Juhannusta edeltävävä sunnuntaina olin kahvilla serkkuni luona. Siellä oli myös muutamia serkkuni kavereita, suurin osa minullekin tuttuja. Vietettiin serkun ja hänen miehensä kolmivuotiaan syntymäpäiviä hiukan jälkikäteen.
Siinä kahvitellessa tulivat tietenkin puheeksi juhannussuunnitelmat. Minulla ei ollut vielä mitään mielessä ja arvelin viettäväni juhannuksen yksin kotona kaupungissa. Suurimmalla osalla ystävistä kun oli suunnitelmissa mökkijuhannus lapsuudenperheen kanssa tai romanttinen kahdenkeskinen juhannus oman rakkaan kanssa. Oma seurustelusuhteeni oli loppunut maaliskuussa, enkä ollut sen jälkeen seurustellut kunnolla kenenkään kanssa.
Serkkuni kaveri, Jomi, oli menossa yksin mökilleen ja kutsui minut mukaan ex tempore. Päätin siinä samantien lähteä, koska olimme Jomin kanssa tunteneet jo useamman vuoden, kun molemmat kuuluimme serkkuni kaveripiiriin. Samassa porukassa olimme kulkeneet ja tulimme ihan hyvin toimeen keskenämme. Ihan kaveripohjalta olimme lähdössä juhannusta viettämään, siitä ei kummankaan tarvinnut edes puhua.
Seuraava viikko meni asiaa sen kummemmin ajattelematta. Välillä juhannus kävi toki mielessä ja oli ihana ajatella, että pääsisin viettämään juhannusta järven rannalle sen sijaan, että olisin yksin kaupungissa.
Perjantaiaamuna Jomi tuli hakemaan minua autollaan. Kävimme vielä kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita ja vähän punaviiniä sekä saunaolutta, sitten suuntasimme kohti Jomin mökkiä. Nuori mies asuu vuokra-asunnossa mutta omistaa mökin
. Meillä riitti juttua koko matkan ajaksi. Naurettiin samoille asioille. Oli hauska olla Jomin kanssa välillä kaksin, yleensä tavatessamme siinä oli mukana muitakin. Pari kertaa olimme käyneet porukalla jossain ja Jomi oli jäänyt vielä kahville luokseni muiden lähdettyä. Tuntui kivalle, ettei välillämme ollut mitään jännitteitä vaan kumpikin sai olla millainen oli.
Kun olimme jo melkein perillä, Jomin puhelin soi. Hän jutteli vähän aikaa ja sanoi sitten soittavansa kohta takaisin. Jomi kysyi minulta, sopiiko minulle, että hänen kaverinsa Thomas tulee myös mökille. Thomasin piti lähteä alunperin moottoripyöräreissulle mutta pyörä oli hajonnut lähtöhetkellä. Toki se minulle sopi, miksipä ei.
Mökki oli ihana, pieni peruskesämökki ison järven rannalla. Petipaikkojen kanssa ei tulisi ongelmaa, sillä ylhäällä oli parvi, jossa oli tilaa vaikka koko perheelle ja alhaalla oli neljä erillistä sänkyä. Mökki oli vähän kauempana rannasta, ympärillä nurmikkoa ja koivuja. Kaunista! Ruusupensaat kukkivat ja levittivät ihanaa tuoksuaan. Ihan rannassa oli rantasauna, sellainen perinteinen ihana. Ja saunan ja mökin välissä, kuitenkin lähellä rantaa, grillipaikka, jonka ympärillä oli leveät, hirsistä tehdyt penkit. Oiva juhannuksenviettopaikka!
Päivä kului leppoisasti nurmikkoa ajaessa, mökkiä juhannuskuntoon laittaessa, juhannuskoivuja laitettaessa, saunavihtoja tehdessä ja päiväkahveja juodessa. Jomi haki Thomasin iltapäivällä bussiasemalta. Hän oli jo vähän lauhtunut moottoripyöräharmistaan.
