"...ja sitten kehun kyllä ilman lääkkeitä synnyttäneet äidit, että hieno juttu, harvoin sattuu tällaista."

["vieras"]

Aha. oli mullakin ponnistusvaihe alle viisi minuuttia ja oli se epiduraali.

Sehän ei tetenkään vaikuta, ettö toinen oli ensisynnytys ja toinen ei...

 

[Mjas]

Voi äidit. Ihan turhaa tällänen vääntäminen. Kukin äiti olkoon iloinen, että on saanut vauvelin maailmaan, millä tyylillä nyt onkin synnyttänyt. Mulla ollu 2 synnytystä ja kumpikin hyvin erilaisia. Kaikki synnytykset on erilaisia. Ja se kipu mitä tuntee, hyvin yksilöllistä, turha yrittää vertailla toiseen. Ja jos ottaa puudutteen mitä se kellekkää kuuluu, kai se on pää asia että äiti ja vauva voi hyvin? Ja sanottakoon vielä, että mä oon törmänny vain ja ainoastaan mukaviin hoitajiin jotka on auttanu mua saamaan lapset maailmaan. <3

 

[tunnen]

mulla takana kaksi altie synnytystä ja ensimmisen kohdalla aquarakkulat oli ja toisessa ei mitään.

En pidä synnytystä mitenkään niin ihmeellisenä suorituksena ihan sen takia,että se ei ole kovinkaan kivulias minulle.

Ymmärrän periaatteessa kätilöiden ns tuohtumisen tuosta lääkkeen pyytämisestä ku moni huhuilee aina olevansa niin luomua ja kannattaa sitä,mutta ei ole kuitnekan valmis kokeilemaan sitä synnytystä sellaisena.
Hieman tulee sellainen tekopyhä fiilis siitä

 

["äiti88"]

Ei ollut luomusynnytys minullakaan, ilokaasua imppailin. Mutta kovasti mun kätilö kehus ja tsemppas, oli kuulemma kahvihuoneessakin kehunut muille kuinka hienosti jaksan ilman puudutteita. Liekö vaan mun tsemppausta ihmetteli kuinka jaksan, ja varovasti tarjosi puudutteita. Eniveis, jäi kyllä kuva että aika moni sen epiduraalin tm haluaa.

Seuraavassa synnytyksessä ehkä sen epiduraalin haluan olihan se helvetin kivuliasta synnyttää vain ilokaasun kanssa. No, sai sillä pään sekasin.

 

[hahaahahahaaa]

mulla takana kaksi altie synnytystä ja ensimmisen kohdalla aquarakkulat oli ja toisessa ei mitään.

En pidä synnytystä mitenkään niin ihmeellisenä suorituksena ihan sen takia,että se ei ole kovinkaan kivulias minulle.

Ymmärrän periaatteessa kätilöiden ns tuohtumisen tuosta lääkkeen pyytämisestä ku moni huhuilee aina olevansa niin luomua ja kannattaa sitä,mutta ei ole kuitnekan valmis kokeilemaan sitä synnytystä sellaisena.
Hieman tulee sellainen tekopyhä fiilis siitä

Siis jos tykkään ostaa luomuporkkanoita niin minun pitäisi kestää todella kivulias synnytys ilman lievitystä jotta en olisi tekopyhä?! Ei vittu.
Joillain menee hiukan yli.

Olkaa ilosia jos synnytyksenne on olleet siedettäviä, itselleni se käynnistetty synnytys sängyssä pakkomaaten oli todella helvetillinen kokemus, onneksi pystyin edes hetken keräämään voimia kun sain puudutteen sen kahden vuorokauden aikana kahesti. Repiviä supistuksia tuli koko kaksi päivää minuutin välein, mutta kyllä olisi sankarillisesti pitänyt vain uuvuttaa itsensä ottamatta nykyajan ah niin ihania kipulääkkeitä.
Vaikka se lääkäri sanoi että kannattaa ottaa kun on niin kipeä ja väsynyt ettei enää henkeä saa ja puristaa koko kehonsa kaikki lihakset kivikoviksi. Ai ai, otin epiduraalia ja sulla onkin varaa tulla minulle lässyttämään.

