JOULUN odottajat nyt on joulukuu !!!

Heh. Täällä oli ennen se "perätila- kerho". Muut ovat tainneet jo mennä synnärille siitä poppoosta paitsi mä...
Tässä voisi vaikka laittaa uuden porukan pystyyn: "ei oo mitään oireita - kerho". :LOL: Taitaa Saparo siihen kuulua mun kanssa. :D
Kiitti Vauvis muuten vakuutteluista et kaikki rasvainen sielläkin maistuu... :p
(.) Enää huominen ja mä oon valmis telakalle.

NP ja Tirri :xmas: 36+0 (POKS!!!) ja 2 viikkoo ja 6 päivää syntymään.
 
Omituiselle Otukselle onnittelut :heart: Ihanaa että poika on päässyt jo koneista :flower: Ja ihanaa että omatkin asiasi lähtee rullaamaan, jo on aikakin! :hug:

Mä oon pahalla päällä... Ihan perseeseen ammuttu karhu,tekis vaan mieli heitellä tavaroita. Ja mies auttaa asiaa, pitäs lähteä mattopesulaan ja siitä meidän äitelle (jee, innostaa sekin) ja sitten vielä kauppaan, nii isäntä lähtikin hakemaan kaloja... No joo, niitä sattuu nyt olemaan eikä ehkä huomenna enää oo (merivesiakvaarioon) mutta oon niin totaalisen kyrpiintyny siihen että se projekti vie mieheltä nykyään kaiken huomion! Ja voi h**vetti, soitti äsken ja kysy missä se mattopesula on, et jos vietäs ne matot sinne, hän vie MUT meidän äidille ja tulee ite kotiin laittaan niitä h**vetin kaloja!! Pointti oli mennä äitellä käymään yhdessä! Sanoin että jätetään ne matot sitten (taas) viemättä, heitetään vaikka roskiin... Mä en kestä...

Anteeks, kauhea vuodatus :ashamed:
 
Onnittelut Nytylle, OmituiselleOtukselle, Pullalle, TOOTQ:lle ja aurinkomammalle :flower: !

Mä olen ihan poikki ja väsynyt, sain flunssan ja nyt on nenä tukossa, kurkku kipeä, ahdistaa jne... Minäkin sitten lensin pihalla komeasti ja loukkasin selkäni. Kävely sattuu joka askeleella ja asentoa on vaikea vaihtaa vaikka sängyssä, kun tekee kipeää. Kaikki vaivat on rantautuneet tänne jotenkin yhtä aikaa. Täysiaikaisia ollaan tänään. Ne menkkakivun tapaiset supistukset on hävinneet kokonaan, että veikkanpa sittenkin että vielä menee viikkoja ennen kuin vauva syntyy.

Monella tuntuu olevan pinna tiukalla, koitetaan jaksaa loppuun asti!!
 
Pullalle isot onnittelut! :flower: Ja samoin TooQT:lle ja OmituiselleOtukselle! :flower: Otukselle vielä oikein iso :hug: rankan alkunne johdosta! Ihanaa, että vauva kuitenkin voi nyt alun säikäytysten jälkeen paremmin, ja aivan upeaa, jos sinunkin tilanteeseesi vihdoin vuosien jälkeen tulisi apua!

NullPoints, mulla myös herkunhimo on ihan hirveä. Tosin rasvaista ruokaa ei onneksi tee mieli (paitsi pizzaa aina joskus), mutta makeaa senkin edestä. Se makeanhimo on nyt ihan viime päivinä yhtäkkiä lisääntynyt, ja vaivaa aivan koko ajan. Siis todellakin pyörii mielessä KOKO ajan. Argh!

DoBille tsemppiä, jos nyt lähtö tuli - toivottavasti!

