"...ja sitten kehun kyllä ilman lääkkeitä synnyttäneet äidit, että hieno juttu, harvoin sattuu tällaista."

["vieras"]

Lukiko kukaan syytä, miksi kätilöistä on hyvä hoitaa lääkkeettömiä synnytyksiä?

- Synnytys ei ole kuitenkaan sairaus. Lääkkeetön kivunlievitys on hellävaraisempaa sekä äidille että lapselle. Ikinä emme voi sataprosenttisesti taata, että lapsi kestää lääkkeellisen kivunlievityksen, siinä käytetään kuitenkin vahvoja kipulääkkeitä. Joskus lapset sitten reagovat niihin, ja heidän vointinsa huononee, Lipsanen sanoo.

 

[Tír na nÓg]

Älkää leimatko koko ammattikuntaa. Tuossa oli äänessä vain muutama tekijä ja toimittaja on asetellut jutun myyväksi.

Mulla pitkittyi synnytys, sain tukea lääkkeettömiin kivunlievityksiin ja lopulta sain lääkkeellistä kun voimat loppuivat. Minua tukivat mieheni ja osaavat hoitajat, synnytyksestä jäi hienot muistot ja sain varsin määrätietoisen vauvan rinnalleni

 

["vieras"]

Onko se sitten jotenkin hienompaa synnyttää alateitse tuskia kärsien kuin helposti sektiolla?

No on tietenkin alatiesynnytys sille lapselle parempi juttu. Ei sitä luomuna tarvitse tehdä, jos ei halua. Leikkaus on aina leikkaus, jotenkin te typerykset ette sitä käsitä. Ja vielä verovaroin kustannetaan, vaikkei lääketieteellistä syytä sille edes ole niin vituttaahan se.

 

[Katherine Wheel]

[QUOTE="vieras";29083016]No on tietenkin alatiesynnytys sille lapselle parempi juttu. Ei sitä luomuna tarvitse tehdä, jos ei halua. Leikkaus on aina leikkaus, jotenkin te typerykset ette sitä käsitä. Ja vielä verovaroin kustannetaan, vaikkei lääketieteellistä syytä sille edes ole niin vituttaahan se.[/QUOTE]

Me typerykset? Kiitti

Miten se voi ketään kaivertaa noin paljon, millä tyylillä joku toinen lapsensa saa? Että oikein pistää vituttamaan?

 

[tseck]

Synnytykset ovat aikas erilaisia eri ihmisillä ja samallakin synnyttäjällä voi olla erilaisia synnytyksiä. Mulla yhden lapsen synnytys oli täyttä h-ttiä. Se oli ihan hirveä kokemus. Vai olis siinä pitänyt vetää loppuun asti ilman lääkkeitä, jotta olis ansainnut kätilön kehut.

Yhdellä mun ystävällä on alhainen kipukynnys, mutta hänellä taas synnytykset ovat olleet hyvin helppoja ja lähes kivuttomia. Siinä missä hän ei muuten kestä mitään särkyjä tai jomotuksia vaan valittaa ja ottaa särkylääkkeitä hyvin helposti, niin lapset hänellä ovat pullahtaneet maailmaan luomusti, nopeasti ja kuulemma oikeastaan kivuttomasti.

 

[baby-mama]

Todella asenteellinen juttu. Jutun toimittaja ja kätilö voivat mennä kokeilemaan ihkua luomusynnytystä ja tulla sitten sanomaan, että soo soo kun haluatte sitä epiduraalia.

Miksi äidin pitäisi kärsiä ehdoin tahdoin kun elämme 2000-lukua? Lääkkeitä syödään jo lievään päänsärkyynkin, miksi synnytyksestä on tehty joku naisen mittari? Miksi pitäisi voida ylpeillä lääkkeettömyydellä, tekeekö se paremman ihmisen? Tämä kätilö Lipsanen nyt hieman hörhöilee, kun paasaa että "luomusynnytykset menevät niin hienosti" ja että "vauvat reagoivat huonosti kipulääkkeisiin". Minusta tuon tason yleistyksen pitäisi tulla hieman eri taholta, mikäli se perustuu faktaan.

