Alkuperäinen kirjoittaja d:
Meillä on pienestä asti tehty selväksi, että toisen elimiin ei kosketa, eikä anneta omiinkaan koskea. Tarhassa tytön kaveri näytteli pyllyä ja tästäkin puhuttiin, että pyllyä ei näytellä vaikka kaveri pyytäisi.
Tuolla tavalla niuhottamalla ja syyllistämällä tulee tunnevammaisia naisia, jotka eivät aiikuisenakaan kykene nauttimaan seksistä.
Lääkärileikit on erikseen ja ne tapahtuvat aiemmin kuin 11-vuoden iässä. Nyt tyttö taitaa olla tutustumassa seksuaalisuuteensa ja jos se tapahtuu tyttökaverin kanssa ei siinä ole mitään pahaa.
Seuraava Iltalehdessä esitetty kysymys ja Raisa Cacciatoren vastaus valottavat aihetta:
"Miten suhtautua lasten lääkärileikkeihin?
Iltalehti 23.10.2006 11:03
Miten vanhempien pitäisi suhtautua lasten lääkärileikkeihin? Olen ymmärtänyt kuusivuotiaan tyttäreni ja hänen samanikäisen ystävättärensä supinoista, että lääkärileikit yhteisen rakkauden Jannen kanssa ovat alkaneet. Tytöt vain hihittävät ja lopulta suuttuvat, jos utelen heidän salaisuuksiaan. Pitäisikö leikit estää vai antaa jatkua, ikään kuin me vanhemmat emme olisi huomanneet mitään? Myös Jannen vanhemmat ovat ymmällään.
Hyvä kysymys! Todella tärkeä hetki puuttua asiaan!
Meitä monia lapsina kiellettiin ja hyihyteltiin jo siitä, jos tutkimme omia jänniä paikkojamme, saati sitten muita. Aikuisena sitten hävettää leikkiä seksissä ollenkaan. Tai olla edes lääkärin tutkittavana. Nolous ja inho tarttuvat seksuaalisuuteen tosi varhain ja tiukasti, jos se leima lapsen ensikokemuksiin heti isketään.
Kuusivuotiaan seksuaalisuus ilmenee uteliaan jännittävänä tutkimisena. Niinpä lapsi tarvitsee tietyt perustiedot, jotka aikuisen tulee opettaa.
Lapselle pitäisi opettaa, että oma keho on ikioma, eikä kukaan saa koskea sitä ilman lapsen omaa halua ja lupaa. Jos siis tutkimusleikkejä tehdään, jokaisen osallistuvan pitää itse sitä haluta. Tämä on turvakasvatusta, ja näitä taitoja tarvitaan koko elämän ajan. Aikuinen kannattaa hakea heti paikalle, jos leikki alkaa tuntua jotenkin pelottavalta.
On väärin moralisoida, että omaan kehoon, läheisyyteen, hellyyteen, nautintoon ja uteliaisuuteen liittyvät asiat olisivat pahoja tai likaisia. Se ei ole oikea tapa ehkäistä myöhempää seksiriskikäyttäytymistä, päinvastoin! Lapsi joka on oppinut sekä päättämään että nauttimaan omasta kehostaan, vaatii sille arvostavaa kohtelua myös myöhemmin.
En ole koskaan kuullut lasten satuttaneen toisiaan lääkärileikkien yhteydessä silloin, kun kaikki ovat leikkineet omasta vapaasta halusta, eikä taustalla ole ollut väkivaltaa. Kannattaa kertoa, ettei lapsen nenään, korvaan, pimppiin tai peppuun pidä koskaan työntää mitään sisälle.
On hyvä, jos lapset kertovat, että heillä on lääkärileikkiä. Se tarkoittaa, että he luottavat aikuiseen. Lapsen on tärkeää oivaltaa, että on asioita, joita ei ole tapana tehdä toisten nähden. Sen voi opettaa myös ystävällisesti, ilman häpeää.
Kehokiinnostus on tervettä ja hyväksyttävää. Iso peili jossain huoneessa lattiatasossa ja pikkupeili vessassa ovat ihan hauskoja lisäleluja.
Vastaajana lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatore, Väestöliitto, Perheverkko"