IVF/ICSI hoidot jatkuu

Tervetuloo munkin puolesta Mimmi_83!
Tuolla Taysissa ainoat tapaukset joissa saa enemmän hoitoja on ettei jossain oo päästy siirtoon ollenkaan tai jos mies vaihtuu eikä sen kanssa oo kahta yhteistä lasta. Niillä ei myöskään oo vastaavaa lahjasolupankkia mitä yksityisillä, mutta oma lahjottaja sais olla. Sitä en sitten tiedä "syökö" ne omilla soluilla tehdyt mahdollisia lahjasoluhoitoja, vai alkaisko uusilla soluilla koko homma nollista.
Pregnylissä se varoaika muistaakseni oli 10 000 annoksessa 14vrk ja puolikkaassa 10vrk. Mut ei mulla ainakaan mitään enää näkyny viimeks punktion ja siirron jälkeen kun alkoi vuotaa jo pp10 vaikka kuinka ois toivonu ja tihrustanu..

Onhan sekin jo käyny mielessä että monenko hoidon/siirron jälkeen lääkäri sanoo että kaikki mahdollinen on nyt tehty ja on ns. toivoton tapaus. Vaikka turha kai tälläsiä on nyt jo etukäteen murehtia ja tilanne kerrallaan, mut että vois vähän edes varautua ettei tulis ihan puun takaa...jos itestä kuitenkin tuntus vielä että ei oo tehty tarpeeks monta siirtoo että ois valmis luovuttaan (joo tosiaan mitään huikeita pakkassaaliita kun ei koskaan oo ollu) ja haluis vielä jatkaa sitä pään seinään hakkaamista :headwall: onhan sitä lukenu että joillekin on tehty jopa 8 (!) ivf/icsiä mutta kai sekin melko yksilöllistä on ja riippuu esim. iästä ja mikä syy on taustalla.

 

Kiitos risukasa.! Sun tarina kuulostaa kans aikamoiselta :hug: Kyllä sitä näitä tarinoita lueskellessa tulee miettineeks aina, että kuinka vahvoja naisia sitä löytyykään tästä maasta :heart: Mikäs siellä on sulla nyt ihan viimesin tilanne?

Mä pistin nyt tosiaan ton 10 000 IU (?) tota Pregnyliä, täytyypä muistaakin, että saattaa näkyä pidempään testissä...

 

Alan tikuttaa ovista huomisesta kp10 ja soitan maanantaina klinikalle mikä on tilanne. Ultra mahdollisesti ma/ti, jollei se ovis+ tuu nyt juurikin maanantaina mikä tarkottas sitä ettei ilmeisesti kummankaan ikästen blastojen siirto onnistus tähän kiertoon kun menis vk-lopulle. Eli 3.ivf/icsi ja yritetään 1. pas-alkioo luomikiertoon. Niin ja oon siis yksinäni hoidossa nyt lahjasiittiöillä. Aiemmin exän kans Taysissa.

 

Otetaan alkuun tällanen awkward avauspuheenvuoro, eli: Hei, olen Piina86 ja olemme avopuolisoni kanssa aloittaneet lapsettomuushoidot!

En ehkä täysin kuulu tähän hoidot jatkuu-kategoriaan, mutta lueskelin eilen illalla täältä eri palstojen kirjotuksia ja päädyin kirjoittamaankin yhdelle, sellaselle "paremmin mulle sopivalle", josta ystävällisesti vinkattiin että täällä vois olla elämää...
Niinpä sitten ajattelin, että vaikka ensimmäistä icsiä viedään, niin josko minut porukkaanne huolisitte..?

Koitan alkuun kertoa meistä lyhyesti.
Ollaan molemmat enemmän tai vähemmän 28v. ja yhdessä taivallettu 5 vuotta.
Oon vauvakuumeillu koko ikäni ja oikean miehen kohdattua tunne vaan vahvistui entisestään... Kaksi vuotta sitten koitti hetki jolloin mies nappas pillerit mun kourasta ja ehdotti josko olisin halukas ne pois jättämään. Ja voi juku, olinhan minä!!!!

Ajatus alkuunsa oli sellainen, että nyt se pieni käärö saa tulla, eli ei mitään paineita. Sitten meni vuosi, sitten vähän ylikin. Hakeuduttiin tk-lääkärille jonka kautta päästiin yllättävänkin nopeasti tarkempiin tutkimuksiin, joissa selvisi että simpathan ne siellä laittelee kapuloita meidän haaveiden rattaisiin...

Meille suositeltiin heti icsiä ja toisinaan hyvinkin pitkältä tuntuvien kuukausien haahuilun ja haaveilun jälkeen tässä sitä nyt ollaan; ensimmäistä icsiä yrittämässä... :heart:

Takana on kaksi seurantaultraa, joista viimeinen oli eilen. Pitkällisten pohdintojen jälkeen päädyttiin siihen, että maanantaille on nyt sitten varattuna ensimmäinen punktioaika!!!! Niinpä eilen illalla pistin viimeisen Gonalin ja tänä aamuna viimeisen Cetrotiden ja illalla odottaa vielä yksi Pregnyl ja sitten saa pistoksista hetken levähtää.
Punktion saalis ei tällä hetkellä näytä päätä huimaavalta, mutta lääkäri suositteli kuitenkin kokeilemaan ja jotenkin meillä molemmilla oli sellanen fiilis, että nyt mennään eikä meinata!!!! Hurjaa. En voi vielä käsittää että ollaan viimein päästy näinkin pitkälle, vaikka edelleen on mahdollista että miljoona ja kaksisataatuhatta asiaa voi mennä mönkään... Mutta olen aina uskonu positiivisen ajattelun voimaan, ja yritän jättää turhan jossittelun ja stressin pois ja nauttia tästä mahdollisuudesta :heart:
Tosin viime yö meni ihan kokonaan punktiossa ja alkion siirrossa ja pistelyhommissa, joten ehkä yritän jatkossa välttää näiden asioiden pohtimista ja teidän kirjotusten lukemista juuri ennen nukkumaan menoa...

Huh. No nyt on kirjotettu!!!!

 

risukasa., toivotaan, että ovis ilmaantuis vasta maanantain jälkeen, niin pääset siirtoon! Ja piti jo aiemmin sanoa, että ei kai semmosta tapausta (ainakaan lääketieteellisesti) ookaan kuin toivoton tapaus. Onnistuminen on loppupeleis niin pienestä kiinni, mitä useempia yrityksiä on takana, sen todennäkösempää kaikkien palojen kohdalleen loksahtaminen on... Pakko ajatella positiivisesti

Tervetuloa Piina86 mukaan Tsemiä kovasti ensimmäiseen punktioon! Ja eihän se muniksien määrä lopulta oo mitenkää ratkaiseva, ainoastaan yks onnistunut alkio tarvitaan. (Mullakin on saatu ekalla kerralla 8, tokalla 13, ja silti molemmilla kerroilla vaan 3 hedelmöittyi siittiöiden heikon laadun vuoksi.)

