Azalea Täällä kans kuulutaan tuohon pelkääjä-porukkaan. Koko raskausaikaa on varjostanut erilaiset pelot, välillä enemmän, välillä vähemmmän. Menettämisen pelko on se suurin ja sitä lisää meidän lapsettomuustausta ja rankat hoidot. Alkuun pelkäsin keskenmenoa, sen jälkeen että sikiössä jotain poikkeavaa tai joku vika, nyt pelkään lähinnä myös tuota kohtukuolemaa tai synnytyksessä aiheuvia vaurioita ja kätkytkuolemaa. Joku pelko/murhe seuraa koko ajan mukana ja on vienyt nautinnon melkein koko raskaana olemisesta. Ei vaan mieli anna luottaa ja uskoa että me vihdoin ja viimein se vauva saadaan. Sen takia ehkä ylireagoin kaikista tuntemuksista ja epämääräisistä oireista ja pelkään heti pahinta. Aika kamalaa ja stressaavaa mutta niin se ihmisen puolustusjärjestelmä toimii.
Muiden pinoja en juurikaan seuraa, mitä nyt silloin tällöin käyn marraskuisissa kurkkaan kun ovat kuitenkin niin lähinnä meitä. Tammikuiset tuntuvat jotenkin "kaukaisilta" vaikka olisi hyvin mahdollista että itsekin synnyttäisin vasta tammikuun eli ensi vuoden puolella!
Olen huomannut että tieto lisää tuskaa ja jos muiden pinojen odottajilla sattuu jotain ikävää niin se lisää omia pelkoja entisestään. Parempi siis olla lukematta.
mimma Mulla ei ole koskaan olla varsinaista paniikkihäiriötä vaikka joskus oireillut olenkin siihen suuntaan mutta ahdistuneisuushäiriöstä (sosiaalisesta fobiasta) olen joskus kärsinyt. Tuostakin on jo vuosia aikaa mutta nyt raskauden aikana olen huomannut taas oirehtivani!!!!!! Ensin olin ihan ihmeissäni että miten yks kaks vuosien takaiset pelot valtaavat mielen mutta raskauden piikkiin laitoin. Neuvolassa tai missään en ole asiaa ottanut puheeksi enkä siihen mitään lääkettäkään siis syö. Yritän sinnitellä ajatuksen voimalla ja psyykkaamalla itseäni eteenpäin. Josko tämä synnytyksen myötä helpottaa, niin täytyy lohduttautua tai sitten hakeutua taasen hoitoon.
Muiden pinoja en juurikaan seuraa, mitä nyt silloin tällöin käyn marraskuisissa kurkkaan kun ovat kuitenkin niin lähinnä meitä. Tammikuiset tuntuvat jotenkin "kaukaisilta" vaikka olisi hyvin mahdollista että itsekin synnyttäisin vasta tammikuun eli ensi vuoden puolella!
Olen huomannut että tieto lisää tuskaa ja jos muiden pinojen odottajilla sattuu jotain ikävää niin se lisää omia pelkoja entisestään. Parempi siis olla lukematta.
mimma Mulla ei ole koskaan olla varsinaista paniikkihäiriötä vaikka joskus oireillut olenkin siihen suuntaan mutta ahdistuneisuushäiriöstä (sosiaalisesta fobiasta) olen joskus kärsinyt. Tuostakin on jo vuosia aikaa mutta nyt raskauden aikana olen huomannut taas oirehtivani!!!!!! Ensin olin ihan ihmeissäni että miten yks kaks vuosien takaiset pelot valtaavat mielen mutta raskauden piikkiin laitoin. Neuvolassa tai missään en ole asiaa ottanut puheeksi enkä siihen mitään lääkettäkään siis syö. Yritän sinnitellä ajatuksen voimalla ja psyykkaamalla itseäni eteenpäin. Josko tämä synnytyksen myötä helpottaa, niin täytyy lohduttautua tai sitten hakeutua taasen hoitoon.