Huhtikuun helmet 2011 **elokuussa**

adrianna sinnehän mä unohdin ilmottaakki joo laita vaan plussanneisiin. Vieläki ihan pöllämystyny!

Meillä yrityksestä tiesi suunnilleen kaikki ja nyt tietää jo siskot ja 2 kaveria. Ei pysty edes pitää salassa kun kaikki tietää kytätä et juonko mä esim tai muutenki tuijottaa aina vatsan seutua

 

NeliApina Tosi ihanaa että tulit Ja ihan hirveesti vielä onnea! Ei ihme että pöllämystyny olo, mul on vieläkin vaikka vähän on saanu totuttua ajatukseen

Tääl ois sit flunssa vissiin tulossa, ja nanosekunnin harmitti etten voi laittaa teehen Echinaforcea, mut sitte mietin et mieluummin oon ilman ku otan jotain kiellettyä ainetta ja vaarannan raskauden. Kurkku on kipee ja toi Rooibos-tee ja hunaja varmaan ihan helpottaa Pitäs muuten ostaa varmaan mammahousut, on toi turvotus sen verran jo että näytänki ihan raskaanaolevalta Hauskaa viikonloppua, plikat!

Napis ja Elmo 7+2

 

Siis mä olin vaan asennoitunu tosiaan tohon yritykseen enkä ollu ajatellu lopputulosta ollenkaan ja kuopuski on jo 6v ni ihan ku en ois ollu edes ikinä raskaana Ja vaikee ajatella mitä sitä ei nyt voi syödä yms. Keskiviikkona otin buranaa ja sit illalla muistin et perkele mähän tein aamulla + testin,enhän mä sitä voi ottaa :headwall: Enpä käytä muutenkan juuri koskaan särkylääkkeitä mut menin ottaa ton kielikorun ni se oli vähän kipee...ja sitäkään ei ois saanu tehä Mut mähän tein testin vast seuraavana aamuna

 

Nii ja sitähän piti viel sanoo et viimeks jouduin alkaa käyttää ä-housuja ko viikolla 5 ku se jotenki pullahti se maha. Saa nähä nyt...eipä oo kyl mitää enää tallella et saa ostaa ihan uudet

 

Moi!
Täällä ois yksi uusi tulossa varovaisesti joukkoonne. Takana on yksi (tai kaksi) kemiallinen raskaus, joten tämä alkuvaihe on pelottanut.

Ikää on mittarissa jo 37, joten taidan olla tämän porukan seniori. Ennestään on poika, 8/04.

Viime sunnuntaina tein positiivisen raskaustestin, kun oli jotenkin hassu olo herätessä. Menossa oli jo yrityskierto 8, ja olin jo luopunut toivosta. Tiistaihin mennessä viiva oli vahvistunut ja keskiviikkona se vasta vahva olikin.

Oireita ei ole juurikaan. Rintoihin ei satu, jos niitä ei koske. Väsyttää kyllä, mutta en ole saanut nukuttua. Kahvin juontia olen yrittänyt vähentää ja vielä on vieroitusoireita. Aamupahoinvointia on ollut eilen ja tänään, valitettavasti julkisella tai puolijulkisella paikalla. Eilen meinasin laatata rautatieasemalla ja tänään yökkäilin autossa juna-asemalla + juna-asemalla. Yritin yskimisellä peittää. Mietin vaan, mitä ihmiset ajattelisivat, jos ryntäisin johonkin puskaan. Esikoisesta ei ollut pahoinvointia käytännöllisesti katsottuna lainkaan ja ainakin se alkoi myöhemmin.

Listaa varten
37 v., la 24.4., JS (Jorvi, viime kerrasta on huonot kokemukset, mutta ehkä siellä on asiat muuttuneet), toinen.

Muoks.
Nyt siis 4+5

 

Voi innoM! Oikein vatsan pohjasta kouraisi kun luin sun juttus . Tosi pahoillani sun puolestas :hug:

Mun keskenmenoni 06 tapahtui ultrassa. Olin menossa ultraan varmistamaan, että kaikki on hyvin mun lääkityksen takia. Otin sielä ultraus huoneessa housuja pois, kun huomasin verta housuissani. Ultrassa näkyi sikiö jonka koko vastas viikkoja 6 vaikka olin viikoilla8. Lääkäri yllätyksekseen löysi hennon sykkeen mikä antoi toivoa, mutta illala aloin vuotaa kuin seula ja tiesin että nyt se on menoa...

