Joulukuiset lumihiutaleet 2010 - MARRASKUU

mamadread: Kiitos tosta mokkapala-reseptistä. Tosin voi olla, et sit kun pitää näit kiloja karistella en enää oo niin kiitollinen . Eilen päätin tota reseptiä kokeilla ja tänään piti jo uus vuoallinen leipoa, syötii miehen kanssa puokkiin se edellinen, vaikka tein kyllä taikinaa vaan puolikkaan määrän ja päällistä koko satsin. Mun pitää vaan aina vähän viritellä noita, kun en tykkää siitä tummasta kaakaojauheesta. Mut siis tosi hyvää, nam.

Jennyli: Mulla tipahti maha pari viikkoa sitten, huomasin sen ite tosi selvästi, kun olo helpotti, paitsi et vessassa saa tietty ravata entistä useemmin. Ja kyl ton huomas ihan muutkin: mies, mun vanhemmat, neuvolan th ja moni muu kommentoi et ompas masu pullahtanu ja laskeutunu. Poikaa oottaessa ei mun mielestä näin selkeää tippumista ollu.

manna : Täällä on neuvola rv30 jälkee parin viikon välein ja rv36 alkaen kerran viikossa. Sit jos menee yli tais olla yks neuvola rv40+ ja sitte on vaan äippäpolilla tsekkaus ja sen jälkeen käynnistykseen.

En oo näköjään vielä oikein sisäistäny, että osa on jo synnyttäny. Hetken nimittäin ihmettelin ennenkun edes luin viestin loppuun, et miten ne voi neuvolassa niin tarkasti määritellä tesmiksen tytön painon nousun, mut tosiaan pikkuinenhan on jo masun ulkopuolella =) .

Myyris 36+1

 

Kiitokset hirveästi kauniista sanoistanne painoon liittyen. Ihanaa vertaistukea :heart:

Mun piti kovasti jotain teille kaikille kommentoida, mut pää tyhjeni...Kovasti voimia parisuhdepainiskeluihin. Itsellänikin välillä meinaa (varsinkin hormonihuuruissa) usko loppua, vaikka hyvä mies mulla onkin. Esikoisen jälkeen yhteinen aika vaan on ollut niin erilaista ja läheisyys kärsinyt ihan hirveästi ja sitten mua harmittaa kaikki suhteessa, kun läheisyys puuttuu.

anvelle jaksuja!

Jennyli, et ole ensiimmäinen esikoisen kohdalla täällä pinoissa oli ihan sama juttu, että olin joillekin kodak. Vähän niinkuin karhuveljeni koda. Ihan ok lukihärö siis

Manna, mulla taisi olla neuvolalääkäri viikolla 37 ja sen jälkeen sit joka viikko tavallinen neuvola. Toivottavasti ensi viikolla viimeistään viimeinen, ettei menisi yliaikaiseksi. Alkaa olla vähän raskas olo jo.

Esikoinen kolautti äsken päänsä oikein kunnolla kylppärin kaakeliin - ai kamala - onneksi itki kovaa jonkun aikaa ja sen jälkeen ollut ihan normaali. Jotain näppyjä sille on ilmaantunut silmätulehdus- ja lievien flunssaoireiden lisäksi...oliskohan joku rokko. No ei auta ku seurailla. Rokkoja ei meillä vielä ole ollutkaan talossa. Voihan pöpöt sentään.

Sairaalakassi pakattu astmalääkkeitä lukuunottamatta, kotiinpaluuvaatteita mietitty. Lapulle kirjoitettu vähän muistiin ohjeita ja nyt anoppi kylässä viikonlopun, jos vaikka saatais kotia vähän siistittyä/keskeneräisiä remppoja valmiiksi ennen synnytystä.

Espoir, yrititkö vihjata, että minä edustan lihavaa, tyhmää suomalaista tuulipukukansaa? Kirjoitustesi perusteella tavoitteesi on jo pitkään ollut ainoastaan pahoittaa täällä muiden mieli ja se ei todellakaan ole tämän keskustelupalstan tarkoitus, vaikka sana onkin vapaa.

Tänään 39+0!!!

k&ruu

 

Ninnianneli TERVETULOA joukkoon suureen!!! =)

 

Kadak - en. Enhän edes tiedä kuka olet! Opettele lukemaan! Kirjoitin, että mielestäni ylipainosta on tärkeää puhua eikä aina vain hyssytellä ja että hyssyttelyn tulokset näkyvät katukuvassa. Tajusitko nyt?

