KERMIT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 4.6.2006
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
4

4.6.2006

Vieras
Aloitetaan uusi ketju kun 100 taas täynnä.

Eli täällä keskustelevat keskenmenon ja tuulimunan kokeneet.

Jos saataisiin vielä päivitetty lista tähän perään:)
 
kauris, 24v. Etelä- Karjala, 08/04, km 10/04 ja 07/05
sämpy, 31v, Satakunta, 07/04, km 12/05
Maaria, 27v, Helsinki, 10/05, km 01/06
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
una76 30v. Keski-Suomi, yrit. 09/05, km 01/06
Haidi, 30v. Itä-Suomi, poika-91, tyttö-94, tyttö-97, km 02/01, 05/03, 11/04
Mariia, 35 v. Tukholma, km 01/06
Annuska, 30+v., poika-02, km 02/95, 10/05, 01/06
Ninni75, 30 v, Lappi, 1 lapsi 07/98, km 02/05
Piippa, 34v, Satakunta, yrit.04/05, km 12/05, 01/06
Ekku , 33v, Tampere, kaksi poikaa 4v, km 03/06
Iltarusko -67, etelä-savo, kaksospojat -88, poika -92, tyttö -93, km 04/06
Minna, 35 v,Etelä-Savo, tyttö-92, tyttö-96,km 05/06
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Anna, 37v, Uusimaa, km 5/06
Tatti 30v. yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06


Lisätkää tai poistakaa
 
kauris, 24v. Etelä- Karjala, 08/04, km 10/04 ja 07/05
sämpy, 31v, Satakunta, 07/04, km 12/05
Maaria, 27v, Helsinki, 10/05, km 01/06
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
una76 30v. Keski-Suomi, yrit. 09/05, km 01/06
Haidi, 30v. Itä-Suomi, poika-91, tyttö-94, tyttö-97, km 02/01, 05/03, 11/04
Annuska, 30+v., poika-02, km 02/95, 10/05, 01/06
Ninni75, 30 v, Lappi, 1 lapsi 07/98, km 02/05
Piippa, 34v, Satakunta, yrit.04/05, km 12/05, 01/06
Ekku , 33v, Tampere, kaksi poikaa 4v, km 03/06
Iltarusko -67, etelä-savo, kaksospojat -88, poika -92, tyttö -93, km 04/06
Minna, 35 v,Etelä-Savo, tyttö-92, tyttö-96,km 05/06
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Anna, 37v, Uusimaa, km 5/06
Tatti 30v. yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06

Päivitin listaa poistumalla takavasemmalle.
 
Sunnuntai päiviä!

Missäs kaikki tytöt luuraa?
Täällä jo kolmatta päivää kipeenä.. tuossa nukuin että sain taas vähän voimia ja ajattelin tulla jotakin kirjoittamaan.

Mulla on ollut ihme tiputtelua viikkoa oviksen jälkeen...
Tätien pitäisi kyllä vasta ilmestyä ensi viikolla torstain aikoihin, mutta ensimmäiset tiputtelut tulivat jo keskiviikon tietämillä...
Kivaa sitten tälläinen, kun jo kerkesi kierto olemaan säännöllinen.

Eilen olin sitten töissä kuumeessa ja kyllä on todellakin veroittanut tänä päivänä jaksamista. Huomenna olisi taas jo mentävä töihin ja koko viikkona on vaan yksi vapaa.
Toivottavasti parannut nyt jo pian kun todellakaan ei ole kivaa olla töissä kauheassa räkätaudissa ja vielä kuumeessa.

Kuinkas teillä muilla on mennyt, onko ollut flunssaa liikkeellä?
Kirjoittelen tatti sinulle, kun tässä oloni hieman paranee...

Mutta ei tässä mitään kummenpia, kirjoitelkaa naiset!
 
toivottavasti paranet pian Anu. Jos olet kuumeessa niin älä mene töihin!!!! Sun täytyy hoitaa ittes kuntoon ja jos kuumetta on eikä lepää niin sairaus vaan pitkittyy. Coltrex ( kirjotinkohan oikein, tuskin) on tosi hyvä flunssalääke, kokeile ihmeessä. Olen itse sen voimalla yhen joulun tehny kaupassa ja se autto. Ei muista lääkkeistä ollu apua.

Tänään olen saanu istutettua kesäkukkia ja meinashan ukkokullala vähän vetää pinnaa kireelle ko piti sommitella amppelien paikkoja kuistille.... Eihän sitä ossaa sanoa onko paikka oikea ennenkö näkkee.... Kyllä täytyy sannoo että hyvin pinna piti!

Olen haaveillu kasvihuoneesta ja se taitaa taas jäädä haaveeksi. Kokeilen tomattia ja kurkkua eteläseinällä. Taimet on niin halvat että jos se ei toimi niin aivan sama.

Ei tätin vierailua kuulu vaikka aikaa km.sta on jo kuukausi.
Ei mitään merkkiä ja nyt jo kohta alkaa oikeesti jännittään ko me niitä peittoja pöllyyteltiin sillon oviksen aikaan. Niin se ovishan oli vaan mun havantojen perusteella tehtyä tulkintaa eikä siis ollenkaan luotettavaa tietoa!!!!

Täytyy vaan koittaa olla liikaa miettimättä..... Nyt palaan hommiin, pystyin näin pitkään olemaan pois koneelta!!!!!

Ihanaa loppu sunnuntaita kaikille!!!!!!

 
Huomenta!

Nyt on viikonloppu levätty mökillä. On se niin ihanaa päästä korvenkeskelle rentoutuun. Ois voinut vaikka jäädä pitemmäksikin aikaa.

Sämpy tais kysellä sairaslomasta. Olen kotona esikoisen kans ja en ottanut koko lappua. Muistaakseni se on kaks viikkoa ja mies sai meillä kokonaisen päivän.

Tänään on taas näitä töks päiviä ja ajatus ei kulje. Parempi ku ei tee mitään älyllisesti haastavaa.

Ja nyt ulkoileen, tl
 
Eipä auttanut peittojen seassa melskaaminen, menkat alkoivat perjantaina. Yritän tässä hakea positiivisiä puolia: 1. menkat alkoivat=kierto suhkot normaali 2. tunnistin ovulaation kai oikein, sillä 2vkoa niistä tuli menkat 3. menkat nyt jo loppuvaiheessa, kp 4, joten vuoto päivätkin normaalit. Muuten vuoto oli kyllä tavallista runsaampi, mutta tuntuu olevan aika normaalia keskenmenon jälkeen. Negatiivisia puolia löytyisikin hakematta yhden sivullisen verran, mutta kai ne voidaan kutistaa vaan siihen, että en ole raskaana.

Iltarusko, minun painokuvio on sellainen, että n. 8 v sitten pudotin painoa yli 50 kg, josta tuli vuodessa melkein 20 kg takas, tiputin 2 v sitten taas 10 kg, josta nyt tämän kevään aikana (!!!) tullut 5 kg takaisin. Minulla on ikuinen viha-rakkaussuhde painooni, se hallitsee minun elämääni. Jos paino vähän tippuu, olen iloinen, jos nousee, olen maani myynyt, masentunut,surkea valittaja. Nyt on menossa tuo jälkimmäinen vaihe... Ja kun en voi syyttää kuin itseäni.

Ääh, tulipas taas maanantaiviesti... Pitää yrittää piristyä, aurinko paistaa, kierto suhkot ok, vitamiinit ja greippimehu käytössä, ehkä se tärppikin joskus vielä ehkä mahdollisesti tulisi.
 
Heips!

Minä tällä tavalla törkeästi tunkeilen ketjuun. Sain keskenmenon perjantaina (rv 8+1) ja nyt hirmuisesti kaipailen muiden saman kokeneiden ajatuksia ja mietteitä.

Eli vähän taustaa... Olen 25vuotias, mieheni on vuoden vanhempi. Meillä on 1v 2kk ikäinen tyttö ja kovasti oltiin hänestä isosiskoa jo tekemässä. Kaikki ei nyt kuitenkaan mennyt niin kuin ""piti"".

Surettaa vaan niin hirmuisesti. Olen kokoajajn toitottanut vaan itselleni, että täytyy olla iloinen kun on yksi lapsi ja että joku tarkoitus tällä kaikella varmasti oli jne. Mutta nyt ei jaksa olla positiivinen. Olo on hirmuisen tyhjä. Ihan kun en saisi olla surullinen koska olenhan niin onnellinen että tuo yksi lapsi on. Kuinka naivi ihminen voikaan olla ja ajatella että mulle keskenmeno ei koskaan tule eteen. Olenhan ihan terve ihminen eikä suvussakaan koskaan ole tällaista ollut.

Olisi kysymyksiäkin teille. Koska olette aloittaneet harrastaa seksiä km.n jälkeen (itse tuntuu tosi kaukaiselta ajatukselta vielä)? Entä koska olette alkaneet haaveilemaan taas vauvasta. Kaikki vaan sanoo, että onneksi olette nuoria ja voitte aloittaa yrittämään seuraavaa lasta jo heti, mutta ei pää ole nyt kuitenkaan ihan siinä pisteessä vielä että tässä ruvetaan seuraavaa yrittämään. Tässä nyt ollaan tottumassa vasta ajatukseen, että ei ole vauvaa tulossa tammikuussa.

Sorry hirmuisesti tämä mun valitus kirjoitus. En oikein tiennyt kenelle muille näitä aatoksi voin purkaa. Ystävieni kanssa olen paljon puhunut, mutta heillä ei ole kokemusta tällaisista asioista.

Jos mulle jaksaisitte vastailla ja kirjoittaa omista kokemuksistanne, olisin hirveän kiitollinen. Kaunista päivän jatkoa.

 
Uusi kohtalontoveri tulee...lopussa tietoni :)


kauris, 24v. Etelä- Karjala, 08/04, km 10/04 ja 07/05
sämpy, 31v, Satakunta, 07/04, km 12/05
Maaria, 27v, Helsinki, 10/05, km 01/06
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
una76 30v. Keski-Suomi, yrit. 09/05, km 01/06
Haidi, 30v. Itä-Suomi, poika-91, tyttö-94, tyttö-97, km 02/01, 05/03, 11/04
Annuska, 30+v., poika-02, km 02/95, 10/05, 01/06
Ninni75, 30 v, Lappi, 1 lapsi 07/98, km 02/05
Piippa, 34v, Satakunta, yrit.04/05, km 12/05, 01/06
Ekku , 33v, Tampere, kaksi poikaa 4v, km 03/06
Iltarusko -67, etelä-savo, kaksospojat -88, poika -92, tyttö -93, km 04/06
Minna, 35 v,Etelä-Savo, tyttö-92, tyttö-96,km 05/06
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Anna, 37v, Uusimaa, km 5/06
Tatti 30v. yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Smurfiina78 , 27v , poika 1/00, poika 8/04, km 6/06
 
Hei Outi, pahoittelut keskenmenostasi! Etkä todellakaan tunkeile ketjuun, tämä on tarkoitettu nimenomaan meille kaikille keskenmenon kokeneille. Itselläni oli keskenmeno 4 vkoa sitten ja suren sitä edelleen. Tämä ketju on hyvä paikka purkaa mieltänsä ja jakaa ajatuksia saman kokeneiden kanssa.

Itse olen sinua 10 v vanhempi, aikaisemmasta avioliitosta 10 v ja 14 v tytöt. Mietin ihan samoja kuin sinä, saanko surra menetettyä vauvaa, vaikka minulla on jo kaksi ihanaa tyttöä (heh, nyt he ovat ihania, sillä he lähtivät eilen isänsä luo ja tulevat vasta juhannuksena ;-) Ehkä ikäni sai minut ajattelemaan keskenmenon mahdollisuutta, joten jollainlailla olin valmistautunut. Mutta kun km todellisuudessa tapahtui, meni pohja alta. Olin viikon sairaslomalla ja yritin henkisesti toipua.

Pelkäsin menettäneeni seksihaluni, jotka olin löytänyt vasta nykyisen avomieheni kanssa. Mutta kun keskenmenon vuoto loppui n.5 pv kuluttua, olinkin yhtä innokas kuin ennenkin. Vauvakuume jyllää edelleen ja lähdimmekin heti yrittämään uutta. Menkat kuitenkin alkoivat viime perjantaina, joten ei tulosta vielä. Täytyy vain uskoa, että joskus sen kaipaamamme vauvan saisimme.

Tervetuloa vain ketjuun, anna itsellesi aikaa parantua. Pahin suru laimenee, mutta varmasti muistamme aina sen pienen enkelin, joka ei tullutkaan luoksemme.
 
Hei Outi ja muukin!
Minä sain keskenmenon lauantaina rv 6+.Olo on tyhjä,niinku sinäki kirjotit.Mulla on kans lasta,joista olen tosi onnellinen tällä hetkellä ja se auttaa eteenpäin.Yllättäen tulivat entistä rakkaimmiksi.Ihmettelevät molemmat miksi olenki niin mukava ja haluan halia ja olla heidän kanssaan koko ajan. :)
Muutamalle kaverille ehdin raskaudesta kertoa ja sitten pakko keskenmenostakin sanoa.Kaikilta tuli sama vastaus...kamalaa...ei voi mitään sanoa...näin oli tarkotettu! Niinhän se todellisuudessa onkin,mutta eihän mulle voi käydä näin.Jollekkin toiselle,mutta ei mulle.Kaksi tervettä lasta,raskaudet meni hyvin,kuten synnytyksetkin,ja nyt näin.Miten se voi olla mahdollista?
Nämä nyt on niitä ajatuksia jotka väkisinki pyörii mielessä.
Täytyy myöntää,että ajattelen itsekkin niin,että luoja ottaa omansa pois ja sellaiset,jotka ei voi elää täällä.