Itsehän siis YRITIN synnyttää luomuna, mutta kipu oli niin helvetillinen, että ei tullut kuuloonkaan. Ja en suostu tuntemaan oloani huonommaksi äidiksi sen takia.

Tuntuu että koko maailma on menossa ihan sekaisin, ainakin äitien osalta. Neuvolakäyntejä vähennettään, hoitovapaat puolitetaan ja synnyttääkin pitäisi kivun kanssa. Perkele! Suomi on ennen ollut maailman ykkösmaa mitä tulee lasten ja äitien terveydenhuoltoon. Näistä asioista on taisteltu viimeiset 100 vuotta. Nyt kaikki romutetaan, koska pehmeät arvot ovat kuulemma hömppää.. (nyt kyllä menee reippaasti ot, tiedän )

 

["vieras"]

Me typerykset? Kiitti

Miten se voi ketään kaivertaa noin paljon, millä tyylillä joku toinen lapsensa saa? Että oikein pistää vituttamaan?

No mun mielestä on typerää miettiä sektiota jonakin heppoisena juttuna, kun kyseessä on iso leikkaus. Vaatii resursseja sairaalahenkilökunnalta, sisältää riskejä, toipuminen melkoisen erilaista kuin alatiesynnytyksessä, maksetaan verovaroista... miksi se ei mua liikuttaisi? Samalla tavalla ärsyyntyisin, jos kauneuskirurgia kustannettais yhteisestä pussista.

Ei mua vituta nonstoppina tuo asia, mutta jos siihen törmää niin miksi en saisi sanoa mielipidettäni?

 

[klmnmamma]

[QUOTE="vieras";29082672]Jaa no itse olen halunnut synnyttää luomuna, mutta kätilöt on joka synnytyksessä alkanu sitä epiduraalia tyrkyttämään :kieh:[/QUOTE]

Mulla myös noin, varmaan kymmenen kertaa kätilö kysyi että etkö nyt ihan oikeasti meinaa ottaa sitä epiduraalia, vaikka sanoin heti alussa etten ota, koska pelkään sitä piikkiä enemmän kuin mahd. kipuja.

 

[baby-mama]

[QUOTE="vieras";29083131]No mun mielestä on typerää miettiä sektiota jonakin heppoisena juttuna, kun kyseessä on iso leikkaus. Vaatii resursseja sairaalahenkilökunnalta, sisältää riskejä, toipuminen melkoisen erilaista kuin alatiesynnytyksessä, maksetaan verovaroista... miksi se ei mua liikuttaisi? Samalla tavalla ärsyyntyisin, jos kauneuskirurgia kustannettais yhteisestä pussista.

Ei mua vituta nonstoppina tuo asia, mutta jos siihen törmää niin miksi en saisi sanoa mielipidettäni?[/QUOTE]

Anteeks vaan, neitiseni, mut sektio tuskin on "kauneuskirurgiaan" verrattavissa olevaa huvittelua. Mun lapsi leikattiin mahastani ulos siksi, että hän ei kuolisi. Olisiko sinun mielestäsi pitänyt jättää leikkaamatta? Vastausta odotellen.

 

["vieras"]

Anteeks vaan, neitiseni, mut sektio tuskin on "kauneuskirurgiaan" verrattavissa olevaa huvittelua. Mun lapsi leikattiin mahastani ulos siksi, että hän ei kuolisi. Olisiko sinun mielestäsi pitänyt jättää leikkaamatta? Vastausta odotellen.

Jos omaisit yhtään sisälukutaitoa niin tietäisit, että en puhu sun tilanteesta. Puhun siitä tilanteesta että se sektio saadaan mankumalla, kun ei vaan huvita synnyttää alateitse.

 

[vjeras]

Ohje on ainakin täällä mennä sairaalaan sitten kun ei enää kestä kipua kotona. Että jos sitä kipua ei kestä, niin onko ihme jos siihen pyytää lievitystä sairaalassa.

Ankea tyyppi toi kätilö, potilaitaan halveksuva.

