Kaksosten odottajia v.2009

[Äitikarhu vm84]

Mä otan viimesen kuvan joko 35+5 tai 36+1 ja laitan sen sitte irc-galleriaan, linkitän sen sit tänneki. Just noi rv:t siks ko käynnistys jompana kumpana päivänä (ens pe / ma).

Korjaus: ei käynnistetykään. Eivät lääkärit suostuneet. Ku "vain kovia kipuja ja unettomuutta". Mutta tänään neuvola ja maanantaina ä-polille, jolloin 37+1 ja 3vk sitten lääkäri 'lupasi' käynnistyksen tuona päivänä jos (suora lainaus) "jostain ihmeen syystä oot vielä tuolloin kasassa".

Kyllä sitä ollaanki ihmetelty että kotona ja kasassa vielä oon, ku 30 viikkoa täyttyväksi ootettiin ku kuuta nousevaa ja kohta pärähtäny viel 7 viikkoa yliki. Ja vauvat kasvaneet koko raskauden ajan yksisikiöraskauden keskikäyrällä. Esikoinenki meni alakäyrällä. Vaikkei mitään sairautta siis ollut.

 

[tuplur]

Olipas sinun pienillä kiiru tänne! Onnittelut ja oikein hyviä vointeja koko perheelle. Tule ihmeessä kertomaan miten sujuu! :hug:

Mulle ei kuulu ihmeempiä. Olin ultrassa viime viikolla ja menen taas ensi viikolla. Kokoeroa vauvoilla on edelleen, mutta alle 100 g eli ei kauheesti. Tilannetta kuitenkin seurataan. Rakenteet olivat normaalit molemmilla ja olin kyllä vaikuttunut siitä rakenneultrasta! Sydämen kammiot, munuaiset, virtsarakko, aivopuoliskot ja pikkuaivo, miten ne voi kaikki näkyä niin tarkasti!? Ja mieletön hellyys omia vauvoja kohtaan nousi taas, olin siinä pöydällä tippa linssissä ultrattavana.

Tänään ajattelin uskaltautua hulluille päiville. Mutta ensin lenkille, tuolla on ihana ilma ja koira katsoo mua anovasti tuossa jo jalat ristissä!

Aurinkoista viikonloppua toivottaa tuplur
(ja viikkoja nyt 20+5)

 

[Jdath]

Meille on syntynyt 4.10.2009 kaksospojat viikoilla 37+6. Herra A parkaisi 22.36 painoa pojulla oli 2530g ja pituutta 49cm. Herra B tuli veikan perässä (tai lähes samalla ponnistuksella) klo 22.38 ja painoa oli 2570g ja pituutta 47,5cm.

Äiti kotiutui eilen sairaalasta ja pojat jäivät vielä hekeksi koska saavat antibioottia, muuten kaikki heilläkin loistavasti ja ovat oikein komeita pikku hurmureita!!

Jdath & PikkuHurmurit

 

[kolmeaa]

Ooh, Oikein paljon Onnea Jdath pikku prinsseistä!! :heart: :flower: :flower:

Ja Hipkukalle myös rutkasti onnea pikku vauveleista :heart: :flower: :flower:

 

[tupsuliini79]

Meidän kaksospojat syntyivät 3.10. rv 37+0. A-poika syntyi 00.50 mitoilla 2530g ja 46cm, B-poika 00.51 mitat 2525g ja 45cm. Synnytys käynnistettiin edellisenä päivänä puolilta päivin, olin ollut jo pari päivää ä-polin osastolla raskausmyrkytysoireiden takia (proteiinia pissassa, verenpaineet koholla ja julmettu turvotus). Alateitse synnytykseen tähdättiin mutta sitten h-hetkellä kun kohdunsuu oli avautunut lääkäri huomasi B-vauvan vesipussin pullahtaneen A-vauvan tielle.. hetki odoteltiin jos tilanne muuttuisi, mutta sitten lääkäri päätti että leikataan koska tilanne oli hyvä. Sektio sujui mainiosti ja haava on hyvin parantunut. Pojat tulivat heti aamun koitettua vierihoitoon Eilen kotiuduttiin koko perhe, ihanaa! Tästä se vauvojen tuoksuinen arki sitten lähtee :heart: :heart:

 

[Äitikarhu vm84]

Onnea vauvaantuneille!

Täällä tänään nyt sitten se uskomaton saavutus, 37+0.
Huomenna ä-polille ja ehkä käynnistys.