Tuo hento syke kummittelee minulle vieläkin aina välillä... Annettiin sille nimi Lyyli :heart:

Voisin kertoo vähän itsestäni... Asun Lempäälässä. Meillä on neljä vilkasta poikaa ja kuopus on tyttö. Meillä on myös 13-vuotias kissa vanhus. Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 14 votta. Tänä kesänä juhlittiin 10-vuotis hääpäivää =) :heart: . Oon ollu kotiäitinä 11 vuotta. Niin, ja lapsia ei olla hankittu minkään uskonnon takia(se on aika yleinen kysymys kun kerron meidän lapsiluvun ). Päätettiin miehen kanssa että tämä kuudes olisi viimeinen, eli mies on varmaan piakkoin menossa toimenpiteeseen...

Ehdin aika harvakseltaan kirjoittelemaan, mutta käyn kyllä ahkeraan lukemaan teidän kuulumisianne. Paljon jaksamista kaikille, itelläni on ainakin jatkuvasti ihan mahoton väsymys :wave:

anna79 ja masu(ei vieläkään nimeä ) vk6+3 :heart:

 

Tervetuloa uudet! :flower:

Olin tänään töissä niin onnellinen kun oli hiukan etova olo. Muutoin mennään masunippailuilla ja väsymyksellä. Ja tosta oireettomuudesta, sain vasta tietää että kaverini odottaa kans vauvaa ja la on helmikuussa ja hänellä ei ole ollut MITÄÄN oireita ja raskaus on edennyt ihan normaalisti ja vauva voi hyvin!! :heart: Jospa se itselläkin menis hyvin. Loi hiukan toivoa noi sanat minuunkin.

Palailen illemmalla paremmin, nyt meen odottelemaan kahvi seuraa!!

liinukka83 ja muru ( edelleen vailla nimee )5+3

 

Scala tervetuloa mukaan ja toivottavasti pikkuinen pysyy mukana loppuun saakka. Tunteitasi muille raskaudesta kertomisesta lukiessa, mulle tuli sellainen olo, että minusta tuntuu aivan samalta. Itse odotan "vasta" neljättä lastani, mutta kun ikää minulla on 24v. ja lapset syntyneet melko tiheään (esikoisen ja tämän nelosen välille tulossa ikäeroa 4,5v.) niin jo kolmannen odotuksen kohdalla sain kuulla pääosin juuri niitä kommentteja, joita kerroit. Nyt vaikka miehen kanssa ollaan tosi onnellisia tästä uudesta raskaudesta, niin eipä huvita kertoa kenellekään ja pahoittaa mieltään ikävillä kommenteilla. Tuttavapiirissä kaikilla on yksi tai kaksi lasta (harvoissa edes kolme) niin tämä neljä varmaankin tulee olemaan aivan liikaa... :ashamed: Ja kun tietäisivät, että toivomme mahdollisesti vieläkin isompaa perhettä kuin neljä lasta tulevaisuus näyttää.

Tervetuloa myös muille uusille :flower:

Oireettomista raskauksista oli puhetta, niin mulla oli ensimmäinen raskaus käytännössä ilman mitään oireita. Olin tosi hyvässä kunnossa koko ajan ja niin vaan meille syntyi terve poika. =) Sitten on ollut oireellisiakin raskauksia ja ja niistäkin ollaan nuo pojat saatu, että kyllä uskon, että hyvin voi mennä oli oireita tai ei. Niin joka raskaus vaan on erilainen. =)

Ja kaikille hyviä tai "huonoja" vointeja

Adrianna ja kirppu 6+5

 

Niin ja NeliApina laitoin sut tonne nelosesta kuumeileviin elokuussa plussanneeksi. =) Onnea vielä hirmuisesti! :heart:

 

Adrianna mulle voi laittaa tiedot 23t. esikoinen ja PHKS sairaalaksi :kieh:

 

siis 23 vuotta

 

Orion Tervetuloa tänne! Mä olin myös tuolla keskenmenon jälkeen kuumeilevissa! =) Tarrasukkia paljon matkaan ja piti piti liimaa kilokaupalla!! :heart:

 

Perjantai-iltaa kaikille!
Täällä eletään ei niin mukavia hetkiä; viime yön puolen yön maissa alkoi aivan kamala vatsakipu oikealla, se veti selkään asti. Otin Panadolia, auttoi tasan tunnin. Laskin minuutteja aamuun, jolloin läksin lääkärin vastaanotolle. Mulla on TAAS virtsatietulehdus joka kuulemma aiheuttaa nämä kivut. Aika kovat ovat kivut virtsiittiin, mutta kai se lääkäri tietää. Mitään vuotoja ei ole vielä ainakaan ollut, luojan kiitos! Täällä sitä maataan ja istutaan vuorotellen, riippuu siitä kummassa asennossa nyt sitten sattuu olemaan parempi. Odotan vaan, että nuo lääkkeet alkaa puremaan ja nämä kivut lähtee pois ja Kaikista tärkein, että pikkuinen voi hyvin! Siihen saadaan vielä varmistus ensi viikolla kun on ultra. Huhhuijaa, ei ole kyllä ollut mikään helppo alkuraskaus täällä vaikka mitään tajutonta pahoinvointia ei olekaan ollut. Odotan sitä aikaa kun nämä kaikki on takana ja mulla on terve nyytti sylissä :heart:

 

Santtu82 (oliko se noin?)...mulla takana myös yksi keskenmeno,enkä osaa sen takia tästä raskaudesta vieläkään nauttia tai iloita..vaikka ollaankin jo pari viikkoa yli aiemman raskauden viikoilta,niin silti pelottaa..ens viikolla varataan aika yksityiselle,että pääsee kuuntelemaan sykkiikö siellä sydän vai ei.Oon kuitenkin tonkin asian kanssa aika saamaton,en saanut tällä viikolla aikaiseksi soittaa sitä aikaa,mutta katsotaan jos sinne pääsis omalle lääkärille suht nopsaan ens viikolla.Tuulimuna mua eniten tässä karmii mutta katsoo nyt..
Labrassakin pitäis käydä antamassa pisu ja verinäytteet mutta en ole sitäkään saanu aikaan..ehkä sitten jos tuo raskaus varmistuu niin sitten uskallan jo asennoitua siihen että olen raskaana ja että mun pitää tuo labrakin hoitaa alta pois..
Voihan se olla että tää mun pelko on turhaa,mutta ehkä mä jollain terveellä tavalla suojelen itseäni että jos meneekin taas pieleen..vaikkei sitä menetystä voikaan vähentää asennoitumalla siihen,että mitä jos jotain meneekin pieleen..menetys se on silti ja pahalta tuntuu vaikka olisinkin ollut pessimisti.

Oireeton olen minäkin ollut,siis käytännössä..verrattuna muihin päiviin siis..nyt ei ole kuin tissit aavistuksen kipeät ja ajoittain huono olo.Valkkaria on tullut normaalia enemmän,mutta taas vastaavasti seksihalut on ollu kateissa jo kolme viikkoa..tunnen siitä hirveää syyllisyyttä,koska olemme ollut todella aktiivisia,minäkin,niin nyt ei vaan tee mieli vaikka mitä taikatemppuja tekee..sanoin miehelle että tässä vaaditaan nyt poppakonsteja,pehmittelyä ja motivaatiota.. :ashamed: ja sanoin myös että minua tämä asia painaa varmaan enemmän kuin miestäni,koska minä tunnen syyllisyyttä siitä etten yksinkertaisesti halua..enkä halua ryhtyä siihen hommaan jos ei tavallaan tee mieli yhtään ja mielessä pyörii vain nakkikastikkeen valmistustapa...
Muutenkin tuntuu ihan mielisairaalta...mielialat menee aika äkäseen,ei nyt onneksi vielä mitään ihan mahdottomia muutoksia mutta pääasiassa olen lohduton tuon keskenmenonpelon takia,itkuinen ja herkkä,mutta myös kaikki asiat tuntuu ärsyttävän...stressiä tämä varmaan enimmäkseen on ja sehän ei ole hyväksi,mutta se helpottaa varmaan sitten kun/jos sydänäänet löytyy..

Oireettomia on olleet kälyni molemmat raskaudet,samoin erään ystäväni raskausoireet oli kadonneet kuin seinään ja nyt heillä on terve tyttövauva...Uskon siis siihen että erilaisia raskauksia on ja että hyvin voi mennä loppuun saakka vaikkei oireita tulisikaan..

Kun vaan itse osaisi päättää(tai kun tietäisi),onko nämä pienet oireet parempi,kuin esim jokin kova vatsakipu..no siis totta kai on,mutta tarkoitan kun joku on puhunut että vatsaa nippailee kovasti..itselläni ei mitään vastaavaa ole,pientä vihlontaa toisinaan mutta ei sen enempää..mutta kai tämä huonovointisuus,etominen ja pari päivää kestänyt närästys kertoo että raskaana olen,olkoot sitten tuulimuna tai ei...

Voi kun voisi olla niin onnellinen kuin jotkut on..mutta ainahan voin olla iloinen toisten puolesta,kun en vielä omasta puolestani osaa olla..

