisen paljon odottaa kesäloman loppumista, koska on ollu aivan liian paljon aikaa olla omien ajatusten (ja pelkojen) kanssa. Toivoo vaan, että voimia sitten riittää syksyn ja talven mittaan kaikkeen mihin sitä tarvitaan.. Eiköhän, päivä kerrallaan.

Lähetään pienelle viikonloppureissulle miehen kanssa ja mietin, et pitäiskö ihan mielenrauhan takia tehä raskaustesti, kun tavallisesti en juurikaan käytä alkoholia, mut nyt reissussa olis kyllä hauska ottaa lasi viiniä jos toinenkin.. Ei siis oo yhtään mitään syytä olettaa, että ois raskaana, koska menkat oli normaalisti, eikä oo mitää oireita eikä mitään, mut sitä on vaan niin vainoharhanen, et mitä jos kuitenkin jotenkin ihmeesti oisin raskaana.. Ehkä ymmärrätte tän ajatuskuvion, joka pohjautuu puhtaaasti siihen, että toivoo niin käsittämättömän paljon..

 

[Eina]

Pääsisikö mukaan tänne pinoon teidän seuraksenne?

Minä olen 26v. ja mies on 32v. Meillä on yksi 5v. lapsi ennestään (tai tyttö on biologisesti ainoastaan minun). Häntä sain aikoinaan yrittää vähän reilun vuoden, olin juuri ottamassa yhteyttä lääkäriin kun testi näyttikin suureksi yllätykseksi plussaa! Meillä on takana yritystä hiukan reilu kaksi vuotta.

Tutkimukset aloitettiin viime kesänä. Viime marraskuussa tehtiin myös laparoskopia endon selvittämiseksi. Tähystyksessä oli selvää kireyttä kohdun takana ja suolistossa, mutta lääkäri ei päässyt tähystimella sinne katsomaan. Olisi kuulemma pitänyt avoleikkauksella tehdä että olisi sinne nähnyt. "Diagnoosiksi" saimme kuitenkin selittämättömästi lapsettomia.

Viime helmikuussa kävin inssi-suunnittelukäynnillä ja maaliskuussa oli ensimmäinen inssi. Tästä inssistä plussasin miehelle huomenlahjaksi! Mutta valitettavasti odotus meni sitten kuitenkin kesken rv 4+4 :'(

Tämän jälkeen meille tehtiin inssit vielä huhtikuussa ja toukokuussa joista ei tullut toivottua tulosta! Meillä on vielä yksi inssi jäljellä nyt syksyllä ja sen jälkeen katseet suunnataan todennäköisesti IVF:ään!

Menkkojen pitäisi alkaa 2.8. jolloin voin sitten soittaa polille ja kysellä onko heillä aikaa tehdä inssi siihen kiertoon! Pelkään mielettömästi että siellä on vielä lääkäreitä lomalla eikä me sitten päästä vielä siihen viimeiseen inssiin.

Jonkin verran lueskelin pinoanne että pääsisin hiukan kärryille siitä millainen tilanne itse kullakin on. Tsemppiä kaikille tasapuolisesti hoitoihin!

 

[tiu83]

Hei pitkästä aikaa!

Kuinka pitkä kierto teillä on on ivf:n jälkeen ensimmäisten kuukautisten jälkeen? Nyt menossa kp 33 ja odottelen kuukautisten alkavan koska tuskimpa olisi voinut sellaista ihmettä käydä että olisin raskaana. Elokuun lopulle oli suunniteltu ensimmäinen pas mutta se ei nyt toteudukkaan koska joudun uuteen leikkaukseen endometrioosin takia. Viimeksi marraskuussa tehty laparoskopia ja nyt pesäkkeet olivat kasvaneet valtavasti. Nyt joudutaan tekemään avoleikkaus ja toivottavasti saadaan kaikki pois tällä kertaa. Kauankohan tuosta avoleikkauksesta kestää parantua? Hoitaja sanoi kun soitti leikkauspäivän että tulee kuukauden sairasloma.