 

[Hipkukka]

Hei, jos haluatte lukea synnytyskertomustani niin joudutte hiukan näkemään vaivaa :ashamed: :snotty: Mie olen sitä kirjoitellut tuonne 'taaperot 1-2 vuotta'-osastolle Lokakuisiin taaperoihin. Löydätte helpoiten nuo tekstit, kun menette miun profiiliin katsomaan viimeisimmät kirjoitukseni. Ja sieltä 'taaperoihin' 9. ja 11. päivä kirjoitetut tekstit.
Oliko kamalan sekavasti selitetty :/ En viitsi alkaa leikkaa liimaan ja tekemään turhaa täytettä palstalle. Kommentoida voitte silti ihan tähän ketjuun, jottei hämmennetä lokataaperoita

Hipkukka ja lapsukaiset 9vrk

 

[Enie]

Hei kaikille tännekin puolelle :wave:

Olen tuolta tammikuisista, laskettu aika tosin varmistuikin sitten aikoinaan joulukuun loppuun, mutta nyt vasta "selvisin" tänne tuplien puolellekin änkeämään itseäni.

Raskaus lyhyesti: On ollut "hankala". Melkein alku viikoista asti (rv7 tai 8 en edes muista) sairauslomalla, syinä raju raskauden aikainen pahoinvointi, uhkaava keskenmenon uhka ja ennen aikaiset supistelut. Siihen liitettynä migreeni ilotulitus kun jouduttiin estolääkitykset purkamaan raskauden takia ja sitten diabetes.

Mutta Hengissä ollaan yhä, ja supparit pysyy suht hyvin kurissa kun en tee yhtään mitään.
Eli makaan päivät sohvalla tai sängyssä läppärin kanssa ja koitan unohtaa kaikki tekemättömät hommat.
Nyt tuo vähän hillitsee omaakin menoa (välillä aina pitää sotkeutua tekemään hommia joita en saisi tehdä ), kun Hipkukan tilanne säikäytti minut ainakin hyvin huolella.
Olen kyllä siitä onnellisessa tilanteessa, että mies kyllä tekee kaiken mahdollisen minkä vaan ennättää tehdä ennen kuin minä näppeineni olen hämmentämässä välissä :ashamed:
Sitä vaan joskus aina tulee miettineeksi, että jos minä tekisin tuon ja tuon niin ei hänen sitten töistä tullessa tarvitse alkaa tekemään. Muutenkin hänen työpäivät kestää eli lähtee aamusta n.6.30 ja tulee kotiin illalla 18.00.

Kaksi lastakin löytyy entuudestaan, mutta ovat jo isoja tyttöjä 15 ja 10 v joten heidän kohdallaan ei tarvitse enää olla "takamusta pyyhkimässä".

Tietystihän tuolta tammivauvoista näkee muutkin tiedot, mutta ikää on siis 32v ja synnärinä KYS.
Äitipoli ja diabetespoli käynnit on 3vk:n välein olleet alusta asti ja ensi viikolla on taas käynti.

Tässäpä näin "lyhyesti" ja pikaisesti minusta tietoja.

Enie + Nörtti (poika) ja Hissu (tyttö ) 29+1

 

[kolmeaa]

Heips tännekkin.

Oli rakenneultra tänään ja kaikki hyvin + veikkailivat että olisi 2 tyttöä tulossa


Seuraava äitipoliaika vasta 3viikon päästä mutta ens viikolla on jo tavallinen neuvolakäynti edessä Sitä siis odotellessa!

Kinder- & t+v 19+0

 

[vilhelmiini]

Onnea Hipkukka!
Luin sun kertomuksen ja pisti miettimään.. :heart:
toivottavasti vointi on sulla ja lapsilla ok!

Mulla menossa 26+2 ja olo on iso!
Kaikenlaisia vaivoja on alkanut tulemaan, mutta ei pidä valittaa
liikaakaan
Esikoista vahtiessa ja perässä juostessa menee päivät, tosin
onneksi saan välillä levähtääkkin..eskoinen reilu kaksi vuotias.
Kesäloman jälkeen heinäkuun lopussa jäin sairaslomalle,,,
ja aika ei oo vielä ainakaan käyny pitkäksi.

Hermostuttaa vaan, kun joku tulehdus menossa "siellä"..
Lääkäri määräs jotain puikkoja. Stressaa, että jos nyt alkaakin
aikaisemmin synnytys, kun eikö ne tulehdukset yleensä aikaista synnytyksiä
varsinkin näin monikkoraskaudessa?