 

["Lissu"]

[QUOTE="vieras";29083202]Jos omaisit yhtään sisälukutaitoa niin tietäisit, että en puhu sun tilanteesta. Puhun siitä tilanteesta että se sektio saadaan mankumalla, kun ei vaan huvita synnyttää alateitse.[/QUOTE]

Tunnetko oikeasti jonkun joka olisi mennyt sektioon ulkonäkö/mukavuussyistä? Minä en. En usko että tuo on kovin yleistä oikeasti, niistä muutamista tapauksista nousee vaan aina niin iso haloo että porukka kuvittelee 90% sektioon menijöistä olevan näitä.

Tietysti on mahdollista että ulkopuolisille kyselijöille on kivempi täräyttää "menen ettei p*llu veny" kuin jokin henkilökohtaisempi syy, esim. sydänvika.

Itse menin sektioihin pakon edessä, samoin kaikki tuntemani muut äidit joille on sektio tehty.

Tuohon artikkeliin liittyen, läpi kuulostaa kyllä että nuo kätilöt on aika leipääntyneitä työhönsä. Synnytyksistä on tullut tapauksia eikä äitejä enää oikein osata ottaa yksilöinä, joille se synnytys on yksi elämän suurimmista kokemuksista.

 

["vieras"]

[QUOTE="Lissu";29083245]Tunnetko oikeasti jonkun joka olisi mennyt sektioon ulkonäkö/mukavuussyistä? Minä en. En usko että tuo on kovin yleistä oikeasti, niistä muutamista tapauksista nousee vaan aina niin iso haloo että porukka kuvittelee 90% sektioon menijöistä olevan näitä.

Tietysti on mahdollista että ulkopuolisille kyselijöille on kivempi täräyttää "menen ettei p*llu veny" kuin jokin henkilökohtaisempi syy, esim. sydänvika.

Itse menin sektioihin pakon edessä, samoin kaikki tuntemani muut äidit joille on sektio tehty.

Tuohon artikkeliin liittyen, läpi kuulostaa kyllä että nuo kätilöt on aika leipääntyneitä työhönsä. Synnytyksistä on tullut tapauksia eikä äitejä enää oikein osata ottaa yksilöinä, joille se synnytys on yksi elämän suurimmista kokemuksista.[/QUOTE]

En elävässä elämässä tunne kuin sellaisia, jossa se sektio on ollut todellakin pakko tehdä, eikä ne mun ystävät kyllä mitään sektioita olis ilman syytä mankuneetkaan. Koko tähän asiaan olen törmännyt joku aika sitten yhdessä ketjussa, missä joku pelkäsi lähestyvää synnytystä. Siinä sitten parikin tyyppiä julisti kuinka he olivat saaneet sektion ihan vain mankumalla vaikkei muuta aihetta edes ollut kuin että eivät halunneet alatiesynnytystä. Mistään toimintakykyä lamaavasta pelosta ei ollut heidän tapauksissaan kyse vaan silkasta mukavuudenhalusta (sektiosta kun oli toivuttu ennenkin ihan suitsait...). Sen jälkeen on alkanut mietityttää onko ihmiset oikeasti alkaneet vieraantua luonnosta pikkuisen liikaa.

 

["Entinen Ksantippa S."]

Mulla myös noin, varmaan kymmenen kertaa kätilö kysyi että etkö nyt ihan oikeasti meinaa ottaa sitä epiduraalia, vaikka sanoin heti alussa etten ota, koska pelkään sitä piikkiä enemmän kuin mahd. kipuja.

Jouduin nuorena aikuisena polvileikkaukseen. Kun kuulin, että leikkaus tehtäisiin selkäydinpuudutuksessa, lamaannuin kauhusta. Ehdotin, voisiko leikkauksen hoitaa joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Minulle kerrottiin, että nämä päätökset tehdään lääketieteellisin perustein, ei toiveiden mukaan. En kyennyt leikkaukseen. Vaihdoin omat vaatteet ja lähdin kotiin. Polvi on edelleen leikkaamatta.

Miten tämä esimerkki sitten rinnastuu synnytykseen? Jos synnytyksessä asiat menevät oikeasti pieleen, ei synnyttäjältä kysytä mitään. Eppari, imukuppi, sektio, tehdään se mitä tarvitaan.