Tsemppiä kaikille hoitoihin ja toivotaan että tärppäisi :flower:

 

[risupesä]

tiu 1.ivf:n jälkeen seuraava venyi vain 32 päivään, tosin samassa kierrossa aloitin procrenin, niin en tiedä kumpi oli enempi syynä. 2.ivf jälkeinen jouduttiinkin sitten katkaseen primoluteilla ja vuoto alkoi vihdoin kp65/n.27.
Mulla oli toipumista laparoskopian jälkeen tosiaan se 3kk, mutta en tiedä josko pas:iin ei tarvis odotella niin kauaa (siinähän ei olekaan mitään munasarjojen repeemisvaaraa). Sillä ei liene merkitystä onko tehty avo vai tähystys, en kyllä varmaks tiedä.

 

[shayna]

Heippa kaikille ja tervetuloa uusille :flower:
kielovanamo mulla on monesti sama fiilis. Että on liikaa aikaa ajatella. Mutta toisaalta minkä tahansa tekeminen tuntuu vaan tyhjyyden täyttämiseltä jollain turhalla. Milloinkaan ei ole hyvä :| Toivottavasti teillä toinen IUI onnistuu! Mekin miehen kanssa mietittiin elokuulle pientä reissua, esim kylpylään tai golffaamaan tai jotain. Voisi tehdä päälle ihan hyvää, meillä kun eka ICSI alkaa silloin elokuussa. Ymmärrän paremmin kuin hyvin sun ajatukset tuosta raskaustestistä. Kannattaa se tehdä, jos se auttaa rentoutumaan, koska rentoutuminen ei meille itse kullekaan ole pahitteeksi =)
Sera2010 Mulla on sulle hyvä linkki, josta löytyy vaihe vaiheelta (selaa IVF sivun alhaalle) IVF ja muut hoidot, niin voit rauhassa lueskella. Jos jotain on epäselvää, niin kysy, luulisin osaavani vastata ja autan mielelläni! Käy kurkkaamassa
http://www.lapsettomuus.com/Hedelmoityshoidot/Hedelmoityshoidot/index.asp
Eina Oon tosi pahoillani keskenmenosta! :hug: Toivottavasti pääsette pian uuteen yritykseen, mä kyllä luulisin että heinäkuun jälkeen alkaa klinikat pyöriä aika normaalisti. Niin kyllä varmasti pääsette.
tiu83 Ootko tehny testiä? Mäkin luulisin, että PASiin pääsee nopeemmin kuin IVFään, koska siinä ei ronkita munasarjoja. Avoleikkaus kyllä vaatii laparoskopiaa pidemmän toipumisajan.

Olisi muuten kiva kuulla, kenelle kaikille ootte kertonu lapsettomuudestanne? Mä painiskelen kertoako-vaiko-ei-ja-kenelle kysymysten kanssa. Miten ihmiset ovat suhtautuneet, onko kannattanut kertoa? Miten kertomatta jättäminen on vaikuttanut teihin?

 

[Sera2010]

shayna: Kiitos linkistä, oli tosi hyvä, jopa minä ymmärsin jotain =) Mut entäs tuo pitkä tai lyhyt hoito? Mitkä asiat siihen yleensä vaikuttaa, että kumpi tehdään?

 

[shayna]

Tuolla linkissä on kerrottuna pitkä hoito. Lyhyessä hoidossa jätetään tuo hormoonitoiminnan lamauttaminen (GnRH agonisti nenäsumute tai pistokset) pois ja se tehdään oman luonnollisen kierron mukaan. Siinä kp2 aloitetaan pistokset, joiden tarkoitus on yhden munarakkulan sijasta kasvattaa enemmän, 5-10/puoli olisi optimi, mutta vaihtelee yksilöittäin. Loppuosa hoidosta on samanlainen kuin pitkässä, eli seuranta, irrotuspiikki ja punktio jne. Pistokset kestää lyhyessä n.10-14vrk, jonka jälkeen punktio, eli hoito on kokonaisuudessaan noin puolta lyhyempi kuin pitkä.
Yleensä lyhyt on hyvä vaihtoehto, jos oma kierto pelaa normaalisti. Se on henkisesti ja myös fyyisesti hieman kevyempi (näin olen kuullut), mutta munasoluja tulee usein hieman vähemmän kuin pitkällä. Tosin ne ovat usein parempi laatuisia, eli en pelkkään määrään tuijottaisi (lääkärimme sanoi näin). Jos omassa kierrossa on paljon häikkää niin mun mielestä silloin monesti mennään pitkällä. Lyhyessä on pienempi riski mm. munasarjojen hyperstimulaatiolle (ei kyllä ole suuri pitkässäkään).
Mutta siis yksilökohtaisesti valitaan, kummalla mennään. Meille kokeillaan ensin lyhyttä, koska meillä vika on vain miehessä.