Tietääkö kukaan Helsingissä hyvää varhaisultra paikkaa?Femede tai joku vastaava taisi olla joillain ultrapaikka..oliko hyvä ja suositteleeko sitä paikkaa?Eniten haluaisin asiallisen lääkärin joka ymmärtäisi että olen peloissani...

Voikaa sopivasti hyvin!!

Käärö 7+1

 

Olipas tullut taas paljon tekstiä =) Tuossa heräsin just puolentoista tunnin päikkäreiltä. Oli kyllä vaan tarkoitus pikkusen torkahtaa... Olo on kohtuullinen. Suurimmaksi osaksi päivää ja varsinkin kun väsyttää ja nälättää on sellainen lievä, jatkuva kuvotus. Ja muahan nälättää koko ajan. Edelleen on niin, että jos söisin koko ajan niin olis hyvä olla. Ja väsymys vaivaa ja semmonen flekmaattisuus. Ei siis jaksa innostua mistään. haluttais vaan maata peiton alla ja syödä polar-juustoa NeliApina mulla kans yhtäkkiä välähtää aina joku juttu, että voi vitsit minähän oon raskaana enkä saa syödä jotain tiettyä. Esim. alkuviikosta töissä ruuassa oli pellavansiemeniä ja mulla meni yöunet kun tajusin että niitähän ei saanutkaan syödä.
Heituska mulla on veriryhmä A- ja tosiaan vasta-aineet on ollut negatiivisia aikaisemmissa raskauksissa. Mut sen piikin oon saanut synnytysten ja km jälkeen. Tiiätkö onko bilirubiinin nousu vastasyntyneellä tekemisissä tuon asian kanssa? Mullahan kakkonen oli kolme kertaa sinivalossa ja esikollakin meinas nousta. Oon nyt alkanut miettiin, kun oon kuullut että useammasta raskaudesta riski vasta-aineisiin lisääntyy...
Tervetuloa uusille ja kiva kun saadaan useamman lapsen äitejä tänne joukkoon. Lohduttavaa kuulla, että kaikki raskaudet tosiaan on erilaisia eikä niitä oireita tai oireettomuutta liikaa kannata miettiä.

 

Olen taustaillut alusta saakka, etenkin InnoM:ille iso myötätuntohalaus!

Ite uskaltaudun vasta nyt mukaan, kun ultra takana; rv 5+6 ja vastasi hienosti viikkoja ja syke näkyi hienosti ? Meillä on ennestään tyttö 10kk, ja silloinkin olin ultrassa tosi aikaisin, rv 5+5 ja syke näkyi silloinkin =) Suosittelen siis kaikille hermoilijoille ultraa heti kun siltä tuntuu :hug: Sykkeen löytymisen jälkeen riski keskenmenosta on kohtuullisen pieni (toki silti mahdollinen) :attn:

Tsemppiä kaikille ja mukavaa perjantai-iltaa!! :wave:

 

Heippa!
Mä oon tätä ketjua seurannut jo tämän kuukauden =) Josko nyt uskaltaisi liittyä joukkoon. Vähän arveluttaa, jos vaikka joku tuttu bongaa täältä Ei olla meinaan kerrottu kenellekään.

Meillä on ekaluokkalainen tyttö ja eskarilaiset kaksoset sekä down-poika joka täyttää kohta 4v. Mä kävin eilen ultrassa ja onneksi löytyi YKSI sydän =) Hirveä helpotus kun toiset kaksoset kummitteli mielessä. Varasin tänään ajan np-ultraan, 22.9 olis sitten sinne meno. Sekin jännittää vaikka yritän ollakin sillä mielellä että ei meille toista erityistä varmasti tule, mutta jänskättää silti.
Sairaalaa en oo vielä varmaksi päättänyt esikoinen syntyi Hyvinkäällä ja loput on syntynyt Naikkarilla... Pohdinnassa, mutta luultavasti Hyvinkää, koska Naikkarista jäi huonot kokemukset!
Raskaus on muuten mennyt ihan hyvin paitsi on huono olo jatkuvasti ja väsyttää. Voi miten voikaan väsyttää. Viime öinen 10h ei tunnu missään

Donnanen rv 7+3 (la 5.4)

 

sainpas luvettua kaikki! tervetuloa uusille ja inno M :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

meillä on ollut aika rauhallista olojen suhteen, kun menee ajoissa nukkumaan niin ei tule paha olo... vähän väliä pitäs syödä ylläri
puoltoista viikkoa vielä ultraan... plaah miten sitä jaksaa.

mari ja rv 6+5

 

Tervetuloa uudet mukaan

Täällä tuli totaali-masennus.. Tuntuu et onko tää nyt sitä mitä halusin?? Lähinnä pelottaa mun pärjääminen kahden pienen kanssa. Mä oon ihan kauhee äiti :ashamed: :'(

 

Kiitos edelleen kaikille.