Normaalisti sujuvassa synnytyksessä taas haetaan "asiakaslähtöisyyttä". Synnyttäjä saa päättää kivunlievityksestä, eri asennoista jne. niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka sitten se veisi synnytystä hankalampaan suuntaan. Pahimmassa tapauksessa synnyttäjä latelee aluksi "mätahdontätä" ja kätilö lopuksi "nytmunonpakko", vaikka avoimella ja aidolla kohtaamisella oltaisiin saatu yhdistettyä toisen kehokokemus ja toisen ammattitaito turvalliseksi ja miellyttäväksi yhteistyöksi.

 

["Lissu"]

[QUOTE="vieras";29083281]En elävässä elämässä tunne kuin sellaisia, jossa se sektio on ollut todellakin pakko tehdä, eikä ne mun ystävät kyllä mitään sektioita olis ilman syytä mankuneetkaan. Koko tähän asiaan olen törmännyt joku aika sitten yhdessä ketjussa, missä joku pelkäsi lähestyvää synnytystä. Siinä sitten parikin tyyppiä julisti kuinka he olivat saaneet sektion ihan vain mankumalla vaikkei muuta aihetta edes ollut kuin että eivät halunneet alatiesynnytystä. Mistään toimintakykyä lamaavasta pelosta ei ollut heidän tapauksissaan kyse vaan silkasta mukavuudenhalusta (sektiosta kun oli toivuttu ennenkin ihan suitsait...). Sen jälkeen on alkanut mietityttää onko ihmiset oikeasti alkaneet vieraantua luonnosta pikkuisen liikaa.[/QUOTE]

Taisin itsekin lukea tuota ketjua mutta en välttämättä usko että ovat todella saaneet sektion vaan hokemalla "mutkunmähaluun", luultavasti ovat sitten teeskennelleet synnytyspelkoa tai jotain. Tai sitten vaan lämpimikseen puhuivat, tänne palstalle on helppo kirjoittaa vaikka mitä mutta ei se tarkoita että jutuilla olisi mitään totuuspohjaa. Tiedä näistä. Mutta luulen kuitenkin että elävässä elämässä tuo on tosi harvinaista, sektion syyt on yleensä fyysiset tai sitten synnytyspelko.

 

[Huutelen puskista]

Ohje on ainakin täällä mennä sairaalaan sitten kun ei enää kestä kipua kotona. Että jos sitä kipua ei kestä, niin onko ihme jos siihen pyytää lievitystä sairaalassa.

Ankea tyyppi toi kätilö, potilaitaan halveksuva.

Mulla oli aikanaan yksi kätilöksi opiskellut kaveri (ei olla enää väleissä), joka noin 26-vuotiaana kaikkitietävänä - ja lapsettomana - halveksui epiduraalin ottavia naisia. Kyseinen nainen on edelleen lapseton. Toivon Herran nimessä, että ei toimi enää kätilönä. Ammatillisesti käsittämättömän epäkypsä tyyppi, joka naureskeli ainakin meille silloisille kavereilleen näitä "epiduraaliäitejä". Huh helvetti.

Että kyllä tällaisia kätilöitä on nuorissakin...

 

[klmenmamma]

Ohje on ainakin täällä mennä sairaalaan sitten kun ei enää kestä kipua kotona. Että jos sitä kipua ei kestä, niin onko ihme jos siihen pyytää lievitystä sairaalassa.

Ankea tyyppi toi kätilö, potilaitaan halveksuva.

Jos olisin ensisynnyttäjänä mennyt sairaalaan vasta kun tuntuu etten OIKEASTI kestä kipua, olisin varmaan synnyttänyt kotona tai matkalla. Menin mielestäni varmuuden vuoksi "turhankin" ajoissa - mutta kun tulin sairaalaan olin jo 6 cm auki ja minut passitettiin suoraan synnytyssaliin.

Anteeksi, hieman asian vierestä. Mutta tähänkin liittyen, että ihmisillä on niin erilaiset kipukynnykset, että ihan turha väitellä noin yleisellä tasolla tarvitaanko epiduraalia vai ei.