 

[risupesä]

Mulla on ollu aina pitkä kun oon (ainakin vielä ) julkisella, että punktio saatas tietylle viikolle (en voi käyttää tavallisia pillereitäkään) ja lisäksi endo, jota on lamautettu ennen hoitoja.

 

[kielovanamo]

huomenta kaikille!

shayna kiitti kannustuksesta!
Kyselit kertomisesta muille. Me ollaan kertoiltu vähitellen ja oikeestaan koko ajan kertominen on helpottanut ja tuntunu tärkeemmältä. Molempien perheenjäsenille meiän tuli jo kerrottua aikanaan, että halutaan lapsi, joten he on sitten aika väistämättä olleet tietoisia kaikesta muustakin.. Pomolle ja muutamalle läheisemmälle työkaverille kerroin viime syksynä ja nyt keväällä sit jo useammallekin. Ystäville oon kertonu pikkuhiljaa sen mukaan miten on tuntunu luonnolliselta ja tarpeelliselta. Mulle on oikeestaan loppukeväästä tullu sellanen olo, että en halua enää tätä pitää itelläni vaan kerron aina jos siltä tuntuu, ja onneks mies on samoilla linjoilla, joten ollaan valittu nyt siis avoimuus, mutta vasta nyt siis reilun kahden vuoden jälkeen siihen oli valmis. Mä koen avoimuuden kautta saaneeni pääasiassa tukea, on tuntunu tärkeeltä ilmaista, että minkä takia oon ajoittain aika alakuloinen ja vetämätön jne. Jotenkin on helpompi olla kontaktissa niihin ihmisiin, jotka tietää. Mä kannustan olemaan rohkea, mutta myös kuuntelemaan itteä, että millon on valmis kertomaan. Mä oon sellanen itkupilli, että lähes joka kerta kertoessa oon alkanu itkeä, mut oon päättänyt olla siitä välittämättä.

Tiu83: oon pahoillani että joudut leikkaukseen, tsemppiä siihen!!

Eina tervetuloa mukaan (itekin vasta ekoja kertoja melkeen tänne kirjottelen, mutta oon tosi tyytyväinen että tulin tänne

Risupesä: oon unohtanu kiittää vastauksesta 26.7. eli kiitti!

 

[shayna]

kielovanamo Olipa ihana kuulla, että kertominen on ollut noin hyvä ratkaisu! Meidän vauvahaaveista on aika moni tietoisia, mutta tästä "pienestä" mutkasta matkaan ei tiedä kuin äitini, siskoni ja mieheni äiti. Tavallaan on ihanaa kun ystävät ei tiedä, niin ne suhtautuu muhun normaalisti ja aina välillä saa olla niin kuin mitään ei olis tapahtunut. Mutta sitten taas, jotain ON tapahtunut ja kulissien ylläpito on aika uuvuttavaa. Ja tulee kyllä kieltämättä oltua enemmän yksikseen kuin ennen. Jotenkin pelottaa vaan että sitten kun ihmiset tietää, niin sitten ne tietää eikä asiat ole koskaan niin kuin ennen.
Ja täällä myös toinen itkupilli, kaikki kolme kertaa kun olen kertonut, ei itkusta ole meinannut tulla loppua. Ja mä niin inhoon olla ihan romuna muiden silmissä. Mutta kai se tekis hyvää.
Kyllä sen vissiin tietää, sitten kun on valmis kertomaan? Ehkä mulla on lupa vielä kituutella jos sullakin kesti kaksi vuotta Vaikka arvaahan ne ihmiset varmaan, ainakin ne jotka tietää vauvahaaveista.