 

Espoir, no en tuota nyt noin suoraan edes tarkoittanut, harmitti ja provosoiduin vaan, kun oli niin töksähtävää tekstiä taas. Raskaana olo on todellinen poikkeustila elimistölle (ainakin minulla) ja ei tunnu yhtään luonnolliselta. Kroppa on muuttunut todella paljon ja kärsin siitä. Mieli pahoittuu todella herkästi, kun tuntuu, ettei asioille voi tehdä kunnolla mitään. Voisi tietenkin yrittää syödä koko ajan todella terveellisesti, mutta sitten tuntuisi, että viimeinenkin ilo olisi viety, kun muutenkin masentaa. Itselläni on kilpaurheilutausta ja en ole koskaan joutunut kamppailemaan ylipainon kanssa. Nyt tämä lasten saanti on kääntänyt kaiken päälaelleen ja oma elämä muuttunut totaalisesti. En kuvitellutkaan, ettei muuttuisi, muttei se silti ole helppoa. Raskausaikana molemmista raskauksistani olo on ollut kuin kuolemansairaalla ja en yksinkertaisesti ole jaksanut/voinut liikkua ja edellisen synnytyksen jälkeen vaivojen ja unenpuutteen määrä oli sellainen, etten saanut missään vaiheessa kuntoilurytmistä kiinni. Toivottavasti joskus taas pääsen kiinni kuntoiluun tai jopa urheiluun. Terveydenhuollon henkilökunnalla pitäisi olla silmää sekä henkiselle että fyysiselle puolelle, kun ei niitä kahta voi kokonaan toisistaan erottaa ja ihmisten kokonaishyvinvointi ja terveys koostuu niin monista asioista. Ei ole kahta samanlaista ihmistä muutenkaan.

 

Huomenta!

Heräsin tänään jo kello 04.00. pyörin sängyssä ja mietin paljonko kello on. Päädyin hakemaan lämmintä kaakaota kello 05.00 ja eiköhän poika kuullut sen ja heräsi, mahtavaa! No pötkötettiin tunti yhdessä sängyssä. Poika sanoi pari kertaa pipi ja varmaan se rokotuskohta on kipeä aivan kuten minullakin. Ohhoh, tänään vien pojan hoitoon ja miehet laittelee meidän yläkertaa viikonlopun. Saadaan sinne 3 huonetta lisää. Nyt meillä on alakerrassa 2 mh, olohuone ja keittiö+ pesutilat. Jaksaakohan sitä sitten rampata ylös En odota, että jouluksi saadaan valmiiksi..

Anve; Hyvä idea, olenpas tyhmä kun en itse ajatellut tuota.. Mutta menisikö ihan vastasyntynyt kuitenkin niiden pehmusteiden kera kaukaloon jos ottaisi ne sitten myöhemmin pois? Miten paljon olet pukenut sinne alle? Riittääkö ihan joku villavaate sinne alle vai kevytvanupuku? Riippuu tietysti pakkasasteista.. mutta valaisehan vähän miten olet pukenut lapsosia sinne =)

Jääräpää; Joo, niin se meinas. Ei olis tullut kyllä itsellä mieleen, mutta onhan se ihan järkeenkäypää. Asutko jossain Tampereen seudulla? Me asutaan tässä Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla.

Neitoperho: Ikävää jos home-epäily osottautui oikeaksi, mutta remontilla ja ilmanvaihdon parantamisella siitä selviää. Meillä oli myös hometta omassa talossamme, yläpohja oli tiivistetty liian tiiviiksi (tuuletusraot puuttuivat) ja välipohjan purut olivat myös pilalla (ei oltu korjattu vesivahingon jälkeen). Meillä siis purettiin yläkerran lattia, puruauto kävi imasemassa purut pois ja yläpohjasta vaihettiin villat. Yleensä selviää ihan sillä eristeiden vaihdolla, kun niihin se home yleensä iskee. Ja sit huolehtii, ettei käy toiste sama homma! Me käytettiin homekoirat paikallistamisen apuna, ei tarvi sitten turhaan purkaa paikkoja. Yläpohjan ongelmat on kuulemma yleisimpiä, koska ne tuuletukset ei ole kunnossa. Mutta meillä on tosiaan nyt homeeton talo eikä tästä muuta haittaa ole ollut, kun että yläkerta ei ole ollut käytössä. Ja se olisi muutenkin pitänyt rempata. Ei tietystikään niin totaalisesti kun mitä nyt tehtiin kun otettiin kaikki pois.