 

["mmmmm"]

Olisin hyvin voinut olla ottamatta lääkettä jos kivut eivät olisi menneet sietämättömiksi. Ei ollut asennetta, että otan sitten kaiken, mutta hyvä kun olivat siellä tällaiselle kipeällekin synnytykselle. Kivutonta siitä ei toki saa millään, mutta ainakin jotenkin sietokyvyn rajoille.

Luomuna seuraava jos ei ole niin rankka synnytys kuten joillain on siedettävä.

 

["vieras"]

[QUOTE="äiti88";29086400]Ei ollut luomusynnytys minullakaan, ilokaasua imppailin. Mutta kovasti mun kätilö kehus ja tsemppas, oli kuulemma kahvihuoneessakin kehunut muille kuinka hienosti jaksan ilman puudutteita. Liekö vaan mun tsemppausta ihmetteli kuinka jaksan, ja varovasti tarjosi puudutteita. Eniveis, jäi kyllä kuva että aika moni sen epiduraalin tm haluaa.

Seuraavassa synnytyksessä ehkä sen epiduraalin haluan olihan se helvetin kivuliasta synnyttää vain ilokaasun kanssa. No, sai sillä pään sekasin.[/QUOTE]

Ihan vaan esimerkkinä: mulla ilokaasu ei vaikuttanut mitenkään. Ei tullut iloista oloa, hyvänolon pöhnää, pää ei mennyt sekaisin, ei tapahtunut niin mitään. Tätä ei kätilöt uskoneet ollenkaan ("hengittele nyt vaan rauhallisesti sitä ilokaasua"). Tiedän toisaalta monia, jotka ovat saaneet oikeaa helpotusta siitä ilokaasusta. Tämä mielestäni vain kertoo sen, että synnytykset ja synnyttäjät ovat yksilöllisiä, yhdelle toimii ilokaasu, toiselle synnytyslaulu ja kolmannelle epiduraali. Tästä syystä toivon, että myös kätilöt suhtautuisivat kaikkiin kivunlievitysmenetelmiin tasapuolisesti ja kiihkoilematta.

 

["vieras"]

ihan eri asia ottaa kivunlievitystä varmuuden varalta kuin tarpeeseen. Joskus kivun hoito on välttämätöntä, usein kevyempi kivunlievityskin riittäisi.
Kuitenkaan ne kipulääkkeet eivät ole sataprosenttisen turvallisia ja vaativat aina paljon ylimääräistä hoitamista ja lisätoimenpiteitä jotka ei kuulu varsinaiseen synnytyksen hoitoon ja useimmat niistä toimenpiteistä ovat jonkun verran riskialttiita, kuten esimerkiksi imukupin käyttö joka ei epiduraalin yhteydessä ole mitenkään erityisen harvinaista tai oksitosiinitipan laitto koska supistukset lievenevät puudutteiden seurauksena. Ei se tippakaan 100% turvallinen ole, eikä kukaan varmaan halua niitä haittavaikutuksia.

 

[klmenmamma]

[QUOTE="vieras";29086467]Ihan vaan esimerkkinä: mulla ilokaasu ei vaikuttanut mitenkään. Ei tullut iloista oloa, hyvänolon pöhnää, pää ei mennyt sekaisin, ei tapahtunut niin mitään. Tätä ei kätilöt uskoneet ollenkaan ("hengittele nyt vaan rauhallisesti sitä ilokaasua"). Tiedän toisaalta monia, jotka ovat saaneet oikeaa helpotusta siitä ilokaasusta. Tämä mielestäni vain kertoo sen, että synnytykset ja synnyttäjät ovat yksilöllisiä, yhdelle toimii ilokaasu, toiselle synnytyslaulu ja kolmannelle epiduraali. Tästä syystä toivon, että myös kätilöt suhtautuisivat kaikkiin kivunlievitysmenetelmiin tasapuolisesti ja kiihkoilematta.[/QUOTE]

Minua alkoi oksettaa kun kokeilin ilokaasua, ei siitä mitään apua ollut.