Onpa monella jo vauva kiinnittynyt, varmaan ainakin puolella porukasta limatulppaakin tullut, ja supistuksia myös tosi monilla! Me, joilla ei ole niin mitään merkkejä (harkkasuppareita en laske, koska niitä on ollut koko odotuksen) taidamme olla melkoisessa vähemmistössä? Minua ei kyllä haittaa, koska (kuten olen monesti sanonut, sorry toisto) toivonkin että syntyisi vasta tammikuussa. Toisaalta siinä mielessä kyllä toivon, että jotain merkkejä alkaisi edes vähän olla, ettei taas käy kuten viimeksi (käynnistettiin 42+2 ja lopulta leikattiin) vaan tällä kertaa normaali alatiesynnytys onnistuisi. Eli olis kiva jos jotain paikkojen kypsymistä alkaisi nyt joulukuun mittaan olla, koska viimeksihän lähdettiin käynnistykseen tilanteesta, että ei olleet edes pehmenneet paikat (ajatelkaa, 43. viikkoon mennessä ei niin MITÄÄN toimintaa kohdunsuulla!).

Syysusva, minä soittaisin synnärin numeroon, mutta kannattaa varmaan rimpauttaa sinne teidän sairaalaan ja kysyä mikä on heidän ohjeensa.

Sintzi: Meillä tuo 1 v 4 kk esikoinen on viettänyt iloista varhaisuhmaikää noin 7-kuisesta, hirveät tappelut ihan kaikesta (etenkin kieltämisestä mutta myös syöminen, pukeminen, vaipanvaihto, ihan mikä vaan - voi vaikka kesken leikin yhtäkkiä kilahtaa ja tulla lyömään äitiä ). Senkään takia en mitenkään kiireellä tän kakkosen syntymää odota, kun elättelen jotain hullua haavetta että tässä viikkojen mittaan tuo jätkä alkaisi edes vähän rauhoittua (varmaan, kun ei tässäkään ajassa ole :/ ).

Jive: en halua pelotella, mutta kannattaisiko sun käydä tsekkauttamassa istukka? Mulle ainakin th sanoi viime käynnillä, että tässä lopussa jos kaatuu, vaikka vain pyllylleen, niin aina pitäisi ä-polin kautta kurvata. Uskon että kaikki on ihan hyvin, mutta ehkä kannattaisi tarkistaa kuitenkin. Ja jaksuja flunssaan myös, joku muukin oli kipeänä - paranemisia kaikille!

(.) kuuluu sellaista, että nyt tämä ihana ummetus on sitten toden teolla iskenyt. Vielä saan jotain ulos (anteeksi ällöttävät kuvaukset) mutta vaikeaa on, ja koko ajan sattuu mahaan niin perkuleesti. Esikoiselta muistan samat kivut, erona tosin se että silloin olin ummessa täydet 9 kuukautta :headwall:. Antibioottikuuri sentään parina päivänä löysensi mahaa mutta ei valitettavasti sen pidempään. Levolac ei auta, sitä paitsi on niin pahaa että oksennan. Ja luumuja en nyt uskalla vedellä, ettei vauva kasva. Mälsää.

Ei muuta uutta auringon alla, palailen taas...
Grynna 37+2
 
Grynna, joo, mulla oli sattumoisin tänään rutiinineuvola ja siellä kuunneltiin vauvan sydänäänet ja sitten pääsin vielä lääkäriin ultrattavaksi ja sisätutkimukseen! Kyllä ottivat onneksi vakavasti tuon tilanteen ja itekin pelästyin hirveästi. Kaikki oli kuitenkin hyvin vauvalla, äidillä vaan selkä jumissa nyt ja säikähdin kamalasti. Olkaahan muutkin varovasti ulkona liikkuessa!! Ja jaksamista Grynnalle ja muille, joilla on isompia lapsia hoidettavana.. mulla on vaan "koiralapsia" ja tämäkin tuntuu välistä jo rankalta !

Täällä itse asiassa ei olisi ollut koko loppuraskauden lääkäriä ilman tuota ilmalentoa. Sain samalla kokoarvion (3-3,5-kiloinen tulossa ilmeisesti), tiedot alakerrasta (kuulemma paikat pehmeät, kanavaa 2cm jäljellä ) ja katsottiin vielä napavirtaukset (ok), joita ei koko raskauden aikana ole katsottu. Eli vaikka nyt on kipuja, niin jotain hyvää tuo kaatuminenkin toi :p .
 