Lantioluut jne paukkuu ja kääntyminen on hankalaa sängyssä samoin
liukkaat lattiat on rasitteena.

B vauva on ylhäällä poikittain joten välillä hengittäminenkin raskasta.
A on alhaalla pää alas päin.

tulipa tästä valituskirje
Se ei ollut tarkoitus mutta minkäs sille tekee, kun kuulumiset on tällaiset.
Onnellinen olen siitä, etten oo vielä joutunut sairaalaan makaamaan.
Lääkäri tosin sanoi, että RV 28 jälkeen pitää alkaa lepäämään kotona.

Jaksamisia mammat

 

[Hipkukka]

Josko lyhyesti kirjoittaisin miten meitin lapsukaiset voivat. Heidät tosiaan luokitellaan syntymäviikkojen ja -painon vuoksi erittäin pieniksi keksosiksi. Kotiutumisesta on turha haavella ennen laskettua, voipi mennä reilusti pidempäänkin.

Poika syntyi sikiökalvojen sisällä ja hengitti itse matkan keskolasta teholle :heart: Hän on myös ollut koko ajan hiukan parempi vointinen. Siskolla sikiökalvot puhkesivat ponnistusvaiheessa ja hää oli ekat päivät hiukan mukiloidun näköinen (mustelmilla). Pikku keskosuudesta johtuen molemmat ovat olleet hengityskoneissa. Heillä on ns. keskos-hengitystä eli hengittävät välillä pitkiäkin hetkiä itse, mutta toisaalta pitävät myös pitkiä taukoja. Välillä he ovat "vanhanaikaisessa" hengityskoneessa, jossa kone pumppaa ilmaa säännöllisesti. Välillä he ovat koneessa, joka pumppaa ilmaa vain silloin, kun lapsi ei itse hengitä (hienoja nuo laitteet nykyään). Hengitysilma happitaso on pyritty pitämään mahdollisimman lähellä huoneilmaa ja sillä he ovat pärjänneet hyvin. (Suuret happipitoisuudet haittaavat silmän kehitystä ). Heillä on kanyylit, joista saavat ravintoliosta ja lisäksi nenämahaletku jolla saavat äidinmaitoa. Poika on eilen saanut ekan kerran jo 12ml annoksen, tyttö ei vielä niin paljoa.

Tytöllä on ollut ylipaino-ongelma Pienestä se lähtee, painon tarkkailu... Myös keskosen tulee pudottaa syntymäpainoaan sen 5-10%, kuten täysiaikaisenkin. Silloin kehosta poistuu nestettä ja munuaisten ja sisäelinten tiedetään toimivan. Tyttö ei tuota pudotusta ole tehnyt :/ Hänen pissansa ovat muutenkin niukkoja. Tämä aiheuttaa sen, että annettavien nesteiden kanssa pitää olla tarkkoja. Tämän vuoksi maitoannoksetkin ovat olleet pieniä. Munuaisia ultrataan ja seurataan nyt tarkasti.

Molemmilla on ollut myös ihoinfektio. Luultavasti synnytyskanavasta saatu hiivasieni-infektio. Näin pienillä, kun iho ei ole vielä täysin valmis ja on herkkä kaikelle. Lisäksi molemmat joutuivat leikkaukseen viime viikolla. Kyseessä oli duktus-suonen sulkeminen (google varmaan selventää :ashamed: ) Suonen sulkemisen toivotaan nyt poistavan eräitä ongelmia. Toipumiseen menee kuitenkin pari viikkoa, lapset saavat kipulääkettä ja hoitotoimenpiteet ja käsittely ovat minimissä. Lääkäri tosin sanoi, että sitten kun lapset ovat toipuneet, katsotaan voisiko kengurohoitoa jo aloitella :heart:

Paljon, paljon muutakin heidän elämässään on tapahtunut, mutta tuossa pääpiirteittäin. Edelleen mennään hetki ja tunti kerrallaan. Jos aamupäivällä näyttää hyvältä, voi iltapäivällä olla eritilanne. Pikkuhiljaa, vähitellen kerätään ikää lisää ja toivotaan pienten voimistumista.

Hipkukka ja pikkuiset 12vrk

 

[Enie]

Hipkukka Kyllä se on rankaa hommaa niin pikkuisille kuin teille muillekin perheen jäsenille :hug:
Jokainen päivä on voitettu päivä, mutta kuten sanoit tilanne voi muuttua niin nopeasti kuitenkin sitten.
Kovasti täällä elän hengessä mukana ja toivotan pikkuisille sisukasta taistelu tahtoa ja voimaa sekä teille muulle perheelle myös voimia kovasti.
Joko isoveli on päässyt katsomaan pieniä, vai onko tän sikaflunssan takia vierailijoita rajoitettu?

 

[Hipkukka]

Joko isoveli on päässyt katsomaan pieniä, vai onko tän sikaflunssan takia vierailijoita rajoitettu?

Tavallisina syksyinäkin keskolassa ja varsinkin teho-osastolla rajoitetaan tuota sisarusten vierailua. Ja alle kouluikäisten varsinkin. He kun voivat kantaa moniakin virustauteja, itse oireilematta ja kuitenkaan heidän käsihygeniansa ei ole kovin hyvää. Puhumattakaan siitä, että osaisivat aivastaa 'oikein'.
Isoveli ei siis ole päässyt katsomaan. Kuvia katselee koneelta ja vauvoiksi tunnistaa Mutta en tiedä miten paljon tämän ikäinen muutenkaan ymmärtää, että nuo todella ovat meidän. Kun vauvat kuitenkin ovat sairaalassa.

 

[Enie]

Hipkukka Katsoppas taas kun suti itselläkin tyhjää :ashamed:
Eihän sinne päässyt tehon puolelle, esikoisen siellä ollessakaan muut kuin vanhemmat, hyvä on muisti
Äitini ja isäni silti ajoivat pitkän matkan "katsomaan" vauvaa vaikka sanoin ettei he sinne pääse, niin sitten he sai tulla siihen "tuulikaapiin" missä pestään kädet ennen varsinaiselle osastolle menemistä ja siitä sitten sen lasioven läpi nähdä vauvan hetken aikaa.
Niin ja eihän esikoisella ollut kuin sokeritippa siellä minkä vuoksi joutui sinne.
Ennätin insuliinin piikittää juuri ennen synnytystä kun ei pitänyt vielä syntyä, mutta lähtikin sitten tulemaan niin...

 

[Marylene]

Hei!

Tänään kävin tarkastuttamassa sydänäänet. Sikiöt liikkuvat kuulemma paljon, minä en tunne mitään.
Menin töihin pitkästä aikaa (4 vapaata), ja väsyin siellä heti. Heti alkaa väsyttää ja hengästyttää.

Koska ootte jääny töistä pois?

Marylene 16+0

 

[tuplur]

Jdath ja tupsuliini! Kuinkas teillä vauva-arki on lähtenyt sujumaan?

Ja hipkukka, voimia teille kovasti! Paljon on tosiaan vauvat jo ehtineet kokea siellä.

Mulle mitään kuulu. Väsyttää ja mahan kanssa olo on iso ja kömpelö. Kaipa se pitäisi lähtee haukkaamaan vähän happea, jospa siitä vaikka piristyisi. Mies on töissä illan, eli koiran kanssa olisi ihan yksin mentävä. Huomenna sitten ultraan taas, jännittää taas se kokoeroasia. Toivottavasti olisivat molemmat taas kasvaneet tasaisesti, ja tietty olisi mahtavaa jos vaikka se ero olisi kaventunut.

Marylene, mä en tee fyysisesti raskasta työtä, eli ei hengästytä mitenkään. Vaikeaa on silti välillä motivoitua, kun väsyttää ja tietää pian jäävänsä pois. Mutta, meillä tippuu 2 viikon sairastelun jälkeen päivärahoille, ja kovasti haluan säästää palkoistani nyt kaikki ylimääräiset älomaa/hoitovapaata varten, eli rahan ajattelu on toistaiseksi auttanut jaksamaan. Kun siis ei mitään "oikeaa" vaivaa ole, pelkkä raskaus ja varmaan suht normaalit siihen liittyvät vaivat vaan. Mutta, olen jostain lukenut että useat joutuu jäämään viikon 26 jälkeen töistä sairaslomille. Saa siis nähdä, tietty jään sit jos niikseen tulee että sitä suositellaan. Toivoisin jaksavani vuodenvaihteeseen, mulla siis la helmikuussa.

Nyt lähden ulos, voikaa hyvin kaikki ja kirjoitelkaa kuulumisia!

Tuplur (ja nyt siis rv 22)

 

[Marylene]

Tänään oli vielä pahempi päivä töissä. On oikeesti sellanen olo et jaksan kuukauden jos sitäkään.

