Heipä hei taas kaikille
Onnea
tiikelille hyvistä ultrakuulumisista!
varmasti aivan mielettömän ihanaa nähdä se oma pieni papunen siellä turvassa kohdussa
Itse saan odotella sinne kesäkuun puoliväliin saakka, ennenkuin näen meidän pikkuisen.
Hih, oonko mä ihan hullu, jos käyn ostamassa vielä yhden raskaustestin? Tämä on 100% varmasti meidän viimeinen vauvamme, niin musta olisi niin ihanaa nähdä vielä kerran, ne kaksi viivaa? Mut onko siinä näillä viikoilla enää MITÄÄN järkeä?
Surffailin tossa netissä ja katselin tämän vuoden
äitiyspakkausta ja aattelin, että tällä kertaa sen otan. Esikoisesta sen otin, tokasta ja kolmannesta en. Kolmoselle hankin muuta kautta jo KAKSI makuupussiakin
Mut musta toi pakkaus vaan on tosi ihana
se toppapukukin on tosi söpö, olkoonkin, ettei taida jouluvauvalle käyttöön tullakaan, kun on ensin liian iso ja sitten jo liian pieni. Mutta tosiaan, siellä on se villahaalari, kevytpuku ja vaatteetkin oli ihan kivannäköisiä ja olis se kiva saada uusi pussilakanakin.
Miehelle lupasin, etten tälle vauvalle osta yhtään vaatteita (paitsi pakollinen toppapuku, kun ei niin pienelle ole) niin tuossa sitten saisin kerralla paljon uusia vaatteita ja eipä sillä rahalla minkä on saanut, oo koskaan mitään järkevää tullut hankittua.
Mä näin eilen ihan hassua unta. Vauva oli jo aika iso, oltiin siis jo tosi lähellä laskettua aikaa ja sit mun mahastani tuli sellanen tosi venyvä, että sain otettua sen vauvan syliini, vaikka se siis vielä oli mun mahassani sisällä
sain vedettyä sen vauvan vatsanahkaa vasten niin, että näin ihan selkeästi sen kasvonpiirteet ja muutenkin, näytti siltä, että vauvalla oli vain ohut joku kangas kasvojen edessä, se oli vähän sellanen 4D ultra kuvaa vastaava juttu
Noh, siinä sitten venyttelin ja vanuttelin vatsaani ja ihailin vauvaa ja sitten huomasin, että vauva olikin
poika ja näytin miehelle, että katso, meille tulee kolmas poika. Mies oli ihan innoissaan, mutta mä ihmettelin, että miten ihmeessä se voi olla poika, kun koko raskausajan olin ollut ihan vakuuttunut, että se on tyttö. En millään voinut uskoa sitä, että se todella on poika.
Nyt sitten unen myötä meni taas olot ihan häränpyllyä
todella vahva tyttöolo on ollut alusta asti, mutta tuo uni kyllä toi sen pienen äänen sinne takaraivoon, että kyllä se poika taitaa olla. Noh, sen näkee sitten joulukuussa, että kumpi tulee
Pistepirkko Kurjaa, että se nt-ultra niin kovin jännittää. Yritä ajatella asiaa myönteisesti, näet silloin sen pienen ihmisen alun kuvaruudulta
jos jotain ikävää sitten selviää, niin sitä voi ajatella sitten silloin.
Mulla se on tosiaan edessä vasta kesäkuun puolivälin paikkeilla, eli en oo siellä vielä käynyt
Niin ja kyselit niistä repäisykivuista, mulla niitä ainakin on ollut, välillä kun kääntää äkisti kylkeä tai venyttää tmv. tuntuu kuin joku iskisi puukolla. Inha vaiva, mutta taitaa olla suht yleistä
tatomira ja surppi 7+0