Onko muuten teille tullut Lugeista mitään oireita? Mä en huomannut mitään ekalla kierroksella, mut nyt on ollu punktiopäivän jälkeen päivittäin hirmunen väsymys, ja semmonen lievästi kuvottava olo tasasesti pitkin päivää. Alkuun ajattelin, et se johtuu punktiosta, mutta eihän se nyt enää voi siitä johtua. Mitään muuta syytä en keksi ku noi luget.

 

Nyt huomasinkin, et muutama päivä sitten olittekin keskustelleet samasta asiasta. Tosiaan, näköjään oireet voi vaihdella eri kertojen välillä paljonkin!

 

Mä kun tuppaan oleen pessimisti (koittaa välttää pettymyksiä, heikolla menestyksellä..) niin tuntuu melkein siltä että mitä useempi nega, sitä todennäkösempää ettei tuu onnistuun jatkossakaan :ashamed: en muista oliko se niin että neljänteen hoitoon se mahdollisuus vielä kasvaa ja sitten alkaa heiketä. Onhan se asenne tähän touhuun jo melko erilainen kun on näistäkin tullu useemman kerran pelkkää pettymystä...ei oikein jaksa sillee tohkeilla enää suurin odotuksin kun kaikki ollu ennenkin täysin turhaa vaivaa.
Mulla luget aiheuttaa lähinnä vaan ihan järkyttävän tissikivun ja jatkuvaa nälkää (-> lihomista), voi tosin olla osittain zumenoninkin syytä.. Voisko toi väsymys ja etominen johtua pregnylistä, kun siinähän on hcg:tä?
Näinhän se on ettei se rakkuloiden määrä tarkistusultrassa useinkaan kerro mitään siitä solusaaliista. Onnea punktioon Piina86!
Onko muuten muilla kokemusta PC ovulaatioliuskoista, omituisen hailakat jotenkin ne viivat (kun vertaa esim. rfsu:n testeihin), siis se kontrolliviivakin. Ensin näytti ettei koko testi toimikaan kun ei meinannu tulla edes sitäkään näkyviin.


Yritän ite etten nyt ois jotenkin liian keskittyny tähän koko hoitoasiaan, kun tosiaan ei oo mitään varmuutta edes pääsenkö siirtoon mut tällästä tää nyt vaan näköjään on...

 

Kiitos Mimmi_83 sekä risukasa.

Mää oon ymmärtäny että myös Pregnylistä voi tulla juurikin noita oireita; etovaa oloa ja väsymystä. Mutta tiedä sitten varmaksi, ja omia kokemuksia en vielä osaa sanoa...
Ja noi PC ovulaatioliuskat on mulle ihan vieras juttu. Oon käyttäny pääsääntösesti niitä Mammaksi-testejä ja sitten Pregcheckejä.

Nyt meinaa jännitys vähän nousta kun ajattelee maanantaita, se on jo ylihuomenna... mutta luotan siihen että mun kipukynnys on korkea ja saan sen verran hyvät mömmöt että toimenpide on kivuton! Ja ihan tottahan se on, että onnistumiseen tarvitaan vain yksi alkio, eli tällä asenteella mennään eteenpäin

Teidän molempien puolesta, Mimmi_83 ja risukasa. pidän kovasti peukkuja, ootte kyllä vahvoja!!!! :heart:

 

Tervetuloa joukkoon, Piina86! Sekaan vaan, vaikka onkin vasta eka icsi. Ja hyvin se punktio menee, ei se mikään nautinto ole, mutta ei täyttä piinaakaan. Onnea matkaan.

Joo, Electric_blue, yksityisellä ollaan. Meillä taustat sellaiset että ei päästä julkiselle (pitkä ja surullinen tarina…). Meillä nyt mennyt rahaa tutkimuksiin, hoitoihin, toimenpiteisiin, lääkkeisiin jne. n 15 000 €. Se on meille valtava summa rahaa, mä kitkutan itse pienellä hoitoalan liksalla, miehellä on paremmat tulot, mutta rikkaita ei olla. Mulla on ikää 36 vuotta, miehellä 42. Eli liikaa. Minkäs teet, ei löydetty toisiamme aiemmin.
Ja juu, muistan kans lukeneeni ihmisten kokemuksista että piina-ajan oireettomuus on joillain ollut hyvä juttu ja kielinyt plussasta. Mulla tietty tämä piina niin alussa, ettei oireettomuus taida kieliä vielä mistään. Tänään siis pp3. Gonapeptylin pistin tänään, kuten piti. Ei tullut oireita siitäkään. Tai nyt kun oikein tunnustelen, niin ehkä jotain pientä painontunnetta alavatsalla.

risukasa., oon miettinyt tuota samaa että koska mulle lyödään toivottaman tapauksen leima otsaan… Kun kaikki lääkkeet on jo käytössä ja huimissa määrissä, kaikki vippaskonstit kokeiltu jne. Ei kai tätä ikuisesti kannata jatkaa? Missä vaiheessa tulee se kohta kun täytyy itsekin todeta, että minusta ei tule äitiä, ikinä? Hurjan surullinen ja pelottava ajatus. Ja kun se ei valitettavasti mene niin, että mitä useampi yritys, sitä todennäköisempää on seuraavalla kerralla onnistua. Ei. Valitettavasti. Muistan lukeneeni tuosta mistä risukasa mainitsit, että kun siirtoja on tehty tietty määrä (saattoi olla juurikin tuo 4 kpl) niin todennäköisyys pienenee. Mullakin kun tosiaan on lääkkeitä ja muita kokeiltu jo aiemmissa siirroissa, ei ole enää mitään mitä tehdä toisin, ei mitään uutta lääkettä, toimenpidettä, ei mitään millä parantaa niitä pieniä onnistumisprosentteja. Julmaa sattumankauppaa tää tuntuu ainakin mun kohdallani olevan.

PC:N ovistesteistä ei oo kokemusta, klinikalta suositeltiin CB:n liuskoja, ovat kuulemma helpommin tulkittavissa: plussa näkyy hymynaamana eikä viivana.

risukasalle ovis-onnea. Toivon niin kovin ettei osu väärälle pvlle... "Turhat" välikierrot on niin... no, turhia.

 

On ne kyllä aivan tolkuttomia summia mitä tähän joutuu monet käyttään, kun toiset (useimmat) saa sen ihan ilmaseks tosta vaan seksiä harrastellen ja hauskaa pitäen..! Käsittämätöntä. Miten sillei edes voi tulla raskaaks
Yritän pihistellä edes jossain missä pystyy enkä oo raaskinu ostaa noita kalliita digitestejä :ashamed: ja jotenkin pelkää jos se tulkitsee liiankin "mustavalkosesti" joko tai, että jos viivatestillä ois sittenkin tullu heikkoo viivaa (r-testi), tai o-testillä omissa silmissä lähes yhtä vahvaa viivaa, niin vois päätellä että huippu on joka tapauksessa lähellä. Ja digi ois tulkinnu nääkin negoiks... Siinähän on se varsinaisen ovulaation aikaväli kuitenkin melko venyvä, että se tapahtuu huipusta 24-48 tunnin aikana.
Mulla nyt on vielä joitakin konsteja jäljellä mutta mitä sitten kun nekin on käytetty ja jos kaikki on yhtä negaa kun ennenkin?? Huoh.... ehkei sitä kannata eikä haluakaan vielä edes ajatella. Vaikka pakostahan se siellä takaraivossa on.
Niin, mä oon käsittäny että neljä ivf/icsiä eli stimulaatioo (ei lasketa pas:seja) ois se raja mut mistä tiän jos oon käsittäny väärin ja onkin kyse siirroista? Sittenhän tää näyttää entistäkin epätoivosemmalta.. nehän on sit jo tehty, ja viimesintä lukuunottamatta muissa ollu vielä se 2 alkioo.