Nullpoints Juu, vähemmistöä taidetaan olla tän oireettomuuden kanssa! Toisaalta ihan kiva kun ei mitään jatkuvia supisteluja tms ole, vaan toivottavasti tulevat vasta sitten kun tosi toimet alkaa! Tosta rasvaisesta ruuasta , mulle ei kyllä maistu ruoka enää ollenkaan! Hedelmiä ja jotain jugurttia tms pystyy syömään, mutta kaikki muu oikeestaan etoo..

Kuuluukohan tähän loppuraskauteen muutes pahoinvointi? Tai onko muilla?

Taidanpa mennä sohvalle köllöttämään... ukko lähtee taas lätkämatsiin ja mä jään juttelemaan taas kissalle ja tyhjille seinille... *huoh* mulla ei oo enää elämää!!

 
saparo...Täällä on ajottaista pahoinvointia, tänään piti aamulla käyä oksulla, ku tuli pahaolo, mutta meni hei pois ku sain hommani hoidettua vessanpuolella :$
Nyt ei oo ollu mitään....

Mulla ei oo ollu ummetusta ollenkaa, paremminki maha ollut vähän löysähköllä, mikä on tietty parempi vaihtoehto ku ummetus.

Jivellä samat lääkäri kuulumiset ku mulla....eli paikat pehmentyneet ja kanavaa 2cm jäljellä...edes JOTAIN on tapahtunut.

Mä en oo varma näinkö yöllä unta, vai oliko totta, että mulla särki ja vihlo alapäätä tooosi paljon, taisin sit nukahtaa tai jotain, ja aamulla sitte mietin oliko totta vai ei :whistle:
Nyt ei sitte oo ollu mitään....
Huomena olis sitte neuvola aamusella, miten tästä uskaltaa lähtee mihinkää kävelee, ku tuolla on nii per***een liukasta :kieh: ...pitää lähtee tuntia aikasemmin nii saa rauhassa köpötellä, ja ehtii varmasti sitte sinne :D

Ja OmituiselleOtukselle vielä paljon onnea ja toivottavasti kaikki on hyvin nyt :flower:

vauvis neiti 36+4

Onkohan neitim päässy jo vauvaa hakeen? :/ Viimeksi tainnu olla täällä kun tätä uutta pinoa perustettii...eli joskus marras-joulukuun alussa,toivottavasti tulee kohta vauvauutisia :heart:
 
Tulin onnittelemaan kaikkia uusia vauvansa saaneita! On se ihanaa!

Tuli vaan mieleen, etten oo sitä synnytystarinaa vielä kertonut, no, tässä se tulee. (Nyt on hyvin aikaa tässä, kun vauva on just syöny, vaipat vaihdettu ja hengailee, siis nukkuu, ihokontaktissa tässä rintakehää vasten)

Su 23.11. klo 4 yöllä lorahti lapsivedet (se muuten ON vaaleanpunaista se vesi!) ja melkein heti alkoivat supistukset. Siivoilin kotona, kävin suihkussa, lenkillä koiran kanssa ja herättelin miestä tarkastamaan sairaalakassit ja laittamaan autoa lämpiämään. Soitin Haikaranpesään ja sieltä aika tylysti sanoivat, että mitäs tänne soittelet, ei oteta sua, soita päivystykseen. No, soittelin siinä ympäriinsä ja sovittiin, että tullaan kohta. Oltiin Kättärillä vähän ennen aamukahdeksaa. Otettiin vauvan sydänkäyrää ja odottelin niitä oikeita supistuksia. Yht'äkkiä alkoi tekemään mieli hampurilaista. Tein siitä oikein kynnyskysymyksen, etten synnytä ennen kun saan hampurilaisen. Sanoivat, että mene vain, kun ei se synnytys näytä alkavan vielä aikoihin. Ajattelin ensin, että pystyn kävelemään suht lyhyen matkan Hesburgeriin, mutta päädyimmekin menemään autolla. Hyvä sinänsä, koska Hese oli kiinni! Kello oli jotain 11 sunnuntaina. Tottakai se oli kiinni! Ajeltiin siinä ympäriinsä penkinlämmittimen huutaessa täysillä (auttoi supistuksiin), kunnes löysimme Carrolsin, joka oli auki. Ei siitä burgerin syömisestä tullut mitään. Ihmiset tuijotti, kun kiemurtelin tuolilla ja miehen "hidastelu" ärsytti. Kai se ihan normaaliin tahtiin söi, mutta niiden kipujen kanssa odottelu tuntui ikuisuudelta.