Lähden reissun päälle tänään vielä perheeni kans.Saa vähän muuta ajateltavaa.Koitan käydä lukemassa ketjua.
Voimia sinulle Outi ja kaikille muillekkin ja nautitaa kuitenki kesästä! :)
 
Lisään itseni nyt sitten listaan:

kauris, 24v. Etelä- Karjala, 08/04, km 10/04 ja 07/05
sämpy, 31v, Satakunta, 07/04, km 12/05
Maaria, 27v, Helsinki, 10/05, km 01/06
Anu, 28v. Pohjanmaa, 5v. tyttö. yrit. 05/03, km 01/02 ja 11/05
una76 30v. Keski-Suomi, yrit. 09/05, km 01/06
Haidi, 30v. Itä-Suomi, poika-91, tyttö-94, tyttö-97, km 02/01, 05/03, 11/04
Annuska, 30+v., poika-02, km 02/95, 10/05, 01/06
Ninni75, 30 v, Lappi, 1 lapsi 07/98, km 02/05
Piippa, 34v, Satakunta, yrit.04/05, km 12/05, 01/06
Ekku , 33v, Tampere, kaksi poikaa 4v, km 03/06
Iltarusko -67, etelä-savo, kaksospojat -88, poika -92, tyttö -93, km 04/06
Minna, 35 v,Etelä-Savo, tyttö-92, tyttö-96,km 05/06
Niisku, 22v, Vantaa, km 11/05, tm 05/06
Anna, 37v, Uusimaa, km 5/06
Tatti 30v. yritystä -98, km 4/ 03, 6/04, 9/04 ja 5/06
Smurfiina78 , 27v , poika 1/00, poika 8/04, km 6/06
Outi, 25v. Varsinais-Suomi, Tyttö 03/05, km 06/06

...kas noin. Kiitos teille Minna ja Smurfiina. Olen todella pahoillani myös teidän puolesta. r On ihan samoja ajatuksia meillä. Minullakin tyttö on saanut pusuja ja haleja ihan kyllästymiseen asti. Kyllä se on ihme miten hän ei enää tunnu niin itsestään selvyydeltä. Mulla meni kanssa eka raskaus aivan ""täydellisesti"", ei mitään oireiluja, vähän närästi ja väsytti, ei muuta. Meillä vielä tyttö sai alkunsa todella nopeaan. Tämä toinenkin raskaus sai aika nopeasti alkunsa. Mulla oli kuitenkin tästä toisesta kokoajan vähän outo olo. Olin tosi varovainen ja sanoin aina, että JOS vauva nyt tulee... Ehkä sen sitten itse jotenkin tietää jos jotain on vinossa. Vai onko teillä ollut sellaisia ""aavistuksia""?

Mun täytyy nyt mennä imuroimaan, anoppi tulee kylään puolen tunnin päästä ;)

Kirjoittelen varmasti vielä illalla kun on ihan omaa aikaa ja rauhaa. Kiitos teille ja koittakaahan jaksaa. Itse yritän ajatella että tämä on nyt osa mua ja kasvattaa mua ihmisenä varmasti paljon. Joillekkin asioille antaa nyt ihan eri tavalla arvoa kuin ennen.
 
Heippa,
Ja pahoittelut uusille (Outi ja Smurffiina) keskenemenon johdosta. Tänne ketjuun saa kirjoittaa ja valittaa, eikä tänne mitenkään voi tunkeutua. Ja kyllä keskenmenoa pitää surra, vaikka lapsia jo olisikin. Tunnemyräkkä on kuitenkin kaikilla samaa ikään ja perheen kokoon katsomatta. Tämä ketju antoi ainakin minulle voimia ja lohtua. En ollut juuri kenellekään raskaudestani kertonut ja tuntuu, ettei mistään muualta olisi niin hyvin tukea ja ymmärrystä saanut kuin täältä.

Seksin sai suositusten mukaan aloittaa vasta vuodon loputtua ja keskenmenon jälkeen pitäisi odottaa ainakin yhdet menkat, ennen kuin yrityksen saa aloittaa uudelleen. Siihen oli olemassa syykin, joka muistaakseni oli, että kohtu/ kohdunkaula saa tarpeeksi aikaa keskenmenosta. toipumiseen.