Me ollaan varmaan kaikki herkällä tuulella ja toisilla tulee sanottua vähän pontevammin. Voitais tietysti itse kukin miettiä, ja jättää jotkut asiat vaan omaan arvoonsa eikä provosoitua. Se on tietysti vaikeaa, aivan kuten oikeassa elämässä. Minulla on todellisia vaikeuksia hillitä itseäni mieheni kanssa. Hän tekee varmasti parhaansa, mutta minä vaan valitan! Jospa se tästä. Ottaa niin paljon päähän kun ei pysty tekemään mitään. Saakelin maha!!!

Minunkin painoni on noussut jo 15 kiloa, ylipainoa ei aluksi ollut, mutta mulla ainakin kaikki imeytyy tosi hyvin. Herkkuja en syö juuri lainkaan, vaikken niitä ole mitenkään vältellytkään. Sipsejä yms. en voi raskausaikana syödäkään, kun ne turvottavat niin. Pizzaakaan ei olla nyt haettu, mulle riitti viimeisin joskus reilu kuukausi sitten kun seuraavana aamuna oli sellainen olo, kun olisi krapulassa, kamalaa!! Mulle on kertakaikkiaan aivan sama, kuinka paljon paino nousee. Se laskee kyllä sitten. Minäkin olen ennen lapsia tykännyt urheilla paljon, mutta esikoisen jälkeen minulla meni melkein vuosi, että olin kunnossa niin henkisesti kun fyysisesti. Toivottavasti saan kiinni taas urheilun ilosta ensi keväänä! Ei kannata ressata painosta, on tässä muutenkin kestettävää!

Piparit jäi eilen leipomatta, jospa tänään :saint:

Anabela

 

Tässä poksumisen kunniaksi rv 35 masutin:heart:
Huomaa että kohtu nyt tuolla korkealla eli ei ole vielä masu tipahtanut...


Kohta pyykkikoneostoksille! Huoh, kaiken muun päälle tuntuu kodinkoneetkin hajoavan käsiin!!:kieh:

Jennyli 35+1

 

Jazzy Mun synnytys käynnistettiin siis just raskausmyrkytyksen takia viime viikolla. Tehtiinkö sulle vuorokausivirtsan keräys? Mulla oli osastolle mennessä protskut kahdella plussalla (=tarkoittaa noin 3grammaa) ja seuraavana päivänä vuorokausivirtsankeräyksen tulos oli vaan 1g. Verenpaineet huiteli yleensä jotain reilu 160/100, verenpaine lääkitys aloitettiin ja lääkitystä nostettiin keskiviikkona. Siitä huolimatta päätös synnytyksen käynnistämisestä tehtiin keskiviikko iltana, ja torstaina aloitettiin. Sen viikon maanantaina siis jouduin osastolle, ja tavoitteena oli vko 38, mutta toisin kävi...Mitään muita oireita ei ollut, päänsärkyä osastolla joskus, mut luulen sen johtuneen vaan huonosti nukutuista öistä. Istukka oli jo kovasti kalkkeutunut, ja kätilö sanoi synnytyksen käynnistämistä hyväksi ratkaisuksi ettei tiedä kauanko istukka olis toiminutkaan enää. En halua pelotella, mutta ota herkästi yhteyttä äippäpolille.

 