 

["Kahden äiti"]

Minusta tuo teksti ei ollut lainkaan asenteellinen, vaan jokseenkin selkeästi kerrottiin, mikä on nykytilanne tässä.

Itse sain ekassa synnytyksessä epiduraalin. Synnytin yötä vasten ja kätilö vaikutti väsyneeltä parin kolmen (en muista..) yövuoron jäljiltä ja päätti, että laitetaan epiduraali. En vastustanut, ja sain nukuttua hieman, kuten myös mieheni.

Puudutuslääkettä oli ilmeisesti tiputettu liikaa, sillä ponnistusvaihe oli vaikea (en oikein tuntenut mitään ja kuulemma kohta olisi kutsunut lääkärin, kun en saanut ponnistettua!!!) ja myöhemmin osastolla tunsin jotakin outoa selässäni. Kyse oli ennen epiduraalia laitetuista akupunktioneuloista, jotka olivat jäneet selkääni.. Kätilö ei muistanut, enkä minä tuntenut..

Tokalla kerralla tunsin supparit enemmän ja laitettiin paraservikaalipuudutus, sitä ennen pääsin ammeseen.

Oma kokemukseni on, että ei kannata suunnitella kauheasti toiveita synnytyksen kulusta (kuten kaikki synnyttäneet tietävät), vaan otetaan asia kerrallaan. Kaikkein onnekkain tilanne on se, jossa se vauva syntyy ja äiti voi hyvin - eikä iskä pyörry

 

["Kahden äiti"]

[QUOTE="Kahden äiti";29086613]Kaikkein onnekkain tilanne on se, jossa se vauva syntyy ja äiti voi hyvin - eikä iskä pyörry [/QUOTE]

Siis vauva syntyy ja voi hyvin ja äiti voi hyvin ja sitä rataa

Terv.
Pöhkö äiti

 

["vieras"]

No jestas. Mitä väliä?

Omat muksut on jo vähän isompia eikä ole kyllä meidän elämään mitenkään vaikuttaneet jonkun kätilön mielipiteet. Ne ovat siellä töissä, se tykkäävätkö enemmän blondeista vai bruneteista vai luomusynnyttäjistä on ihan tasan heidän oma asiansa.

 

["äiti88"]

Monille tulee huono olo ilokaasusta, oksennus lentää.

Mulle ensin se ei vaikuttanut mitenkään, sit kun sen tehoa väännettiin kunnolla kovemmalle, niin oli olo kuin ois vetänyt jotain sieniä. Ei hyvä olo, ei huonokaan, mutta humalainen. Näin tunneleita, valoja, pyörteitä, avautuvan kohdun ja syntyvän vauvan.. you name it. Sekasin kuin käkikello. Ja meni hetki, ennenkuin oppi hengittämään sitä oikein ja oikeassa kohdassa. Ilokaasun kanssa tuli ongelmia myös ponnistusvaiheessa, pää sekaisin ei oikeen onnistu ponnistus. Joten se luomuna ponnistaminen oli synnytyksen järkyttävin osa... En pidä ilokaasua itsekkään kovin tehokkaana kivunlievittäjänä kuitenkaan... No, ehkä se vähän vei huomiota muualle kivusta kun näin jotain valoilmiöitä ja ties mitä... *-*

 

[anniinan]

Mulla kokemusta kolmesta synnytyksestä: Ensimmäisessä sain ilokaasua, epiduraalia ei ehditty antaa, koska kätilö oli hyvin kiireinen eikä ehtinyt luokseni kuulemaan mitä halusin. Ilokaasu otettiin pois ponnistuksen ajaksi, sanottiin että meillä(haikaranpesä) ponnistetaan "selvinpäin". Synnytys oli hirveä, tuska jotain aivan järjetöntä.

