Mä olen ollut täällä ihan hiljaa kenkkuuntuneena. Meillä oli siis se ivf maaliskuussa ja sillon siirto peruuntu matkalla siirtoon torstaina. Hoitaja sanoi ettei hän tiedä vielä kuin että alkiot (2) on vaikuttaneet pysähtyneiltä mutta että lääkäri soittaa minulle ja kertoo tarkemmin mutta alkiot jäävät vielä seurantaan. Sitten sain tekstarin että lääkäri soittaa ma. Odottelin tietysti hulluna kaikki ne päivät sitä soittoa jota ei sitten tullut ma. Heti ti soitin klinikalle ja hoitaja pahoitteli ja sanoi että lääkäri soittaa tänään ti. Odottelin tiistain eikä lääkäri soittanut. Ke-aamuna jälleen soitin klinikalle ja hoitaja lupasi että kyllä lääkäri tänään soittaa ja niin lopulta soittikin ja kertoi että toinen alkio oli jatkanut kehitystään ja oli viidentenä päivänä hyvä blasto <3 Mulla oli sama homma tämän ivf-esikoisen kohdalla joten toiveet pomppasi aika lailla. No mulla alko juuri sinä lääkärin soittopäivänä uusi kierto ja sovittiin että tehdään PAS luonnon kiertoon. Menin sitten reilun viikon päästä PAS-seurantaultraan, jossa lääkäri totesi että kaikki hyvin mutta valitettavasti LAKKO alkaa huomenna joten siirtoa ei voida tehdä.
No, ei sitten tehty. Nyt sitten kun eilen oli vielä lakkotaukopäivä (silloin ei vielä tietoa että lakko ei jatkukaan) niin soitin epätoivoisena sinne klinikalle että saadaan siirto tähän uuteen kiertoon, joka sitten alkoi nyt tänään.
Noh, nyt sitten toivotaan että ovispäivät osuu hyvin ettei siirtopäivä osu viikonlopulle, periaatteessa sen pitäisi osua tiistaille tai aikaisintaan maanantaille.
Tässä on ottanut päähän niin moni asia:
1. Jos alunperin olis ivf osunut yhdelle päivälle aiemmin niin tämä mun blastoni olisi ollut blasto perjantaina, jolloin se olisi varmaan voitu siirtää tuoreeltaan.
2. Jos olisin valinnut PAS-kiertoon lääkkeellinen kierron enkä luonnonkiertoa, olisin päässyt siirtoon tuon lakon aikana koska lääkkeelliset jo aloitetut PASit toteutettiin lakkokin aikana.
3. Nyt tässä lakon takia peruuntuneen siirron kierrossa ovis olisi osunut juuri kohdalleen että siirto olisi osunut arkipäivälle, nyt uudessa kierrossa joudun jännittämään asiaa uudestaan.
4. Ottaa päähän että 3.1.2022 mulla alkoi tän vuoden eka ivf ja maaliskuussa toinen ja nyt kohta vappuun mennessä näiden tuloksena on siirretty YKSI alkio (eka hoidosta tuli siis vain 1 munis/1 alkio) ja koko tämän ajan olen elänyt tätä (tekisi mieli sanoa ivf-paskaa) mutta sanottakoon hermoilun ja odottamiseen aikaa.
5. Vaikka sinänsä tämä julkinen puoli on toiminut tosi hyvin ja nopealla aikataululla mutta olen silti kurkkuani myöten täynnä tätä jatkuvaa odottamista. Sitä paitsi kun realiteetit on realiteetteja niin mikäli niin onnellisesti kävisi että tulisin raskaaksi ja toinen lapsi syntyisi niin jos hän syntyisi kun esikoinen on töyttänyt 3 vuotta (tähän raskautumiseen on siis ”aikana” 8/2022 Kela ei enää huomioisi mun vanhoja hyviä tuloja laskettaessa äitiyspäivärahoja, tosin tässä on mahdollista myös 3 kuukauden ansaintakauden huomiointi mutta se edellyttäisi laskelmointia ja sitä että palaisin töihin kolmeksi kuukaudeksi ennen kuin uusi lapsi syntyisi, eli siis viimeisilläni raskaana. Raha on rahaa mutta silti, pakko sitä on miettiä ihan jo tulevaisuudenkin kannalta ja ärsyttää että nämä on kaikki sellaisia asioita mitä juuri tällainen lisäöntymisongelmainen joutuu miettimään, toisethan tulee raskaaksi muutamalla seksikerralla eikä se ole mikään vuosien mittainen suunnitelmallinen epävarma projekti.
6. Sekin ottaa päähän että tää on aina tätä samaa, mekin on aloitettu toisen lapsen yritys heti kun menkat alkoi eli kun esikoinen oli 3 kk ja yhtäkään ovista ei vuorenvarmasti ole missattu. Silti, pakko yrittää jos ja kun lapsia toivoo lisäö ja mulla kun ei tämän munasoluvarantojen vähyyden takia ole yhtään aikaa hukattavana. Tosin olen valmistautunut ja jopa halukas lahjamunishoitoon jolloin tietysti sinänsä kiirettä ei ole niin paljon mutta toisaalta toiveissa olisi useampikin lapsi joten ei tässä nyt halua aikailla.
6. Saman viikon sisällä kun tää siirron peruuntuminen tapahtui niin tapahtui myös yllättävä isoäidin menehtyminen, koiran äkillinen lopettaminen ja isoisäni joutui sairaalaan (tosin kotiutui kyllä sitten) ja kaikkea muutakin. Että tyynempiä tuulia odotellessa.
Onnea kaikille kaikesta huolimatta vaiheisiinne ja toivotaan kaikille hyviä onnen tuulia ja erityisesti niille joilla on esikoinen yrityksessä!!! Paljon tsemppiä kaikille!!!