Palasimme Kättärille n. klo 12. Joku hoitsuopiskelija kyseli kivunlievityksistä. Tarjosi "tässä vaiheessa synnytystä" lievityksenä keinutuolia, kuumavesipulloa ja panadolia. Otin kaksi ensimmäistä. Vähän ajan päästä kelpasi jo panadolkin. Vakuuttelivat vielä kovasti, etteivät nämä mitään synnytyssupistuksia ole. Tässä kohtaa muisti hiukan pätkii, mutta omat vaatteeni vaihdettiin sairaalavaatteisiin ja minua lähdettiin kävelyttämään synnytyssaliin. Matkalla supisteli niin paljon, että taju meinasi lähteä, mutta jotenkin sitä perille päästiin ja ilokaasunaamari otettiin kehiin. Kyselivät siinä kivunlievityksistä ja sanoin että ihan mitä vaan, kun ilokaasukin alkoi menettää tehoaan. Pääsin makaamaan, alkoivat laittaa epiduraalivehkeitä valmiiksi ja sitten tunsin kamalan "repäisyn" ja alkoi ponnistuttaa. Kätilö kurkkasi alapäähän ja sanoi: "Jahas, tällä kaverilla on sitten musta tukka." Sitten tuli kiire. Muistan kuinka ajattelin, että en saatana ponnista ennen kun saan jotain kipulääkettä! Kätilö laittoi jonkun pudendaali (vaimikäsenytoli) -puudutuksen ja lääkäri laittoi spinaalin. Ai että kun ne alkoivat vaikuttaa! Juteltiin mukavia miehen ja kätilön kanssa ja siinä vaiheessa katsoin ikkunasta ulos ja näin sen ihanan LUMIpyryn.

Enää en tuntenut supistuksia ja katsoin kelloa hätääntyneenä, kun oli enää hetki aikaa ennen kuin kipulääke alkaisi menettää tehoaan. Keskityin kunnolla ja kuulostelin niitä pikkuisia nipistyksiä vatsalla ja ponnistelin niiden tahtiin. Ponnistusvaihe kesti 15 minuuttia ja en tuntenut kertakaikkiaan mitään. Neiti syntyi supermies -asennossa, siis toinen käsi ojossa ja pitkillä kynsillään raapaisi... no, sieltä ja äiti tarvitsi pari tikkiä, mutta siinä vaiheessa, kun tyttö nostettiin syliin, kaikki muu unohtui. Päästi muuten ekat huudot, kun oli vasta puoliksi ulkona. Istukka ulos ja tikkien ompelu. Tyttö osasi imeä hyvin, mutta isä puristeli kaikki arvokkaat ensimaidot talteen ja hörpytteli ne vielä. Siitä se meidän yhteinen taival alkoi.

Tänään kävi neuvolatäti kylässä. Oli sijainen, koska meidän ihana Niina oli joutunut onnettomuuteen ja katkaissut kätensä. Kamalaa! Meillä on menty syntymäpainon yli että humps vaan ja täti kovasti ihaili tytön virkeyttä. Yleisoletushan näin pienikokoisen (2,5 kg) kanssa on, että se olisi jotenkin sairas tai eloton, mutta meidän neitipä on vaan pienikokoinen. Onhan aikuisiakin isoja ja pieniä ja laihoja ja lihavia. Valtavat määrät tämä erittää pissaa ja kakkaa kokoonsa nähden, mutta sehän on vain merkki siitä, että elimistö toimii.

Voi, kun jotenkin haluaisin auttaa teitä kohta synnyttämään lähteviä! Antaa vinkkejä yms. Mutta kun jokainen synnytys on erilainen ja jokainen nainen kokee synnytyksen eri tavalla, niin ei niitä vinkkejä oikein ole... Täytyy toivoa, että kohdallenne osuu mukava, osaava kätilö ja että kaikki menee hyvin!

Aino & "Lumi" 11 vrk
 
Onnea Omituinen Otus :flower:

Sintzi meidän esikoinen ärsyttää mua niiiin että...! En tiiä vaistooko se että kohta tää vauva tulee vai mikä sitä oikein riivaa?! Tammikuussa täyttää siis kolme vuotta ni ymmärtää jo jonkin verran asioista. Mutta siis ollut NIIN rasittava lähiaikoina että! :kieh:

Kiitos vielä Mussupussu synnytyskertomuksesta! Oon itekki yrittämässä haikaranpesään, ni toivottavasti päästään.. Oliko se teidän kohdalla täynnä vai miks ette päässeet?

Findy :heart: 39
 
Ihan ekana.. luen kohta loput..

OmituinenOtus IHANAA KUULLA TEISTÄ!!! ONNEA IHAN VALTAVASTI!!! :heart: :heart: :heart: Mulla tuli ekaa kertaa itku, kun luin uutisen.. valtavan työn sinä teit ja miten järkyttävän vaikee matka teillä on ollut, mutta niin vaan kuule NAINEN veit homman loppuun!!! Voimia, tsemppiä ja jaksamista!!! Aurinko paistaa risukasaankin, niinhän sanotaan. Mutta voi taivas miten oon pelänny ja jännittäny teidän puolesta.. Ja jospa viimeinkin, siis viimeinkin, oikeesti kuuntelisvat sinua, tutkisvat kunnolla ja tekisvät kaiken oikein niin sinäkin jaksaisit fyysisesti hyvin, henkiset voimavarathan sulla on uskomattomat!!! :hug:

Ja ihan pikkulisäys.. mulla on kans ikävä sitä spinaalia.. se oli aivan tajuttoman ihanan kivuton!!! Aivan mahtava!!! Tässä jännään, että kerkeenkö saada sen tälläkin kertaa.. :whistle:
 
Ihana synnytyskertomus mussupussu! Mulle tuo neuvolan terkkari sanoi et toi pahoinvointi ja ruokahaluttomuus kuuluu loppuraskauteen.Ihan normaalia on.Mulle ei maistu mikään suolanen eikä kyllä kaikki makeakaan.Ruuan pitäs olla jotakin sellasta neutraalia.
 
Voi teitä kanssamammat!!! Nuo teidän tekstit alkaa olla yhtäkiukkuisia kuin minunkin. :LOL: Mutta sitähän se on, kaikki vaan yksinkertaisesti TYMPII!!! :headwall:

Ja niin.. meille tuli se uusi kaukalo.. Siinä taas meidän tekniikan ihmeemme alkoi heti kasata sitä telakkaa ja sovitti sitä autoon. Istuin vessassa (muka rauhassa) ni eikö sinnekin pitäny ängetä 3 kertaa selittämään, että MITEN HYVÄ SE ON!!! Siihen vielä lisäksi kaikki neitien kyselyt.. räjähin ihan totaalisesti taas.. :ashamed: Annoin tulla ulos kaiken mitä aattelin ennenku aattelin.. Tein kyllä selväksi, että mulle EI TULLA PUHUMAAN TUNTIIN YHTÄÄN MITÄÄN!!! KUKAAN, OLLENKAAN!!! Ilmeisesti meni perille.. Mutta siis oikeesti.. Ruokapöytä oli siivoomatta, astiat oli tiskialtaassa.. repesin varmaan just siitä, etten saanu istua ees p**kalla rauhassa ja sit piti mennä vielä kyykkimään ne astiat koneeseen, kun ne tunnetusti ei itekseen sinne mee. Ja tämä yksi kansakunnan kynttilä, valtakunnan valo, selittää vaan kaukalosta ja telakasta ja siitä miten raskasta SILLÄ on ollut töissä. Nii joo.. mitäpä väliä sillä on, että mulla on ollut tylsää, raskasta ja rankkaa jo aika pitkään.. ja nyt tunkee vielä suppareita 8 minuutin välein ja NE TUNTUU!!!!! Että eipä tässä mitään.. No, nämä loppuu hetken päästä kun meen suihkuun ja sit pitkälleen. Niinku aina. Minä en näe enkä kuule tänäiltana enää mitään, en yhtään mitään. P**kele. :headwall:

Mutta. Tässähän menee kuitenkin kohtuu hyvin.. Positiivista ajattelua kehiin.. Nyt ei okseta, eikä närästä. Kaikki on valmiina vauvan tulla ja kohta menee neidit unille. Joten, mitäpä tässä. Kunhan nyt vaan vedän henkee ja rauhotun ni kaikki on taas paremmin kuin hyvin.

Mussupussu Ihana kertomus! Jälleen kerran voin todeta, että eipä ne kätilöt ihan hirveesti kuuntele eikä tarkista asioita.. sit tulee ylläreitä.. Mutta ihmisiähän me kaikki vaan ollaan!

Viivi Jotenkin niiiiiiin tuttua tuo sun kertomus!!! Meillä ei ole kaloja eikä akvaariota, mutta siis eriasiasta samanlaista, ihan samanlaista! Joku juttu vaan on tuolle meidän valtakunnan valolle niiiiiiiiiin must juttu, että se menee kaiken ohi, siis ihan kaiken. Ja miksei ne miehet tajua (sori yleistys) että nyt jos koskaan kantsis olla läsnä, ihan vaan läsnä!!! Eipä me juuri muuta kaivata vaan sitä läsnäoloa.. ilman niitä kaloja, autoja, vekottimia jne. :headwall:

Jeps. Nyt on mun vuoro mennä suihkuun ja sit itseasiassa.. pitää vaihteeksi laittaa pyykkiä koneeseen! Oujee.. meidän uusi pesukone on niin tuttu tekninen laite, ettei sen käyttö enää ukkoa kiinnosta. :LOL:
 
:flower: :hug: kaikille nyyttinsä saaneille.
poika syntyi maailmaan RV 39+2 1.12. maanantaina klo.21.40 paino 3476g pituus 49cm pipo 36cm.
Synnytys oli nopea ja mentiin ilman kivunlievityksiä eikä tikkejäkään tarvittu :D
Kotiuduttiin keskiviikkona 3.12

Terveisin käppyrämallu ja veikka
 
maarith
NullPoints ja saparo Mä kuulun myös teidän kanssa samaan sarjaan,ettei mitään synnytykseen viittaa ole ilmassa..ei limatulppia,ei ihmeemmin supistuksiakaan eikä mitään muutakaan.Joten täällä kökin vielä koko loppuvuoden :(
Väsymystä ilmassa oikeen kunnolla,mutta saattaa johtua ilmoistakin tai sitten täytyy nukkua enemmän.Aamusin kyllä nukuttaakin aivan sikana,mutta eihän tän lauman kanssa saa nukkua pitkään saati ottaa mitään päikkäreitä,kun joskus vahingossa,jos väsyttää niin paljon,että nukahtaa väkisin johonkin sohvalle,jne.

Mites muilla on..joudutteko siivoomaan joulusiivoukset ite vai tekeekö mies teillä ne?Ja Yleensäkin auttaako mies teillä paljon kotihommissa?
Meillä mies kyllä pesee pyykkiä ja laittaa kuivauskoneeseen,muttei koskaan vie kaappeihin eikä muutenkaan siivoa,kun ainoastaan silloin,kun palaa käämit mun siivoamattomuuden kanssa.Sit tapahtuu ja ripeästi.Myönnän ettei mua nappaa siivoominen ollenkaan ja se alkaa sattumaan joka paikkaan. :ashamed: Joten koti on,kun kaatopaikka ja pitäis saada tää kuosiin ennen vauvan tuloa...no eipä sen sänkykään ole kunnossa eikä mun sairaalakassia pakattu eikä myöskään vauvan vaatteita otettu edes pois laatikosta,jne.Joten kaikki on kesken ja todenteolla. *huokaus*

37+5
 
Omituinenotus onnea vauvasta ja toivottavasti saat jouluksi vauvan kotiin.

