Kaverin mielestä teen väärin vauvan nukuttamisen suhteen, miten on?

Meillä nukahtamine menee näin:

Vaipan vaihtot sun muut.
Sitten syyään tissiä. Kun vauva on kyllänen siirrän pinnikseen nukkumaan.
Meillä vauva nukkuu samassa huoneessa ku me ite.

Alussa poika jäi aina ekan syönnin jälkeen yöllä viereen nukkumaan niin et nukku puolet yöstään vaan omassa sängyssä...

Nyt liikkuu niin paljon että on pakko ollu siirtyä omassa pinniksessa nukkumiseen ku tippus muuten takuuvarmasti sängystä alas!

Niin ja jos on pinnikseen siirrettäessä hereillä niin tutti suuhun niin rauhottuu...
Unirättinä on harso (tuoksuu tissimaidolta)
Joskus jää sinne hereillä, on kuitenki tyytyväinen ja köllöttää siellä...
Jonkun aikaa saatan joskus siinä vieressä piettää kättä päällä niin nukahtaa...


Kauhistuin kun luin näitä kirjotuksia...
Mä ku en ole koskaan ajatellu tekeväni väärin!
En ymmärrä mitä väärää siinä on jos lapsi saa nukahtaa omaan sänkyynsä?

 

Jäin miettimään, että mitäs jos isä haluaa hoitaa lasta? Mites kiintymyssuhteen silloin käy?
Eihän lapsi voi samaan aikaan olla äidin lähellä...

Miten vastasyntynyt kokee sen, että jätän hänet isälle hoidettavaksi tai vauva nukahtaa isän syliin?

Tämän palstan mukaan se ois todella väärin.. Isän sotkeutuminen lapsen hoitoon pilaa äidin ja lapsen välit ja tiiä vaikka isä olis pedofiili..

ps. Sori oon lukenu liikaa kaksplussan palstaa tälle päivälle.

 

Jäin miettimään, että mitäs jos isä haluaa hoitaa lasta? Mites kiintymyssuhteen silloin käy?
Eihän lapsi voi samaan aikaan olla äidin lähellä...

Miten vastasyntynyt kokee sen, että jätän hänet isälle hoidettavaksi tai vauva nukahtaa isän syliin?

Tämän palstan mukaan se ois todella väärin.. Isän sotkeutuminen lapsen hoitoon pilaa äidin ja lapsen välit ja tiiä vaikka isä olis pedofiili..

ps. Sori oon lukenu liikaa kaksplussan palstaa tälle päivälle.

Näin ajattelinkin asian olevan

Jätän sen sian!

 

Jäin miettimään, että mitäs jos isä haluaa hoitaa lasta? Mites kiintymyssuhteen silloin käy?
Eihän lapsi voi samaan aikaan olla äidin lähellä...

Miten vastasyntynyt kokee sen, että jätän hänet isälle hoidettavaksi tai vauva nukahtaa isän syliin?

Tämän palstan mukaan se ois todella väärin.. Isän sotkeutuminen lapsen hoitoon pilaa äidin ja lapsen välit ja tiiä vaikka isä olis pedofiili..

ps. Sori oon lukenu liikaa kaksplussan palstaa tälle päivälle.

Näin ajattelinkin asian olevan

Jätän sen sian!

Joo on erittäin epätervettä isältä antaa minkäänlaista huomiota lapselle.. Suorastaan syntistä. Moro

 

lapset jätetään joittenki mukaan isälleen hoitoon

Siis täh?

 

lapset jätetään joittenki mukaan isälleen hoitoon

Siis täh?

Maksetaan varmaan palkkaakin..

 

lapset jätetään joittenki mukaan isälleen hoitoon

Siis täh?

Maksetaan varmaan palkkaakin..

varmaan sitten luonnossa

 

Menee överiksi Öitä!

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

Oot kyllä kylmä äiti.

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Todellisuudessa ihmisen vauvat eivät voi hyvin ollessaan erossa äidistään. Sinä sivuutat nyt sen tarpeen mutta älä kuvittele, että se mystisesti häviää. Se tulee takaisin jossain muodossa joskus.

Virheesi on kovin tyypillistä tälle ajalle. Otapa selvää kiintymysteoriasta, kiintymysvanhemmuudesta jne. Tekisi teille hyvää.

Nuo lässynlässynteoriat ne on ne mitkä on tälle ajalle tyypillisiä!