 

[klmenmamma]

[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";29083290]Jouduin nuorena aikuisena polvileikkaukseen. Kun kuulin, että leikkaus tehtäisiin selkäydinpuudutuksessa, lamaannuin kauhusta. Ehdotin, voisiko leikkauksen hoitaa joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Minulle kerrottiin, että nämä päätökset tehdään lääketieteellisin perustein, ei toiveiden mukaan. En kyennyt leikkaukseen. Vaihdoin omat vaatteet ja lähdin kotiin. Polvi on edelleen leikkaamatta.

Miten tämä esimerkki sitten rinnastuu synnytykseen? Jos synnytyksessä asiat menevät oikeasti pieleen, ei synnyttäjältä kysytä mitään. Eppari, imukuppi, sektio, tehdään se mitä tarvitaan.

Normaalisti sujuvassa synnytyksessä taas haetaan "asiakaslähtöisyyttä". Synnyttäjä saa päättää kivunlievityksestä, eri asennoista jne. niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka sitten se veisi synnytystä hankalampaan suuntaan. Pahimmassa tapauksessa synnyttäjä latelee aluksi "mätahdontätä" ja kätilö lopuksi "nytmunonpakko", vaikka avoimella ja aidolla kohtaamisella oltaisiin saatu yhdistettyä toisen kehokokemus ja toisen ammattitaito turvalliseksi ja miellyttäväksi yhteistyöksi.[/QUOTE]

Näinpä. Sain siis kyllä lopulta synnyttää toiveeni mukaan ilman puudutuksia, mutta kyllä minulle ihan tyrkytettiin sitä epiduraalia, eikä päinvastoin kuten moni on kokenut tämän keskustelun perusteella. Tuo tyrkyttäminen tapahtui ensimmäisessä synnytyksessä; tuntuu että uudelleensynnyttäjän toiveita kuunnellaan ja "uskotaan" paremmin.

 

[sdfsdfsd]

Jos olisin ensisynnyttäjänä mennyt sairaalaan vasta kun tuntuu etten OIKEASTI kestä kipua, olisin varmaan synnyttänyt kotona tai matkalla. Menin mielestäni varmuuden vuoksi "turhankin" ajoissa - mutta kun tulin sairaalaan olin jo 6 cm auki ja minut passitettiin suoraan synnytyssaliin.

Anteeksi, hieman asian vierestä. Mutta tähänkin liittyen, että ihmisillä on niin erilaiset kipukynnykset, että ihan turha väitellä noin yleisellä tasolla tarvitaanko epiduraalia vai ei.

Näinkin, tai minä en usko että kipukynnyksellä on asian kanssa paljoakaan tekemistä (kuten joku tuolla jo kirjoittikin, alhaisen kipukynnyksen omaavalla saattaa olla kivuton synnytys ja päinvastoin)

 

["Entinen Ksantippa S."]

Näinkin, tai minä en usko että kipukynnyksellä on asian kanssa paljoakaan tekemistä (kuten joku tuolla jo kirjoittikin, alhaisen kipukynnyksen omaavalla saattaa olla kivuton synnytys ja päinvastoin)

Näin. Muuten monien mielestä erittäin tehokas kivunlievityskeino on lapsivesi - niin kauan kuin se on kohdun sisällä. Tähän(kään) ei tosin synnyttäjä yleensä pysty itse vaikuttamaan.

 

[klmenmamma]

Näinkin, tai minä en usko että kipukynnyksellä on asian kanssa paljoakaan tekemistä (kuten joku tuolla jo kirjoittikin, alhaisen kipukynnyksen omaavalla saattaa olla kivuton synnytys ja päinvastoin)

Juu, voi olla niinkin! Mulla onnekkaalla kolme suht kivutonta

Ja sitten on vielä niitä jotka panikoi jos eivät saa sitä puudutusta, vaikka ei edes oikeasti sattuisi..eli auttaa oikeastaan henkisesti enemmän kuin fyysisesti.

 

[paras odottaja olen minä!]

Kyllähän se niin on että luomusynnyttäjät vaan ovat niitä aitoja synnyttäjiä. Katsos kun me kestämme kipua kunnolla ja olemme valmiita kärsimään lapsemme eteen. Kiitos niille joille se kuuluu!