Käppyrämallulle kanssa onnea vaavista. :flower:

Kävin päivällä neuvolassa ja ei mitään uutta paitsi että joudun menee maanantaina niihin sappi vai maksakokeisiin kun jatkuvasti raavin itteeni,paitsi kämmenistä ja jalkapohjista joten voipi olla vaan etelänreissun jälkeistä ihon kuivumista mutta tarkistetaan nyt kuitenkin.
N.1kg viikko taas tullut :ashamed:
Kuulemma vauva jo todella alhaalla ja ei uskonut että pääsisi enää nousee mihkään suuntaan.

Rasvaset ruuat:Joo periaatteessa tekisi mieli mutta jotenkin huono olo koko ajan niin siksi ei kuitenkaan kauheasti halua syödä mitään, kaikki maistuu hieman pahalta suussa.

Siivoukset:Joo ei täälläkään edelleenkään nappaa siivous ollenkaan, samoin kaikki kuin maaritilla eli mä kanssa vaiheessa. =)
Onneksi anoppi ja äiti on luvannut tulla tekee kunnon joulusiivouksen eli kunhan täällä on peruskunnossa normisti kämppä niin hyvä että joku muu tekee kunnon puunaukset.
Mies siivoo aina aika ajoin ja lähinnä sillon kun sitä itseensä alkaa häiritä joku tietty asia meillä kotona. :whistle:

Kävin shoppailemassa ja sain vihdoinkin puuttuvan pinnasängyn ostettua ja tuotua kotiin, huomenna jos vielä jaksaisi hakea muutamia vaatteita kaupasta vauvalle niin ei puutu kuin jotain pientä.

Mun 9-vuotias väläytti tossa kysymyksen mulle että jos odottaa kaksosia niin kestääkö se odotus kaksinkertaisen ajan. :LOL:
Voisi olla aika helisemässä kaksosista 80 viikkoa raskaana ja miettikää nyt sitten kolmosia tai nelosia. :LOL:
 
Siivouksesta Mä olen sanonut miehelle, että kun tulen sairaalasta vauvan kanssa kotiin, niin kämpän on oltava siisti!!! Enkä epäile etteikö olisi.. Mies kyllä siivoilee ihan oma-alotteisesti (vaatekaappikin sillä on siistimpi ku mulla.. ) Tosin mua joskus vaan lähinnä ärsyttää kun se siivoilee, esim. pyyhkii pölyjä, kun tekee sen niin suurpiirteisesti!! Mä mielummin ite sitten teen sen kunnolla! :D Mutta siivo mies on kyllä ja tekee ihan käskemättä... Mä en tällä hetkellä aijo stressata kämpän siivouksesta tai siitä, jaksanko joka päivä ruokaa laittaa!

*huoh* Äiti taas soitti ja eihän sillä mitään muuta asiaa ollut kuin : noh, joko?? ARGH!! Mä yritän nyt unohtaa vaan ton lasketun ajan, koska sitten vaan suotta masennun ja petyn, kun mitään ei vielä silloin tapahdukaan! Oon vaan ajatellu, että kyllä se nyt tämän kuun puolella syntyy!! ( mutta todellisuudessa on vaikea sitä ensi viikon keskiviikkoa, eli THE DAYtä olla ajattelematta!! :snotty: )
 
Mä kanssa olen esittänyt toiveen miehelle, että koti olisi siivottu ja jääkaappi täynnä ruokaa, kun tullaan vauvan kanssa kotiin :). Ei ole kyllä paha vaatimus siihen nähden, mitä itse tekee eli punkee lapsen maailmaan :D ! Mies on muutenkin hoitanut nyt suurimman osan siivouksesta ja kauppareissuista. Minä teen kevyempiä juttuja jaksamisen mukaan. Nyt kun hajotin selkäni ja sain flunssan, niin ihan suosiolla lepäilen ja nukun vielä kun voi.
 