Itse toiminut aina täysin maalaisjärjen mukaan; jos vauva itkee tai on kovin rauhaton muuten, sillä on joku hätänä ja paikalle mennään heti. Jos ei ole noita, en mene. Nukahtamisvaikeuksia ei ole ollut meillä pienillä eikä isoilla, kummallista..

 

Noilla äideillä joilla vauva iholla kiinni 24/7 ei taida olla kovin isoa perhettä tai tyytyväistä lasten isää/aviopuolisoa.
Haluan olla muillekkin lapsille äiti kuin vauvalle ja haluan olla aviomiehelle/ lasten isälllekin hyvä puoliso, kaippa isäkin saa vauvaa välillä hoitaa, vai omitteko vastasyntyneen vain itsellenne?

Ei vauva ole mulla iholla kiinni, mutta vauvan viesteihin vastataan, eli nukutan rinnalle ja siitä omaan sänkyyn... En ole koskaan jättänyt yksin nukahtamaan. Parisuhde voi oikein hyvin ja olen muutakin kuin äiti, jopa muutakin kuin vaimo . Imetyksen alkuaika on vain eräänlaista symbioosia äidin ja vauvan välillä, vauvahan ei alussa edes tajua olevansa erillinen olento vaan yhtä äidin kanssa ja hätääntyy jollei esim. heti ruokita kun on nälkä jne.

 

jos vauva ei kerta itke ja on tyytväinen, niin jatka samaan malliin

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Todellisuudessa ihmisen vauvat eivät voi hyvin ollessaan erossa äidistään. Sinä sivuutat nyt sen tarpeen mutta älä kuvittele, että se mystisesti häviää. Se tulee takaisin jossain muodossa joskus.

Virheesi on kovin tyypillistä tälle ajalle. Otapa selvää kiintymysteoriasta, kiintymysvanhemmuudesta jne. Tekisi teille hyvää.

Nuo lässynlässynteoriat ne on ne mitkä on tälle ajalle tyypillisiä!

Itse toiminut aina täysin maalaisjärjen mukaan; jos vauva itkee tai on kovin rauhaton muuten, sillä on joku hätänä ja paikalle mennään heti. Jos ei ole noita, en mene. Nukahtamisvaikeuksia ei ole ollut meillä pienillä eikä isoilla, kummallista..

Ne lässynlässynteoriat on aika hyvin toteen näytetty ja niissä on paljon sellaista, mikä kuvaa ja selittää ihmisen käyttäytymistä. MUTTA: missään kiintymysteoriassa ei sanota, että lasta ei voisi jättää nukahtamaan itsekseen. Jos on lapsi, joka ilmoittaa hädästää niin kyllä voi. En lähtisi puutarhaan kitkemään rikkaruohoja itkuhälyttimen kanssa vaan niin, että lapsi kuulee kodin äänet ja äidin puuhailun. Suurin osa lapsista kyllä itkee jos kokevat olonsa epämiellyttäviksi. HÄTÄÄN ja ITKUUN pitää vastata, mutta vauvakin tarvitsee "omaa aikaa".

 

lapset jätetään joittenki mukaan isälleen hoitoon

Siis täh?

Maksetaan varmaan palkkaakin..

Joo, tätä mä en tajua :headwall: Mutta ehkä se on vain ilmaisutapa, eikä sillä tarkoiteta sitä mitä lause tarkoittaa?

 

Eli laitan vain vauvan sänkyyn ja sinne se sitten nukahtaa jossain vaiheessa. Saattaa ääntelyä sieltä kuulua, mutta annan olla ja vauva nukahtaa sitten puolen tunnin sisällä. Jos sitten oikea itku tulee, niin toki sitten menen hätiin, mutta harvemmin näin käy.

Itse olen ajatellut, että on vain hyvä että vauva osaa nukahtaa yksin omaan sänkyynsä! Kaverin mielestä taas vauvaa ei saisi noin vain jättää yksin vaan pitäisi olla ainakin samassa huoneessa niin kauan kuin nukahtaa, ettei koe oloaan hylätyksi (tai jotakin sinne päin selitti asiaa.. ) Kuulemma voi olla lapseen pysyvä vaikutus, vähän sama kuin jos äiti ei huomioi lapsen itkua eikä lapsen tarpeita tyydytetä. Minä taas en usko tähän ollenkaan... Eri juttu jos itkuisena ja rauhattomana jäisi sinne sänkyyn, mutta ihan tyytyväisenä jos on siellä niin mitä ihmeen haittaa siitä voi olla? Paremminkin ajattelen, että lapsi luottaa itseensä, kokee ympäristön turvalliseksi ja uskaltaa olla yksin vähän vanhempanakin.