Minä oon sitten vissiin semmonen superodottaja, kun en ole laiskana raskautunut jonkun seksileikin sivutuotteena nautintojen ohessa, vaan ravannut pari vuotta erinäisissä toimenpiteissä ja KÄRSINYT kipua positiivista testiä odotellessani. Olin valmis pistelemään itseäni erilaisilla piikeillä, menemään punktioitavaksi ja sörkittäväksi ihan useita kertoja. Puhumattakaan keskenmenoista, lääkkeellisistä tyhjennyksistä ja kaavinnoista. Minä olen kärsinyt lapseni eteen todella paljon, kun synnytyksetkin lasketaan vielä tuohon mukaan, joten lienen parempi äiti ja odottaja kuin joku laiska luomuraskautuja. Kruunuani vielä odottelen

 

[Pin]

Plaa plaa plaa, turha noista on välittää. Ei näitä voi verrata toisiinsa edes. On niin erilaisia synnytyksiä kipuineen ja tarpeineen. Tottakai lehtijutut tehdään sellasista kätilöistä jotka nostattaa eniten kohua, että puuskuttakoot rauhassa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29083002]Lukiko kukaan syytä, miksi kätilöistä on hyvä hoitaa lääkkeettömiä synnytyksiä?

- Synnytys ei ole kuitenkaan sairaus. Lääkkeetön kivunlievitys on hellävaraisempaa sekä äidille että lapselle. Ikinä emme voi sataprosenttisesti taata, että lapsi kestää lääkkeellisen kivunlievityksen, siinä käytetään kuitenkin vahvoja kipulääkkeitä. Joskus lapset sitten reagovat niihin, ja heidän vointinsa huononee, Lipsanen sanoo.[/QUOTE]

Ampumahaavakaan ei ole sairaus, luun murtuma ei ole sairaus. Muistatte vaan hengittää ja hokea matalaa aaaaa-aaaaaa-aaaa äännettä niin kyllä se siitä! Jos hyvin käy, niin sh voi tuoda lämpimän kaurapussin millä saatte painaa kipukohtaa

 

[sokkeli]

[QUOTE="vieras";29083131]No mun mielestä on typerää miettiä sektiota jonakin heppoisena juttuna, kun kyseessä on iso leikkaus. Vaatii resursseja sairaalahenkilökunnalta, sisältää riskejä, toipuminen melkoisen erilaista kuin alatiesynnytyksessä, maksetaan verovaroista... miksi se ei mua liikuttaisi? Samalla tavalla ärsyyntyisin, jos kauneuskirurgia kustannettais yhteisestä pussista.

Ei mua vituta nonstoppina tuo asia, mutta jos siihen törmää niin miksi en saisi sanoa mielipidettäni?[/QUOTE]

Joo puhut asiaa. Mulla ei myöskään mene jakeluun tuo. Lisäksi riskit seuraavia raskauksia ajatellen on eri luokkaa, kuin alateitse synnyttäneillä. Miksi tuota "varmuuden vuoksi" sektion kinuamista ei saisi kritisoida? Pelkopolit on onneksi sitä varten, että saadaan ihminen luottamaan siihen, että alateitse synnyttäminen on se paras vaihtoehto, mahdollisesti saa purkaa traumojaan, jos sellaisia on jne.

En tmmärrä, miksi tuohon artikkeliin suhtaudutaan noin ynseästi. Itse en todellakaan ole mikään luomuhörhö, enkä synnyttänyt luomuna, mutta ymmärrän täysin tuon pointin. Medikalisaatio on mennyt ihan liiallisuuksiin tuossa(kin) asiassa. Oman kokemuksen perusteella ongelma on se, ettei noita lääkkeettömiä vaihtoehtoja ole kaikissa sairaaloissa tarjolla, ja se epiduraali sitten on se "helppo" vaihtoehto, ettei vaan tarvitse alkaa ammeessa läträämään jne. Jos taas lähtökohtaisesti asenne on "kaikki mömmöt kehiin" -tyyppinen, on se mielestäni arveluttavaa. Esim. tuntemani farmakologiaan perehtynyt professori ei todellakaan suositellut minulle mitään lääkkeitä synnytysen aikana, koska niitä ei ole täysin ongelmattomiksi voitu osoittaa, poikkeuksena ilokaasu.