 

[shayna]

Ajattelin, että mainitsen täälläkin,
tuntuu, että ajatuksia ja kirjoitettavaa on paljon ja se on jotenkin terapeuttista. Enkä tätä palstaa viitsi tukkia ( ) Niin olen alkanut pitää blogia. Se on vasta aika alussa, mutta jos haluatte siellä jutella kanssani tai vain vaikka lueskella, niin se löytyy osoitteesta
http://shayna.vuodatus.net/

 

[Eina]

Tiu: Toivottavasti avoleikkaus auttaa! Harmi että joudut moiseen.. On siinä kuitenkin paljon pidempi toipumisaika kuin tähystyksessä! Mutta toivotaan kovasti että saisivat paikat oikein hyvin putsattua!

Täällä on myös kielovanamo ja shayna ihan liikaa tuota mietiskelyaikaa. Maanantaina on onneksi töihin paluu, jos se veisi edes hiukan näitä ajatuksia johonkin muualle!

shayna Kyllä se valitettavasti on hyvin mahdollista ettei me päästä siihen inssiin vaikka siellä olisi kuinka kaikki lääkärit paikalla. Helmikuussa sanoivat EI ole aikaa.. Juhannukseen saakka piti hoidot pyöriä, mutta touko-kesäkuu vaihteessa sanottiin että EI ole aikaa Eli saapas nyt sitten nähdä! Kovasti toivon että nyt löytyisi sitä aikaa ja saataisiin tämä viimeinen inssi tehtyä! Niin ja tuolloin helmikuussa hoitaja vielä langanpäässä kysyi minulta että "onko teille ennen sanottu että ei ole aikaa tehdä, vai onko tämä ensimmäinen kerta?" Vastasin että "ei ole sanottu", siihen hoitaja sitten tokaisi "Joo, no ei meillä sitten ole kyllä aikaa" :kieh:

Meillä on aika avoimesti kerrottu tästä lapsettomuudesta. Kaikki keille olen kertonut ovat ottaneet asian ihan hyvin, enkä ole saanut mitään typeriä kommentteja asiaan. Olen huomannut että mulla on itellä paljon helpompi olla, eikä tarvitse esittää yhtään mitään jos on huono olla! Ja tukea ja juttuseuraa on täten saatavilla.

kiitti shayna blogilinkistä! Käyn varmasti tutustumassa! Ja jätän puumerkin

 

[Sera2010]

Kiitos Shayna kun jaksoit vastailla ja opastaa mua! =) :heart: Ja ihana toi sun blogi... paljon samoja juttuja miettinyt minäkin, että MIKSI JUURI MINÄ??? Vaikka loppujen lopuks, aika paljonhan meitä taitaa olla... :'(

Tsemppiä kaikille hoitoihin, ja muutenkin! B)

 

[Gabi77]

Sunnuntai kp1. Sellasta!

Minkäslaisia kokemuksia teillä on inseminaatioiden ajoittamisesta? Pystyykö clomien ja pregnylin kanssa "pelaamaan" niin, että ovulaatio siirtyisi päivällä/parilla? Meillä edellinen hoito meni juurikin näin samalla tavalla... Inseminaatio tehtiin maanantaina, mutta lääkäri sanoi, että ovulaatio oli tod.näk tapahtunut jo la/su.

 

[Eina]

Mulle on myös kahdessa edellisessä inssissä osunut ovis lauantaille. Inssi on sitten tehty perjantaina.

Ei ole ollenkaan lähdetty millään lääkkeillä kokeilemaan että saataisiin aikaistettua/myöhäistettyä ovista. Menty ihan vaan luonnollisen mukaan. Pregnylkin laitettu niin että munis irtoaa lauantaina. (jos olis pregnyliä aikaistettu niin munis olis ollut liian pieni irrotessaan). Pirustihan se harmittaa kun inssi ei osu siihen oikeaan aikaan. Varsinkin viimeisessä inssissä tuntui että ihan hukkaan meni koko homma, ja silloin kyllä lääkäriltä kysyin mahdollisuutta että pystytäänkö mitenkään odottamaan viikonlopun yli ja maanantaille olis inssi ja ovis, mutta ei ole mahdollista (hänen mielestään). Itse en tiedä miten nämä jarrupiikit toimii, sellaisista olen kuullut ja sellaisia yritin lääkäriltä hiukan niinkuin kerjätä ja niistä udella, mutta tosiaan tyrmäsi minut heti ajatukseni kanssa odottamisesta/oviksen viivästyttämisestä.

