Hei!
Saako ilmottautua vielä joukkoon? Olen lukenut tätä keskustelua myös jonkin aikaa ja kova olisi halu jonnekkin purkaa tätä asiaa. Tuntuu ettei ystävät ymmärrä yhtään mitä koen ja tunnen, miehen kanssa pystytään puhumaan mutta kun olen sellainen asioiden jankkaaja niin en viitsi hänelle koko ajan purkaa oloani kun muutenkin hänellä tuntuu olevan töistä stressiä.
Meidän tarina alkaa vuodesta 2010 kun alettiin yrittämään vauvaa. Sanomattakin oli selvää että lapsi on lahja jota ei niin vaan tehdä vaan se saadaan, jotenkin ajattelin että lapsen saamiseen voi mennä itsellä jonkun aikaa. No niinhän sitä sitte kävi että lasta ei vaan kuulunut, kierrot olivat mitä sattuu. Kävin yksityisellä gynellä joka totesi pco ja kirjoitti teroluttia. Sitä syötiin puoli vuotta, ei raskautta. Sitte yritettiin luomuna jonkun aikaa, ei raskautta. Viimein kesällä 2012 rohkenin hakea apua lapsetomuuspuolelta. Päästiin tutkimuksiin 5kk jonottamisen jälkeen. Minulla pco tyyppiset munasarjat mutta eivät kuulemma pitäisi näin paljon hankaloittaa raskautta kun ikääkin minulla vasta 25v. Samoissa tutkimuksissa todettiin ovuloimaton kierto. Miehellä simpat kunnossa, kuulemma ihan huippuluokkaa
Syksyllä tehtiin munasarjojen aukiolotutkimus, siinä kaikki kunnossa. Aloitettiin clomifenit joista vaste tuli ainoastaan vasemmalle puolen, vasen munasarja tuotti munasoluja, oikea ei. Syytä tähän ei löytynyt. Yritetiin jonkun aikaa clomeilla kotona, ei raskautta. Tutkittiin ja todettiin munasolun irtoamishäiriö. Otetiin clomien tueksi pregnyl pistos munasolun irrottamiseen ja tehtiin ensimäinen inseminaatio tammikuussa 2013. Siitä alkoi raskaus joka päätyi valitettavasti keskenmenoon rv 7. Taas tutkittiin ja epäiltiin keskenmenon syyksi liian ohutta limakalvoa tai keltarauhasen vajaatoimintaa. Muutettiin clomifen letrozoliksi, säästää enemmän kohdun limakalvoa joka toimikin niin että molemmat munasarjat olivat kehittäneet munasolun. Tehtiin toinen inseminaatio huhtikuussa, tueksi otetiin vielä lugesteron, vahvistamaan kohdun limakalvoa ja tukemaan keltarauhasen toimintaa. Kahden vkon ajan kaikki mahd raskausoireet mutta tänään alkoi vuoto : / Soittelin polille ja kertoivat sielä että olivat lähes varmoja että raskautuisin tästä kierrosta. Epäilivat kuitenkin ettei inseminaation ajoitus tainnut mennä ihan kohdilleen koska oikealla ollut munasolu oli jo liian iso, josko oli ehtinyt puhjeta ennen inseminaatiota, ja toisessa munasarjassa ollut munasolu liian pieni hedelmöityäkseen : /
Tässä siis hieman meidän tarinaa. Seuraava uä olisi ensi viikolla ja mahd sitten inseminaatio. Pelottaa jos ne alkavat puhua nyt ivf siirtymisestä koska en itse haluaisi mennä siihen. Sanoivat että tekisivät meille ehkä kolme tai neljä inssiä ja nyt ahdistaa ajatus siitä että on pakko tulla raskaaksi seuraavassa inssissä. Pelottaa pelkkä ajatuskin ivf, muutenkin noi inseminaatiot on ollu mulle aika kivuliaat, puhumattakaan ajatuksesta että niitä munasoluja joutuis alkaa poimimaan jollain neulan ja katetrin avulla, huh : /
Helmiina85 täälä samat fiilikset. Ärsyttää, suututtaa ja ahdistaa miksi meidän kohdalla se vauva nyt antaa odotuttaa.. Tekisin mitä vaan jotta saisin lapsen, ja jotkut lisääntyvät liiankin helposti, niin väärin :'(