Jos mun mielestä 40v lisääntyminen on typerää, ja 40v nainen...

vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Hmmm:
Menepä tuonne Äidit 40+ palstalle möläyttämään mielipiteesi niin saat ansiosi mukaan. Siellä moni nelikymppinen vielä haaveilee vauvasta tai on raskaana.
Mitä mä nyt muka olen ansainnut? Se nyt vaan oli mun mielipide, samoin kuin se, että lapsia ei saa rajoittaa.
Ei saa rajoittaa eli vapaa kasvatus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ei se ookaan mutta saattaa ehkä loukata sellaista joka on lisääntymisvaiheessa tuossa iässä. Ite oon 40 ja kyllä mä voisin vauvan tehdä ainakin jos ei vielä noita olisi
Lisäänny ihan niin paljon kuin haluat, mun mielestä on vaan outoa, että joku tuon ikäisenä vielä haluaa lisääntyä.
Aborttiko olisi pitänyt tehdä?

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja iltähtönen:
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
ei mitenkään. Itse en edes ymmärrä miten 40v jaksaa pienten lasten kanssa täysipäiväisesti kun 20v ei meinaa jaksaa saati sitten 30v (itseäni tarkoitan ) sitä olen aina miettinyt.
Voi, voi! Paljon paremmin kuin 2-kymppisenä. Tosin olen aina jaksanut vauvan ja lasteni kanssa, helpot tapaukset.
4-kymppisenä vielä erikoisesti kaikesta nauttien kun tiesin olevan viimeinen vauvani. Kaiholla muistelen raskausaikaa, elämäni kunnossa kuten nuorempanakin muitten kanssa.
Niin, kaksikymppiset ei jaksa, koska ménojalka vipattaa ei olla henkisesti vielä kypsiä.
 
heippatiriitiärallaa
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ei se ookaan mutta saattaa ehkä loukata sellaista joka on lisääntymisvaiheessa tuossa iässä. Ite oon 40 ja kyllä mä voisin vauvan tehdä ainakin jos ei vielä noita olisi
Lisäänny ihan niin paljon kuin haluat, mun mielestä on vaan outoa, että joku tuon ikäisenä vielä haluaa lisääntyä.
No, minä ainakin haluan :D. Ja tiedän muitakin jotka haluavat! Onko se sitten sinulta pois? Anteeksi pitäisi pyydellä, vai mitä kerjäät? Tässä iässä on se etu, ettei muiden - siis sun -mielipiteesi jaksa 1. kiinnostaa, 2. järkyttää. Vastasinpa nyt kuitenkin, oli niin torvi aloitus :).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Jos mun mielestä 40v lisääntyminen on typerää, ja 40v nainen. on mun mielestä liian VANHA lisääntymään, niin miten se teiltä on pois?
Solvaat minun lapseni äitiä. Jos lapseni olisi sattunut surffaamaan tälle sivulle, mitä tunteita luulisit hänen kokevan aloituksesi luettuaan? Mitä jos ja kun lapseni olisi itkenyt itsensä uneen ajatellen, ettei äitikään ehkä häntä rakasta tai että hän on toisten ihmisten mielestä turha?

 
vieras
Varmaan 40v loukkaantuisin jos minua ajateltaisiin liian vanhaksi.. vaikka sitten lapsentekoon joka biologisesti olisi kyllä hatarammalla pohjalla siinä iässä...

Vähän se nytkin kirpaisee, kun pidetään liian vanhana esim. farkkuminariin... Itsehän haluaisi aina ajatella itsensä ikinuoreksi :snotty: :wave:
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siinäpä se tulikin... et ole oikein sinut päätöksesi kanssa, siksi muiden erilaiset päätökset jäytävät sinua...


:LOL: :LOL: :hug: Mä en enempää vois olla sinut päätökseni kanssa. Mun alkuperäiseen suunnitelmaanhan siis kuului, että 25v mulla on 4 lasta, niin ei käynyt, nostin "ikärajaa" 30v.. Ja nyt en näe enää mitään tarvetta sitä nostaa.
Huh huh. Alle 25v pitää elää elämää ja sitten vasta alkaa lapsia miettiin. Aika usein 40v onkin sitten jo toinen ukko menossa ellei kolmaskin.
 