Minulla vaikutti keskenmeno seksihaluja vähentävästi ainakin jonkin aikaa. Me aloitimme yrityksen heti ensimmäisten menkkojen jälkeen, joten kai ne siihen mennessä olivat jotakuinkin palautuneet :-)

Vai olet sinä anu kipeä. No koita toipua ja ottaa töissä rennommin, jos sinne on pakko mennä. Toi sun vuoto kuulostaa välivuodoilta. Itsekin olen niistä kärsinyt, mutta sitten ne jäivät pois. Toisaalta, voihan se olla kiinnitysvuotoakin ;-)

Minultakin jäi nyt kaiketi tätien siirtäminen matkan alta pois. Tuossa viime viikolla ja viikonloppuna harrastettiin suojaamatonta yhdyntää (heh, kuin oppikirjasta) ja sitten rupesin jälkeenpäin vasta kalenteria katsomaan, että sehän on ovisaika käsillä. No täytyy jättää asia hautumaan.

Eipä tässä muuta kuin hyvää illan jatkoa kaikille :-)
 
Outi ja Smurffiina olen todella pahoillani keskenmenosta. Tämä paikka on varmasti oikea paikka purkaa itteään ja täällä on ne ihmiset jotka on kokenu saman! Itellä km kuukausi sitten. Kuukautisia ei ole kuulun ja nyt jännätään kuuluuko ollenkaan..... Ei olla käytetty ehkäsyä km.n jälkeen. Luotan siihen että kaikki menee parhain päin. Ehkä kuitenki kannattee uskoa lääkäreitä!
Olen vaan tämmönen tuulihattu ja teen aina kaikki vähän niin ko itestä tuntuu.....
Viimeksi tänään itkin isot itkut syntymättömän vauvan takia. Ei se koskaan mene pois mutta se helpottaa ajan myötä....

Mukavaa että löysittä tämän paikan, ootta tervetulleita, tosi lämpimästi tervetuloa!!!!!! Lämmin halaus vielä kummallekki!!!

Minna sulla on tahdonvoimaa ko oot tommosen painonpudotuksen tehny!!!!! Mieletön juttu!!! Itellä ei ole voimaa tommoseen ja sepä ottaaki päähän.... En varmaan koskaan ole enää hoikka tyttö ja se ittensä hyväksyminen..... Siskoniki pudotti painoa 15 kg ja on pysyny siinä... Olen kuitenki sitä mieltä että sinkulle se on siinä mielessä helpompaa ko ei sielä kaapissa ole ko omat ruuat.
Ei me murehita näitä, jooko!!! (paraski sanomaan....)
Vien kirpparille kaikki liian pienet vaatteet niin josko sitte helpottas.

Nyt sitte saahaan jännätä Sämpyä miten käy.... Kyllä se lomaki menee ko ei anna asialle valtaa (menkoille). Eihän ne kivat oo mutta on niitä pahempiaki asioita....
Nyt tämä painuu suihkuun ja pehkuikin

Kaikille hyvää yötä ja voimia näitten asioitten kanssa. Kukaan ei ole yksin jos vaan ite on valmis avautumaan.
Lämmin yöhali vielä kaikille
 
Vielä Outi kun puhuit niistä aavistuksista... Mulla oli melkein sama juttu. Totta kai olin tosi onnellinen kun tikku näytti vihdoin plussaa, mutta jotenkin oli sellainen outo olo. Valitin neuvolassakin, että ihmeen helposti on tämä alku mennyt, kun ei ole oikeastaan oireita kamalasti. Ja raskaushan paljastui sittemmin tuulimunaksi, joka rupesi oirehtimaan 8+ viikoilla. Jännä juttu sekin, että me olimme olleet aloittamassa siinä vaiheessa lapsettomuushoitoja ja kun kävin tutkimuksissa, niin näin ultrassa itse asiassa sen munasolun, josta tuli sittemmin tuulimuna. Kas kun ne ei siellä ultrassa sanoneet, että tää sun munasi näyttää nyt vähän 'tuuliselta' :-)

No en tiiä pitäiskö näihin 'vaistoihin' uskoa tai olla uskomatta. Seuraavan raskauden aikana, mikäli tässä raskaaksi tullaan, mä olen varmaan itse paranoidi vainoharhaisuus kytäten kaikkia mahdollisia km:n oireita.

En tiedä, onko tässä Iltarusko mitään ihmeemmin jännättävää. Mä odottelen vaan elokuuta, että pääsis aloittamaan lapsettomuushoidot. Ens kuussa tulee itse asiassa tasan 2v. yritystä täyteen. Eihän se pitkä aika ole joidenkin mittapuun mukaan, mutta mulla on tota kohtua operoitu muutenkin, niin kai sen takia raskaus koitetaan saada aikaan kaikin mahdollisin keinoin. Mutta siitä huolimatta pidetään lippu korkealla :-) Nyt tämä tyttö painuu pehkuihin.