 

Sehän voi olla muuten juurikin toi Pregnyl, nythän pistin tupla-annoksen, niin on oireetkin huomattavia! Eli pitäis parin viikon sisään loppua. Oon nukkunu 12h yöunia, plus parhaimpina päivinä vielä parin tunnin päiväunet. Ohoh : /

Ai siinä on oikeesti joku tämmönen kaava, et neljännen jälkeen sit todennäköisyys laskee... :O Aika pelottavaa :O Oon jo nyt ihaillu teitä, jotka on jaksanu kerrasta toiseen yrittää, ite kun tuppaan olemaan tämmösis asiois liian helposti luovuttavaa sorttia... Ekan epäonnistumisen jälkeen olin jo hetken laittamassa koko yritykselle pistettä, eikä se parisuhdekaan ihan vahvimmillaan niinä päivinä ollu Toisaalta, saattaahan se olla niinkin, et ekoissa pettymyksissä putoo korkeimmalta (vaikka kuinka yrittää muka valmistautua pahimpaan), ja seuraavat menee sit jo enempi "vanhalla rutiinilla"... Vai? Ois jotenki helpottavaa kuulla, et pettymyksiinkin voi tottua... :ashamed:

Mulle noi kaikki ovulaatiotestit on uusia, en oo niitä ikinä joutunu käyttämään, kun alusta asti ollu tiedossa lapsettomuuden syy. Raskaustestitkin tuli tutuksi vasta nyt ensimmäisen alkionsiirron yhteydessä (!), kun ei tosiaan oo tarvinnu testailla ennen hoitoja (luomuraskauden todennäköisyys samaa luokkaa kuin lottovoitto...).

Oon kans miettiny sitä, ettäkö oikeesti ihmiset raskautuu siitä, että nauttivat seksistä ja toisistaan?! Utopinen ajatus. Kun meille joillekin se on kerrasta toiseen "ronkkimista", pistoksia, punktioita jne. Ei ihan rinnastettavissa siihen kaikkeen kauniiseen, miten niitä lapsia pitäis saada. Toki joo hienoa, että lääketiede on kehittynyt ja on meille kaikille mahdollista edes yrittää, mutta onhan tää nyt epäreilua. Plus siihen toki vielä toi rahanmeno, varsinkin yksityisellä puolella! Kun olis sillekin muutama muukin käyttökohde olemassa :/

Mutta kaikesta huolimatta toivoa (edes hiukan...) on niin kauan kun me ite halutaan ja ennen kaikkea jaksetaan. Ja pakko lisätä, niin kauan kun talous antaa myöden.

 

Moi Piina86 ja tervetuloa näin minunkin puolesta ! onnea sulle ihan älyttömästi punktioon! VOin kertoa että ne määrät ei välttämättä vastaa yhtään todellisuutta; mulla ultrattiin ensimmäisessä hoidossa perjantaina 7, mutta maanantaina tulikin 29.. : D TOisaalta jos tulee pieni määrä, voi laatu olla paljon parempaa Joten toivoa on kovasti, molemmin päin!


Risukasa, kovasti tsemppiä sulle! Mäkin välillä ihmettelen varsinkin sitä, miten jollakin voi tulla _vahingossa_ ! Ja jotkut oikein taktikoi "me ei nyt yritetä, ku halutaan alkuvuoden lapsi" tai "mä nyt tein tän kolmannen, ku en vielä halunnu mennä töihin" ! Vaikka se ei varmaan hirveesti lohuta, niin mä ainakin täältä lähetän paljon voimia sulle! :hug:

Mimmi_83 , mulle lugeista ainakin nuo rinnat tulleet aroiksi, ja lämpö koholla. Näin siis ainakin viime negakierrossa. Myös väsymystä ja vähän päänsärkyäkin oli ilmassa, ja noita mielialavaihteluita myös. Päinvastoin ku risukasalla , mulla on myös ollu ruokahaluttomuutta. Niinku sanoitki niin sulla on tosiaanki toivoa, joten tsemppiä ja kovasti jaksamisia sinne !

Taikaviitta, hurjaa! Toisaalta, jos se pieni sieltä tulee niin.. Ja jos ei, niin on ainakin yritetty ja kunnolla! Valvoin ite tuossa viime yön ajatellen noita hoitoja ja muita, mitä jos ei onnistutakaan?? Mietin sitä yksityistä, ja että paljonko siihen rahaa meneekään.. Että jos satsaa kunnolla ja sitten ei tulekaan mitään, kuinka se rahanmeno harmittaa! Mutta toisaalta mietin sitten sitä, ettei vanhana voi ainakaan ajatella "mitä jos kuitenkin olisi tullut..? Oltais vaan yritetty kovemmin.." Musta tuntuu että me naiset tässä ketjussa ollaan ainakin yritetty kovasti, jos ei muuta! Saadaan olla ylpeitä itestämme ja toisistamme !

Ja tuo ajatus, että missä vaiheessa lopettaa... Tää lapsettomuus on siitä vaikea asia, että toisin kuin monet muut kriisit, se on valtavan suuri prosessi ja voi kestää monta monta vuotta.. Se epätietoisuus ja taistelu mikä on aina siellä taustalla, syö jatkuvasti. Millon ootetaan hoitoa, millon mietitään onko follikkeleita tarpeeksi, millon stressataan mitäkin. Aina päässä se ajatus "entä jos..? mutta entä jos koskaan ei..?". Ja miten sen luopumisen voi sitten hyväksyä, voiko sitä ? Sitä kriisiä ei voi sen prosessin aikana "surra pois ja jatkaa elämää", vaan sen kanssa pitää elää, joskus hyvin pitkäänkin. Jos esim. koira kuolee, niin jossain vaiheessa se suru helpottaa, ja pikkuhiljaa siitä pääsee jotenkin yli. Ymmärrättekö yhtään mitä tarkoitan? Joskus tuntuu että tämä epätietoisuus on se pahin!

Näkee että kello jo paljon, toivottavasti jaksatte lukea näitä mun pitkiä sepustuksia eikä mua potkita pois koko ketjusta.. : D

Ajattelin nyt tyhmänä tehä tänään jossain vaiheessa jo testin (vasta pp 8!)... Oli tarkoitus tehdä vasta huomenna aamupissasta, mutta molemmilla tulee olemaan niin aikainen ja kiireinen aamu että parempi tehdä testi nyt illalla ja valmistautua sitä kautta keskustelemaan niistä luovutetuista ja yksityisistä ja inseminaatiosita ja omista ja kaikesta...

Ajateltiin miehen kanssa että Pregnylin pistosta on kuitenkin jo reippaasti se 10 päivää, niin jos ei muuta niin näkeepähän edes sen ettei se enää siellä kummittele. Jotenkin tää on tullu mulle tavaksi alkaa testailla jo ajoissa, niin ehtii päivä päivältä totuttautua ajatukseen.. Mulle ja miehelle se tuntuu helpommalta näin kuin että kerralla vaan jännätään ja kaikki se iso jännitys purkautuu ja sen alle vaan musertuu.

Nyt on ollu vähän vähemmän noita alamahakipuja, silti jonku verran, ja turvotusta alkaa tulla :s Toivottavasti ei hyperi tai mikään enää tässä vaiheessa kolkuttele ! Mielialat vaihtelee senkin edestä, tuntuu että itkettää vaan ja vaikea olla. Näkee varmaan tosiaan tästä viestistäkin että vähän suruinen mieliala edelleen. Miten te naiset saatte ittenne psyykattua näitten mielialojen kanssa, tuleeko teille pahoja? Yks päivä tuli telkkarista aivan loistava pätkä simpsoneita, jossa homerilla oli vähän mood swingsejä.. Hitsi kun en löytäny videota ku vain äänitteen.. : https://www.youtube.com/watch?v=0FTZSAQPfkM .... Samaistuin.

 

Hyvin samanlaisia ajatuksia kun Electric_bluellakin (Onko siellä jo muuten testiä tehty..? =) )...etenkin noista varhaistesteistä ja "pakollisesta" kaikkensa yrittämisestä ennenkun voi luovuttaa. Ettei jää sitten enää mitään jossiteltavaa ja tarvis katua ettei yrttäny tarpeeks. Silläkin uhalla että ne kaikki rahat menee lähes kirjaimellisesti vaan viemäriin.
Ja miten jotkut pitääkin lasten saamista (tai "tekemistä") niin itsestäänselvyytenä että voi jopa suunnitella ja ajottaa ne kuukaudelleen! Usein ne samat tyypit vielä tuleekin raskaaks heti samantien että naps vaan.. V*TTU
Mulla ne mielialat vaihtelee päivästä toiseen, välillä jaksaa paremmin nähdä vaikka kaverinkin vauvaa (harvakseltaan jokatapauksessa) ja välillä ei jaksa yhtään mitään, varsinkaan negan jälkeen....

En nyt sitten uskaltanu jäädä noiden hailakoiden, vaikeesti tihrustettavien pc-liuskojen varaan, vaan ostin vielä rfsu:n o-liuskoja! Ne on ainakin kerran aiemmin toiminu hyvin ja vahvoilla viivoilla. Tuolla jälkimmäisen ohjeessa sanotaankin että pitäs tehdä vasta myöhemmin päivällä (klo10-20) jotta lh pitoisuus ois korkeempi, ei siis aamuvirtsasta kuten oon nyt aina tehny! Että täytyypä testata vielä illan mittaan uudestaan. Noissa pc-liuskoissa tosin sanotaan että mikä vaan aika käy ja klinikallakin neuvottiin testaan aamusta ja aina samoihin aikoihin. No, nytpä tulee sit testailtua kahden merkkisillä ja noin 12 tunnin välein että on se nyt kumma jos huippu menis ohi testien..!
Niin ja yks pc-liuska oli valmiiks ikäänkun rikki, valkonen muoviosa siitä kastettavasta päästä oli irronnu ja sieltä tippu pois sellanen harsonpalakin. Jossain muistaakseni joku muukin valitteli samaa noista... kyllä siihenkin normaalia vielä himmemmät viivat tuli että kai toimi silti, kun painoin sitä irronnutta osaa kiinni liuskaan kusiaallon levitessä.

 

risukasa, jaksamisia, on se kumma jos missaat sen huipun! Ja juu, erehdyin eilen tekemään jonkun ärrältä ostamani rfsu:n testin, ja tyylipuhdas nega sieltä tuli. En muuta odottanutkaan, kun pp 8 iltapisusta testailin.. Nyt ainakin tietää että jos joku haamuilee niin ei ole ainakaan Pregnylistä johtuvaa.

Kävin tänään ostamassa apteekista apteekin oman ja Predictor early -testin. Onko teillä tuosta Predictor earlysta kokemusta, tuossa sanotaan että näyttäis 4 päivää ennen oletettujen kuukautisten ajankohtaa ?

 

E_b Juu, vielä on täys mahdollisuus että ei vaan näy noin aikasin.. ja eihän ne rfsu:n testit (jos siis niitä liuskoja punasessa paketissa) oo kovinkaan herkkiä, 50iu.
Predictorilla (ei early), se ainoa oikea plussa koskaan joskus 18 vuotta sitten :heart:
Herkistä 10-testeistä oon käyttäny First signalia ja joskus muinoin yrityksen alkuvaiheessa Aconia (kem. +).

 

Kurja kuulla tuosta negasta Electric_blue. Mutta eipä vielä kannata noilla päivillä heittää minkäänlaisia kirveitä kaivoon. Kaikki niin auki vielä.

risukasa, tsemiä oviksen metsästykseen! Sulla kuulostaa hyvä suunnitelma Nyt kun pysyis vielä pari päivää poissa

Mites Taikaviitan? Onko mitään uusia tuntemuksia? Jotain erilailla kuin ennen? Lasketaanko noi piinapäivät muuten tarkalleen miten, alkionsiirtopäiväkö on pp0 ? Eli mulla ois sit nyt pp2.

Joko Piina86 oot hermoraunioina siellä jännityksestä? Vai osaatko ottaa suht rennosti? Mua jännitti aika hurjasti kyllä molemmilla kerroilla. Mut se on ihana, kun ne tarjoo sitä rauhottavaa siellä automaattisesti, sekä tietty myös kipulääkettä. Mua jännitti eniten se ajatus siitä, ei niinkään sit enää se itse toimenpide. Kovasti tsemiä huomiseen! :heart:

Ihan kuin mun ajatuksia nuo Electric_bluen ajatukset, samoja oon pyöritelly pienessä päässäni. Ja just toi, kun oon sen tyyppinen ihminen, et jos on ongelma, se ratkaistaan, tai jos se ei oo ratkaistavissa, keksitään jotain muuta et sen voi ohittaa. No, kun tää ei oo semmonen ongelma, et ois ratkaistavissa, saatikka sitten ohitettavissa noin vaan, vaan tän kans täytyy oikeesti oppia elämään ja tulemaan toimeen. Ja se epätietoisuus, epävarmuus... Kun periaatteessa aina on toivoa, mutta onko sit kuitenkaan järkeä enää jatkaa. Missä vaiheessa uskaltaa ite oikeesti laittaa poikki.

Heitin tässä joku viikko sit miehelle ajatusta siitä, että jos ei onnistuis miehen simpoilla, niin oisko se halukas kokeilemaan lahjoitetuilla. Tuli aika tiukka ei. Ja mähän sit möksähdin siitä, vaikka en oikeesti edes tiedä, haluisinko ite niillä lähteä edes kokeilemaan. Mut jotenki tuntuu kamalalta, jos ei edes olis sitä vaihtoehtoa

Mun sisaruksilla on lapsia jo aika monta, ja niiden kanssa mulla ei oo ongelmaa. Mut oon huomannu vaikeutta kohdata just näitä kavereita, jotka on "ajottanu" lapsen tekemisen niin kivasti muuhun elämäänsä. Jotenki ne tuntuu tosiaan pitävän sitä lapsen saamista yhtä helppona ku jotain ruokakaupassa asioimista, eikä tunnu ajattelevan edes, että lähipiiristä saattais löytyä vaikeammin raskautuvia. En oo ite sit ees halunnu avautuu niille näistä hoidoista, toki tietysti se avautuminenki vois olla oikeesti ihan hyvä juttu, jo senki kannalta, et ne sit sais tietää, missä oikeesti mennään, ja sais asioihin vähä perspektiiviä. Mut ei mulla oo voimaa (ainakaan nyt) olla se ihminen, joka avaa tätä lapsettomuuden verhoa niille.

Mä päätin nyt vakaasti tän yrityskierroksen alussa, et nyt en odota mitään tältä. Hoidan pistokset, punktiot, luget ym. ajallaan, mut muuten aattelen koko ajan, et syksyllä ollaan taas hoitokierroksen alussa. Sit ei tuu ainakaan pettymyksiä. No, tohon siirtovaiheeseen saakka onnistuinkin aika hyvin siinä, mut nyt oon löytäny itteni taas laskemasta mahdollista laskettua aikaa, koska ois 12 viikkoo täynnä, jne. En siis kovin hyvin saa pidettyä tuota psyykettäni aisoissa Ja taas jos nega odottaa / menkat alkaa, pelkään tippuvani vähintään yhtä korkeelta ku ekalla kerralla.

 

Testasin nyt sillä rfsu:llakin ja se näytti lähes valkosta negaa, vain yhdessä vaiheessa oli jonkinlainen viiva ilman läheltä tihrustamista nähtävissä, mikä katos nopeesti :O omituisia kyllä noikin.. Piti odotella vastaustakin 10 minuuttia eli ihan tajuttoman hidas verrattuna pc-liuskoihin, jotka siis pitää "lukee" 5 minuutin sisällä. Tosin ei mulla ne pc:n viivat siitä enää myöhemminkään muuks oo muuttunu. Kumpaan testiin sitä sit pitäs luottaa jos antas ihan eri vastauksia..!? Kai noissakin jotain herkkyyseroja voi olla, vai miten tollanen muuten selittys kun tehty samasta näytteestäkin?
No, tuskimpa siis on pelkoo että ainakaan huomenna yhtäkkiä räjähtäis ovisplussaa tikkuun \0/ hiukan jo helpottaa.. ja varmaan sen ultrankin voi sit jättää sinne tiistaille.

Mimmi_83, kyllähän sitä edelleenkin pettyy monenkin siirron jälkeen, vaikka kuinka ois yrittäny ajatella että en nyt odota mitään tms. kun kuitenkin tietää että siinä ois ollu se mahdollisuus...ei tietenkään yhtä rankasti kun joskus 1. hoidossa kun ne odotukset oli jossain ihan avaruudellisissa sfääreissä mut kuitenkin. Melkein nykysin jo kun ottaa sen testitikun käteen ja ryhtyy kastaan niin tulee jo valmiiks se tunne että mitä muuta se muka vois ollakaan kun nega. Että kai senkin näkemiseen on jo jollain tapaa liiankin tottunu.
Miettiny välillä jo että toimiiko mitkään testit edes mulla, etenkin jos noi o-testitkin rupee näyttään vähän mitä sattuu. Vaikka toimiihan ne mitä todennäkösimmin kun niihin kuitenkin se kontrolliviivakin tulee.

 

No just toi, kun on kuitenkin se MAHDOLLISUUS, sehän jo itessään pakottaa miettimään, mitä jos... Et kai sitä oiski jollain tavalla "viallinen", jos ei pakosta noi ajatukset ajoittain päässä pyöris, yrittäähän ihminen aina luonnostaan ennakoida ja varautua milloin mihinkin.

Toivottavasti noi sun testit ei ala nyt elämään mitään omaa elämäänsä, vaan pysyisivät ihan yhtämielisinä kaikista ajankohdista Mut emmä tiiä mihin luottaa, jos ne näyttäiski ihan eriä... Pystyyks sitä ovista varmistamaan klinikalla jotenki? Mä oon tosiaan vähä ulkona näistä testeistä, en ihan hirmusesti osaa ottaa kantaa : /

 

Vielä noista eri testeistä. Mä olen kanssa sen verran pihi, että r-testeinä oon käyttänyt ihan viivatestejä. Ovistesteinä oon käyttänyt tosiaan klinikan suosituksen mukaan CB:n digitestejä. Sanoivat että joskus o-testeissä viiva niin haalea että käyttäjä missaa sen ja sit menee koko kierto hukkaan. Tiedä sitten.

Ja hei ihmiset, tosiaan se taitaakin olla että 4 IVF:n jälkeen mahkut pienenee, ei 4 siirron. Mä en enää löytänyt netistä sitä tutkimusta, josta sen joskus luin, mutta kun asiaa miettii, niin 4 siirtoa on itse asiassa aika vähän.
Mutta kai siirtojenkin määrällä joku merkitys on? Siis jos mikään alkio ei vaan kiinnity? Kai se jostain kertoo? En ihan ymmärrä miten vain stimulaatioiden määrä kertois jostain.

Mulla tavallaan pettymys negoista on kerta kerralta suurempi. Toki siihen jollain lailla turtuu siihen tikun tuijottamiseen, mutta kerta kerralta vahvistuu se tunne, että tästä ei kenties tule ikinä mitään, ja se ei ole kovin kiva tunne. Tavallaan koen, että ekoilla kerroilla kun negoja testasin, putosin pilvilinnoista realismiin. Nyt rysähdän negoja testatessa realismista pohjamutiin. Eli joo, tavallaan pettymyksiin tottuu, mutta samalla se kaikkein suurin pettymys (hoidoista ja vauvahaaveista luopuminen) tulee koko ajan lähemmäs. Ja se on tosi pelottavaa.

Mulla nyt pp5. Ei juuri oireita, paitsi ihan aavistuksen toinen rinta aristaa ulkosyrjältä. Joidenkin siirtojen jälkeen ei oo ollut mitään rintaoireita, joidenkin jälkeen on ollut hervoton turvotus ja suoranaista kipua. Eikä ikinä oo tullut edes haamua, eli lääkkeistä on aina oireet johtuneet. Jossain mielen pohjalla elättelen toivetta että tää ois nyt tällä kertaa raskausoire, mutta tuskinpa vaan.

Electric_blue, anna vaan tulla pitkää sepustusta. Avautumista varten nää ketjut kaiketi onkin. Jos omaa mieltä voi helpottaa purkamalla ajatuksia tänne, niin siitä vaan. Ja kyllä se usein lukijaakin helpottaa huomata että ei olekaan ainoa joka kokee/ajattelee jotenkin oudosti. Oudosti siis siinä mielessä että kun näitä ei oikein voi tajuta ne jotka ei tätä joudu käymään läpi.
Mielialoista kyselit. Niitähän mulla ainakin riittää. Jessus. Just kirjoitin että ei ole juuri oireita, mutta mielialavaihteluita kyllä on. Ihan heittää laidasta laitaan, minuutin sisään saatan itkeä ja nauraa. Ja nimenomaan itken jotain ihan olematonta, mitä en normisti surisi. Välillä huomaa itsekin, että nyt en oo oma itseni, mutta ei vaan mahda itselle mitään. Ihan hullua. Varmaan joo miehellekin rankkaa, mutta ei oo kyllä itsellekään kivaa käyttäytyä tosi oudosti. Oon jo mennyt laskuissa sekaisin missä kaikissa paikoissa oon alkanut itkemään. Varmaan lääkkeet on pääsyy mutta osansa tietysti rankalla tilanteella ja jännitykselläkin.
Äläkä pidä pp8-negaa vielä negana. Milloin sä ajattelit testata seuraavan kerran?

Mimmi_83. Siirtopv on tosiaan pp0. Mä luulen että sun mies kyllä ajan kanssa lämpenee luovutettujen siittiöiden käyttöön. Varmaan vaan nyt alkuun on kova paikka ja kolaus miehisyydelle ajatella että ei pysty olemaan kenenkään biologinen isä. Kyllä ne miehetkin on kovan paikan edessä näissä asioissa, usein ne vaan näyttää tunteitaan vähemmän. Ja aina eivät varmaan haluakaan näyttää, kun joutuvat olemaan vahvoja ja tukemaan meitä naisia. On tässä meillä ainakin parisuhdekin ollut aika lujilla.
Ja mä olen kans joka kerta ajatellut, että nyt en mene asioiden edelle. Mut silti joka kerta oon hyvissä ajoin selvittänyt just lasketun ajan, milloin 12 rv täynnä, milloin jäisin äitiyslomalle jne. Onhan se hullua, ehkä turhaakin, mutta mitä sitten. Musta se samalla kertoo toiveikkuudesta.

risukasa. Kai ne testit tosiaan toimii jos kontrolliviiva tulee. On tää muuten varsin hysteeristä välillä (ainakin mulla); sitä tosiaan epäilee kaikenlaista: toimiiko testit, toimiiko lääkeet, siirsikö ne nyt varmasti sinne kohtuun alkion jne. Ihan hullua.
Joko sä testasit tänään?

 

Nyt kun lueskelin kokemuksia noista o-liuskoista niin jollain oli juuri ekasta aamuvirtsasta ja illalla tullu himmeimmät tulokset ja päivällä selkeetä viivaa! Ilmeisesti noissa pc-liuskoissakin on se idea että kun kontrolliviiva on suht himmee niin varsinainen testiviiva näkyy plussana niin tummana ettei jää mitään epäselvää. Hyvä tietysti jos näin on. Niin ja mä oon kyl niin pihi että puolitan noi liuskatkin vielä kahtia :ashamed:
No aamulla siis edelleen yhtä himmee viiva kun ennenkin ja tältä päivältä jo peruin sen ultran mut pakko kai sitten alkaa testaileen nyt pitkin päivää jos aiemmat testiajat on ollu ihan pielessä.. ja kyllä mulla sellasia nipistelyjä munasarjoissa kuitenkin on tuntunu mitkä yleensä enteilly ovulaatioo. Ei kai sitä pystytä täysin varmasti ultrassakaan toteen, siis ainakaan tarkkaa aikaa millon tapahtuu, mut luulis toisaalta että jälkeenpäinkin siellä näkys se keltarauhanen missä ois ollu se folli? Joillain klinikoilla kai otetaan joku verikoekin, mut ei tuolla sellasesta oo ollu mitään puhetta.

On se varmaan näin että 4 ivf-hoitoa oli se raja.. onhan kai tuoresiirroissa jonkin verran parempi onnistumisprosentti kun pas:seissa. Joillainhan se 4 siirtoa ellei enemmänkin tulee täyteen jo 1. hoidossa.

Oon kans joskus miettiny että mistä sen periaattees tietää onko siinä pipetissä edes mitään alkioo... no ois aika rankkaa kusetusta jos siirtelis tyhjää! Tuskin ainakaan julkisella tollasessa mitään järkee oiskaan kun yhteiskunta maksaa.
Näkyyhän siinä sellanen valkonen piste ja ne mieluusti sitä näyttääkin ruudulla. Nykysin tosin ruvennu tuntuun ettei haluis edes kattookkaan sitä kun tulee lähinnä vähän surullinen olo jo siinä vaiheessa, että siinä sekin alkioparka on vielä elossa, vaan eipä oo enää kauaa kun mun teflonpinnotteiseen myrkkykohtuun joutuu...
Ja onhan se tosiaan joka negan jälkeen tavallaan askeleen lähempänä taas sitä varmuutta että tästä ei tuu jatkossakaan mitään. Jos ja kun siinä kiinnittymisessä näkyy olevan se vika, niin mitä sille voidaan edes tehdä ja varsinkaan sitten kun ne kaikki lisäkeinotkin on kokeiltu ja tehottomiks todettu.

Noniin, ja tuli sit soitto tätä kirjottaessa että huomisen ultra-aikaakin siirrettiin pitkälle iltapäivään kun se kivempi lääkäri ei ookaan paikalla (ainoa varaus ois ollu mulle ja jos liian vähän aikoja ni ei tuu ollenkaan sinne!) ja joutuu sille keltä ei huvita kysellä mitään.... PRKL!! ja muutenkin kun viivat on vaan melkeinpä himmeempiä jo mitä esim. eilen aamulla niin alkaa epäilyttää jos se sitten ehti eilen päivällä mennä jo ohi kun en tajunnu et ois kannattanu mitata päiväaikaan...:headwall: onkohan se aivan turhaa enää edes mennäkään sinne.

 

Apua, toi oiski kyl aika julmaa, jos ne siirtelis "ilmaa" noissa alkionsiirroissa... Meiän klinikalla ne aina siirron jälkeen käskee odottamaan ennen lähtöä niin kauan, et labratyöntekijä varmistaa, et se siirtoputki on tyhjä. Ettei ois vahingossa jääny sinne putkeen : / Ekalla kerralla tuli vähä semmonen olo, et näitköhän sä ees, mitä ja mihin siirsit...? Mut onhan se kiva et tarkistavat, ettei nyt sit semmosesta jäis kiinni!

Toivottavasti risukasa huominen menis positiivisissa merkeissä. Onnea siihen!

Mulla on tänään alkanu tulemaan samanlaisia alavatsatuntemuksia, mitä aina tässä vaiheessa ennen menkkoja tuleekin : / Reilu viikko ennen menkkojen alkua alkaa vatsa "kipristelemään" ja "muljahtelemaan". Huoh... Viime kerralla oli samanlaista fiilistä, ja silloin ajattelin yltiöpositiivisesti, et nehän on niitä kiinnittymis- ja kohdun venymiskipuja... Vaan eipä olleet.

Tänä aamuna pistin sen Gonapeptylin. Onpahan kaikki ainaki tehty taas niin ku pitääkin. Mulla tulee tosta Pregnylistä rinnat tosi aroiksi ja paisuu. Se on vaan jännä, että se oire on tullu nyt molemmilla kerroilla 5-6 vrk sen piston jälkeen. Senkin oireen liitin tietysti optimistisesti viimeks muka-alkaneeseen raskauteen...

 

Hitsi kun en ehdi kunnolla vastaamaan, mutta sen verran pakko tulla mainitsemaan että tein nyt sitten pp 10 aamupissasta sillä Preditor earlylla taas negan... Että olikohan tää nyt sitten tässä?

Miehen kans käytiin eilen piiiiitkä keskustelu missä sekin purki tuntojaan ! En ole aikaisemmin tajunnut, miten tuo lapsihomma on monille miehille semmonen "mieskunnon mittari". Siis että se syö miehisyyttä ja sitä miehistä itsetuntoa, ja se suvun jatkuminenkin.. Meillähän tavallaan miehen kanssa eri tilanne, kun mä voisin jopa ehkä saadakin biologisen, mutta jos tästä ei tärppää niin voi olla että hänen osaltaan se on sitten siinä. Hurjia asioita, ja vielä "näin nuorena". Puhuttiin myös, mitä tehdään jos tulee nega perjantaina. Sovittiin, että mennään ravintolaan syömään (samalla juhlitaan hääpäivää, kun oikeana päivänä ei ehditä näkemään), ja että katsotaan Antiikkia antiikkia ( ei välttämättä edes niiiin kiinnostava ,mutta ihanan rauhoittava!) ja mennään sukulaisille että saadaan ajatuksia pois.

Harmittaa kun oon ollut nyt tosi pitkällä työputkella, näyttäis siltä että seuraava päivä ilman töitä olis vasta 13. 6. , eli aikas pitkä aika pitäis vältellä tuota "romahtamista". Mun pitää aina jotenkin "surra" toi nega pois alta, muilla samaa?

Taikaviitta, tunsitko kiinnittymiskipuja? Toivon niin että onnistut!

Mimmi_83, tuskin siihen tottuu, vaan ehkä turtuu. Ei se muuten, jos olisi rajattomasti mahiksia, niin kuin "normaaleilla"... mutta kun tietää että "jahas, nega... Tää vähensiki taas yhen kerran potista, eli jäljelle jää enää yks mahis koko elämän aikana..". Mites sulla on nyt mennyt ?

voi risukasa, kylläpä sulle sattuu noita vaikeuksia : / Harmittaa sun puolesta! Ja ei sulla ole teflon-myrkkykohtu, vaan rakastavan ja kaikkensa toivovan naisen pieni pesä, josta linnut lentää iiiihan liian aikaisin ! Ja vaikka sun keho ei välttämättä olekaan niin vastaanottavainen, niin ainakin mieli on sitäkin enemmän! Eli sitten (jos ja) kun saat sen pienen, niin susta tulee sitäkin ihanampi ja rakastavampi äiti, ja voit olla ylpeä itestäs

No ei nyt ole tosi, jumituin sitten tähän kaksplussalle avautumaan vaikka piti vielä tehä töitä. Hohhoi. Turhan kiire nytkin, oon siis yrittäjä, ja haen lisäksi opiskelemaan, eli nyt on sitten huomenna ammattikorkean soveltuvuuskoe, ens viikolla kahteen yliopistoon myös.. Pitäis tehä osaamisnäytteitä ja valmistavia tehtäviä, ja hoitaa vielä firmakin siinä sivussa. Niin ja pitäis vielä keretä nukkumaan ja syömään! Huoh. Ja hoitajahan toki käski olemaan stressaamatta... :'D

 

Piina86 miten punktio meni? Millainen saalis?

risukasa. miten uä meni? Milloin pääset siirtoon? Montako sulla olikaan pakastimessa?

E_b "en ehdi kirjoittaa" ja sit tulee hervoton vuodatus. Hihitin itsekseni. Äläkä lannistu pp10 negasta, aikaistahan se vielä on, tosi paljon on tapauksia, joissa on plussaa tullut vasta tosi myöhään.

Mimmi_83 onko mitään tuntemuksia?

Mulla pp6. Ihan hulluna odotan mitä tahansa oireita. Vähissä ovat: ihan pikkiriikkistä alavatsajomotusta ja pientä arkuutta toisen rinnan ulkosyrjällä, sekin varmaan vaan siksi kun pusertelen itseäni koko ajan.

 

Electric _blue, ei missään nimessä oo vielä tossa. Mitä nyt oon noista lueskellut täällä, niin monet on sanoneet, että varsinkin noi testit, minkä pitäis olla tosi tarkkoja jo aikaisin (early- sun muu liitteillä varustetut), onkin näyttäny vasta myöhäisemmässä vaiheessa plussaa. Ja yllättäen noi halvimmat PreckCheck ym. liuskat onkin kaikista tarkimpia ollu jo alkuvaiheen testauksissa. Joten merkkiä vaihtoon, tai ainakin odottelet muutaman päivän! Tsemiä! :heart:

Mäkin odottelen kovasti Piinan kuulumisia, miten meni? Mikä saalis? Toivottavasti kaikki on siellä hyvin :heart:

Ja risukasa, mäkin haluan päivityksiä päivän tapahtumista.

Taikaviitta, mulla on nyt pp4. Miten nää meneekin näin hitaasti?! Eilen tosiaan alkoi menkkamaiset kipristelyt mahassa, tänään ollu samanlaista menoa. Ehkä pikkusen erilaista, kuin mitä ennen menkkoja yleensä, mutta muistan ajatelleeni juurikin näin viimekskin - liekö johtuu se erilaisuus sitten lugeista tai jostain. Tai mun päästä. Se on jännä, miten sitä oikein hakemalla hakee raskausoireita ihan jatkuvasti. Niin kuin tänäänkin, kun olin pitkästä aikaa töissä, niin olin muka koko ajan huomaavinani, et jotku jutut haisee pahalle, kuvottaa jne. Huoh. Pitää oikein palautella itseään takasin todellisuuteen - JOS oliskin käynyt niin ihanasti, et ois tärpännyt, tuskin ne oireet vielä tässä vaiheessa tulis

 

E_b, no voi hitsi,.. mut toivotaan että kuulut niihin joilla näkyy plussa vasta myöhemmin!