Moi.
Nyt tulee omaa napaa kerrakseen mutta ihan vaan siitä syystä että pitäkää hyvää huolta itsestänne siskot! Unohtakaa ne raskauskilot ja muut toisarvoiset asiat, oma ja vauvan hyvinvointi tulee ykkösenä.
Muistanette varmaan kun kirjoittelin omista kohtutuntemuksistani synnytyksen jälk, jotka menivät sitten kuitenkin ohi. Torstaina olin lähdössä viemään vauvaa neuvolaan kun yhtäkkiä aloin vuotaa verta. Siis todella VUOTAA. Mitkään siteet tai muut eivät vetäneet sitä määrää, sitä vain tuli ja tuli. Lopulta makasin verilammikossa odottelemassa ambulanssia joka vei mut pillit päällä suoraan sairaalaan ja siellä leikkuriin. Yrittivär kaapia kohtua tyhjäksi mutta menetin omaa vertani n80% jota ei kaapiminen saanut loppumaan. Ylilääkäri tuli hoitamaan leikkauksen loppuun ja niinpä kun mut herätettiin, huomasin että mulla oli leikkaushaava vatsassa ja aavistelin pahinta.. Heräsin ilman kohtua. Lapset on nyt tehty vaikka toista oltiin suunniteltu. Mieliala hyppii a:sta ö:hön.. Vauva on isän kanssa kotona ja välillä käynyt tässä sairaalassa rinnalla, onneksi saatiin se ihana pumpula <3 Kohtuuni oli jäänyt pala istukkaa joka aiheutti vuodon, ja kun palanen saatiin irti, jäi kohtu siitä kohdasta vuotamaan.
Siis; pitäkää itsestänne huolta!
Sori kirj.virheet, yritän miniläppärillä kirjoittaa ja hB on jotain 90..

Piianen

 

Ninniannelille tosiaan tervetuloa! :flower: Lisäilen sut listaan!

Niin paljon oli taas tullut tekstiä ettei nyt millään kyllä muista kommentoida kaikkea, mutta yritetään..

Kadak, mä laitan sen piparireseptin sulle tässä viikonlopun aikana vaikka yksityisviestillä. Pitää kaivaa se esiin viime joulun jäljiltä.

Mä oon aikonut saada kaikki jouluvalmistelut valmiiksi ennen joulukuuta. Hurja tavoite, kun tässä on reilu viikko aikaa, mut katotaan nyt. Jos sais edes suurimman osan! Ensi viikolla ajattelin sulattaa pakastimen ja sit tehdä sinne jouluruuat valmiiksi, ensi viikonloppuna esikoinen on myös menossa hoitoon ja me aiotaan suunnata miehen kanssa jouluostoksille. Siinähän se joulun tekeminen sit about onkin. Nojoo, pipareita pitää leipoa ja piparitalokin ollaan esikoisen kanssa tehty, mutta ehkä ne saa jäädä sitten joulukuun alkuun. Pääasia et aattoa varten ois kaikki reilassa, jos joutuu vaikka just vähän ennen joulua synnyttämään, niin ei tarvi sit stressata sen kanssa.
Samaan aikaan pitäis no vauvan hommelitkin laittaa järjestykseen. Pyykkiä riittää jumalattomasti, tosin mä ajattelin pestä kaikki vaatteet kokoon 80cm asti. Vauvan huoneessakin ois vielä vähän järjesteltävää. No, onneksi viikkoja on vielä jäljellä, jos tämä nyt vaan suostuu olemaan vaikkapa viikolle 37-38 asti siellä masussa!

Painoasioissa mun mielestä Cisulla on ollut ihana asenne, että sitä tulee ja se kuuluu asiaan. Mä oon ainakin huomannut sen, että syömisillään voi loppujen lopuksi vaikuttaa aika vähän painonnousuun, ainakin jos nyt ei mitään överiherkutteluja harrasta. Mä oon syönyt koko raskausajan samalla tavalla; terveellisesti ja viikonloppuisin sallinut itselleni herkkuja. Aluksi ei tullut kiloja, mutta loppua kohden on alkanut ryskymään.. Painonnousu on yksilöllistä ja turvotus ym. vaikuttaa siihen paljon. Itse en siis lähtisi painonnoususta stressaamaan, jos elämäntavat on kunnossa.

( . ) Omalle masulle ei kummempia kuulu. Mun mies on alkanut valittamaan, että olen liian etäinen, jotenkin omat ajatukset vaan pyörii niin paljon raskauden, synnytyksen yms. ympärillä, että ei vaan aina jaksa. :ashamed: Laitetaan hormonien piikkiin.

mamadread ja ihme 33+1 (eilen poksuttiin )

 

Ja Piianen, olit kirjoittanut tossa välissä, en edes keksi sanoja millä lohduttaisin... Varmasti kauhea tilanne :hug:

 

empäs oo huomannu yhtään käydä täällä kirjottelemassa mitään pitkään aikaan. nyt tulikin sitten asiaa eli tänään menossa rv 35+2 ja muutaman päivän ollut alaselkä ja alamaha ihan säryissä, eilen särki ja jomotti ihan reiteen asti. vähän niinkuin ois kuukautiset menossa. nyt ku katoin peilistä vatsaa nii näyttäis että se ois laskeutunukki vähän supistuksia tulee melko tiheeseen päivän mittaan, ei kyllä niin että sattuisi vaan juurikin tuota menkkamaista jomotusta. eikai tässä ole lähtö lähellä? oon ihan ymmälläni tässä vai onko noi tollaset tuntemukset tässä vaiheessa ihan normaaleja? kohdunsuun tilannetta ei ole katsottu pitkään aikaan, 25pv olis lääkäri seuraavaksi..

