Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Se on kaikilla maailman mittareilla täysin mahdotonta ja luonnonvastaista, ettei joku ihminen muka laihtuisi, mitenkään. Emme ole ikiliikkujia, tarvitsemme energiaa, emmekä saa sitä energiaa hengitysilman mukana tai ihon läpi: se täytyy laittaa kurkusta alas.
Voi miksi mä edes vaivauduin vastaamaan
ahaa... sano tuo serkkutytölleni jolla on kilpirauhasen vajaatoiminta mutta lääkkeet eivät tehoa. lisäksi monia ruoka-aineallergioita ja turvotusta johon edes lääkärit eivät löydä syytä. oli juuri parisen viikkoa ihan kuntolomalla (siis laihdutuslomalla) jossa oli mittaukset joka päivä, kuntoilua oli montaa eri lajia joka päivä, dieettiruuat kannettiin nenän alle joka päivä ja lääkärikäyntejä oli neljä viikossa. lopputulos oli se että painoi yhtä paljon sieltä lähtiessään kun sinne mennessäänkin, ja ylipainoa hällä on noin 65 kiloa.
oi suuri tietäjä, kerro mikä serkullani meni vikaan? kyllä tuon muutaman viikon aikana olisi pitänyt painon heilahtaa alaspäin vaikkapa kilon verran.
Hän on ihme! Jesse kakkonen jopa ehkä!
Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei ole lääkkeitä. Vaivan hoitoon annetaan ihan sitä samaa hormonia, jota kilpirauhanenkin tuottaa. Eli ei voi oikein olla, että se ei "toimi". Toki ihmisellä voi olla imeytymishäiriö tms, mutta luulisin, etä silloin hormoni annetaan vaikka pistoksena.
Mä en kohta jaksa näitä säästöliekkijuttuja. Hitto, sitä ikiliikkujaa ei ole keksitty. Toki kroppa toimii vähän heikommin, jos ravintoa saa pidemmän aikaa liian vähän, mutta ei sen vaikutus ole kovinkaan suuri. Jos kuluttaa liikunnalla sen minkä syö, laihtuu taatusti. Ja jokainen laihtuu.
Moni lääke turvottaa, väsyttää tai laiskistaa, mutta pieneen pilleriin ei saa energiaa kovin paljoa ängettyä, eli lääkkeet sinällään eivät lihota ketään. Turvotus ei ole lihomista ja jos aktiivisuus putoaa lääkityksellä, pitää syödä vähemmän.
Itse olen mestari huijaamaan itseäni. Raskauskiloja on jäljellä melkein kymmenen, mutta motivaatiota ei löydy tarpeeksi. Kun väsyttää ja masentaa, on helppo ottaa "ihan vähän vaan suklaata". Jos tahtoa ei löydy tarpeeksi, jään tämmöiseksi. Tosin voisinhan aina syyttää kilpirauhastani (leikattu kokonaan pois), geenejäni (äitini on reilusti ylipainoinen) tai säästöliekkiä (en laihdu, koska syön liian vähän), mutta en viitsi, koska tiedän, että syy on ihan omassa saamattomuudessani ja mukavuudenhalussa.