Moi ihanaiset!
Ekaks kiitos kaikille jälleen myötäelämisestänne, ihania olette kaikki! Täällä siis aloitetaan työt ens viikon torstaina... Vähän jännittää ja surettaakin, mutta mentävä on... Toisaalta taas on helpottavaa mennä näinkin nopealla aikataululla töihin, ei liikaa jää aikaa murehtia sitä, miten ihanaa olis viel olla kotosalla. Tähän asti sitä on odottanut, että kohta kesä on ohi ja työt alkaa, vaan enää ei odotella kun kesää ja sitä että on lomaa =) Muutenkin tuntuu jo siltä, että tuo elämä kodin ulkopuolella voi olla ihan antoisaa sekin
Onneksi nuo hoitoasiat järjestyy meillä ihanien isovanhempien avustuksella. Alussa siis mummot vuorotellen hoitelevat noita mussukoita ja sitten kun saadaan se virallinen hoitopaikka niin sitten sinne. Kesällä varmaankin saan tutun hoitajan lapsille, pääsee mummotkin lomalle.
Pepille kommentteja ensin.. Kyselit tuossa joku aika sitten noista lelujen "omimisesta". Meillä Atte on kova poika pitämään puoliaan, hirvee huuto jos joku meinaa leikkiä samalla lelulla ja meidän moposta tulee suorastaan tappelu... Kovasti käy myös Eetua tönimään, jos Eetu ehtii ensin meidän rappusiin... Monet tappelut siis vielä luvassa... Sun masu on tooosi iso
Ihanaa kun pikkuherra tajusi miten päin sieltä ulos tullaan! Täälläkin jännätään milloin sulla lähtö tulee =) Toivotan jo nyt tsemppiä tulevaan jos vaikka pian synnytät!
Hannamarin viikonloppu kuulosti ihanan kamalalta
Voisin kuvitella että myös mulle kävis noin. Siksipä en ole viihteellä käynytkään kuin kerran, päätä särki kyllä ihan kiitettävästi...
Gerberalle onnittelut pojusta! Ihana kuva pikkuisesta. Kylläpä sullekin on noita viikkoja ehtinyt kertymään, niin se aika vaan menee.
Tinttamooses kyselit siivoilusta... meillä on aina tasaisen sekaista. Pieni asunto kahdessa kerroksessa olemattomalla säilytystilalla ja mun hamsterin ominaisuudella varustettuna ei voi pysyä tuntia pidempään siistinä. Meillä siivotaan silloin kun keretään, joskus useammin, joskus harvemmin. Imuria näytän useammin ja vessoja siivoan, mutta nuo pölyt... ihan vihonviimeistä hommaa tuo pölyjen pyyhkiminen...
Sirun matkasuunnitelmat kuulostaa ihanalta. Kauas "uskallatte" lähteä pikkuisten kanssa. Voipi olla koettelemus pitää porukka aisoissa, vaan toisaalta on paljon uutta nähtävää, jospa se lamaannuttais ainakin hetkeksi =) Hauskaa matkaa toivottelen jo nyt!
Tanskun poikasille paranemisia! Jokos tytöt on keskenään nukkuneet öitä? Ihan rohkeasti vaan kokeilemaan jos eivät ole, yllättävän sikeästi meillä ainakin Eetu nukkuu, eipä tuo herää vaikka Atte parikin kertaa yössä itkasee.
Käpyselle piti hattua nostaa sitkeydestä kelan kanssa, hyvä että ymmärsivät tehdä myönteisen päätöksen..
Unettoman pesueelle myös toivottelen paranemista! Kovin kurjalta taudilta kuulostaa.
Tigrulle :hug: Toivottavasti masussa kuitenkin kaikki on ok! Ihana mies kun antaa sulle lomaa! Toivottavasti nautit.
Smirgelainen lapsille myös paranemisia!
Mammatuulialle toivottelen hyvää matkaa ja avointa mieltä!
Kaizasta oli kiva kuulla myös. Ihanaa että Matias viihtyy hoidossa. Muistan kun vein Eetua hoitoon silloin ku oli just tän ikäinen, jännitin ihan kamalasti, miten sujuu, vaan onneksi kaikki meni tosi hyvin. Sitä on niin paljon helpompaa olla kun tietää että lapsi viihtyy hoidossa.
Meille tänne ei mitään ihmeitä kuulu, Atte on taas vaihteeks räkänen ja yskänen... toivottavasti menee pian ohi. Tänään otti nätin kuhmun päähänsä. Mä en voi uskoa miten isoja kuhmuja sitä voi pienelle tullakaan. Ihan kunnon sarvi oli. Lähti juokseen tuossa keittiössä ja kompastui mattoon ja pää kolahti ihan kiitettävällä voimalla syöttötuolin jalkaan, voitte uskoa että huuto oli sen mukainen...
Ihmeissäni olen vähän tuon esikoisen kanssa... On alkanut pelkäämään vessan pönttöä :/ Mä en tiedä mistä tuon ajatuksen on päähänsä saanut, että sinne tippuu... Ei uskalla enää kunnolla istua siellä ja sitte kansi pitää laittaa heti kiinni kun siltä nousee ja jos Atte on vessassa, hänen pitää mennä pöntön päälle istuun ettei Atte putoa vessan pönttöön... Oli kerhossakin sitä pelännyt ja täti ihmeissään mulle että tekikö hän jotain väärin, vai... Eli te joilla vanhempia lapsia, kertokaa onhan tää ihan normaalia? Miten tähän tulisi reagoida? Meneehän ohi ajan kanssa?
Tässähän tätä juttua sitten taas tälle erää, nyt unten maille! Kauniita unia!
:wave: