Huhtikuun helmet 2010 **syyskuussa (ja vähän elokuussakin)**

No nyt selvisi syy siihen järkyttävään pahaan oloon, johon mikään ei tuntunut auttavan. Närästys! Siis maha möyrysi ja kurisi, oli vellova paha olo, kurkussa oli palan tunne ja en oikein osannut sanoa missä kohti paha olo on. Kokeilin Rennietä (punainen pakkaus) ja Ah..... helpotus. Kait se kuvotus alunperin ja syömättömyys sai aikaan sen että maha tuotti happoja liikaa ja se nousi kurkkuun. Nyt olen sitten yrittänyt välttää hapokkaista ruokia (paprika yms) ja Rennietä menee ehkä 4 kpl päivässä.

Yöllä tulee nälkä ja maha alkaa kurnia kovasti. Pistelen sitten yöllä sängyssä banaania poskeen :D siis ihan chiquitaa... kröhöm... ;) Aamulla heti herättyä Sea bandit ranteeseen, hiukan aikaa makuullaan ja lisää banskua. Ja ta-daa! olo on jokseenkin normaali.

Kahvia en ole edes halunnut pariin päivään. Tänä aamuna join pikku kupin, eikä oikeastaan tuntunut pahalta.

Vanhemmat lapset olleet vuorotellen flunssaisia ja kotihoidossa joten kuten arvata saattaa aamulla kun heräsin oli nenä tukossa ja kurkku kipeä :snotty:

Kyllä se tästä.

Pomm ja ? 7+5
 
NeliApina....ja muutkin! Eihän tämmöstä täysin oireetonta raskautta voi olla??? Mikään ei tunnu miltään....ihan kuin levottomat1 leffassa!!!

Tissitkin on pienentynyt...tai ne tissien paikat.....missä oli vähän aikaa sitten jotain. Voi jestas. Tämä raskaana oleva on kai menettänyt järkensä.:headwall:
Mistä tämä "jos mä en olekkaan ajatus nyt tuli"?!?
 
tokihan voi täysin oireetinkin olla.. kaikilla niin erilaista.. tosin tulisin varmaan itse hulluksi jos mulla ei olis jotain oireita mutta sit taas en jaksa tätä ainiasta pahaa oloa kun mitään ei uskalla syödä ja missään ei uskalla käydä kun pelkää et oksentaa.

Mulla on tullu merkillisiä mielihaluja.. yöllä alko tekee mieli nuudeleita..harmi kun niitä ei ollu :D jaffa ja tuoremehu on kans ollu yks.. mahtaako olla vitamiinin puutos :)

Yaden ja törttö 7+3
 
Nii-in Yaden....hulluksi tämä siis tekee. Muissa raskauksissa sentään mullakin jotain oireita ollut. Huokaus. Kai mä kärvistelen vielä sen 1½vkoa neuvolaan....mutta kun sielläkään ei kai enää ole sitä koko ultravempainta paikalla. Voi venäjä.
 
no mulla itseasiassa edelliset kaks raskautta oikeestaan ollu täys oireettomia, ja kaks poikaa tossa leikkii.. :) ja siis tää kolmaskin melko oireeton; tosin pissattaa enemmän, ja kolottaa selkää ja jalkoja, ku pidemmän aikaa seison paikoillani tai sitten kävelen pitkiä matkoja.. :) mut muuten ei oikeestaan oireita oo, paitsi hajut tekee pahaa.. en kyllä silti epäile mitään erikoista, vaan nautin etten ole voinut pahoin edellisissä, enkä nytkään voi pahoin.. =)
koittakaa oikeesti nauttii siitä jos pää ei oo pöntössä koko ajan.. :)

tosin jos oireet loppuu seinään on se vähän kummallista, sit se vaan on sitä et odotus peli päälle; et mitä tapahtuu alkaako kivut tai vuodot, vai alkaako oireet uudestaan?? se on sama ku mulla oli se pieni vuoto viime maanantaina, täytyy vaan kattoo mitä tuleman pitää.. :)
 
Aspen voin kuvitella kyllä miltä tuntuu..itsellä vaikka onkin oireita ni silti tuntu ettei siellä mitään ole.. ultrassa eilen kävin ja siellä pieni syke löytyi..mutta taitaa mennä viikko ja sit taas on sellanen olo ettei siellä mitään ole :D liikkeitä siis odotellessa..siihen menee vielä jokunen tovi. Mitä sulla olikaan viikkoja.. mulla ainakin ensimmäisestä ja tästä oli taukoa oireista.. alkoi vasta joskus lähempää 7 viikko tulemaan takaisin nuo oireet.. mutta voimia kauheasti :hug:
 
Tsemppiä kaikille oireileville ja vähemmän oireileville.
Pitkästä aikaa täällä kirjottelen. Oon ollu kyllä hengessä mukana ja lueskellu teijän muitten juttuja :).

Muutama viikko sitte iloitsin ku ei ollut pahoinvointia.. Nyt sitäki sitte on, eikä ihan vähän. Eilinen päivä kului pää pöntössä (äizikkää lainaten :D), nyt tämän aamupäivän ruokahalu on tuntunu olevan sitä luokkaa, että eilistä paikkaillaan. Vaihtelee siis tosi paljon.

Pomm Täälläki närästää paljon ja porejuomaa tulee juotua aina silloin tällöin. Oli ihan hukassa että mitähän se närästäminenki oikein on ja miltä tuntuu. Toiset sanoo että sen tietää heti kun polttelee sillai jännästi kurkussa. Mulla ei tunnu miltään semmoselta. Pikemminki nälän, yökötyksen ja kurkussa olevan palan tunnun sekoitukselta.

Alotin muutama päivä sitten DeviSolin napostelun ja samalla tuota Selexidiä pissatulehukseen. Ihan hullua, että tuolla on muka jokin tulehdus kun ei mitään itse tunne (bakteereita 10^5, en ymmärrä tuosta mitään, mutta kuulemma paljon).

Voi ku nämä päivät menee hitaasti. Olis paljon helpompaa jos maha olis jo isompi ja kaikki tietäis tästä. Kukaan sellainen, joiden kanssa ollaan viikottain tekemisissä, ei tiedä. Yritä siinä nyt sitten poristessa kierrellä "tiettyjä asioita" ja karttaa juuri niitä aiheita, joista oikeasti haluais puhua. Ollaan päätetty kertoa vasta 1. ultran jälkeen, jolloin tämä beibi on jo n.13+1, ellei kyselyitä ei tipu aikaisemmin ;).

V ja 9+5
 
Voi itku.

Tänään purskahdin itkuun, kun olen niin lohduton tään pahoinvoinnin ja oksentelun kanssa. Oon nyt ollut kotona, saikulla ja neljän seinän sisällä viikon putkeen. Oksennan vähintään 3 kertaa päivässä, pahimpina 8. Yhtenä päivänä en oksentanut ollenkaan, mutta pahoinvoinnin vuoksi "kakoilin" silti ämpärin äärellä sen verran, että ei tuota ruokaakaan ole voinut kovin paljoa syödä. Iltaa kohti tää tuntuu aina vähän helpottavan, mutta ei poistuvan.

Lääkäri määräsi alunperin saikkua vaan tään viikon, mutta mun on haettava lisää. Mä en voi tehdä mitään. Jos nousen seisomaan, oksennan heti. Sit pitää yrittää maata, että edes jotain pysyy sisällä. Tavallaan jopa haluaisin sairaalaan, tiputukseen ja lääkitykselle, vaikka tiedän, ettei se oo nyt lapselle parasta. Mutta mä oon vaan niin väsynyt tähän. Selkääni sattuu jatkuva makaaminen, pää hajoaa kotona olemiseen ja maha sekä kurkku on oksentamisesta kipeitä.

Oon ihan neuvoton. Mitä tässä voi tehdä? Miten tässä voi olla? Ja miten tään kestää, jos tätä jatkuu vielä pahimmillaan monta viikkoa? Mulla on nyt takana reilu viikko ja olen tulossa hulluksi. Tässä pohtii väkisinkin, että kuka hullu hankkii lisää lapsia jos tää odottaminen on tällaista? Jos mun tässä olossa pitäs samalla huolehtia jostain toisesta lapsesta, siitä ei tulisi mitään.

Mua ahdistaa. Mä toivon tottakai, että kaikki menee hyvin ja vauva syntyy. Ja parempi oiskin, että syntyy, tämän kaiken jälkeen. Mutta olen vain niin rikki tään oksentelun ja jatkuvan pahan olon takia. Oon niin väsynyt, etten enää jaksa olla tästä kiitollinen, vaikka pitäs.

Kärsiikö täällä kukaan muu samoista fiiliksistä tai yhtä rajusta pahoinvoinnista?

Santtu ja katkarapu 7+5
 
Aspen samassa veneessä ollaan, ei tunnu missään miltään mut eipä oo koskaan ennenkään ollu mitään kummia oireita.En esim oo koskaan raskauden takia oksentanu tai sellasta. Väsyttää vaan hiukan normaalia enemmän ja vähän myöhemmin tulee liitoskivut ja maitoa valuvat kammottavat melonit (kasvaa pienestä b:stä johki f:ään). Jospa ne sun tissit tekee niinku tsunami et vetäytyy ennen sitä kunnon rynnistystä :LOL:
 
Santtu82: :hug:
Koeta jaksella, itsellä on kans melko vahvaa pahoinvointia ollut, muttei nuin pahaa kuitenkaan. Olen kuullut, että joillakin se voi tosiaan mennä erittäin pahaksikin :( itse pystyn kohtuudella jotain välillä syömään ja liikkumaan, välillä tulee tosi lamauttavia oksetusoloja että ei voi kuin maata paikallaan ja toivoa että helpottaisi äkkiä, niin ja tietysti rynnätä aina välillä vessaan oksentamaan. Ei ole yhtään kiva, itse olen erittäin kova hyvän ruuan ystävä niin harmittaa kun ei voi iloita kokkailusta ja syömisestä siinä missä ennen. Mutta täytyy vain toivoa ettei tätä kestäisi kauan ja että olisi todellakin loppujen lopuksi sen vaivan arvoista :heart:

Mutta on kyllä tosi kurjaa että sulla on tuo nuin pahaksi mennyt :( Toivottavasti alkaa helpottaa!