Toisessa synnytyksessä halusin ehdottomasti epiduraalin, koska edellisestä synnytyksestä oli jäänyt traumat. Ehdinkin sen juuri ja juuri saada, ei ehtinyt auttamaan avautumiskipuihin , mutta helpotti huomattavasti ponnistusvaiheessa. Synnytyksen jälkeen oli hyvä olo, tuntui että tämän voisi tehdä pian uudestaan.

Kolmas synnytys oli nopea, ilmoittautumisluukulla kätilö kysyi heti mitä kivunlievitystä haluan(näytin varmaan tosi kipeältä). Vastasin että kaiken mitä ehdin saada. No pääsin heti saliin siitä luukulta ja kävi pian selväksi että ei tässä paljon ehditä lääkitä. Ilokaasun sain käteeni, jota ehdin käyttää noin 5min, myös ponnistusvaihe kuului tähän. Synnytys oli kaikista kipein,koska oli niin raju ja nopea noin 1,5h vaikkakin se helpotti kun tiesin jo mitä tapahtuu,toisin kuin ensimmäisellä kerralla), mutta siitä jäi myös hyvä olo.

Itselläni tuo synnytys jossa sain epiduraalin ei kuitenkaan ollut mielestäni sen parempi/helpompi kuin muutkaan. Aivan täysin ilman kivunlievitystä en haluaisi synnyttää, mutta huomasin pärjääväni hyvin pelkän ilokaasun avulla kuitenkin.

Vielä hiukan ot: kun menin kolmannessa synnytyksessä sairaalaan, olin 10cm auki. Kätilöt sanoivat siihen että osasin tulla juuri oikeaan aikaan sairaalaan. Sanoivat ettei tänne kannata tosiaan aiemmin tulla makoilemaan, riittää että sairaalaan tulee ponnistamaan. En tiedä oliko tämä vitsi, ainakin kätilöt näyttivät totisilta...

 

["vieras"]

Määkiminen siitä, että "ei tiedetä miten lääkkeet vaikuttavat vauvaan..." on tyhmää. Synnytyksen aikana erittyy luonnostaan hirveästi adrenaliinia, stressihormoneita, oksitosiinia yms. eivätkä ne kaikki todellakaan ole vauvan terveydelle hyväksi. Äidin kokema kova kipu on oikeasti vaarallista vauvallekin, kun "luonnollinen kivunlievitys" iskee päälle.

 

[BlackDahlia]

itse en olisi halunnut epiduraalia, taisin odotusaikana murehtia sitä tännekkin sillä neula selkään on pahin painajaiseni. alkuun pärjäsinkin pelkällä ilokaasulla, mutta lopulta kivut pahenivat niin etten pystynyt edes puhumaan.. johtui varmaan niistä käynnistävistä tipoista, mitkä nyt ovatkaan nimeltään. muistan että kysyin voiko saada mitään muuta lievitystä & kätilö sitten tilasi sen epiduraalin.. minkä laitto oli yhtä hirveää kuin olin pelännytkin! sattui helvetisti eikä ollut onnistua, vei kuitenkin kivut pois joksikin aikaa. en aio enää ikinä tulla raskaaksi, mutta jos nyt leikitellään ajatuksella niin ottaisin selvää onko olemassa puudutusta ilman neuloja, kuitenkin tehokkaampaa kuin ilokaasu

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29086973]Määkiminen siitä, että "ei tiedetä miten lääkkeet vaikuttavat vauvaan..." on tyhmää. Synnytyksen aikana erittyy luonnostaan hirveästi adrenaliinia, stressihormoneita, oksitosiinia yms. eivätkä ne kaikki todellakaan ole vauvan terveydelle hyväksi. Äidin kokema kova kipu on oikeasti vaarallista vauvallekin, kun "luonnollinen kivunlievitys" iskee päälle.[/QUOTE]

Ja tämä nyt on kaikista järjettömin kommentti ikinä! Äidin luonnollisesti erittämät hormonit vahingoittavat vauvaa synnytysvaiheessa???