 
Kyllä naisen kannattaa vaistoihin uskoa.
Mun kaksi edellistä raskautta alkoi pahoinvoinnillaja vatsan ""pöhöttymisellä""...jo viikolla 8 oli ihan selvät oireet menossa.Selkäkin kipeytyi nuoremmalta jo rv7.Oli ihme juttu,mut totta joka sana.
Tällä kertaa tiesin olevani raskaana,vaikka ensin tikku näyttikin negaa.Seuraava olikin plussa ja sitä seuraava.Halusin varmistua ja tein testit tuplana.Mutta olo oli ""outo"".Ei minkäänlaisia oireita.Ei edes kiinnitysnipistelyjä,mitä oli edellisiltä.
Pelkäsin keskenmenoa tosissaan.Joka vessassakäynnillä tuli ajatus mieleen ja alkkarit aina tarkistin.Kunnes miehen kans oltiin ulkona lauantaina syömässä ja aloin vaan tuosta noin puhumaan keskenmenosta TAAS...""että jos vauva kesken tulee,niin ei se terve ole"" ja ""että tulis nyt kesken,jos on tullakseen"".Ihmeelliset pöytäkeskustelut meillä.Ukko sanoki,ett mistä nyt moinen???
Tultiin kotiin ja niin siinä kävi...verta housuissa...just niinku olis aavistellu ja ennakkoon pelänny.Mun vaisto on niin monesti ollu oikeessa,ett luotan kyllä siihen.Kunhan ei seuraavat raskaudet,jos niitä on tullakseen,mene ihan höperehtimiseksi hulluuden partaalle.

Kiitos vielä teille kaikille,jotka NIIIIIIN lämpimästi toivotitte minut tervetulleeksi joukkoon.Kiitos,kiitos,kiitos :)
 
Heips taas!

Ensinnäkin kiitos kaikille vastauksista, ajatuksista, lohdutuksista ja tervetulo toivotuksista.

Mulle lääkäri sanoi että voidaan aloittaa vauvantekopuuhat heti vaan kun siltä tuntuu. Ei siis kehottanut odottamaan vuodon loppumista tai muuta sellaista. Kuinka kauan teillä vuoto on kestänyt? Mulla alkoi keskiviikkona vuoto, perjantaina sain sitten sen ""varsinaisen"" keskenmenon (sikiö tuli ulos). Nyt vuoto on vähentynyt, mutta sitä on. Olen oikeastaan yllättynyt kuinka vähän vuosin loppujen lopuksi. Olen aina luullut että keskenmenossa verta tulee litroittain tai jotain.

Juteltiin miehen kanssa siitä että kroppa olisi jo valmis seksiin(eli siis välillä tekisi vähän mieli ;)) mutta pää ei vielä. Sitten maattiin molemmat sängyssä itku kurkussa. Olen erittäin yllättynyt että mies on ollut tästä asiasta niin surullinen ja ottanut tän tosi raskaasti. Mä luulen että senkin takia olen vähän siirtänyt omien tunteitteni läpikäymistä, kun yritän pitää miestä koossa ja hoitaa tyttöä. Hyvä että tänne saa kirjoitella ihan omia juttuja ajatellen.

Mä yritän tänään vielä kirjoitella, mutta nyt on laitettava tuo yksi känkkäränkkä nukkumaan.
 
Pahoitteluni smurffiinalle ja outille! Halaus molemmille!

Hattua nostan minnalle, tollasesta pudotuksesta. Pitäs itselläkin ruveta jollain ihmeen kaupalla hommaan noi jenkkakahvat jonnekkin. Paino kerkes nousta 12 kg raskauden aikana ja puolet vielä jälellä. No noi tippuu ajan kuluessa. On vaan vielä ne ylimääräiset mitkä tuli ku tapasin ton ukkoni. Persaus alkaa muistuttaan leivinuunia. Oiskohan mitään ihmedieettiä millä saisin itseni taas bikinikuntoon? Taitaa olla haaveita munki painonpudotus. Se on niin vaikea mulle luopua suklaasta. Mä oon varmaan suklaaholisti :)

Ja nyt on pakko hinata tää ahnuri ylös ja painua ulkoileen. Päivän jatkot kaikille toivoopi tl
 
Pahoittelut munkin puolesta Outille ja Smurffiinalle!
Mun muistaakseni lääkärit pyysi odottamaan ainakin että vuoto loppuu kokonaan, ihan vaan tulehdusriskien takia. Ja uuteen yritykseen suositeltiin odotettavan ne yhdet menkat, jotta kohtu ja limakalvot ehtivät rauhassa palautua.