En ollut tavannut Thomasia aiemmin, mutta hyvin oli samantyylinen luonteeltaan kuin Jomi- huumorintajuinen, rento, kohtelias ja mukava. Ulkonäöltään miehet kuitenkin olivat melko lailla erilaisia.
Jomilla oli hiekanruskeat hiukset, auringon jo hiukan haalistamat. Sinisiä silmiä varjostivat pitkät ripset. Jomin kasvot kiehtoivat minua jo heti alusta saakka. Hän on kovin ystävällisen näköinen, hymyillessä jopa melkein pehmeän. Kuitenkin hän on vartaloltaan hyvin lihaksikas, joten pehmeyskin on väärä sana.. Jomin kasvoja ei voi kuvailla, siksi ne ovatkin niin kiehtovat. Ehkä paras kuvailu on poikamaisen iloiset kasvot. Nyt Jomilla oli pieni sänki, joka teki hänet kahtakymmentäseitsemää ikävuottaan vastaavan näköiseksi.
Thomasin vartalo oli lihaksikas, kuten Jominkin. Sopivasti, ei sellainen lihaskimppuvartalo, joita en voi sietää. Hänellä oli kuitenkin pikimusta tukka, jossa, jos oikein tarkasti katsoi, näkyi aavistus punaista. Silmät olivat tummanruskeat ja kasvot kuin kirveellä veistetyt. Hyvin taitavasti veistetyt . Perintö kaukaiselta intiaaniesi-isältä, Thomas kertoi jossain vaiheessa.
Illemmalla grillailimme rannan tuntumassa ja nautimme kesästä juoden samalla hyvää punaviiniä. Thomas oli ottanut kitaran mukaansa ja näppäili sitä vähäsen. Nauratti, kun yritimme vähän tapailla lauluja mutta kukaan ei vielä ollut oikein vireessä.
Päätimme lähteä saunaan. Pojat säälivät minua, koska olisin joutunut menemään yksin. Päätimme mennä kaikki yhdessä, uikkarit päällä tietenkin. Tunsin itseni kovin pikkuruiseksi istuessani lauteilla kahden isokokoisen nuoren miehen kanssa. Minä, vaikka 167-senttinen olenkin, olin reilusti poikia lyhyempi. Ja koska olin purkanut keväistä eroahdistustani kuntosalilla, olin pieni mutta täyttä lihasta myös muuten . Vihreät silmäni ja vaalea luonnonkihara, pitkä tukkani sopivat mukavasti poikien tummempien värien kanssa . Oli ihana saunoa ja käydä välillä uimassa. Istuskelimme välillä terassilla, kuuntelimme luonnon ääniä ja otimme vähän saunaolutta. Pojat kävivät ensin pesulla, minä odotin sillä aikaa kohteliaasti terassilla. Heidän lähdettyään minä pääsin pesulle ihan rauhassa.
Istahdin valkoinen pyyhe päällä nuotion ääreen sitä kietävälle penkille. Ihanaa, ettei vielä ollut ilmassa mitään lentäviä pikkuhyönteisiä. Thomas makoili selällään, pyyhe lanteillaan, penkillä. Olutpullo oli kädessä sen verran kallellaan, että tiesin hänen torkahtaneen. Katselin nukkuvaa Thomasia. Miten kaunis voikaan nukkuva ihminen olla! Katseeni lipui pitkin Thomasin kasvoja, lihaksikkaita käsivarsia, vartaloa.. kukaan mies ei ollut koskettanut minua kaverihalausta enempää kahtteen kuukauteen, ja nyt, nähdessäni kauniin miehenvartalon, haluni heräsi. Istuin ihan hiljaa paikallani ja katselin vain. Thomasin pyyhkeessä oli koko ajan ollut selvä kohouma, ja hänen edelleen nukkuessaan (luulen), pyyhe liikahti hieman. Aukosta paljastui osittain ihana, punainen, kiiltävä..
