Alkuperäinen kirjoittaja 1.Ihmettelijä:
Nyt tulee tyhmiä kysymyksiä -mut luulen, että aika moni haluais nämä kuitenkin kysyä. (Ja ihan aluksi: mun puolesta jokainen saa imettää missä vain sen parhaaksi näkee). Aina sanotaan, ettei imettäminen ole äidille seksuaalinen tilanne, eli äiti ei saa siitä seksuaalista mielihyvää -tai mitään muutakaan mielihyvää. Aivan kuin lukuisat rinnan hermonpäät puutuis lapsen suun koskettaessa niitä, eikä nainen tunne samanlaista mielihyvää kuin miehen käsitellessä niitä. Kuitenkin luin tässä juuri äitiyttä käsittelevän kirjan, jossa sanottiin, että imetys on nimenomaan osa naisen seksuaalisuutta, tuottaa seksuaalista mielihyvää ja auttaa kohdun palautumisessa supistamalla kohdun lihaksi. Onko näin? Koska jos näin on, niin aletaanpa puhua siitä, mikä oikeasti voi ijulkisen imetyksen vastustajia vaivata; se, että imettäessään äidistä lähtee sellaisia mielihyvän tunteita, jotka koetaan erittäin intiimeiksi. Niitä ei halua olla todistamassa.
Mut kun en ole imettänyt koskaan, niin kertokaa, että miltä se teistä tuntuu?
Minä en ainakaan kokenut imetystä millään tavalla seksuaalisesti. Vauva ei mitenkään lirputtele kielellään nänniä, niinkuin mies voi tehdä, vaan koko nännipiha on vauvan suussa ja nänni pitkällä kitalaessa ja imu on voimakas, ei seksuaalinen. EN toki kiellä, etteikö joku voisi tuntea sekuaalistakin mielihyvää, mutta mun kohdalla se oli kaukana. Rinnat olivat kyllä todella herkät imetyksen aiheuttamasta ärsytyksestä johtuen, mutta eivät sillä tavalla. Päin vastoin, en koko imetysaikana halunnut rintoihini kohdistuvan minkäänlaista kosketusta miehenikään taholta, koska nännit oli niin herkät, että pienikin kosketus tuntui ilkeälle. Vasta imetyksen loputtua rinnoista pikkuhiljaa tuli taas seksuaaliset.
Toki imetykseen liittyi muita vahvoja tunteita, etenkin ensi kuukausina. Oli ihanaa nähdä vauva syömässä ja imemässä hanakasti, se tuntui jotenkin niin maailman luonnollisimmalta asialta. Kuitenkin jouduin pian eri syistä johtuen vähentämään itse imetystä ja pumppaamaan maitoa ja antamaan pullolla suurimman osan ruokailuista. Tietyllä tapaa se harmitti, mutta siitä oli hyötyäkin. Mieskin sai syöttää, en ollut liian sidoksissa vauvaan, pääsin vaikka käymään jossakin, kun vauva söi pulloakin ja vauvan pystyi antamaan mummolaan hoitoonkin vähäksi aikaa.
Julkisesti imetystä olen nähnyt vain kerran Porvoossa, erään kahvilan terassilla. VAuvan ja rinnan suojana oli rätti ja äiti oli saksalainen. Ei mitenkään häirinnyt tuo tapahtuma. Itse en ole kahvilassa imettänyt, kylläkin kaupan pihalla autossa. Kylässä olen imettänyt ja antanut pulloa, riippuen kyläpaikasta. Lähimmillä tutuilla olen antanut rintaa ja mennyt toiseen huoneeseen, en oikein kehtaisi kenen tahansa edessä imettää, toisin sanoen ottaa rintaa esiin. Imettänyt olen vain mieheni ja vanhempieni edessä, tosin vanhempieni edessäkin olin hieman kiusaantunut, mutta yritin aina ajatella, että luonnollinen asia. Siitä huolimatta jonkin verran häpesin suuria rintojani, en imetystä.