Mä teen näin kans enkä nää siinä mitään väärää... Mut kuten sanottu jos kauhea itku on niin tottakai sillon sinne mennään ja lohdutetaan. Mölinän takia en mene.

 

Meil esikoinen nukahti aina tissille ja siirsin siitä omaan sänkyyn, kun yöllä heräsi hätääntyi; en olekkaan enään äitin sylissä. Tissittelimme yötä päivää n. 2h välein 5-10min kerrallaan.
Isompana ei suostunu nukkumaan kuin tissille, kun tissi jäi pois, ni pullolle meidän väliin tai syliin. Siitä sirrettiin omaan sänkyyn (en uskalla nukuttaa lapsia meidän välissä, ku mies on pari kertaa meinannu kääntyä päälle, enkä itekkään ole mikään rauhallinen nukkuja). Kun pullo ja tutti jätettiin pois, ni alko ongelmat nukutettiin jopa 2h. Nyt kun ikää on 2v nukahtaa joko ittekseen sänkyyn tai siten et toinen meistä on samassa huoneessa (lasten sängyt on meidän vanhempien kans samassa)

Kuopus nyt 4kk ikäinen ihan alussa nukahti tissille. Nyt isompana jää valvomaan, joten laitan omaan sänkyynsä. Siellä porisee ja syö nyrkkejään jonku aikaa. Laitan tutin suuhun ja peittelen nukkumaan ku alkaa kaipaileen unta. Jos jään samaan huoneeseen ni alkaa poriseen (ei malta nukahtaa). Nukkuu yleensä heräämättä 6-8h unet. syö ja jatkaa unia. 8h nukuttuaan yleensä alkaa poriseen ja annan heräskellä rauhassa (ja ite torkun omassa sängyssä ). Yövalon jätän himmeälle kunnes menemme ite nukkumaan

 

Samoin on meillä tehty ja hienosti on tyttö aina nukkunut. Anna täällä mammojen mutristella suitaan ja tämän yhden keuhkota minkä jaksaa, tällaista tämä välillä tahtoo olla.

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Todellisuudessa ihmisen vauvat eivät voi hyvin ollessaan erossa äidistään. Sinä sivuutat nyt sen tarpeen mutta älä kuvittele, että se mystisesti häviää. Se tulee takaisin jossain muodossa joskus.

Virheesi on kovin tyypillistä tälle ajalle. Otapa selvää kiintymysteoriasta, kiintymysvanhemmuudesta jne. Tekisi teille hyvää.

Nuo lässynlässynteoriat ne on ne mitkä on tälle ajalle tyypillisiä!

Itse toiminut aina täysin maalaisjärjen mukaan; jos vauva itkee tai on kovin rauhaton muuten, sillä on joku hätänä ja paikalle mennään heti. Jos ei ole noita, en mene. Nukahtamisvaikeuksia ei ole ollut meillä pienillä eikä isoilla, kummallista..

Ne lässynlässynteoriat on aika hyvin toteen näytetty ja niissä on paljon sellaista, mikä kuvaa ja selittää ihmisen käyttäytymistä. MUTTA: missään kiintymysteoriassa ei sanota, että lasta ei voisi jättää nukahtamaan itsekseen. Jos on lapsi, joka ilmoittaa hädästää niin kyllä voi. En lähtisi puutarhaan kitkemään rikkaruohoja itkuhälyttimen kanssa vaan niin, että lapsi kuulee kodin äänet ja äidin puuhailun. Suurin osa lapsista kyllä itkee jos kokevat olonsa epämiellyttäviksi. HÄTÄÄN ja ITKUUN pitää vastata, mutta vauvakin tarvitsee "omaa aikaa".

Ja ihmiset monesti ymmärtää lukemansa miten haluaa, kiintymysteoriasta uhotaan vaikkei oikeasti edes tiedetä mitä ne tarkoittaa ja mitkä on sen eri muotoja, en tiedä minäkään mutta en olekkaan ammattilainen.
Maalaisjärjellä pääse paljon pitemmälle kuin seuraamalla pilkun tarkasta mitä jossaki vauva kirjassa sanotaan, hyviä neuvoja voi niistä saada mutta kohtuus kaikessa.
Ja täällä moni sortuu analysoimaan toisen lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiinsa vaikka ilman henk.kohtaista näkemistä,tuntemista ei voi sanoa mitään ja silloinki ihmisen pitää TIETÄÄ asiasta muutaki kuin"luin vauva kirjasta tai googletin"..