Katselin vielä hetken, pohdin, mitä teen. Sitten en enää kestänyt, vaan menin Thomasin eteen penkille kontalleni. Raotin varovasti pyyhettä, kosketin varovasti kielelläni. Miten sileä! Thomas ynähti. Hän ynähti uudelleen, kohotti katseensa, sulki silmänsä ja urahti. Kiihotuin täyteen mittaani ja imaisin ihanuuden suuhuni. Leikittelin kielelläni, imin, nautiskelin.
Kuulin askeleet takaani mutta en lopettanut. Olin liian kiihkoissani. Thomas urahteli ja ynähteli. Olutpullo kilahti maahan, ei tainnut mennä rikki. Tajusin hämärästi, että Jomi seisoo takanamme ja katselee. En ehtinyt ajatella asiaa sen enempää, kun tunsin Jomin tulevan taakseni. Hän kohotti hiukan varovasti pyyhettäni, joka juuri ja juuri peitti takapuoleni ollessani kontillani siinä penkillä. Jatkoin Thomasista nautiskelua. Jomi mietti sekunnin ja tarttu sitten kaksin käsin peppuuni. Hän työnsi ihanan, pitkän kielensä sisääni. Jomi nuoli minua pitkin, ihanin lipaisuin, pienin, ihanin lipaisuin.. mutta vain ihan vähän aikaa. Lähes saman tien hän asettui taakseni ja painoi kivikovansa sisääni. Olin jo niin valmis, että en vastustellut yhtään! Jomi oli kiihkoissaan, melkein rajukin, eikä mennyt kovinkaan kauaa, kun tunsin hänen laukeavan. Thomas ehti ennen häntä, ja minä itse siinä koko ajan.
Menimme vielä saunaan jälkilöylyihin, ja sen jälkeen sujuivat jo ne laulutkin nuotion ääressä punaviiniä juoden ja luonnon ääniä kuunnellen. Olimme ensin kaikki hieman hämillämme, ja mietimme, miten jatkamme tästä eteenpäin. Onneksi pystyimme kuitenkin rentoutumaan ja olemaan toistemme seurassa ihan normaalisti, kuten päivälläkin.
Siinä kahvitellessa tulivat tietenkin puheeksi juhannussuunnitelmat. Minulla ei ollut vielä mitään mielessä ja arvelin viettäväni juhannuksen yksin kotona kaupungissa. Suurimmalla osalla ystävistä kun oli suunnitelmissa mökkijuhannus lapsuudenperheen kanssa tai romanttinen kahdenkeskinen juhannus oman rakkaan kanssa. Oma seurustelusuhteeni oli loppunut maaliskuussa, enkä ollut sen jälkeen seurustellut kunnolla kenenkään kanssa.
Serkkuni kaveri, Jomi, oli menossa yksin mökilleen ja kutsui minut mukaan ex tempore. Päätin siinä samantien lähteä, koska olimme Jomin kanssa tunteneet jo useamman vuoden, kun molemmat kuuluimme serkkuni kaveripiiriin. Samassa porukassa olimme kulkeneet ja tulimme ihan hyvin toimeen keskenämme. Ihan kaveripohjalta olimme lähdössä juhannusta viettämään, siitä ei kummankaan tarvinnut edes puhua.
Seuraava viikko meni asiaa sen kummemmin ajattelematta. Välillä juhannus kävi toki mielessä ja oli ihana ajatella, että pääsisin viettämään juhannusta järven rannalle sen sijaan, että olisin yksin kaupungissa.