Marylene 16+1 VASTA

 

[Rontti]

Hipkukka, kuittaan luetuksi ja pienet vauvat mielessä :heart: :hug: . Monenlaista olette todella ehtineet kokea, te ja vauvat... Onnea matkaan taas uuteen päivään . Ja hienoa, jos tytön pisut alkaa kulkemaan, meidän taaperoitten sivuilta kun luin

 

[tuplamamma75]

Hurjasti onnea kaikille "jakautuneille" :flower:
Tuntui että vasta just ihmeteltiin noiden pidemmällä olevien tilannetta ja nyt teilläkin jo vauvoja maailmassa. Itsellä menossa tänään 34+1 eli synnytys lähestyy vauhdilla. Tosin minkäänlaista merkkiä siitä ei ole. Lupasivat käynnistystä kun täynnä on 37+jotain jos itsekseen eivät ole tulossa. Vointi on ollut hyvä - lukuunottamatta noussutta verenpainetta. Lukemat huitelevat jo 140/90 tasolla. Neuvolassa käyty nyt pari kertaa viikon sisään mittaamassa ja maanantaina mennään taas. Pissa on onneksi puhdas, joten ilmeisesti isompaa hätää ei ole. Raskausmyrkytyksen ensioireitahan he epäilevät. Nyt ollaan peukut ja varpaat pystyssä että muita oireita ei tule. Mielellään heitä masussa vielä muutaman viikon pitäisin. Vaavit ovat kasvaneet käyrien mukaan, pari viikkoa sitten olivat jo vajaa 2 kiloisia, nyt mittarissa pitäisi olla jo yli tuon.
Vatsa on valtava, SF mitta oli keskiviikkona 36. Yöt ovat muuttuneet parin tunnin unipätkiksi - aina kun kääntää kylkeä on noustava ylös ja käytävä pissalla. Eli kannattaa varautua siihen että yöunet muuttuvat loppua kohden aina vaan "paremmiksi". En uskalla edes ajatella mitä ne ovat parin viikon päästä |O
Tsemppiä kaikille alkutaipaleella oleville - ennenkuin huomaattekaan niin h-hetki on käsillä (kuten täällä kertomuksista huomaakin), silloinkin kun raskaus etenee lähes loppuun asti. Nyt pakkaamaan sairaalakassi (juu olisi pitänyt pakata jo pari viikkoa sitten ) ja kirjoittamaan valmiiksi lista perushankinnoista jotka isä saa tehdä kun vauvat on maailmassa ja merkit selvänä (tutit, tuttipullot, kaikki joihin väri vaikuttaa
T:Mamma + Tiuhti&Viuhti 34 +1

 

[Enie]

Täällä tänään 30+0 poksahti ja olokin on poksahtaneen oloinen.
Yöt on yhtä h***iä eikä tässä päivässäkään kovin kehumista ole ollut.
Torstaina olis KYS käynti taas (käyn 3vk:n välein diabetes ja äitipolilla) ja tänään kävin sitä varten verikokeissa taas.
Arveluttaa vaan että joko sitä varulta pitää ottaa kamat matkaan jos näiden kipujen ja voinnin takia pitääkin jäädä sinne makoilemaan..., toisaalta olen miettinyt että jos ei ottais niin ei voi jäädä kun tarvii lasit ja piilarinesteet jne...
No, täytyy nyt katsoa ja kuullostella tuota oloa.

 

[Marylene]

Maha poksahti esille
http://www.aijaa.com/img/b/00585/5104515.jpg

 

[kolmeaa]

Marylene ihana massu sulla

 

[vilhelmiini]

Tänään viikkoja 27 + 2
vituttaa!
Anteeksi kiroilu, mutta on niin huono päivä ollut etten muuta voi sanoa.
Mielialat vaihtelee koko ajan ja koetuksella on esikoisen kasvatus jolla
on paha uhmaikä. Mulla ei kestä hermot kohta kotona oloa.
Tiedän, että onhan tuota vuosia tai vähintään puoltoista kotona oloa.
Mutta,
en tiedä miten jaksan.

Tää raskaus on vaikea henkisesti ja fyysisesti, että
jos tästä selviän niin varmaan mistä vaan selviän. Olis se helppoa odottaa ensimmäisiä verrattuna että pitää huolehtia yhdestä saati monesta lapsesta siinä kipujen rinnalla. Jaksamisia siis kanssa eläjät!

Miten teidän parisuhteet näin raskauden aikana?
Esikoista odottaessa meni hyvin, mutta nyt on kaikki koetuksella.
Mulla neuvolan täti on niin teennäinen, etten sen kaa halua mitään jutella, siis muuta kuin pintapuolisesti.. Sitten äitiyspolilla on ainainen kiire, ettei sielläkään viitsi avautua.

mä oon niin rikki ja voimaton, etten jaksa kohta enää.