Tällä kertaa (viimeiseen tulevaan inssiini) näyttäisi siltä että ovis osuu juuri pahimmoilleen sunnuntaille että vielä pahempi kuin lauantai! Toivon niin että menkat alkais just nyt heti eikä huomenna! Havaittavissa jo on että ne alkaa tässä hetkenä minä hyvänsä...

 

[Gabi77]

Kiitos Eina vastauksesta! NIIN totta, että HARMITTAA ja PALJON! Ja lohdutuksen sanat kuten "no sehän on vain yksi kuukausi, ens kierrossa sitten" saa mut näkemään punaista! Mä en osaa edes laskea kuinka monta "yhtä kuukautta" tässä on odoteltu.

No, joka tapauksessa soitan huomenna klinikalle ja selvittelen tilannetta. Mulla kun ovulaatio ei tule normaalisti joka tapauksessa, ja joudun syömään clomifeneja anyway, niin elättelen vielä pienenpieniä toiveita. Jospa tällä kertaa söisinkin clomifenejä kp 5-9 (aikaisempien 3-7 sijaan), niin mun logiikalla se myöhästyttäisi ovulaatiota...

 

[Eina]

Mulla on niin säännöllinen kierto ja ovis tapahtuu että meikäläisen kiertoja ei niin helpolla muuteta! Uskoisin Gabi että sulla vois olla mahikset tuolla clomien myöhäistämisellä saada oviksen aikaa muutettua! Toivotaan näin!! Onko sulla muita lääkkeitä muuten inssissä käytössä kuin clomit? Mulla on clomien lisäksi puregon-pistelyt, niin ja sit tieten se pregnyl..

Minäkin tod.näkösesti soittelen huomenna polille ja kyselen sitä viimeistä inssiä. Ihan kamalasti pelottaa päästäänkö nyt siihen vai ei.. Noh huomenna se selviää! Aikalailla kaiketi useammalla kesätauon viettäneellä alkaa huomenna selkiytymään syksyn kuviot!! Tsemppiä kaikille! :heart:

 

[Susu75]

Heissan taas! Koitan päästä kärryille pienen poissaolon jälkeen kirjoituksista, mukavaa että on tullut mukaan aktiivisia ihmisiä, ja tosiaan pahoittelut jos en nyt osaa vielä kommentoida teidän tilanteita. Omalla kohdalla siis alkaa nyt 3. ICSI hoito, laitoin Procren jarrupistoksen kp 24, kierto venyi 36 pv ja nyt on kp 7. Huomenna ultra ja pitäisi aloittaa taas Puregon piikit jos kaikki ok! Tällä kerralla on kyllä huomannut että omien hormonien alasajo on kyllä vetänyt pinnan kireälle ja migreenit pahemmaksi, edellisissä kerroissa (eka pitkällä ja toka lyhyellä kaavalla), ei mielestäni näin pahoja oireita ollut. No, huomenna kun pääsee pistelemään taas hormoneja niin tuleekin taas parempi mieli..

Täällä oli keskusteltu siitä että pitääkö kertoa esimiehelle? Mä olen aikaisemmin kertonut, molemmilla kerroilla oli eri esimies ja nyt on taas uusi. Olen onneksi lomalla nyt, ja katsotaan että mihin päivään se punktio tulee. Sitten pitää varmaan kertoa että missä olen, jos sattuu osumaan jotain palavereja sille päivälle. Edellisillä kerroilla en ole ollut kovinkaan kipeä punktion jälkeen, joten uskon että en tarvitse edes sitä 3 pv:n saikkaria. Katsotaan nyt..

Mukavaa sunnuntain jatkoa ja tsemppiä kaikille! :hug: