Harmillista, että täällä on tullut pettymyksiä, tsemppiä
@Nytkö ja
@Tuutikki84 <3 Mä niin toivon, että mahdollisimman moni plussaa, täällä on nyt niin vähän porukkaa aktiivisissa hoidoissa, että kaikki epäonnistumiset korostuu Alkaa itselläkin (vihoviimeiset) toivonrippeet kadota, kun meillä on neljästä pakkasukosta enää se viimeinen pakkasessa, eipä ole enää hirveästi toiveita kolmannesta lapsesta. Mutta oon tehnyt nyt paljon psyykkistä työtä asian hyväksymiseksi. Toivottavasti tämä mun teksti ei masenna/ärsytä hirveästi ketään, mutta täällä on ollut puhe katkeruudesta ym ja nyt mulla alkaa aidosti olla se katkeruusvaihe ohi, kaveri sai juuri vauvan ja tuli vain sellaista onnea kaverin puolesta ja hakeutta, että meille ei sitä kolmatta taidettu suoda. Jatketaan nelistään. Moni varmaan nyt ajattelee, että meillä kuitenkin on se kaksi lasta ja totta, välillä tunnen ihan hirveetä häpeää(kin täällä, kun vatvon kolmannen lapsen saamattomuutta) ja olen erittäin onnekas ja etuoikeutettu kun päästiin tähän pisteeseen. Toisaalta meillä oli huippu lääkäri + hoitotiimi yksityisellä, oltiin nuoria kun aloitettiin ja rutkasti onnea, yksityispuolella ei mitään katkoksia tai turhia odotteluja/ajan tuhlaamista tarvinnut kokea. Toivoisin, että julkisella puolella homma tehostuis, koska aikaa kuluu ihan perkuleesti hukkaan jonottaessa, ja mulla on sellanen tunne, että toistuvat siirrot, tuore + pakkas, on se tämän homman ydin. Siirretään niin monta, että osuu kohdalle huippu alkio ja huiput olosuhteet. Mulla on parempi olo jo kilpparilääkityksen oltua viikon päällä. Väsyttää hitusen edelleen, mutta enää ei ole sitä tappavan lamaavaa aloitekyvyttömyyttä ja sellasta kaikenkattavaa haluttomuutta tehdä yhtään mitään. On tuo tyroksiiini ihan huippu lääke ja onneksi mun lääkäri oli niin skarppi, että ehdotti heti sen aloittamista. Oon jaksanut taas ihan erilailla olla töissä, puuhata töiden jällkeen lasten kans, hoitaa kotia ja asioita. Aiemmin olin kiinnostunut vaan nukkumisesta eikä sekään tuonut levännyttä oloa. Huh. Tsemppiä kaikille vaiheisiin, mä oon epämääräisen pituisella tyroksiinikuurilla nyt ja katsotaan milloin päästään siirtoon, joulu vai tammikuussa. Palailen sitten asiaan. Ootte huippuja kun jaksatte uskoa ja pitää toivoa yllä <3 Ei sitä muuten jaksa kuukaudesta toiseen, onneksi suurin osa palkitaan sillä kalleimalla aarteella <3
Ja onnea plussanneille, ainakin
@Liiby <3