Yaden , eiköhän sulla oo kuitenkin vielä aikaa totutella ajatukseen, kyllä se siitä

Kyllä täälläkin masentaa. Tää tyhjennyskään näytä oikein onnistuvan. Kaavintaki pelottaa niin paljon, että en sinne haluaisi. Olisi vaan jo ohi koko juttu ja voisi jatkaa hetken edes "normaalia" elämää ja sitten, ku siltä tuntuu niin yrittää uudelleen. Nyt tuntuu, etten ihan heti jaksa/kestä uutta stressiä (tai varsinkaan keskenmenoa).

 

Tervetuloa mukaan kaikki uudet!

Palelee ja väsyttää, välillä alavatsaa jomottaa. Pahoinvointi on jo jonkun aikaa ollut kadoksissa, en tiedä onko se hyvä vai huono asia :/ Parina päivänä en ole saanut kahvia alas kulaustakaan, hajukin etoo :x Vielä viikko sitten join kupin päivässä. Muutenkin melkein kaikki hajut etoo. Töissä on vaikeinta istua ruokapöydässä ja teeskennellä että ruoka maistuisi.

Siitä plussasta, itsekin huomasin että se tummempi viiva olikin plussaviiva Ei tarvitse kysellä mitäsnytissä että onkoha se haamu vai viivanpaikka

Nyt iltapalalle, väsyttää todella paljon |O <--haukotus

 

Mulla OLI joitain oireita tässä ennemmin.. Esmes. kuvotusta, repäisykipuja, väsymystä....
Mutta nyt ei mitään, ei niin mitään... No väsymystä kyllä, mutta se voi toki johtua monesta muustakin syystä.... Mutta enää ei ole kuvotuksen tunnetta, ei juuri repäisykipuja ole tullut.. Ja muutenkin olo on niinkuin ei olisikkaan...

Välillä meinaa nousta tuskanhiki otsalle että oikeesti ollaanko tässä raskaana enää ollenkaan???? Mutta toisaalta etenkin edellinen raskaus oli prikulleen samanlainen eli aika pitkälle oireeton aivan synnytykseen saakka...

 

Uusia oli jälleen tullut mukaan, Tervetuloa!:wave:

Mulla on ollut aiemmissa raskauksissa alussa vain lievää ällötys oloa muutaman viikon, ja silti kaikki on mennyt hyvin. Nyt voin kokoajan pahoin ja mielummin olisin kyllä oireeton. :|

Veriryhmästä oli muutama juttu. Mullakin on rhesus tekijä miinus, eli veriryhmä on B-. Aikaisemmissa ei ole vasta-aineita todettu ja olen myös saanut synnytyksen jälkeen sen piikin. Tiedättekö, että annetaanko piikki aina vai vaikuttaako vauvan veriryhmä siihen? Ja onko teille kerrottu vauvan veriryhmä? Toivottavasti tässäkään raskaudessa ei tule tuon suhteen ongelmia.

Minua on hieman mietityttänyt tuo tuulimunan mahdollisuus kun keskiviikkona ei ultrassa sitä sykettä löytynyt, omasta mielestä viikkoja oli silloin rv 5+6, mutta en tietysti ihan varma voi olla.. Nyt täytyisi jaksaa malttaa eikä panikoitua. Mulla on ultra yksityisellä ensi torstaina, silloin toivottavasti sykekin näkyy.

 

Kävinkin googlettamassa tuosta veriryhmäasiasta. Tällaisen linkin löysin:
http://www.veripalvelu.fi/www/2294
Mulla on siis molemmat pojat ilmeisesti veriryhmältään plussia kun sain tuon piikin synnytyksien jälkeen. Ja esikoinen oli vuorokauden sinivalossa ja toisellakin bilirubiini nousi hieman ja olimme sairaalassa sen vuoksi pari päivää lisää, mutta valohoitoon hän ei joutunut. Saa nähdä miten tällä kerralla käy jos kerran vasta-aineiden muodostumiseen riski kohoaa mitä enemmän raskauksia on ollut..

 

maarunen kiitos kovasti tuosta linkistä. Sai paljon tietoa. Vähän alkoi kyllä hirvittään. Onneksi sitä seurataan neuvolassa hyvin.
Ja maarunen toivottavsti ensi viikolla on hyviä uutisia ultrassa
Yaden hormonit ne vaan temppuilee. Hyvä äiti sinä olet ihan varmasti. itselläkin samoja tunteita aina välillä. :hug:
Uudet tervetuloa =)