Alkuperäinen kirjoittaja sipsi:
Alkuperäinen kirjoittaja pikkupiikkis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
hän sanoi,että korkeintaan hällä on 200,- laittaa ruokaan rahaa. Mutta jos mä esitän tuon, mitä oon ajatellut, niin eihän tuo riitä. Mä oon kuulemma lypsän hänet (tulee vaan mieleen, että kuka lypsää ketäkin). Ja en mä voi hälle esim. sitä leipää olla antamatta, pakkohan mulla on itelle ja lapsille ruokaa täällä olla, hän menee kaapille ja ottaa ite sieltä syömistä. Oon kyllä huomannut, että kauppaan menee nyt enenmpi rahaa.
Riittäähän se? oliko se 20/e vkl ja 5 e /arkipäivä? eli mun laskujen mukaan 4 x 20 = 80 ja 20 x 5 = 100.
Mutta mieti jos on noin itsekäs niin mihin joudut jos jatkat.
En tarkoittanutkaan ollenkaan kuvailemaasi "tapausta". Tarkoitin, että jos alusta alkaen toisella ei ole aikomustakaan osallistua yhteiseen eloon kuin syömämiehenä, eikä ilmeisesti aikeita muuhun ole tuevaisuudessakaan (kun ei ap:n ehdotukseen ruokarahasta suostunut) niin sellaista en katsoisi.
Tilapäiset jutut rahan suhteen on ihan eri asia. Meilläkin mies 20v sitten maksoi huomattavasti enemmän elämisestämme, oli töissä ja minä opiskelin. Tilanne oli väliaikainen. En vaan jaksasi katsoa, kun iso mies vetää puolet makaroonilaatikosta eikä mihinkään kuluihin osallistu mietenkään...
Minä en jaksaisi elättää ja syöttää aikuista miestä, uutta tuttavuutta ainakaan
![Surullinen :( :(]()
Eri asia, jos yhdessä jo oltua tulee sairautta, työttömyyttä tms., parisuhteessa rahat on toki yhteiset. Mutta ei mielestäni lyhyissä tuttavuuksissa alusta alkaen...
No riippuu miehestä. En mäkään elättäisi ym. tuommoista kuin ap elätti mutta, mutta...
Kun tapasin mieheni 12 v sitten, niin kyllä meillä tuli aika heti yhteiset ruuat, jotka mä tein, rahatkin kyllä ym. Pesin pyykkiään samalla kuin omatkin (hänellä ei ollut pyykkikonetta) jne. Mies ei silloin osannut hirveän hyvin kokata, mutta on kyllä tässä vuosien varrella oppinut hyväksi.
Yhteen muutettiin virallisesti alle 2 kk tapaamisesta, mies irtisanoi siis asuntonsa heti ja muutti mun luo, mutta epävirallisesti heti se kävi. Mulla oli todella pieni vuokra silloin (vakuutusyhtiön kämppä ). Mies oli just silloin vielä työtön. Sai kyllä ansiosidonnaista. Meni sitten seuraavana vuonna yhteen koulutukseen ja töihin heti sen jälkeen. Muistan kyllä kun yksi mun kaveri varoitteli hänestä kyllä. Vaikutti kuulemma rentulta
![Hymy :) :)]()
.
Mä kävin töissä ja kun mies oli työttömänä, kävi kaupassa ja harjoitteli sitä ruuanlaittoa ja pesi pyykit, siivosi.
Mutta hän oli kyllä itse ostamassa ruokaa ja muutenkin selvästi huolehti raha-asioistaan jopa säntillisemmin kuin minä. Plus ei ollut ammattityötön eli oli ollut töissä, mutta firma myytiin alta pois. Ja meni kyllä töihinkin, kun sai työpaikan. Ja on ihan vastuuntuntoinen aikuinen ja isä.