Käppyrämallut paljon onnee sinnekkin!!!!!!!!!
Hieno oli mussupussun kertomus! Kiva noita synnärijuttuja on tosiaankin lukea. :heart:
Härkis ja Viivi tsemppii ukkojen kanssa... Heh, varsinkin toi Härkiksen vessajuttu oli hauska. :LOL: Mä en tajuu miks sinne vessaan on PAKKO tulla silloin kun mä oon siellä. |O Täällä sinne tulevat toi esikoinen (kauhee puhumaan) ja kissat (karvaa mun kinttuja). Jos mua ärsyttää kauheesti, niin tekis mieli potkaista kissa vessanoveen..... :ashamed: No tietty en potkaise... mut siis joo outoo on kun sinne täytyy tulla kun oon sinne jumittunut. Kai pitäis lukita ovi tai jotain. Sit ne maukuisivat ja kolkuttelisivat varmaankin ovella sit. |O
maarith tervetuloa vaan vaivattomien joukkoon. Kyl menisin varmaan yliajalle ja lahjakkaasti jos tosiaankin ei olis tota sektiota buukattu... Sit sieltä oliskin kiva jotain 5kg painavaa ulos pinnistää. |O |O |O
Siivouksesta sen verran et sen teen minä. Onhan mulla sit ä-lomalla aikaa sit siihen. :LOL: :LOL: :LOL: Meillä pitäis alkaa tänä viikonloppuna pieni remppa. Eli laitetaan lisää pistorasiota seiniin (joka huoneeseen). Sit mä joudun siistii ne jäljet ja maalaa seinät. Sit on joulusiivouksen vuoro ja sit täytyy laittaa joulukoristeet... Eli hommaa tulee olemaan. Jospa olis valmista kun Tirri saapuu. :kieh: Pölyn sekaan kun en pikkuista tuo! :headwall: Jos jokin menee pieleen, niin saa anoppi tulla apuun. Mut kun se tekee kaiken omalla tavallaan (lue: pistää tavaroita outoihin paikkoihin et niitä ei sit löydä), niin ei sekään kauheesti houkuta. Sit mies painaa tosiaankin kahta duunia, joten kukas muu tääl mitään tekee paitsi minä........... Onneks se auttaa niiden pistorasioiden laitossa ja sit tulee sähkömies, joten en onneks sitä joudu itse tekee (lohduttaa kauheesti. :headwall: ).
Et silleen.
 
Tuosta siivouksesta..mulla on ihan oma-aloitteinen mies, tekee kotihommia sanomattakin ja olin tooodella liikuttunut kun se oli esikoisen aikaan siivonnut todella koko kämpän, ruoka odotti ku tultiin synnäriltä, mun herkkuja kaapit täynnä =)
Ei se yleensä ihan itsenäiseti mitään suursiivouksia alota, mut lähtee kyl heti mukaa kun mainitsen.. Se mua vaan pikkasen vihloo, ku mä yleensä laitan pyykit, ja haluaisin et ne viikattais samanlailla, ni se ei sitä ymmärrä, vaan vaatteita löytyy eri tavoilla viikattuna kaapeista, mut en ole viittinyt rähjätä, kun kuite toinen osallistuu..

Nyt ajattelin saunaan ja sitä toistakin ässä vois kokkeilla jos ukko siihen uskaltuu =)

Onnea hirmuisesti vauvansa saaneille ja mukavaa lukea noita synnytyskokemuksia..

Syysusva ja muru, huomena rv 40
 
Iltaa täältäki!

Onnea TOOTQ, OmituinenOtus ja käppyrämallut vauvoista. Vuokrasopimukset alkaa näköjään purkaantuun oikeen urakalla :D

Me selvittiin kotiin Tampereen reissusta, vaikka olisin mä sinne jo voinu jäädäkki, nyt vaan sit ootellaan tuleeko mahdollisesti jo tälle viikolle uus reissu :whistle: Pitäkää mulle peukkuja, ettei tää sit ihan suoriltaan valahda, ku meillä kuitenki tota matkaa on 90km, no jos siltä näyttää, niin pitää lähtee lanssilla, pari vauvaa kuulemma vuosittain syntyy matkalla Parkanosta Tampereelle lanssiin, vaikka perhevalmennuksessa oli kyllä sanottu, että jos oikeen kiire tulee, niin yks taksikuski on viä nopeempi, mutta lanssissa henkilökunta on ammattitaitosempaa ottaan vauvan vastaan. Kattotaan, kuinka meidän käy.

Mitähän sitä viä vois tehdä, joulukortteja, paketoida lahjoja, kunhan sais noi äidin apinat ensin untenmaille.

Joten huomiseen, luultavasti :wave:
 

Yhteistyössä