 

ja piiaselle hirveeesti voimia! tosi ikävä juttu :'(

 

Tesmis: Ei tehty tuota keräysjuttua ollenkaan. Levossa pitää vai olla ja seurata tilannetta kotona. Verenpaineet pitää katsoa päivittäin, samoin proteiinit. Ja tosiaan kahdesti viikossa on seuranta äippäpolilla tästä eteenpäin. Maanantaina seuraavan kerran. Käynnistystä kaavailivat viikolle 38, jo senkin takia että vauvalla kokoa jo 3200g=)
ja kyllä, herkästi menen käy äippäpolilla, kuten sieltä käskettiin jos jotain ilmenee.

Piianen: Voi ei:hug: Itku pääsi kun viestisi luin=(

Kadak: Elä välitä espoirin typrästä kommentista. Ihan kuin jollain olisi tarkoitus saada toisille aina paha mieli.

Jazzy

 

Piianen Kylmät väreet juoksi pitkin ihoa, kun luin viestisi. Tilanteesi on ollut varmaankin aika kriittiinen. Suuren suuri halaus ja jaksamista eteenpäin! :hug: Ihanaa, että olet saanut kuitenkin kolme lasta tähän maailmaan, vaikka olit haaveillut suuremmasta perheestä.

Mandy ja pallero 34+1

 

Voi ei Piianen!!!! :hug: eipä tohon osaa sanoa mitään :'(

Tervetuloa Ninnianneli :wave:

Neitoperho Harmittaa sun puolesta kun talossa on hometta mut ainaki selvis nyt syy

Jennylillä on komee masu =)

Mä NIIIIIIN odotan, että saa jouluvalot ja koristeet laittaa esille =) Ne on mun mielestä ihania ja tuovat "lämpöä". Muuten en oo jouluihminen ollenkaan =)

fanttomi & 35+2

 

Voi Piianen!!! :hug: Murheen keskellä hyvä että muistat sen että sinulla on nyt ihana pikkuinen siellä kotona. Ja se että pikkuisella on edelleen oma äiti-kulta tallella, olet kuitenkin hänen tärkein ihmisensä (isän lisäksi) maailmassa. :heart:

Kadak: Raskausaikana kiloja kuuluu tulla ja musta on ihan älytöntä ruveta niistä huomauttamaan, kun sullekaan ei ton enempää oo tullut ja teidän terkkari tasan tietää sun lähtöpainon.
Yhdelle kaverille tuli n.30kg raskauden aikana. kun vauva oli 2kk kaveri huomasi olevansa taas raskaana, joten ei ollut ehtinyt tiputtaa kiloja vielä, n.15kg oli kuitenkin jo lähtenyt!!! tässä kohtaa neuvolan täti piti kaverilleni puhuttelun että kun sulla on tota lähtöpainoa jo noin paljon ettei kauheesti sais tulla. Toisesta hänelle tuli 8kg lisää eli 7kg vähemmän ku ekasta viimisillään. En tajua aina noitten terkkareitten ajatuksenjuoksua.
Älä välitä, jätä vaan tuollaiset kommentit omaan arvoonsa, se kertoo enemmän kommentin esittäjästä kuin sinusta.:heart:

(.) Mulla on tänään tosi paska päivä. Pyydän anteeksi etukäteen jos olen tänään provo tai provoudun helposti... Aamulla oli riita meidän 6v pojan kanssa ja huusin sille. Sillä on dysfasia ja puheen ymmärtämisen vaikeus, eli en todellakaan sais suuttua niin jollei hän ymmärrä... Sitten huusin vielä miehelle, että miksei hän tullut väliin siinä kohtaa kun huomasi, et nyt menen liian pitkälle... Yleensä me toimitaan niin, että jos toisella menee hermo, tulee toinen jatkamaan. Nyt vaan miestä kiinnosti tietokone enemmän... En kuitenkaan syytä miestäni omasta käytöksestäni,olisin vain tarvinnut apua... plääh. Meen nyt hakkaamaan päätä seinään.