 

[Enie]

vilhelmiini Minulla oli se eka kolmannes ihan kauheaa räyhäämistä, edellisissä raskauksissa ei sellaista ollut. Sitten oli toinen kolmannes suht seesteistä ja kun viimeinen kolmannes alkoi niin siinä meinas taas alkaa, mutta eipä onneks sitten alkanutkaan pahemmin.
Mies on kamalan herttainen, kyllähän hällä on rankkaa minun kanssa vaikken rähisekkään kun on niin paljon nointa kipuja ja ongelmia niin se stressaa häntäkin, mutta hän silti jaksaa aina vaan kannustaa ja silitellä.
Välillä salamoi pika salamointi ja se on siinä.

(.) Huomenna on äippäpoli ja diabetespoli, jännittää jo nyt se reissu vähän.
Verikoissa kävin maanantaina, ja hirvittää jo valmiiksi se autossa istuminen (matkaa tulee 260km) kun ei tosiaan ole muutenkaan helppo liikua ja istuminen ei tule kuuloonkaan.
Eniten siinä jännittää se, että vieläkö sieltä pääsee taisin kotiin vai tuleeko ylläri ja pitää jäädä sinne kuten Hipkukalla kävi.
No, jospa ne ei vielä huolis ja päästäis kotiin kun seuraava käynti olis sitten taas 3vk:n päästä...ainakin toivottavasti ei ala ne 2vk:n välein käynnit tuon matkan takia.

Enie + Nörtti ja Hissu 30+2

 

[Sunburned]

Hirmuisesti onnea vauvoja saaneille! Erityisesti lähetän onnitteluja ja onnea sekä hyvää vointia hipkukalle ja hänen pienokaisilleen! Ihanaa lukea kaikenlaisia kuulumisia, mutta erityisesti mieltä lämmittää se, että kuulee muiden kaksosten syntyneen suht ajallaan ja terveinä! Onnea vielä :heart:
tuplur, mikä teillä on tilanne? Paljonko kokoeroa? Kiinnostaa nimenomaan sinun tilanteesi, koska meilläkin kokoeroa on seurattu tarkkaan. Ultrat tähän asti kahden viikon välein. Viime viikolla A-vauvan paino oli 245g ja B-vauvan 193g. Lääkärin mukaan vielä ei ole syytä huolestua, mutta minkäs teet.. Nyt odotan seuraavaa ultraa sydän syrjällään ja mieli maassa. Neuvolassakin kävin (itkemässä) ja kovasti terkkari yritti lohduttaa. Mutta ei sille vaan voi mitään, mielessä on koko ajan pelko että jokin menee pieleen. Yritän hokea itselleni, että nyt piristyt ja ajattelet hyviä asioita, mutta ei se vaan toimi. Tämänkin puolesta ymmärrän sinua vilhelmiini todella hyvin. "mä oon niin rikki ja voimaton etten kohta jaksa enää", olis voinut kuulua mun suusta. Yritän puhua läheisille, mutta ei he ymmärrä, eivät he koe tätä samoin kuin minä. Kai se niin on, että äidin huoli alkaa aikaisin.. Jos susta vilhelmiini tuntuu, niin laita yv:tä. Luen ja autan mielelläni, jos vain mahdollista. Tai sitten me molemmat vaan masennutaan entisestään toisistamme ja ollaan vieläkin onnettomampia
Mielialaa lukuunottamatta olen voinut hyvin. On suloista tuntea vauvojen liikkeet, vaikka välillä tuntuu kuin vatsa kääntyisi ympäri kun molemmat heittävät kuperkeikkaa yhtäaikaa! Nälkä mulla on koko ajan ja töissä on raskasta (teen potilastyötä). Väsyttää, mutta kaiken kaikkiaan tämä tuntuu pieneltä, vielä. Masukin on vielä pieni ja viikkoihin nähden tosi pieni, joten sen kanssa on helppo elää.

Me eletään kahden viiko jaksoissa, ultrasta toiseen. Psyykkisesti tosi raskasta, en montaakaan kertaa ole kokenut nauttivani tästä raskaudesta. No tällä kertaa lopettelen näihin apeisiin tunnelmiin, toivottavasti ens kerralla mulla on ilosempia kuulumisia!

Sunburned + Onni ja Autuus 19+0