IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Minuakin on alkanut ahdistaa, kun tuntuu, että kaikki oireet on lieventyneet selvästi tai loppuneet kokonaan. Toisaalta ekasta raskaudesta, joka alkoi luomuna, en huomannut mitään ennen positiivista testiä. Siitä saan hiukan toivoa. Ja kyllä minua aina välillä hieman etoo ja on alavatsakipuja. Ei kuitenkaan niin selkeitä, kuin alkuun. 3 yötä vielä...

@odotuksenodotus: Odotan malttamattomana teidänkin tulosta ja pidän peukut pystyssä!
 
  • Rakkaus
Reactions: odotuksenodotus
Huomenna testipäivä. Rintojen turvotus laskenut ja aristus helpottanut. Oon heittänyt pyyhkeen kehään ja ahdistuneena odotan huomista. Kyllä tää on kamalaa hommaa
Tsemppiä huomiseen @odotuksenodotus! <3 Onhan tämä ihan hirveää aikaa. Kunpa helposti raskautuvat tietäisivät mitä tuskia jotkut asian kanssa kokevat. Mä tajusin tänään, että ei hitto miten onnekas olen, kun on kaksi lasta. Tajusin, etten voi olettaa meille tulevan enää yhtään, ollaan ihan tuplalottovoitto saatu, kun on saatu hoidoilla kaksi aarretta. Hyvin nöyräksi vetää asian tajuaminen. Mä niin toivoisin, että kaikki lasta toivovat saisivat edes sen yhden täällä. Mieluummin soisin jollekin sellaiselle sen yhden, jolla ei ole yhtään, kun itselle kolmannen, vaikka vähän typerä ja naivi ajatus onkin, eihän se ihan niin mene, mut jos joku tuolla jossain sen nyt kuulis, josta näitä onnenmuruja jaellaan! Tämmöisiä PMS-pitoisia ajatuksia tähän iltaan, mä varmaan nyt ajan lääkityksen alas, kun jo vuotoa hieman tulee ja tein tänään vielä rfsu:n extraherkän, joka näyttää 6 vrk ennen menkkojen alkua, joten luulis sillä nyt jotain näkyvän, mut aivan vitiblanko. Tulipahan testattua se testi, ei ainakaan mulla näytä viivanpaikkaa, jatkoa ajatellen... Tsemppiä huomenna tai viikonloppuna testaaville, mä niin toivon onnellisia hetkiä <3
 
Harmi @Tupsuli, että kävi noin. Valitettavan tuttua tällä palstalla. Ihanaa, että sinulla on jo kaksi lasta mutta olet ihan yhtä oikeutettu saamaan vielä yhden. Kumpa jokainen saisi vaan päättää, montako lasta tulee ja sit sen mukaan sitten raskautuisi. Joskus todellakin tulee mietittyä, miks tämä on niin hankalaa.

Mikäkin toivotan tsemppiä testaajille!

Täällä edelleen sumuttelut jatkuu. Nollaultra on ensi viikolla.
 
Mulla siis yhä ovulaation induktiohoidot meneillään, tässä kierrossa edellistä isommalla annoksella Gonal-F ei ole saanut aikaan sitäkään vähää, mitä viime kierrossa tähän mennessä pienemmällä annoksella. Kysyin onko mahdollista skipata loput kaksi suunniteltua oi-kiertoa ja päästä suoraan IVF-jonoon, kun kroppani käyttäytyy tällä tavalla. On kuulemma tapauskohtaisesti mahdollista, mutta tämä kierto katsotaan vielä loppuun.

Nyt rupesin kuitenkin huolehtimaan, onko mahdollista ettei IVF-hoitoihin vaadittu munasolujen massakypsytys onnistu, kun kroppani on ollut hormonien käytön ajan täysin arvaamaton? Siis välillä reagoi ja välillä ei. Tiedättekö onko jollain käynyt niin, ettei yhtäön munasolua kypsynyt? Mulla siis PCO ja rakkuloita molemmin puolin n. 25kpl ja eivät kypsy millään ilveellä.
 
Mulla siis yhä ovulaation induktiohoidot meneillään, tässä kierrossa edellistä isommalla annoksella Gonal-F ei ole saanut aikaan sitäkään vähää, mitä viime kierrossa tähän mennessä pienemmällä annoksella. Kysyin onko mahdollista skipata loput kaksi suunniteltua oi-kiertoa ja päästä suoraan IVF-jonoon, kun kroppani käyttäytyy tällä tavalla. On kuulemma tapauskohtaisesti mahdollista, mutta tämä kierto katsotaan vielä loppuun.