Perjantaiaamuna Jomi tuli hakemaan minua autollaan. Kävimme vielä kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita ja vähän punaviiniä sekä saunaolutta, sitten suuntasimme kohti Jomin mökkiä. Nuori mies asuu vuokra-asunnossa mutta omistaa mökin
. Meillä riitti juttua koko matkan ajaksi. Naurettiin samoille asioille. Oli hauska olla Jomin kanssa välillä kaksin, yleensä tavatessamme siinä oli mukana muitakin. Pari kertaa olimme käyneet porukalla jossain ja Jomi oli jäänyt vielä kahville luokseni muiden lähdettyä. Tuntui kivalle, ettei välillämme ollut mitään jännitteitä vaan kumpikin sai olla millainen oli. Kun olimme jo melkein perillä, Jomin puhelin soi. Hän jutteli vähän aikaa ja sanoi sitten soittavansa kohta takaisin. Jomi kysyi minulta, sopiiko minulle, että hänen kaverinsa Thomas tulee myös mökille. Thomasin piti lähteä alunperin moottoripyöräreissulle mutta pyörä oli hajonnut lähtöhetkellä. Toki se minulle sopi, miksipä ei.
Mökki oli ihana, pieni peruskesämökki ison järven rannalla. Petipaikkojen kanssa ei tulisi ongelmaa, sillä ylhäällä oli parvi, jossa oli tilaa vaikka koko perheelle ja alhaalla oli neljä erillistä sänkyä. Mökki oli vähän kauempana rannasta, ympärillä nurmikkoa ja koivuja. Kaunista! Ruusupensaat kukkivat ja levittivät ihanaa tuoksuaan. Ihan rannassa oli rantasauna, sellainen perinteinen ihana. Ja saunan ja mökin välissä, kuitenkin lähellä rantaa, grillipaikka, jonka ympärillä oli leveät, hirsistä tehdyt penkit. Oiva juhannuksenviettopaikka!
Päivä kului leppoisasti nurmikkoa ajaessa, mökkiä juhannuskuntoon laittaessa, juhannuskoivuja laitettaessa, saunavihtoja tehdessä ja päiväkahveja juodessa. Jomi haki Thomasin iltapäivällä bussiasemalta. Hän oli jo vähän lauhtunut moottoripyöräharmistaan.
En ollut tavannut Thomasia aiemmin, mutta hyvin oli samantyylinen luonteeltaan kuin Jomi- huumorintajuinen, rento, kohtelias ja mukava. Ulkonäöltään miehet kuitenkin olivat melko lailla erilaisia.
Jomilla oli hiekanruskeat hiukset, auringon jo hiukan haalistamat. Sinisiä silmiä varjostivat pitkät ripset. Jomin kasvot kiehtoivat minua jo heti alusta saakka. Hän on kovin ystävällisen näköinen, hymyillessä jopa melkein pehmeän. Kuitenkin hän on vartaloltaan hyvin lihaksikas, joten pehmeyskin on väärä sana.. Jomin kasvoja ei voi kuvailla, siksi ne ovatkin niin kiehtovat. Ehkä paras kuvailu on poikamaisen iloiset kasvot. Nyt Jomilla oli pieni sänki, joka teki hänet kahtakymmentäseitsemää ikävuottaan vastaavan näköiseksi.
Thomasin vartalo oli lihaksikas, kuten Jominkin. Sopivasti, ei sellainen lihaskimppuvartalo, joita en voi sietää. Hänellä oli kuitenkin pikimusta tukka, jossa, jos oikein tarkasti katsoi, näkyi aavistus punaista. Silmät olivat tummanruskeat ja kasvot kuin kirveellä veistetyt. Hyvin taitavasti veistetyt
. Perintö kaukaiselta intiaaniesi-isältä, Thomas kertoi jossain vaiheessa.Illemmalla grillailimme rannan tuntumassa ja nautimme kesästä juoden samalla hyvää punaviiniä. Thomas oli ottanut kitaran mukaansa ja näppäili sitä vähäsen. Nauratti, kun yritimme vähän tapailla lauluja mutta kukaan ei vielä ollut oikein vireessä.