Hei siskot, jaksuja kaikille!!! Niin ja ninnianneli tervetuloa!!!!
auringonpilkku ja Uuno 35+1

 

Ei ole tosi piianen!!! :| IHAN HIRVEÄN ISO TOIPUMIS HALAUS :hug: :hug: ei tuohon voi kyl muuta sanoa!! Kaikki voi mennä niin äikkiä päälaelleen!

Kadak: kiitos! Meil meni taas viime yö pipariksi.. lähettiin käymään mun vanhempien luona (70km päässä) ku ne on tullu reissusta ja päästiin samalla koko sakki vähän tuulettuun.. no illalla siellä nousi tuolle meidän vajaa 3v:lle kuume (38.5), laiton supon ja lähettiin ajeleen kotiin päin... neiti alko yskiin jo lähtiissä ja oksensi yskän päälle.. no oltiin ajettu n. 30km ni sil alko mennä ääni käheäksi yksi ja oksensi. Soitin ampulanssin joka tuli meitä siitä 20km päässä vastaan. Käytiin autossa, tilanne siinä välin helpotti ku ooteltiin ulkona + kuume lähti laskuun (vaihdoin neitille puhtaat vaatteet). No ei muuta ku käsky takaisin päin ja päivystykseen. Tilanne oli sen verran hyvä et päätettiin lähteä omalla autolla, haettiin sukulaisilta lisää puhtaita vaatteita jätettiin nuorempi nukkumaan mummulaan ja käytiin spiiralla. Onneks päästiin näppärästi päivystykseen ja takaisin kotia kohti. Eivät uskaltaneet sillon ampulanssissa lääkitä ku tytöllä ei ole aikasemmin ollu vastaavaa ja kuitenki tilanne oli jo helpottanu (puhua pälpätti minkä kerkes). Mut nyt saatiin ohjeet et jos uusii ni saku:n porukka käy kotona antamassa spiiran. Oltiin takaisin kotona n.klo 2:30. Mietin et jäähäänkö tyttöjen kans matkalle mummulaan yöksi mut päätettiin kuitenki et otetaan nuorempi kyytiin ja ajetaan kotia. No tytöt nukku sit yön sipulipussit kainalossa.

Sanoinki päivystyksessä et tämä on niin ärsyttävää et ku meiltä on melkein 100km päivystykseen ni sitä on niin hias lähtemään, siksiki osittain soitin sen sakun porukan kattomaan neitiä et onko tilanne sellainen et "kannattaa" lähteä päivystykseen et voisko ne jo siinä antaa lääkkeet et päästäs kotiin.

Anabela mä jäin miettiin et mitenkähän mä sillon tein ku tuo nuorempi tuli kotiin laitokselta.. en oikeasti muista, mut saatto olla niin et jätin ne pehmusteet kokonaan pois, ku kumminki se pussi on aika muhkea. Oon pukenu sinne alle kevyen talvipuvun ja sit autossa aukaissu sen pussin. Sit ku on ollu lämpimämpää oon laittanu vanupuvun.. mut meil jäi keväällä sit tuo pois käytöstä ja liikuttiin pelkästään joko kevyellä talvipuvulla tai vanupuvulla. Minusta kuitenki tuntuu aina siltä ettei sitä vauvaa saa sinne niin hyvin suojaan ettei esim. kaula-aukosta pääsis kylmääilmaa ni oon laittanu kuitenki ihan reilusti vaatetta, mut sit tosiaan avannu sen pussin autoon. Vastasyntyneelle oon laittanu 2 lakkia mut sit vähän isompana vain yhden.

ps. kyllä sitä tuntee itsensä avuttomaksi sillon kun lapset (varsinki omat lapset) sairastaa..