Nyt rupesin kuitenkin huolehtimaan, onko mahdollista ettei IVF-hoitoihin vaadittu munasolujen massakypsytys onnistu, kun kroppani on ollut hormonien käytön ajan täysin arvaamaton? Siis välillä reagoi ja välillä ei. Tiedättekö onko jollain käynyt niin, ettei yhtäön munasolua kypsynyt? Mulla siis PCO ja rakkuloita molemmin puolin n. 25kpl ja eivät kypsy millään ilveellä.
Mulla heittelehti hoitojen ajan miten kroppa vastaili, mulla myös pcos. Aluksi oli paljon rakkuloita mutta sitten ne rupes vähentyy. Amh laski tuntuvasti. Eka ivf meni kehnosti, saatiin vaan 3 heikkoa solua joista ei selvinny pakkaseen mitään, yksi siirrettiin. Ei raskautta tai ees kemiallista.. Mutta lääkkeiden vaihto auttoi ja heti seuraavassa ivf:ssä määrä tuplaantui ja kolmanessa punktiossa oli taas tuplat verratuna tokaan. Pcos on yks pirulainen mutta ivf on kyllä todella hyvä hoito :)
 
Mulla heittelehti hoitojen ajan miten kroppa vastaili, mulla myös pcos. Aluksi oli paljon rakkuloita mutta sitten ne rupes vähentyy. Amh laski tuntuvasti. Eka ivf meni kehnosti, saatiin vaan 3 heikkoa solua joista ei selvinny pakkaseen mitään, yksi siirrettiin. Ei raskautta tai ees kemiallista.. Mutta lääkkeiden vaihto auttoi ja heti seuraavassa ivf:ssä määrä tuplaantui ja kolmanessa punktiossa oli taas tuplat verratuna tokaan. Pcos on yks pirulainen mutta ivf on kyllä todella hyvä hoito
Osaatko sanoa mitä lääkkeiden vaihdossa tehtiin? Oliko kyseessä esim. se lyhyt/pitkä kaava?

Sehän tästä vielä puuttuisi, että AMH yhtäkkiä romahtaisi ja se munasoluvarasto häviäisi. Lääkärit ovat aina yrittäneet tsempata, että PCO:n kanssa vaihdevuodet tulee vasta viisikymppisenä (täsmää sukulaisnaisiini), iho pysyy hyvänä jne. Että on ollut edes joku hyvä puoli tässä. Mulla ei ole syndroomaa, vain monirakkulamunasarja. Kaksikymppisenä oli testot korkealla (silti naisten viitearvoissa), mutta ei enää.
 
@Disco Volante mulla pcos ja hoitojen aloituksessa oli kans tosi paljon hakemista lääkkeiden kanssa. Ensin tehtiin pari ovulaation induktiota ilman minkäänlaista vastetta, ei siis tapahtunut munasarjoissa mitään. Sitten alettiin IVF:ään ja vaikka mullakin on ollut vuosikaudet kymmenittäin rakkuloita, niin vain yksi kypsyi ja yksi solu saatiin. Siitä siirto ja nega, sitten nostettiin lääkeannoksia, muuten sama kaava, ja saatiin parikymmentä rakkulaa ja niistä 8 hyvää blastoa. Yksi lapsi syntynyt ja toinen tulossa rv32.

Mulla on pcos vaikka oon hoikka eikä ole sokeriongelmia, hirsutismia tms. tyypillistä.

Sama kokemus mulla kuin @pcosilainen että IVF:ssa on niin paljon muokkausvaraa ja keinoja, että eri vaihtoehtoja kyllä löytyy. IVF on myös lapsettomuushoidoista tehokkain lopputulosta ajatellen ja siitä on tutkimusta ja kokemusta eniten. Tsemppiä!
 
Kiitos @MyMa kokemustesi jakamisesta, se on todella tärkeää. Vaikka muiden kokemuksista ei voikaan varsinaisesti mitään päätellä, on IVF jo sen verran raskaan kaliiberin hoito, että sitä kovasti toivoisi sen myös tuottavan hedelmää. Mutta tätähän ei tietysti voi kukaan luvata, se riski on vain otettava. On kuitenkin tosi lohduttavaa tietää, että lapsen voi saada vaikkei OI-hoidoissa tapahtunut mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: pcosilainen ja MyMa
Osaatko sanoa mitä lääkkeiden vaihdossa tehtiin? Oliko kyseessä esim. se lyhyt/pitkä kaava?

Sehän tästä vielä puuttuisi, että AMH yhtäkkiä romahtaisi ja se munasoluvarasto häviäisi. Lääkärit ovat aina yrittäneet tsempata, että PCO:n kanssa vaihdevuodet tulee vasta viisikymppisenä (täsmää sukulaisnaisiini), iho pysyy hyvänä jne. Että on ollut edes joku hyvä puoli tässä. Mulla ei ole syndroomaa, vain monirakkulamunasarja. Kaksikymppisenä oli testot korkealla (silti naisten viitearvoissa), mutta ei enää.