anni*
3kymppisenä piti 4kymppistä vanhana ja 10.v aikana en ole muuttunut lainkaan! noh ehkä ulkonäöllisesti hiukan mut mieli on aivan sama kun se aika meni niiin nopeasti. ihan samalla tavalla voisin hoitaa vauvaa vieläkin jos ei olis noita 3:ea ennestään joista on ihan tarpeeks huolta ja murhetta, tässäkin on nyt tarpeeks haastetta että saa täyspäisiä aikuisia kasvatettua niistä.
joo mut tosiaan, täytän 40.v tänä vuonna ja minusta tuntuu että elän elämäni parhaimpia vuosia sitten teini-iän. olen sinut itseni kanssa, talous on suht vakaa, mies on ollut jo 20.v sama enkä vaihda-on ihanaa elää saman rakastettavan miehen kanssa ja vanhentua yhdessä. mutta täytyy sanoa erittäin hedelmällisenä ihmisenä etten toivo enää vahingon käyvän...olen meinaan antanut kaikki vauvan tarvikkeet pois...
 
heippati...
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ei se ookaan mutta saattaa ehkä loukata sellaista joka on lisääntymisvaiheessa tuossa iässä. Ite oon 40 ja kyllä mä voisin vauvan tehdä ainakin jos ei vielä noita olisi
Lisäänny ihan niin paljon kuin haluat, mun mielestä on vaan outoa, että joku tuon ikäisenä vielä haluaa lisääntyä.
Aborttiko olisi pitänyt tehdä?
Niinkai sit vissiin, että nää, jotka luulee olevansa ikuisesti 2-kymppisiä, saisivat yönsä nukuttua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Varmaan 40v loukkaantuisin jos minua ajateltaisiin liian vanhaksi.. vaikka sitten lapsentekoon joka biologisesti olisi kyllä hatarammalla pohjalla siinä iässä...

Vähän se nytkin kirpaisee, kun pidetään liian vanhana esim. farkkuminariin... Itsehän haluaisi aina ajatella itsensä ikinuoreksi :snotty: :wave:
juuh,mä oon ikinuori 45v. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Solvaat minun lapseni äitiä. Jos lapseni olisi sattunut surffaamaan tälle sivulle, mitä tunteita luulisit hänen kokevan aloituksesi luettuaan? Mitä jos ja kun lapseni olisi itkenyt itsensä uneen ajatellen, ettei äitikään ehkä häntä rakasta tai että hän on toisten ihmisten mielestä turha?
Ei hyvin mee, jos lapses on noin vaikutuksille altis, että nettikirjoituksen perusteella kuvittelee, ettei äiti rakasta? Ja jos hetkellisesti kuvittelisi, nettikirjoituksen perusteella noin, niin luulisi että uskaltaa ottaa asian puheeksi.

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja nelikymppinen :
Ensisynnytin viime syksynä, olin 40.

Vähän päälle kakskymppisenä oli suhde, joka loppui, sen jälkeen ei mitään vakavaa kuin vasta liki nelikymppisenä. Eli jos olisin ehdottomasti halunnut lapsia, olisi siis varmaan tuon Kirves-ihmisen mielestä pitänyt iskeä joku sonni jostain ja lypsää spermat käyttöön, että lapsi/lapset hankitaan oikeassa iässä, ei ikäloppuna :D

Itse asiassa on helvetin kivaa tulla äidiksi tässä iässä! Osaan todellakin arvostaa tätä onneani ja olen kyllä aika paljon, jaa, "valmiimpi omana itsenäni" kuin 20 tai 10 vuotta sitten ja näin valmiimpi äidiksi [enkä nyt todellakaan sano, että tämä pätisi keneenkään muuhun! minä vaan olin sellainen jotenkin epäkypsä tapaus :) ].

Että näin meillä. Nelikymppisen ensisynnyttäjän täydellinen luomuvauva tuhisee tuolla pinniksessään - jee!
Onnea :) ei sitä normaali ihminen voi päättä, että lapset täytyy olla tehtynä 25v, eihän sitä tiedä suodaanko niitä edes.
 