Nyt on kyllä joku piiikkuisen irtaantunut luonnosta...

 

[6xäiti]

Mä marssin nyt takaisin synnärille kun ne ei muistanut minua kehua, prkl.

Ja minä kanssa.. Ei minua vaan ikinä ole kiitelleet, että hienoa, kun et käyttänyt mitään ja lisännyt meidän työtä eikä sen kummemmin mitään haloa ole nostettu.
Ainoa kommentti oikeastaan tullut kuudennen synnytyksessä, kun hoitaja kurkkasi ovesta, että lääkäri on lähdössä pois osastolta ja aatteli kysyä, että olisinko halunnut jotain ja huusi samalla käytävälle, että ei vissiin tarvita, täällä vaan nauretaan (kun kätilön kanssa nauraa rätkötettiin jollekin).

En ole ikinä mitenkään suunnitellusti ollut ottamatta mitään, mutta aina on synnytykset menneet niin, etten ole mitään tarvinnut. Viidennen ja kuudennen kohdalla varsinkin oli synnytykset lähes kivuttomia, jos ei lasketa mukaan kuudennen kohdalla kauheaa issaiskipua, joka meinasi viedä hermot vielä vierihoito-osastollakin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";29085522]Ai jaa. No itse sairaanhoitajana toimiessani en kyllä ollut mikään palvelija. Toteutin lääkärin määräykset ja annoin asianmukaista hoitoa, LÄÄKETIETEELLISESTI PERUSTELTUA. Jos potilas olis yrittänyt sanella mulle ohjeita niin olisin kyllä marssittanut suorittamaan lääkistä ja tulemaan sitten sanelemaan.

Kunnioitusta tulee olla puolin ja toisin, niin saadaan aikaiseksi hyvä hoitosuhde. Asiakaspalvelijat löytyvät sitten erikseen vaikkapa marketin kassalta.[/QUOTE]

Joskus ehkä kannattasi kuitenkin kuunnella sitä potilastakin? Omien kokemusten mukaan välillä arveluttaa lääkärienkin ammattitaito jos potilas joutuu neuvomaan erityislupahakemuksen ja reseptin kirjoittamisessa ja lääkäri vaan inttää vastaan että kyllä saat lääkettä apteekista ilmankin....no vittu kun ei saa :headwall:

 

[jaah]

Täytyykö tämä ketju nyt tulkita niin että ilman kipulääkitystä synnyttäneet on eniten perseestä. Jos nyt käytetään samaa logiikkaa kuin tuon jutun lukemiseen on käytetty.

On katsokaas niin asenteellisesti kirjotettu...

T: enskerralla vähän luomummin

 

["vieraana"]

[QUOTE="vieras";29085669]Pakko sanoa, että kipulääkkeistä ei ole vieläkään mitään varmaa tutkimustietoa olemassa, siis että mitä ne aiheuttaa vauvalle. Sen takia kai niitä yritetään välttää. Lisäksi ponnistusvaihe esimerkiksi sujuu sutjakammin ilman epiduraalia (itselläni kokemusta, en tuntenut ollenkaan ponnistustarvetta, ihan vaan piti ponnistaa kun kätilö käski ja lapsi tuli todella hitaasti ulos... luomusynnytyksessäni ponnistin yhden kerran ja vauvan pää oli pihalla...).[/QUOTE]

No ei ehkä pidä yleistää. Spinaalin kanssa ponnistusvaihe oli niin lyhyt ettei kätilö kerennyt kellosta katsoa. Noin 2-3 min ja lapsi oli ulkona siitä kun kätilö antoi luvan ponnistaa.