Mulle ei bemfola sopinut yhtään, sillä ei tullut induktiossa vastetta melkeinpä ollenkaan ja sama lääke ekassa ivf:ssä. Olin aivan täysin heittämässä pyyhettä kehään kun eka ivf meni niin päin honkia ja samaan aikaan testattu amh oikein romahti. Usko oli tuossa vaiheessa kovin koetuksella. Mulla tehtiin kaikki lyhyellä kaavalla just sen takia että oli melkein ihme että folleja saatiin tuonkaan verran. Kaiken kaikkiaan soluja kerättiin yhteensä 23 (sisältää kaikki 3 punktiota) joista 7 saatiin pakkaseen, koronan jälkeen eka pas josta oon nyt viikolla 14 raskaana :) Voin veikkaa että lääkäritki olivat heittää mun kohdalla pyyhettä kehään ku oon vielä 30~v ja tulokset näytti aluksi niin huonoilta että meille väläytettiin lahjamunasoluhoitoa ekam ivf;n jälkeen..

Mulla on hieman ylipainoa, hirsutismia ja munasarjat oli tietysti monirakkulaiset.

Toivon tänne paljon plussia pian <3
 
Ihana kuulla @pcosilainen että sulla menee hyvin <3 Tarinat antaa toivoa! @vauvameille toivottavasti siellä pikkuinen porautuu tukevasti kiinni <3 Mä pohdiskelen välikierron pitämistä, mietin, että jos panostaisi nyt uneen, liikuntaan ja stressin lievittämiseen, kun on niin monta asiaa nyt yhtä aikaa, uudet työt, vanhan asunnon myynti, raksa jne :D Vaikka koen kaikki asiat suht positiivisiksi, niin silti mietityttää kun välillä on tosi vauhdikkaita päiviä, että tekeeköhän tämä kuitenkaan hyvää raskauden alkamista ajatellen, kun en esim. ehdi nyt liikuntaan panostamaan yhtään vaikka kroppa on aiemmin tottunut liikuntaan... Ens viikolla ovisultra, joten siihen asti asiaa ehtii pohtia... Mahdollinen siirto menis loppukuulle, joten ihan @vauvameille kanssa samaan aikatauluun ei ehdi <3 Toivottavasti sieltä nyt pärähtäisi plussa, tässä on nyt ollut viime aikoina niin vähän hyviä uutisia, että tilastollisestikin joku kohta plussaa ;)
 
Tsemppiä piinapäiviin @vauvameille ! @Mohan meillä pas tehtiin heti punktion jälkeiseen kiertoon.

Täällä alkoi vihdoin kuukautiset ja varasin scratching ajan. Seuraavaan kiertoon sit viimeisen alkion siirto jos hyvin käy. Samalla varasin soittoajan lääkärille kuullakseni hänen näkemystään siitä, mitä meidän kannattaisi tehdä jos ei tuosta viimeisestä alkiostakaan lasta tule. Jotenkin odotan kuin tuomiopäivää tuota soittoaikaa.

Jotenkin tämä negatiivinen testitulos tuntuu melkein vaikeimmalta kohdalta tätä hoitoprosessia vaikka takana on pari keskenmenoakin. Joka päivä pitää yrittää pidättää itkua töissä. Ei jaksais syödä, juoda tai hengittää. Mut ei auta :(
 
Lämmin halaus ja voimia @odotuksenodotus! Toivon teille, niin kuin kaikille muillekin täällä sitä, että se oma vauva tulisi joskus syliin. Ennen omiin hoitoihin lähtöä en vain ymmärtänyt, kuinka raskasta tämä on. En vaikka kuvittelin, kun pari ystävää kävivät hoidoissa vuosia ja kuvittelin ymmärtäneeni ja tuntevani empatiaa. Ei sitä vain voi ymmärtää ennen kuin itse kokee. Me "päästiin helpolla" siinä mielessä, että hoidot aloitettiin toukokuussa (1. ivf, ei alkioita) ja loppuivat nyt tässä kuussa (2. ivf/icsi, 1 alkio ja nega). Ajanjakso oli siis kovin lyhyt (toiveet ja pelko ehkä sitäkin suuremmat?). Olemme niin vanhoja, että ainakaan omilla soluilla todennäköisyys on kovin pieni. Silti nyt ymmärrän paremmin, mitä on uskoa ja toivoa eniten maailmassa ja samaan aikaan pelätä ihan kauheasti ja sitten pettyä. Voin vain kuvitella, mitä se on, jos siinä elää vuosia. Onneksi lääketiede tekee nykyään ihmeitä. <3

Ja tsemppiä piinailijoille. (y)