 

Minkä ikäinen vauva?

Muutaman kuukauden. Näin on nukahtanut oikeastaan ihan parin viikon ikäisestä asti.

Yök Miten sä pystyt? Ei parin viikon ikäinen vauva edes osaa vaatia äidin läsnäoloa kun luulee sen olevan itsestäänselvyys. Vittu kun en ymmärrä mikä ihmisiin on mennyt!!!! Miten voi edes tulla mieleen hylätä lapsi noin?

Hylätä lapsi kun laittaa nukkumaan Hulluko olet?

 

Minusta on todella kummallista että joku olettaa kaikkien vauvojen olevan samanlaisia. Joku nukahtaa helposti itsekseen, eikä edes kaipaa äitiä lähelle nukahtaessaan, joku taas ei nukahda vaikka olisi kuinka väsynyt, ellei aikuinen, mieluiten äiti, ole vierellä. Jokainen nukuttakoon lapsensa parhaaksi katsomallaan tavalla, ei tosiaankaan ole mitään yhtä yleipätevää, ihan kaikkiin sopivaa tapaa. En edes oikein ymmärrä miksi tällaisista asioista pitää väitellä, eli asioista joihin on monen monta ihan yhtä hyvää vastausta.

Joskus tuntuu että lapsenhoito-tai kasvatuskonstit ovat muiden muassa erittäin hyvä tapa äideille nostaa omaa arvoaan näennäisesti, arvostelemalla muiden ihan yhtä hyviä toimintatapoja. Äitiys on jatkuvaa syyllistämistä ja syyllistymistä, sen olen tässä 11 kk äitiyteni aikana huomannut. Se on todella surullista.

:flower:

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

Oot kyllä kylmä äiti.

Ahaa, vai tekee se äidistä kylmän, että vauva nukkuu omassa huoneessaan? Voi jessus, kaikkea tältä palstalta saa lukea...

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Hih, meillä on vissiin ollut sitten todella varhaiskypsiä lapsia, kun ovat jo päivän ikäisenä osanneet nostaa metelin jos ovat hereillään joutuneet pois sylistä.

Ei ole kumpikaan koskaan nukahtanut yksin vauvaikäisenä, mutta voi pojat että olisin sitä toivonut.

 

Olen jossakin määrin itsekin pehmeiden arvojen kannattaja, mutta tämän palstan kiintymyshömppä on ihan kipeää. Yhtenä hetkenä vauva on niin kehittymätön, ettei se edes tajua olevansa äidistä erillinen persoona. Toisena hetkenä se on taas niin kehittynyt, että jos se nukahtaa yksikseen itkemättä, se ajattelee ettei halua olla kenellekään vaivaksi.

Jos se yksin jätetty itkee, sillä on asiat huonosti. Jos se ei itke, sillä on asiat huonosti. Ja jos se jokeltelee, sekin on merkki siitä, että lapsella ovat asiat huonosti. Kylläpä on kovin syvällistä tämä kiintymysteoreetikkojen analyysi lapsen sielunelämästä.

Erinomaisesti kiteytetty!

 

Olen jossakin määrin itsekin pehmeiden arvojen kannattaja, mutta tämän palstan kiintymyshömppä on ihan kipeää. Yhtenä hetkenä vauva on niin kehittymätön, ettei se edes tajua olevansa äidistä erillinen persoona. Toisena hetkenä se on taas niin kehittynyt, että jos se nukahtaa yksikseen itkemättä, se ajattelee ettei halua olla kenellekään vaivaksi.

Jos se yksin jätetty itkee, sillä on asiat huonosti. Jos se ei itke, sillä on asiat huonosti. Ja jos se jokeltelee, sekin on merkki siitä, että lapsella ovat asiat huonosti. Kylläpä on kovin syvällistä tämä kiintymysteoreetikkojen analyysi lapsen sielunelämästä.

Erinomaisesti kiteytetty!

Peesi!!!

 

Mun esikoinen vauvana nukahti paremmin, jos ei ollut vieressä. Jos oli vieressä niin meni ihan pelleilyks eikä millään malttanut käydä nukkumaan.

Nyt kun lapsia on kaksi niin ei oikeastaan kerkeäkään joka unilla vieressä vahtimaan että vauva nukahtaa. Vauvalla on uniriepu ja yleensä kun vien sänkyyn ja annan rievun käteen niin vetää sen tyytyväisenä naamalleen eikä edes huomaa mun poistumista mitenkään.