Päätimme lähteä saunaan. Pojat säälivät minua, koska olisin joutunut menemään yksin. Päätimme mennä kaikki yhdessä, uikkarit päällä tietenkin. Tunsin itseni kovin pikkuruiseksi istuessani lauteilla kahden isokokoisen nuoren miehen kanssa. Minä, vaikka 167-senttinen olenkin, olin reilusti poikia lyhyempi. Ja koska olin purkanut keväistä eroahdistustani kuntosalilla, olin pieni mutta täyttä lihasta myös muuten
. Vihreät silmäni ja vaalea luonnonkihara, pitkä tukkani sopivat mukavasti poikien tummempien värien kanssa . Oli ihana saunoa ja käydä välillä uimassa. Istuskelimme välillä terassilla, kuuntelimme luonnon ääniä ja otimme vähän saunaolutta. Pojat kävivät ensin pesulla, minä odotin sillä aikaa kohteliaasti terassilla. Heidän lähdettyään minä pääsin pesulle ihan rauhassa.Istahdin valkoinen pyyhe päällä nuotion ääreen sitä kietävälle penkille. Ihanaa, ettei vielä ollut ilmassa mitään lentäviä pikkuhyönteisiä. Thomas makoili selällään, pyyhe lanteillaan, penkillä. Olutpullo oli kädessä sen verran kallellaan, että tiesin hänen torkahtaneen. Katselin nukkuvaa Thomasia. Miten kaunis voikaan nukkuva ihminen olla! Katseeni lipui pitkin Thomasin kasvoja, lihaksikkaita käsivarsia, vartaloa.. kukaan mies ei ollut koskettanut minua kaverihalausta enempää kahtteen kuukauteen, ja nyt, nähdessäni kauniin miehenvartalon, haluni heräsi. Istuin ihan hiljaa paikallani ja katselin vain. Thomasin pyyhkeessä oli koko ajan ollut selvä kohouma, ja hänen edelleen nukkuessaan (luulen), pyyhe liikahti hieman. Aukosta paljastui osittain ihana, punainen, kiiltävä..
Katselin vielä hetken, pohdin, mitä teen. Sitten en enää kestänyt, vaan menin Thomasin eteen penkille kontalleni. Raotin varovasti pyyhettä, kosketin varovasti kielelläni. Miten sileä! Thomas ynähti. Hän ynähti uudelleen, kohotti katseensa, sulki silmänsä ja urahti. Kiihotuin täyteen mittaani ja imaisin ihanuuden suuhuni. Leikittelin kielelläni, imin, nautiskelin.
Kuulin askeleet takaani mutta en lopettanut. Olin liian kiihkoissani. Thomas urahteli ja ynähteli. Olutpullo kilahti maahan, ei tainnut mennä rikki. Tajusin hämärästi, että Jomi seisoo takanamme ja katselee. En ehtinyt ajatella asiaa sen enempää, kun tunsin Jomin tulevan taakseni. Hän kohotti hiukan varovasti pyyhettäni, joka juuri ja juuri peitti takapuoleni ollessani kontillani siinä penkillä. Jatkoin Thomasista nautiskelua. Jomi mietti sekunnin ja tarttu sitten kaksin käsin peppuuni. Hän työnsi ihanan, pitkän kielensä sisääni. Jomi nuoli minua pitkin, ihanin lipaisuin, pienin, ihanin lipaisuin.. mutta vain ihan vähän aikaa. Lähes saman tien hän asettui taakseni ja painoi kivikovansa sisääni. Olin jo niin valmis, että en vastustellut yhtään! Jomi oli kiihkoissaan, melkein rajukin, eikä mennyt kovinkaan kauaa, kun tunsin hänen laukeavan. Thomas ehti ennen häntä, ja minä itse siinä koko ajan.
Menimme vielä saunaan jälkilöylyihin, ja sen jälkeen sujuivat jo ne laulutkin nuotion ääressä punaviiniä juoden ja luonnon ääniä kuunnellen. Olimme ensin kaikki hieman hämillämme, ja mietimme, miten jatkamme tästä eteenpäin. Onneksi pystyimme kuitenkin rentoutumaan ja olemaan toistemme seurassa ihan normaalisti, kuten päivälläkin.