 

Piianen, kovasti jaksamista. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi olet vielä hengissä!:hug:

Jazzy, kannattaa melkeen mitata parikin kertaa päivässä niitä paineita. Mulla itellä ainakin saattaa yks kerta päivässä antaa vähän liian ruusuisen kuvan tilanteesta, voi jäädä siis huomaamatta jos pitäisikin jo lähteä äitiyspolille ja on turhan pitkään asti kotona. Mulla on koko ajan vähän kiikun kaakun nuo verenpaineet, että pitääkö lähteä vai ei. Proteiinia ei nyt vaihteeksi ole taas onneksi ollut pissassa, joten jospa selviän tämän puolesta ainakin tässä raskaudessa vaan säikähdyksellä. Eri juttu sitten ne lapsiveden vähyydet ja muut.

Tuosta painonnoususta, niin ite otin lähinnä huumorilla nuo kommentit (tosin mulla tuo painonnousu onkin ollut ok) Ei ihan suoraan kannata vertailla sitä painonnousua muutenkaan, koska jos on vaikka bmi:n mukaan normipainon alapäässä niin painonnousu on Suomessa ainakin isommalla haitarilla suotavaa kuin jos olisi vaikkapa ylipainoinen. Muutenkin toiset kerää nestettä enemmän kuin toiset, mutta sitäkin pitää kyllä seurata jos on vaikka sitten raskausmyrkytys. Onhan siinä se totta, että jos tulee ihan älyttömästi kiloja, niin siellä voi olla taustalla jokin sairaus. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta jne. Nämä kaikki suositukset ja muut ovat aina maakohtaisia, toisissa maissahan ei pidetä pahana ollenkaan että vedetään joka päivä lasi viiniä. Suomessa siitä joutuis seinälle naulituksi (mielestäni ihan aiheesta):saint:

Neitoperho, jaksamista tuon homeen kanssa. Ite oon sille aika herkistynyt, en tosin niin pahasti kuin jotkut joilla naama turpoaa jo pelkästään vieraista joilla on homeitiöitä vaatteissa. Ite sairastelin tosi paljon ja kärsin jatkuvista migreeneistä, kun asuimme homeasunnossa.

Vinkkejä tuohon kaukalopussin käyttöön vielä. Siis kun tulemmat laitokselta, niin mitä kaikkea laitatte sinne alle vauvalle päälle? Varsinkin tuon ekan reissun ajaksi, kun kuitenkin voipi olla melko kylmäkin.

Täällä on vähän käyty sisustusshoppaileen..ja en kyllä muuta voi sanoa, kun että täällä nyt vaan nyyttiä sitten odotellaan:heart: Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, jo nyyttiytyneille ja meille odottaville:heart:

-metsis 35+2

 

anabela no sitten taidat asua melkein meidän naapurissa. Meiltä yhtä pitkä matka H-kyrön kuin y-järven keskustaankin eli maalla asustetaan ja Tampereen keskustaan n. 30 km.
Kaukalopussista käytin sitä ahkeraan tytöillä myös vaunuissa jossa oli todella kätevä ja lämmin. Silloin yläpäähän laitoin villatakkia ja lämmintä muutenkin mut alapäähän riitti usein paljon pienempi vaatetus koska se pusssi on niiin lämmin. KAula-aukosta tosin vähän ylävartaloon voi kylmää päästä mut huomasin et alapää oli ollut liian kuumassa (nihkeä) jos oli enemmän vaatetta. Sairaalasta poistullessa aion kyl "tollata " kunnolla vaatetta ettei ainakaan tuu kylmä eli mul on mukana kevyttoppapuku (vanhasta äitiyspakkauksesta, siinä sellaiset kääntöhihan ja -lahkeet). On myös varmuudeksi paljon käytetty pieni toppapuku jos kylmempi. Ja alle ihan tavalliset sisävaatteet ja kypärälakki, mulla on ohuempi ja paksumpi mukana ja vielä solmittava villalakkikin. Eli en siis osannut päätää joten pakkasin enemmän vaihtoehtoja mukaan Ja luulen et laitan ne pehmusteet kuitenkin sinne kaukalopussin ulkopuolelle vanhasta tottumuksesta.
Painosta mulla vaaka näyttää nyt enemmän ku8in kahdessa aikaisemmassa raskaudessa missään vaiheessa, tosin vain kilon pari mut kuitenkin. En oikein tiedä missä se paino on kun en mielestäni oo lihonnut kuitenkaan ainoastaan maha on kasvanut ja no...paikat roikkuu liikkumisen puutteesta mut ei mulle kukaan oo ainakaan sanonut et olisin lihonnut noin muuten, neuvolantätikin sanoi et jännä kun tuo mahakin on kaikki tässä (siis edessä). Turvotusta mulla ei ole koskaan ollut. Toisaalta oon kyl luonnostaan kurvikas joten ehkä silloin lihomista ei niin huomaa, en tiedä.