Sämpy: me mennään sitten aika samoissa jännäämisissä. Mulla ovis oli tossa viikonloppuna tai joskus viime viikolla, en mä niistä niin tiedä. Saa nyt nähdä miten käy, kun oli muutamankin päivän tauko välillä...

Aurinkoista tiistain jatkoa kaikille Kermittärille!
 
Tämäkin ""vanha konkari"" ajatteli vähän jotain löpistä.

Km on nyt jotain 2 ja ½ viikkoa. Vähän on olo kohentunut. Siihen on vaikuttanut sekin, että olemme ryhtyneet harkitsemaan adoptiota. Nyt on maan kanssa valinnan vaikeus. : ) No, tuumaillaan ja maistellaan tätä vaihtoehtoa.

Ihmetellä täytyy, että tämän menetyksen jälkeen, toisin kuin ennen, sänkypuuhat oli heti mieleen pahimman vuodon loputtua, noin viikon jälkeen. Käytimme kyllä suojapukua.

Onhan tämä vähän orpoa, kun taas meni kaikki suunnitelmat uusiksi. Täytyy keksiä jotain ajan korviketta, kuten alamme taas remppaamaan tätä 100 v. vanhaa omakotitaloamme.

Iso pahoittelu Outille ja Smurfiinalle!

Yksi tuttava suositteli kokeilemaan Nutrilet- annoksia suht nopeaan painonpudotukseen, jos vaikka juhlat päämääränä.

Mulla kanssa ylimääräistä n. 5-7 kg, josta 2kg tuli hoidon aloittamisesta/ raskauden aikana - välillä.

Mä taas oon vaan niin perso ihan tavalliselle kotiruoalle. Eikä tuu lähettyä kävelylle joka päivä.

No, nyt jatkamaan vielä töitä.
 
Moi tatti ja muutkin,
Täällä töissä kulutan aikaa, kun pitää vielä odotella ylimääräinen puoli tuntia ennen kuin pääsee tekemään yhden homman alta pois ja se on tehtävä tänään.

Kiva kuulla tatti ja Tl (ja muutkin), että jakselette ainakin kirjoitusten perusteella kutakuinkin ihan hyvin. Minäkin olen tatti miettinyt adoptiota. Olen miettinyt sitä joka tapauksessa vaikka saisinkin omia lapsia, vaikka en tiedä onko se mahdollista. Miksipä ei. Maista olen ajatellut Kolumbiaa tai Intiaa, eikä mulla ole kummempaa perustetta asialle, että miksi juuri nuo maat. Täällä seudulla on jonkun verran adoptiolapsia Kiinasta ja Kolumbiasta ja Intiastakin tiedän yhden.

Meillä pihahommat edistyy, nyt kun mies on niitä kokopäivätoimisesti pihalla tekemässä. Minäkin olen viikonloppuina ollut yllättävän aktiivinen. Olen saanut maalattua kodinhoitohuoneen ja vessan ja tuli hyvä olo, kun oli saanut tehtyä jotain. Tänään pitäisi imuroida ja se ei ole kyllä hauskaa ollenkaan, mutta pakko kai tehdä.
 
Hei Sämpy!

(Mistä sun nimimerkki tulee, minulle tulee aina sämpylä mieleen, heh! Anteeksi. : ) )

Mä voin kertoa oman nimimerkin vihjeet: liittyy nimikirjaimiin ja siihen, että olen loppuvuodesta syntynyt.

No, asiaan ... Minä olen myös enemmän kallistunut noihin luettelemiisi maihin.

Kauheesti kaikkia ehtoja vaaditaan adoptiovanhempien täyttävän, Toisaalta ymmärrettävää. Ei kuullostanut kuitenkaan mahdottomalta. Kuten esim. Kiinassa alaikäraja yli 30 v., monesti täyty olla väh. 5v. naimisissa, hedelmättömyystodistus ? jne....Joissakin suositeltava yläikäraja pienten lasten vanhemmiksi 38v.

Kai tässä olisi laitettava töpinäksi, ( kahden vuoden sisällä ? ). Ukko kun kulkee melkein neljä vuotta edellä.

Ehkä meistä, Sämpy tuleekin adoptio-äitejä ja saadaan vaihtaa sitten kuulumisia siltä saralta, mutta sullahan on vielä hoidot edessä päin, joten onnea sille tielle.

Paljon se ottaa, mutta paljon se antaakin, jos tuloksena on oma pikku biologinen nyytti.