Heh, me katteltiin myös exän kans aikoinaan tota Antiikkia, antiikkia, ja just sen takia kun se on sellanen jotenkin leppoisa ja hyväntuulinen ohjelma...ja kyllähän tota nykysin ittekseenkin vielä tulee katottua.
Sehän on hyväkin jos on paljo muitakin juttuja elämässä niin tätä ei ehkä ihan niin 24/7 ehtis vatvoo mielessään..
Mulla se negan masennuksessa vellominen on nykyään suht lyhyt aika, sen päivän, ehkä seuraavan ja sitten alkaa ajatteleen jo jatkoo. Kai siihen on vaan aiempaa valmiimpi jo etukäteen tms. Kyllähän sitä itekin aatteli kaikenmaailman oireista, vihlonnat, tissikivut, lugen "katoomiset" sisälle, kohdun napukan asennot jne. että kertos muka kiinnittymisestä. Nyt ei sentään enää viime siirrossa ollu näitä turhia kuvitelmia, kun tietää että ennenkin kaikki johtunu vaan lääkkeistä.
No joo.. se on ku on tällänen oikein kunnon ryteikköinen pesä

Ultrassa oli ihan hyvät näkymät ja muutenkin käynti oli odotettua mukavampi.. joskus näinkin päin että sieltä lähtee paremmalla mielellä pois kun meni! Limakalvo oli jo nyt (kp12, lääkärin laskun mukaan) 8,5mm :O \0/ eli selkeesti paremmin kasvaa näin luomusti kun zumenonilla. Johtofolli oli näkyvissä mutta kuulema ihan normaalia ettei sitä ovisplussaa vielä ookaan tullu. Arvion mukaan vois tulla ehkä huomenna, tai ainakin perjantaihin mennessä, jollonka soitan sinne jokatapauksessa viimestään. Vaikka sano edelleen et ne aamutestitkin riittäs, niin pakko se kai on jatkaa useempia testejä päivässä kun kaikki on nyt tavallaan niiden varassa, siis apua.. Jos se o+ tulis huomenna niin siirto ois sit ensviikon ti. Yritetään nyt ensin sulattaa se 6d alkio ja sitten niitä paria muuta. Niin, ja koska nyt oli se "kammompi" lääkäri niin tokihan jätin kaikki kahden alkion siirtoo koskevat kysymykset pois etten viitsiny ottaa puheekskaan... meinas loksahtaa suu auki lattiaan saakka kun se ite ehdottikin että siirretään vaikka ne KAKS muuta sitten samalla jos kumpikin selviää ja tästä aiemmasta ei tuu mitään..!!! Siis olin aatellu että ainakin tolta lääkäriltä ois aivan turha kärttää mitään kahden blaston siirtoo!! Sehän meni sit melko helposti jos noin vähästä jo alkas uskoo että mullekin vois ihan huoletta jatkaa niitä kahden siirtoja :xmas: ehkä nyt sitten jatkossa paremmin taas uskaltaa mennä tonkin luo jos alkas suhtautua mun toiveisiin myötämielisemmin....
Muutenkin aikalailla suitsutteli tilannetta, kun kyselin adenomyoosiepäilystä joka siis luki viimesimmässä lausunnossa, että minkä perusteella ois, niin kohtu on näyttäny vähän epätasasta kaikua, mutta se on ihan tyypillistä kun on endo ja mun tilanne näyttää sen suhteen nyt rauhalliselta ja kohtu siihen endoon nähden harvinaisen hyvältä. Ja kuulema yleensä endopotilailla ei tuu sellasia solu/alkiomääriä mitä mulla on ollu ja vielä 3 blastoo vaikka munasolut oli pakastettunakin. Että siihen nähden erittäin hyvin... harmi vaan että vaikka näyttäs kaikki pelittävän hienosti niin sit ei kuitenkaan toimi loppuun saakka niinkun pitäis.
Enkä tiedä minkä verran yksityisellä kaunistellaan tilanteita (heti hirvee epäilys ) mut ei kai se ois sit sanonu mitään jos toi kohdun tilanne ois ihan kuraa ja lähes "toivoton". Kuulema 90% kiinnittymisongelmista johtuu alkioista ja niiden laadusta/elinkyvystä eikä niinkään kohdusta ym. ympäristön olosuhteista. Ehkä jos noin on, se on kuitenkin lohdullisempaa kun että se vika ois juurikin siellä mille ei oikein voi mitään eikä enää muutu mihkään, ainakaan paremmaks... alkioiden laadut ainakin toivottavasti vois vaihdella vielä elinkykysiinkin kun niitä vaan jaksas tehdä aina lisää...että lopulta tulis vastaan se alkio joka pystys jäämäänkin sinne ja elään vaikkapa sen seuraavan 100 vuotta.
Kyselin niistä lisäkeinoistakin, ja tuolla ei sitä "alkioliimaa" juurikaan käytetä eikä sitä hyaluronan happoa oo siinä perus viljelyliemessäkään, ja jos sit erikseen tilataan niin pisara sitä on sellanen kivat 500e... no mikäs tässä hommassa halpaa oiskaan. Limakalvoraapasussa otetaan joku koepalakin (ei siis mee vaan roskiin) josta tutkitaan joku BD tms. histologia ja se ois jotain 90e. Eikä tehdä tosiaan muuten kun edellisen kierron lopussa, ei siis alkukierrossa kuten ilmeisesti jossain muualla voidaan tehdä.
Alkion kuoren poikkeevasta paksuudesta ois kyllä sanottu jos sellasta ois havaittu ja blastoissa se on muutenkin jo avautunu pois sieltä.
Kortisonin ja disperiinin hyödyistä tai haitoista ei oo varmaa tietoo, ei tiedetä miten vaikuttaa omiin/muiden hormoonien toimintaan siellä kohdussa ja voi pahimmillaan olla haittaakin kun on kuitenkin vahvaa ainetta suun kautta.. Ei nyt ehdottomasti kieltäytyny laittamasta mulle lisää kortisonia jos välttämättä haluan (ihme) mut aattelin nyt ite että jätän noi kaappiin tässä kierrossa ja mennään nyt sitten mahdollisimman luomusti gonapeptyl ja luget (2x100mg/päivä) kuitenkin tulee jos siirto onnistuu. Niin ja vitamiinit.
Nää kaikki lisäkeinot on kuulema jotain mitkä keksitään "mullistavina", tulee ja menee kun lopulta huomataan ettei niistä ollukaan merkittävää hyötyä.. tämä siis sen lääkärin kanta.

Kesätauko onkin lyhempi mitä luulin, vaan 3 viikkoo heinäkuussa, kun kuvittelin että ois jostain juhannuksesta elokuulle, mut taiskin koskee vaan aikoinaan julkista puolta, vai mistä lie sellanen jääny mieleen.. kyllä siihen silti pakostakin vähintään yks hukkakierto tulee, kun seuraavaa siirtoo ei kerkee enää ennen taukoo. Huomatkaa taas kuinka yltiömäisen vankka usko on tähänkin siirtoon kun suunnittelee jo seuraavaa

Ps. ONNEKS älysin tallentaa tän koko litanian ennen lähetysyritystä kun ensin sivu meni jotenki jumiin eikä tullu ollenkaan näkyviin mut kaikki oli tietenkin kadonnu!