Josko sitä yrittäisi aktivoitua. Käyn silloin tällöin lukemassa ja aina on tullut kirjoitusta niin paljon, että kun oon saanut suurinpiirtein kahlattua juttuja läpi, niin en enää itse jaksa kirjoitella. Jos ehtiskin päivittäin, niin varmaan tulis jotain kirjoteltuakin.
Ihan eka
painosta, kun se on myös mua mietityttänyt. Huomenna tulee 30 viikkoo täyteen ja painoa on tullut (ei neuvolan, vaan omasta puntarista katsoen) positiivisesta testistä tähän päivään n.16kg. Neuvolan punnituksien mukaan hieman vähemmän. Kauhistuttaa välillä tää paino, mutta sokerirasituksessa arvot oli loistavat, joten ei kai tässä tarvi sen kummemmin huolta kantaa. Paino on kertynyt mahan ja tissien lisäksi takapuoleen ja reisiin, muualle ei niinkään. Iltaisin on nilkoissa turvotusta, mutta esim. sormukset tuntuu edelleen yhtä löysiltä kuin ennen raskautta. Niin ja musta tuntuu että mun maha on ollut alkuraskaudesta jo niin alhaalla, että kaikki housunvyötäröt ahdistaa. Jopa äitiyshousujen. Siksi mulla on kasvanut housuissa vaatekoko noin 38/40:stä sinne kokoon 44. Pienemmät housut menis muuten, mutta toi vyötärö täytyy olla tosi löysä, jotta olo ei olisi tukala. Enkä oo osannut ikinä pitää trikoita ja tunikoita, mutta kai siihen vielä täytyy opetella loppuraskaudesta... En haluis.
Jonkinlaista
esittelyä täällä on kait ollut myös. Eli (kai mut tutut saa tunnistaa, jos tunnistavat... ) muutamaa viikkoo vajaa 33-vuotias olen, mies täyttää alkuvuodesta 34. Yhtä olemme pitäneet pian kymmenen vuotta ja siitä yli viisi vuotta olemme olleet naimisissa. Tampereella asustelemme ja odotamme ensimmäistä lastamme. Aika kauan saimme odottaa, että poika oli tullakseen ("saa tulla jos on tullakseen"-ajatuksella), mutta luomuna tärppäsi. Taisimme juuri puhua ennen raskautta, että voisi sitä kai käydä tutkimuksissa katsastamassa onko kaikki kunnossa. Alkoi kuitenkin olemaan niin pettynyt tunnelma joka kerta kun menkat alkoivat...
Varustelu alkaa olla hyvällä mallilla. Vaatteita saattaa olla liikaakin ja niitäkin ollaan saamassa vielä lisää lahjoituksena kavereilta. Meillä on kaveriporukassa ja sukulaisilla jo niin monella lapsia, että kun kuulivat meidän raskaudesta, niin ollaan alettu saamaan sitä sun tätä niiltä. Vaunut on vielä hakusessa, hoitotaso myös ja imetystyynyä harkitsen, mutta muuten taitaa olla hyvällä mallilla kestovaippoja myöden.
Tälläistä tällä kertaa. Nyt tuo kello on jo taas vaikka mitä ja oon aivan väsynyt, joten nukkumaanmenon aika. Mutta ehdinpähän kerrankin jotain kirjottamaan! Hyviä vointeja toivottelen kaikille...
Keltakaneli 29+6