 
Ihan pikasesti vaan tuolta istutushommista......
Oli vaan ihan pakko kirjottaa kun luin nuo teijän jutskat.
Ootteko miettiny sijaisvanhemmuutta???? Mulle ehotti eräs sijaisäiti sitä ja jäin miettimään.
Tietysti siinä on se että lasta ei voi ehkä lopullisesti pitää mutta on paljon hyviäki puolia.En ihan tarkkaan tunne asiaa mutta mitä olen kuullu. Lapsen/ lapsien iän voi toivoa, se ei maksa sinulle vaan sinulle maksetaan lasten ylläpito(en tiedä tarkkaan) saat lapsen/lapset nopeammin, myös he ovat turvallista kotia ja ""vanhempia"" kipeästi vailla! Minua vielä lämmittää se ajatus että voin tarjota turvallisen kodin lapselle joka on sen tarpeessa.

Asialla on monta puolta ja tästä varmasti riittää juteltavaa, tässä nyt pikaseen vain pari asiaa!!!! Kirjotelkaa mitä mieltä ootte asiasta!!!
Nyt takasin kartanolle!!!!
 
Moi,
Ai mun nimimerkki :-)... no itse asiassa se tulee sämpylästä. Kun mun pikkuveli kun oli pieni ja opetteli vasta puhumaan, niin hän sanoi monia asioita aina hassusti niin kuin nyt pikkulapset sanoo. Esim. hän lähti aina suihkumaan (suihkuun) tai imuamaan (imurointi) ja sitten sämpylät oli päntylöitä. No mä halusin vähän lyhentää kuitenkin tuota 'päntylää', mutta koska 'pänty' kuulosti aika nuijalta, niin sitten minusta tuli sämpy :-) Aika uskomatonta, että ehdin miettimään kaiken tuon siinä noin viidessä minuutissa, kun rupesin tänne kirjoittelemaan ja mistä nuo päntylät tulikin mieleeni :-) Nimimerkki ei sinänsä liity mun nimeen mitenkään, on itse asiassa aika kaukana siitä.

Mä luulin tatti, että sä tykkäät erityisesti sienistä, mutta se olikin tuollainen nimi syntymäaika -yhdistelmä :-) Mutta ruokaan siis meidän nimimerkit liittyy :-)

Niin ja mistäs muiden leidien nimimerkit tulee?

Vai pitää sitä olla adoptiota hakemassa ollut jo naimisissakin. Me ollaan tässä vasta 11 vuotta heilasteltu, mutta virallisesti ei olla muuta kuin avoliitossa. Ja mistäs tuon hedelmättömyystodistuksen saa, jos periaatteessa mitään todellista vikaa ei ole. Mä olen osaksi ajatellut juuri noita maita sen takia, kun ajattelin, ettei se olisi niin 'vaikeata' ja että toisaalta sen takia, että on siinä minusta se humaanikin puoli olemassa. Kyseiset maat eivät kuitenkaan vielä ole sillä elintasolla mitä Suomi on. Mutta kyllä mä tietty ne vaatimuksetkin voin ymmärtää, kun eihän lapsen 'hankinta' mitään liian helppoa saa olla. Sitä varmaan tulee ajateltua matkan varrella monet kerrat, että haluaako sitä todella.

Kyselit Iltarusko sijaisvanhemmuudesta. Mun kaverin perheeseen kuului sijaislapsi ja hän oli aika haastava tapaus. Siinä mielessä hän oli ihan oikeassa perheessä, sillä lapsia oli ennestään kolme, jolloin hän oppi elämään ns normaalia perhe-elämää ja ottamaan muita huomioon. Mulla onkin sellainen kuva, että pitäisi olla kokemusta omista lapsista aiemmin tai sitten, että on tehnyt jotain työtä lasten ja nuorten kanssa ennen kuin sijaisvanhemmaksi voi hakea.

Jos tatti meistä tulee adoptioäitejä, niin sitten kuulumisten lisäksi tavataan myös livenä, vai mitä ;-)
 
No mun nimimerkki tulee syntymästä:))
Eli ihan oikea nimimerkki minulla on käytössä.. Kerrankin ajattelin tänne kirjoittaa ihan omalla nimellä, kun en keksinyt mitään uutta nimeä:)

Yksi pikkunen akan poikanen, tässä vierellä hätyyttää, en sitten kerennytkään enempiä kirjoittelemaan tällä kertaa;)
Joten palaan astialle jokunen toinen kerta!

Heippa sämpylät, sienet ja muut syötävät;))
 

Similar threads

1
Viestiä
107
Luettu
4K
A
0
Viestiä
101
Luettu
4K
T
E
Viestiä
130
Luettu
3K
H
U
Viestiä
111
Luettu
3K
N

Yhteistyössä