V
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Huh huh. Alle 25v pitää elää elämää ja sitten vasta alkaa lapsia miettiin. Aika usein 40v onkin sitten jo toinen ukko menossa ellei kolmaskin.
Aika huvittavaa, että samaan aikaan kun KKK on niin paha ihminen mielipiteensä kanssa suolletaan yhtä arvostelevaa tekstiä nuoria äitejä kohtaan.
En ole lukenut alkuperäistä juttua, mutta en minäkään tekisi enää nelikymppisenä lapsia. Jos joku siitä suuttuu niin onpa outoa.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja nelikymppinen :
Että näin meillä. Nelikymppisen ensisynnyttäjän täydellinen luomuvauva tuhisee tuolla pinniksessään - jee!
Mikä ihme teiltä menee ohi? Jos sä oot saanu vauvan 40v, niin kivat sulle. Kyse olikin siitä, että miksi mun mielipide olis jotenkin väärä, ja muiden oikea? MUN mielestä 40v on liian vanha saamaan lapsia, koska pidän itseäni nytkin (oon kohta 31v) liian vanhana saamaan lapsia. Ja syy on puhtaasti itsekäs. Haluan omaa aikaa, kun lapset ovat lähteneet kotoa, en halua olla 65v, kun kersat muuttaa kotoa.
Niillä, jotka tekee lapset myöhään on ollut koko elämä omaa aikaa itselle. Silloin kun 20v on hoitaneet lapsiaan on heidän ikätoverinsa nauttineet nuoruudesta ja vapaudesta. Yli 30v on aikaa perhe-elämälle, nuorena tulee elää.
 
moi
Joskus 30 ja risat asti ja alle 30nä olin varma, että lapset oli hankittu. Olin asiaan hypertyytyväinen ja pidin itseäni kovin "vanhana" kun sain kolmannen lapseni muttamaa vuotta ennen 40 ikävuotta. Toivottuna! Minun kohdallani kuvio oli niin, että juuri tästä kuopuksesta nautin eniten ja häneen osasin keskittyä, kun ei ollut urapaineita tai taloushuolia ja sain olla kotona pidempään. Rakastettuja kaikki. Asiat eivät ole mustavalkoisesti niin tai näin. Kukin tavallaan ja elämäntilanteesta riippuen. Toki yli nelikymppisenä alkavat lääketieteelliset riskit jo oikeasti kai tilastollisestikin merkittävästi kasvaa.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niillä, jotka tekee lapset myöhään on ollut koko elämä omaa aikaa itselle. Silloin kun 20v on hoitaneet lapsiaan on heidän ikätoverinsa nauttineet nuoruudesta ja vapaudesta. Yli 30v on aikaa perhe-elämälle, nuorena tulee elää.
Ja sinun mielestä elämä ja lapset sulkevat toisensa pois :eek:

Mahdat olla hyvin tasapainoinen äiti, kun noin uhrautuvalla asenteella...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niillä, jotka tekee lapset myöhään on ollut koko elämä omaa aikaa itselle. Silloin kun 20v on hoitaneet lapsiaan on heidän ikätoverinsa nauttineet nuoruudesta ja vapaudesta. Yli 30v on aikaa perhe-elämälle, nuorena tulee elää.
Niin ja mä oon tehny nuorena lapseni, ja haluan oman aikani sitten, kun nuo on lähteneet kotoa. En missään nimessä aio tärvätä omaa aikaani hankkiutumalla raskaaksi 40v.

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Lillu:
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Alkuperäinen kirjoittaja poikia3:
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Alkuperäinen kirjoittaja Lillu:
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
ei mitenkään. Itse en edes ymmärrä miten 40v jaksaa pienten lasten kanssa täysipäiväisesti kun 20v ei meinaa jaksaa saati sitten 30v (itseäni tarkoitan ) sitä olen aina miettinyt.
Oliskohan ihan ihmisestä itsestään kiinni? Eli ko ihmisen henkisestä tasapainosta ja fyysisestä kunnosta. Ei kai 40v mitään "mummoja" ole?
ei varmaan kaikki olekaan.
No jippii sentään, tämä 41 ei todellakaan tunne olevansa mummo!
tarkoitin, että eihän 40v yleensä mummoja olekaan, ihan kirjaimellisesti.
Niin vaikka voivatkin olla ihan oikeesti=)
Mun äidistä tuli mummo 38-vuotiaana :)
Otan osaa. Onneksi olen lapset tehnyt sen ikäisinä, ettei ole pelkoa olla nyt mummo.
 
Maammo
Onneksi ei tarvitse olla tällaisen ihmisen kanssa oikeassa elämässä tekemisissä. olis kiva nähdä hänen vanhempansa, ei kukaan varmaan syntyessään ole valmiiksi noin kyyninen ja ilkeä, vaan jotakin on mennyt lapsena vinoon vanhempien kasnsa jo. kun lukee näitä osaa kyllä arvostaa omia hyviä ystäviä suuresti joilla on se sydänkin vielä olemassa eikä sitä ole tuhottu.
 

Yhteistyössä