Piianen olipa järkyttävä juttu tuo mitä sinulle on tapahtunut. Kuinka tuollainen yleensä pääsi tapahtumaan niin ettei sairaalassa kiinnitetty huomiota alkavaan tulehdukseen tai yleensäkään neuvolassa ei reagoitu aikaisemmin. Sekin että sairaalassahan ne kirjaa ylös millainen istukka oli ja kalvot, että oliko repaleiset vai ehytreunaiset, kokonaiset jne.. Että miten eivät huomanneet että istukasta puuttui osa kun ne jälkeiset kuitenkin heidän käsissään ovat olleet. Kaikkea sitä näköjään voi tapahtua:hug:. Mutta onneksi saivat sinut kuntoon!

Tänään rv 38+2

 

piianen :hug: Voimia ja pikaista paranemista!

 

Piiaselle ison iso halaus :hug: niin se elämä heittelee, voimia kovasti. Onneksi kuitenkin pääsit hoitoon ajoissa!

 

Piianen johan oli hurjaa ja kamalaa!! :hug: Noi on kamalia juttuja, että herätään ilman kohtua yllättäen ja pakkohan se on ajatella, että toimenpide on ollut pakko tehdä sun pelastamiseksi. Joka tapauksessa karmea yllätys, itku tuli täälläkin. Toivottavasti pieni ihana tuore ihminen auttaa sua toipumaan järkytyksestä.

 

Tänne ei taas paljoa muuta, kuin että ihanat röyhtäisyt tulee ruuan jälkeen pystyasennossakin. Ateria meinaa pukata yläkautta takaisin, eli mitenköhän taasen se mun vauva olikaan laskeutunut... tai sitten tuolla on vaan niin ahdasta, ettei puurot enää oikeen mahdu sekaan.

Esikoisen tonttukortit tuli jo postista ja kova jouluhöösäys on mielessä, mutta en ole vielä alkanut tehdä asialle mitään. Ei viitti käyttää koko jouluintoa vielä näin marraskuun puolella ihan loppuun, mutta kaikki joulumainokset ja -leffat on kyllä ihania. Kuka vaan tulisi virittämään jouluvalot meidän parvekkeelle... Mies ei jaksa ikinä ja muutenkaan se ei ole mikään joulufiilistelijä, eli jos mä en jaksa virittää, niin haaveeksi jää. Täytyisi varmaan ostaa sellanen pajutötterö, mihin saa valot helposti kiinni ja sitten taas maaliskuussa pois Toisaalta ehkä kannattaisi virittää nyt, kun on vaan yksi elohopea vahdittavana, voi olla joulukuun puolella jo muuta mietittävää.

 

Piianen: kävin peseen autoa yöllisten sotkujen jäljiltä ja mietin sinua!! Jotenki kaikki mitä oot kokenu pysäytti.. kohdun poisto on jo sinänsä henkisesti kuin fyysisestikin iso asia ja en voi edes kuvitella miten iso asia kaiken puolin se on ku oot kuitenki vielä nuori. Yleensähän kohdunpoisto tehdään jostain muusta lääketieteellisestä syystä ja jo silloin toipuminen yleensä kestää. On se kuitenkin niin iso osa naiseutta! Voimia niin sinulle kuin miehellesikin kaiken läpikäymiseen. Ihana että teillä on se pieni herttainen pallero joka antaa uskoa tulevaisuuteen!! Muista ettei se kuitenkaan muuta sinun äitiyttä tai naiseutta miksikään. Olet yhtä ihana ja rakastettu mitä tähänkin saakka!! Anna tunteiden tulla oli ne sit positiivisia tai negatiivisia!! :hug:

Jääräpää: ei sitä näköjään aina huomata :/ mul puhuttiin ultrassa ku odotin esikoista et istukka ois kaksiosainen. Synnytyksen jälkeen ei siitä puhuttu mitään enkä osannu itsekkään kysyä. Sit jonku aikaa ku olin ollu kotona tuli pitkä paksu hyytymä joka oli ilmeisesti se istukan palanen. Onni sinänsä et se irtosi itekseen eikä aiheuttanu mitään.