Huhtikuun hurmurit 2014 ~Lokakuun lorut~

Eilen olin sokerirasituksessa (ei mitään mukavaa, ennen koetta yökkäilin viereisessä puistossa ja kokeen ajan nieleskelin ja pidättelin oksennusta - selvittiin kuitenkin maaliin saakka) ja tänään totesivat yhden arvon poikkeamalla mulle raskausdiabeteksen.. että sellaista kivaa tähän päivään. Ensin otin asian vastaan ihan tyynesti, mutta tässä päivän mittaan tuli vähän paha mieli.
Ensi viikolla alkaa mittailu ja pikkuhiljaa tässä ruokavalion tarkkailu. Ei tässä nyt hirvittävää remonttia saada aikaiseksi, tehdään nytkin jo ihan normaalia kotiruokaa, paljon vihanneksia ja kasviksia. Katsellaan mitä seuraa.

 

Dorian harmittavia uutisia Mulla ei oo mitään kokemusta raskausajan diabeteksesta, joutuuko siinä käyttämään insuliinia ja mittailemaan sokeriarvoja vai onko siinä jotkut omat käytännöt? Tsemppiä sinne, toivottavasti ei aiheuta mitään hankalia oireita tai muuta...

(.) Eilen kävi ihan ihme juttu! Makasin sohvalla illalla ja täyttelin esikoisen vauva-ajan päiväkirjaa, kun rupesi tuntumaan tuttua möyrintää mahassa. Tää möyrintähän on ollut tähän saakka aina jotain ilmaa joka liikkuu suolistossa, oikeastaan koko alkuraskauden olen tuntenut, ja odottelin sitten että kohta varmaan tulee pieru :kieh: No mutta tällä kertaa ei sitten tullutkaan, vaan tunsin tuossa vasemmalla puolella pienen tökkäisyn! Olin ihan järkyttynyt että kuvittelinko vaan, mutta sitten tuli toinenkin! Illan saldo oli siis kaksi ihan selkeää tökkäisyä, minkäänlaista "kuplintaa" tai "siipien hipomista" en ole tuntenut missään vaiheessa, ja odotin niitäkin vasta joskus parin viikon päästä.

Mietin että jos mulla nyt on etuseinässä se istukka ja sen takia ei ole tuntunut kuin vasta tuollainen selkeä liikahdus? Ultrassa siis arvioi että saattais tulla istukka tuohon eteen, ehkä enemmän ylös, mutta ei uskaltanut sanoa vielä varmaksi silloin. Mutta jotenkin uskomatonta ja tajutonta että näin aikaisin tuntuisi noin selkeä tökkäys, siis voiko edes olla mahdollista? Viimeksi ne liikkeet alkoi juuri sellaisella hipomisella ja kuplimisella silloin rv15-16 ja voimistuivat pikkuhiljaa, joten olen nyt tosi skeptinen. Mutta en kyllä mitenkään pysty selittämään tuota eilistä muulla kuin että vauva potkaisi, en vaikka miten päin yrittäisin.

Oletteko tunteneet ekat liikkeet juuri hipomisena ja kuplimisena vai onko joku jolla olis vastaava kokemus, tai kokemusta näin aikaisilta viikoilta?

Kerroin tapauksesta myös äidilleni tänään ja hän päivitteli että voi ei, sieltä tulee taas sellainen vauhtihirmu. Viittasi siis meidän esikoiseen joka on ollut hyvin kiireinen liikkeelle lähtijä ja muutenkin aika menevä tapaus :heart:

Kp & Kultakala 14+1

 

Eireann Mulla tää raskaus on mielialojen suhteen ollut edeltäviä raskauksia erilaisempi. Siis saatan todella pimahtaa sekunnin murto-osassa ja aivan jostain mitättömästä asiasta (yleensä, kun asia ei mene mun mielen mukaan)! Jos vähänkin on nälkä tai iskemässä väsymys, niin pimahdus on taattu... Huhhuh! Sanoinki miehelle, että on sillä kestämissä tämmösen raivoakan kanssa Ei se kyllä onneks ole ollut juurikaan moksiskaan mun "kohtauksista", joskus on välillä muistanut tulla pusuttelemaan ja mä oon taas hetkessä leppynyt

Kultapupu Mä en oo ikinä tuntenut niitä kuplia Mun mahassa taitaa kuplia sen verta paljon, ettei normaalista erota Mullakin on istukka edessä, mutta silti olen tuntenut jotain liikehdintää. Tosin asento on vaikuttanut siihen esim. mahalleen. En oo tuntenut kertaakaan liikkeitä selälläni, kun olen kuunnellut sydänääniä ja vauva on potkaissut anturia.

Neksu 16+0

 

Heiiiiii toverit Muistuttelisin että huomenna sulkeutuu fb-ryhmä joten laittakaahan viestiä, jos täällä vielä on joku joka ryhmään haluaa!

 

Mitenkäs siihen fb ryhmään pääsisi? Mikä se on nimeltään? Onko salainen?

 

Lunia12: Laita yksityisviestiä Adalielle. Ryhmä on salainen.

OMANAPA:
Mä oon elänyt niin pitkää hiljaiseloa tässä triidissä että vähän hävettää. Nyt yövuorot kesken ja sen verran rauhallista että ehtii pari sanaa kirjoittamaan.
Viikkoja on nyt kasassa 16+3 (10 min päästä 16+4 ). Oon luullut ehkä tuntevani jonkun pienen monotuksen kerran tai kaksi, mutta ennenkuin ne oikeat ja selvästi tunnistettavat liikkeet alkaa niin mistä sitä tietää mikä on oikeaa ja mikä ei
Oksennus on käynyt taas taloksi ja vierailee silloin tällöin. Vaihtokaupat se tekee finnien kanssa, joten olo on arvatenkin jumalainen ja ääreishehkeä.

Mulle voisi listaan päivittää LA:ksi 13.4. Kaikkien yllätykseksi ne laskee neuvolassakin LA:n ultran mukaan, eli jotta pysyn itse vähän edes kärryillä niin pidetään sitten toi 13.4, vaikka 140414 on edelleen aika ihana pvm.. Pakko yrittää aktivoitua. Jotenkin ihan kaikki on jäänyt vähemmälle, blogiinkin ilmestyy tekstiä aivan liian harvoin.

 

kultapupu ei oo täälläkään tuntunu kuplintaa tai muutakaan jotain tönäsyjä tosin oon tuntenu

Se alkaa lokakuu oleen taas lopuillaa ja ois varmaan aika laittaa uutta ketjua pystyyn, mitenkäs on onko muita innokkaita päivittelemään listoja?

Yönenkeli ja tiitiäinen 17+5

 

Noista mielialoista, mulla on myös tullut noita tunnekuohuja. Joku miehen tekeminen tai sanominen saattaa ärsyttää ihan sairaasti vaikka normaalisti en noteeraisi koko asiaa. Yleensä sitten sanon miehelle että nyt raskaushormonit jyllää että mua ärsyttää ihan sairaasti, kannattaa olla hiljaa Mä jotenkin heti tunnistan milloin ärsyyntyminen tai muu tunteen purkaus liittyy tähän raskauteen, ehkä koska muuten en yleensä kiehahda niin pienistä asioista. Sama homma oli myös viime raskaudessa, mutta tää pillittäminen...

Yksi päivä käytiin lähikaupassa koko perheen voimin ja matkalla erään tarhan portin ulkopuolella itki pieni poika, sellainen taapero. No sen äiti tuli nurkan takaa heti hakemaan sitä poikaa, ilmeisesti se portti oli vahingossa livahtanut kiinni ennen kuin poika ehti siitä tai muuta vastaavaa. Mutta se pojan ilme ja hätä, en voinut mitään vaan päästiin siihen viereen kaupan pihaan niin pillitin miehelle että voi kun sillä oli hätä! Ja mies siinä yritti että se äitihän tuli hakemaan sen pojan, että ei tässä mitään hätää enää ole mutta ei auttanut. Nolotti kyllä kun joku mies käveli siitä ohi ja vähän ihmeissään katsoo kun itken ja vähän naureskelen omalle reaktiolleni siinä samalla. Varmaan ajatteli että mielialalääkkeet olis paikallaan

Yleensä nämä itkukohtaukset ovat rajoittuneet meidän seinien sisään mutta tulipa nyt tirautettua sitten julkisestikin.

Fujin mä oon näköjään alkanut seuraamaan sun blogia, melkein päivittäin jos satun käymään koneella niin käyn katsomassa että ootko kirjoittanut En ole juuri aiemmin blogeja seuraillut, mutta tykkään tuosta sun kirjoitustyylistä ja elän ihan mukana sunkin raskaudessa

Huomenna lähden viikonloppureissuun veljen lapsen ristiäisiin, ekaa kertaa näin pitkään erossa lapsesta! Tiedän että tämä tekee tosi hyvää kun saa ottaa vähän rennosti, ja mies kyllä pärjää tuon lapsen kanssa, mutta silti jotenkin kauhun sekaisin tuntein olen odottanut tätä viikonloppua...

Kp & Kultakala 14+2

 

Jos vaan jaksat Yönenkeli niin jatka ihmeessä päivittelyä! Oot ollut musta tosi hyvä päivittäjä, listat on aina kauniita ja ehdit vielä jotenki tosi nopsaa tiedotkin päivitellä sinne, kyllä meidän huhtikuisten kelpaa Tietty jos susta itestä tuntuu että on liikaa hommaa niin sit pitää keksiä joku muu, mutta muuten mä ainakin äänestän sua!

Täällä on taas mielialat tasoittunu, suuri maitogatekin miehen kanssa on sovittu Täytyy nyt omaksi puolustukseksi sen verran sanoa, että mä en nyt raskaanakaan raivoa ihan turhasta vaan riitaa edeltää kyllä käytännössä aina oikea sammakko miehen suusta, esim. nyt olin kuulemma "helvetin itsekäs ihminen" kun halusin nyt juoda myös itse sitä maitoa kun oon raskaana (normaalisti en siis juo maitoa ollenkaan) :O Joo, onhan se ihan helvetin itsekästä ajatella myös syntymätöntä lastaan, että sekin sais kalsiumia....:kieh: Normaalisti kuitenkin pystyn ottamaan satunnaiset sammakot vähän rauhallisemmin ja korkeintaan kivahtamaan jotain takas, nyt kyllä räjähdän. Mutta en siis koskaan aloita itsekseni mitään rähjäämään vaikka hormonit heitteliskin, joten mun ei kyllä käy sääliksi mun miestä, oppiipahan ehkä joskus miettimään mitä sanoo

Mulla koittaa ylihuomenna lähtö Osloon tanssin PM-kisoihin! Jee! Vähän jännitti matkaa varatessa n. kk sitten missä tanssikunnossa nyt olen, mutta onneksi ihan hyvässä, maha ei vielä mitenkään erikoisemmin paina tai muuten häiritse, vaikka vähän onkin jo pyöristynyt. Toivottavasti vielä muutamaan viikkoon ei tuukaan mitään ikäviä tuntemuksia *kopkop*. Kisojen jälkeen viimeinen tanssirutistus on vähän yli kahden viikon päästä oleva show, sitten vetäydyn aktiivisesta tanssimisesta mammalomalle. Showssa viikkoja 19+4 (ultran mukaan 20+2) joten sit on varmaan aikakin


Eireann 17+2
(tai 17+6, jos vielä ru:ssa vastaa isompia viikkoja niin sit varmaan siirryn laskemaan sen mukaan)

 

Mielialat
Oon kyllä itsekin huomannut, että raskaus tekee musta ihan sekopään! Mies on onneksi ottanut ihan hyvin vastaan kaiken mitä suustani satun päästämään ja ymmärtää tosi hyvin ettei tää raskausaika oo mitään helppoa mullekaan. Suutun ihan mitättömistä asioista sekunnin murto-osassa ja hermostun meidän koiraan vaikka ennen kaikki sen tempaukset oli vaan söpöä ja ihanaa, mutta nyt tuntuu ärsyttävältä kun koira hyppää syliin. Sama tuon itkun kanssa, se vaan tulee - on siihen syy tai ei. Meinasin kirjoittaa, että olen saanut itkut itkettyä kotona piilossa muilta, mutta unohdin että kyllähän mä sain kunnon shown aikaseks anopin luona Kaikki oli paniikissa, että mikä on hätänä enkä saanut itkun seasta sepustettua että mua vaan itkettää
Liikkeet
Mä taisin joskus tossa viime viikonlopun tienoilla tuntea ekoja liikkeitä, sillon en osannut varmaksi kuitenkaan sanoa ja pohdiskelin sitä vaan itekseen. Mutta nyt tämän viikon aikana oon tullut siihen tulokseen, että kyllä ne on liikkeitä. Ihan sellaisia pieniä töytäsyjä massussa ja juurikin niillä kohdin mistä dopplerilla saa äänet parhaiten kuulumaan. Mullakin istukka tuossa edessä, että sen pitäis vaimentaa tuntemuksia, mutta kun se vauva kuitenkin liikkuu tonne sivulle yleensä niin sieltä saa äänet parhaiten kuulumaan. Samoin nyt nuo liikkeet. Harvoinhan mä niitä vielä tunnen, mutta kyllä se on ihan selkee töytäsy - hymyilen taas itsekseen täällä kun ajattelen kuinka kivaa on tuntea liikkeitä (ja pian ne voimistuu) :heart:

Mä oon nyt kärsinyt pahasta olosta oikein urakalla. Mikään ruoka/juoma ei pysy sisällä ja kun lääkäriin soittelin niin sano, että jos jatkuu vielä huomiseen niin meen tiputukseen ja loppuviikko pitäisi olla kotona vuodelevossa. Toki jos olo yhtäkkiä heikkenee, pitää mennä jo aiemmin tippaan. Mua nyt niin harmittaa, että viikonlopun suunnitelmat on pilalla ja tuo kun mitään ei saa tehdä. En pääse koirankaan kanssa lenkille. Ja taas tuli itku. Kai tämä tästä. Toivottavasti pian helpottaa.
Tsemppiä kaikille muille! Toivotaan, että saatte NAUTTIA raskaudesta!
Heku ja Nökö 14+3

 

Huoh, täällä on jotain ihmeellisiä vatsavaivoja :/ Toissayönä heräsin vatsakipuun säikähtäen ja yritin kuulostella, että onko kipu enemmän kohdun puolella vai suolistossa, ja kyllä se on osoittautunut jälkimmäiseksi. Vatsa on jotenkin sekaisin, en ymmärrä kyllä miksi, kun mulla on sellainen "rautavatsa", mikä yleensä kestää mitä tahansa Mutta inhottava tunne on, kun nyt eilisen on poltellut oikeastaan koko vatsaa ja vähän tuntunut kipua selässäkin, ei kuitenkaan niin, että olisi tarvinnut mitään kipulääkkeitä ottaa. Supistuksia en tietääkseni ole tuntenut, mutta alavatsaa nippailee ikävästi. Neuvola olisi tasan viikon päästä, odottelenkohan sinne vai soittaisinko jo aiemmin, että pääsisinkö vilkaistavaksi? Äh, vaikeaa, kun ei tiedä, mitä pitäisi ottaa vakavasti ja mitä ei :/

ralliruutu 18+0

 

Ralliruutu mulla on nyt myös alavatsa ja -selkä kipuja. Tosin välillä varsinkin selässä nousee ylemmäksikin. Soitin eilen neuvolaan, kun aloin epäillä vessareissujen määrän perusteella todellakin pissatulehdusta, josta jo aiemmin taisin kirjoittaa. Vein sitten tänään näytteen, että jos huomenna olisi sen suhteen viisaampi. Muuten olen huomannut, että kun joutuu paljon olemaan liikkeessä (eilen esim. koko päivän, kun on päiväunirytmit lapsilla ihan hukassa) niin kyllä muuten sattuu. Samoin lantio on hitaassakin kävelyssä kovilla. Vähän huolettaa, mutta jos se pissa on puhdas, niin odottelen vaan ensi keskiviikon neuvolalääkäriä. (niillä tuntuu olevan jotain koulutuksia just nyt tällä viikolla, niin ei varmaan edes saisi aikaa)

Mielialat heittelee ja suututtaa. Tosin olen todella väsynyt tähän arkeen ja se nyt suurimmaksi osaksi taitaa olla syynä. Ja koira on mullakin ihan viimeinen pisara, Heku! Sen kuorsaaminen, huohotus, ruoan kyttääminen lapsilta jne jne jne, ei meinaa pää kestää!

Vatsa kasvaa ja täytyy sanoa, että niin ihanaa kuin onkin, niin pää ei oikein vielä sulata asiaa. Olin juuri päässyt sellaiseen kuntoon (hoikaksi) että olin piiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa, siis varmaan n. 10 vuoteen, ekan kerran tyytyväinen peilikuvaan, niin nyt sitten taas mennään. Mutta toivotaan, että imetys taas kerran pelastaa.

Jotain piti vielä kommentoida, mutta enpä nyt enää muista kenen juttu se oli...

Tänään 16+0!!!!!!

 

Kyllähän minä toki voin jatkaa listan päivittelyä

Oivoi oispa jo RU ei malttais odottaa

Äippyli mul vähän sama just olin sellasis paino lukemis ettei ole varmaa 10 vuotee ollu ja nyt oliki sit jo neuvolas se plus 10 kiloa

Yönenkeli ja tiitiäinen 17+5

 

Äippyli_81: Mulla on kyllä ollut kerran elämässäni virtsatietulehdus ja se oli kyllä h..vettiä Koko alapää oli ihan tulessa silloin ja olipa hyvä yrittää keskittyä työntekoon (onneksi karpalomehu helpotti tosi hyvin ennen kuin antibiotti ehti vaikuttaa). Nyt en epäile sitä. Vasta raskauden alussa kävin virtsakokeessa ja se oli puhdas, ei tulehdusta, vaikka kirvelyä olikin.

Selkäsärkyä on ollut jo viikosta 5+, mutta se on ollut tietyssä kohdassa ja helppo paikallistaa. Nyt tuntuu, että selkään jomottelee niin, ettei oikein tiedä missä kohtaa kipu oikein edes on... Mutta kaipa sekin voi olla suoliston oirehdintaa vaan.

Voi tätä huolen määrää! Toissapäivänä sanoin miehelle puolivakavissani, että en tee enää yhtään lasta, kun en osaa ottaa tätä rennosti

 

Mielialoista Täällä kans yks sekopää. Aluksi kun oksensentelin jatkuvasti, niin olin ihan flegmaattinen ja ei oikeestaan tunteita ollu ollenkaan. Olen yleensäkkin aika tuulella käyvä, mutta nyt kun pahoinvointi on hieman helpottunut niin on mielialatkin tulleet takasin. Nyt kuitenkin ollaan menty äärilaidasta toiseen. Itkeä tirauttelen kaikesta ja joskus ihan ilman syytäkin. Sitten hermostun, kun mies ei tajua mun juttujen pointteja, vaikka joskus en aivan itsekkään loppujen lopuksi ymmärrä itseäni. Ihanasti toi mies on mua kuitenkin kestänyt, vaikka välillä siitäkin hieman huomaa ettei se aivan jaksa mua.

Kivut Mulla on alaselkä aivan järjettömän kipeä, jos kävelee pikkasenkin. Eilen illalla taas pystynyt mitään nostamaan lattialta, kun kauhea vihlonta. Kipu on ristiselässä ja hieman enemmän vasemmalla puolella. Vähänkin jos joutuu jännittämään selän tai pakaroiden lihaksia niin kipu tuntuu. Noh ei tää varmaan tästä helpotu.

marpa ja masa 15+6 (viimeksi kun kirjottelin niin olin viikon aikataulusta jälessä, oli mukava tajutakkin että olen viikon pitemmällä kuin tajusinkaan)

 

Hypätäänhän rakkaat jo varaslähtönä uuteen kuukauteen ja uuteen pinoon

Huhtikuun Hurmurit 2014 ~Marraskuussa~

 

En jostain syystä onnistu laittaan yksityisviestiä