Oletteko kaikki käyneet kuuliaisesti jokaikisellä neuvolakäynnillä?
-Hölmö kysymys mutta ku tulin tänne tiiraileen miten muut jouluset jakselee niin nlakuulumisia toisen perään. Ja mulla olis huomenna aika, vaan oon koko viikon jo miettiny et mitenpäin sen kehtaisin perua ja sanoa et varataan vaan se lekuriaika seuraavaksi?? :headwall:
Oon rampannu jatkuvasti jossain, vielä hammaslääkärireissut tähän somasti niin kolme kertaa viikossa pitäny johonki tohtorille säntäillä ja aina järjestää lapsille hoitopaikka ja itelle kyyti. Joko viiä miekkonen töihin tai jotaki että saa auton. Ei kertakaikkiaan kiinnostais enää mennä "turhalle" neuvolakäynnille.
Tätönen ei ole ollut ollenkaan luottamusta herättävä yksilö joten ei huvittais sille nokkaansa näyttää kun on silmät ristissä, ja vaan ärsyttää se sama kysymyslitania mikä sieltä tulee. Sitten se taivastelee ettei tämmösiä paineita voi olla, ompahan kuitenki ja kirjaa ylös. Ja vähän niinku Härkis mainitti samantapasesta fiksusta huomautuksesta; -Nyt vaan otat ja levähät, vaikka päivällä! -aina sama, eikä sillä naisella vilkuta vaikka oon sanonu et saan kyllä levähtää yön läpeensä, sei ole ongelma, vaan se etten minä nuku, enkä kykene kivuiltani nukkumaan. Siksi on paineet vuoroin alle satasen kummatki ja vuoroin päälle satasen ylä ja alapaine.
Mistäköhän ihmeestä sitä sais virtaa mennä sinne vielä, vai onko pakko?? -Oon kyllä nyt jo käyttäny oman käden oikeutta ja pidentäny niitä lääkärin määräämiä kahden viikon välejä neuvolakäynneille.. -Kun ne vti-hässäkät helpotti ni en ole enää käyny kovin tiuhaan, sitte ollu muita labroja niin että on siinä sivussa pysyny ajantasalla jos on jotaki ongelmaa ollu. Ja muita lääkärikäyntejä.
Zemppiä teille reippaille jotka ootte vielä töissä, nyt tuntuis ajatuski ihan hurjalle, vaikka kumpaaki isompaa oottaessa oon ollu itekki töissä. Paitsi tytön tirpalta piti jäädä 24 viikolla ihan kokonaan saikulle loppuunasti, uhkaavan ennenaikasuuen takia.
Sain eilen päätökset äitiysrahasta ja avustuksesta,
eikä ollu muuten mitään korotuksia ensivuoden puolelle menevillä äitiyspvrahoilla -Onkohan ne vaan laskettu nyt voimassaolevilla systeemeillä ja muutetaan sitten myöhemmin, vai onko meitä huijattu koko korotusjutulla??
-Nopeasti se päätös ainaki tuli, vajaa kaks viikkoa, kerranki.
Ääh, pitäis ottaa ja soittaa pph.lle jonne lapset menee enskuun alusta. Haettiin sitä kotiapua vaan ei siihen ole resursseja, joten nakkasivat päivähoidon puolelle. Muutamat viikon oon tapellu itteni kans etten voi viedä lapsia hoitoon, ihan vaan kun en voi kun olen itse kotona, en voi luovuttaa ja antaa periksi ja myöntää että näin on vähäksi aikaa viisainta. -Ei meinannu se asiaa hoitanu naikkonenkaan käsittää, ku epäröin ja kitisin sen kotiavun perään, että miksei tuon ikäisiä voi viedä hoitoon, onhan sen ikäset "normaalistikki" hoidossa.. Heh, kuulostipa ihanalta se normaalisti. Kun se kai siinä juuri onki isoin ongelma, ku ei voi hoitaa lapsiaan vaikka haluais. -Sitten tietenki selitteli että päivähoidolla yleensäkkin ratkaistaan se avuntarve joka johtuu toisen vanhemman sairastumisesta jne..
Kovin sekavaa tekstiä, teilaamista en täältä oleta saavani mutta muualta kylläkin, sitten jos ja kun tuo hoitoasia tulee esille. *Mutta sanokaa hyvät naiset miksi ihmeessä tuo on niin mahottoman hankala ja vaikea juttu?, vaikka järkevästi ajatellen tiedän että se on vain hyvä. Jos onnistumme saamaan hyvän hoitopaikan, eikä siellä tule ongelmia.
Saisin toivottavasti kerättyä voimia synnytystä varten, vaikka nyt sillä päivällä levähtämisellä, mitä se neuvolantätönen toitottaa. Vaikka en nukkuis silmällistäkään ennen joulukuuta, fyysinen rasitus jäis huomattavasti vähemmälle ja sydänki jaksais pysytellä menossa mukana. Kyllä se synnytys kieltämättä jo vähän hirvittää, kun ennen tyttösen syntymää valvoin vain kuukauden samassa jamassa mitä nyt on mennyt lähes koko raskaus, enkä meinannut jaksaa ollenkaan silloin h-hetkellä. -Mitä siitä nyt tulee? -Toivottavasti poikanen olis ihan raivotarjonnassa, itellä ei ole oikein käsitystä mitenpäin tuola myllätään, perätilaa epäilisin potkujen suunnasta päätellen.
Nyt tais tulla täältäki romaanin mittanen vaikerrus, mutta jotaki hyvääki sentään; perinteisiä raskausvaivoja mullei ole, närästyksiä sun muita, ja näinki pitkälle ollaan päästy vain muutaman viikon vuodelevolla, eli ennenaikasesta aukeamisestakaa ei ole ollu vaivaa. Liitoskipuja taitaa olla, mutta nehän kuuluu asiaan, eikä niitä juuri muitten tuntemusten seasta huomaa, siitä lähinnä että alapää on aika tohjona.
Nyt koetan keksiä sivuutanko sen huomisen nlan, vai miten sinne jaksaisin haalautua :ashamed:
Omituinen ja Poikanen 26+jotaki