Itse tässä kokkailen karjalanpaistia, ja aivan mahtavat aromit tulee tuolta uunista! :p Saa vielä reilut pari tuntia hautua kunhan mies tulee töistä, niin pääsee suoraan syömään. Toivottavasti itselläkin on silloin kohtuuhyvä olo ettei itseltä mene kaikki vaivannäkö ruuanlaiton suhteen hukkaan :LOL:
 
Santtu82 Voimia sinne kovan pahoinvoinnin keskelle!!!:heart:

Tukan värjäämisestä. Kyllä mäkin esikoisen aikana värjäsin hiuksiani ja aijon värjätä nyttenkin. Ei siitä mitään haittaa ole, kunhan sitä ei tee tyyliin viikoittain.

Täällä takana niin paska työpäivä että toista saa hakea!!! Yleensä mä oikeesti pidän työstäni, mutta tänään kaikki koneet oikkuili ja piti soittaa huoltomiestä, ja paikan ovet pitää suljettuna tovi tämän takia. Asiakkaathan eivät ymmärrä että ovet onkin kiinni ja siitä saakin sitten kuulla loppu päivän valituksia...:stick: Ja vaikka kuinka selittää että valitettavasti tilanne oli tämä ja plaah ni ei ymmärretä ei... Saamari... Kaiken lisäksi maha on kipuillut ihmeellisesti tuolta oikealta alhaalta...: / Muutoinkin olo jotenkin omituinen... Itkettää lähinnä kun pelottaa niin paljon se torstain ultra, siis ootan sitä joo ku kuuta nousevaa, mutta pelkään niin kovin sitä että saan huonoja uutisia...:headwall: Anteeksi kaamee valitusvirteni...:ashamed: Neuvolantäti kyseli multa neuvolassa että onko mun keskenmenon pelko hallittavissa ja olenko saanut puhuttua jonkun kanssa tapahtuneesta ja sanoin että on pelko halinnassa ja olen saanut puhutta asiasta. Nyt tuntuu että se pelko on kyl vieny vallan...:kieh: Ääh...ai minäkö hormooni hirviö??:vampire: Nyt täytyy varmaan mennä hengähtään toviksi ja koittaa vähä rauhottua... Anteeksi ku tällai purin paskaa oloani vaan...

liinukka83 ja nimetön 7+5
 
Tervetulloo uusille ja onnea myös heille!
Maaemo: oliko ruskaa vielä utsjoella? Ja me meinaamma kysyä mikä on tulosa. Vitsailin miehelle että varma poika ko niin paljo hankalammaks heittäytyny tämä raskaus ensimmäiseen verrattuna :) ollu pahoinvointia viime päivinä koko ajan ja väsymystä, jatkuva nälkä mut ei saata syä jne..

M ja mini & Toiveissa11 & Anna-79 : itku kun sitä ei osaa mitään fiksua sanoa.. Voimia vain :hug:
Paljon kyllä ikäviä uutisia, mutta toisaalta täällä on porukka kyllä aika aikasten liikkeellä, kun niinhän se on että ne ekat 12 vkoa on riskialttiita, oli ”taipumusta” keskenmenoihin tai ei.

Mun veronpalautuksilla on sama kohde kuin Scalalla :) mieki oon jo käyny vähä hipisteleen vaunuja, ihan vain varovasti :) Hormonit täällä lujilla, tuli ihan veet silmiin kun luin kohtukuoleman kohdanneesta pienokaisestanne :(

Sydänäänistä joku oli kirjottanu että kuulee vasta 9-10 vkolla, kyllä ne aiemminki, esikoisestamme ne kuulu jo 8+0 (neuvola kortista piti ihan tarkistaa)
.
OmaKääryle: meillä laitetaan leikiksi kyllä pitkät paussit peiton heiluttelusta. Ei mies pahakseen laita. Itellä niin kiirettä ollu ettei oo oikeen joutanu/jaksanu hoiteleen ”niitä hommia” :)

HarmaaVarpunen: Ei näin alussa taida kellään raskaus siinä mielessä näkyä, että sieltä se vauva vielä pullottais, se on turvotusta vaan :) vasta edellisen synnyttäneillä tosin kohtu saattaa paisua vähä nopeemmin. tuskin nii hoikkaa ihmistä löytyy että alta herneen kokonen kaveri paljo vattapeitteiden läpi näkyis :D Aina voi tässä vaiheessa vielä sanoa että naistenvaivojen takia vatta turvoksissa :)
Tatskattu: ”Mulle tullu kiloja 2 ja se ahdistaa, nyt olis tosiaan tarkotus kerätä max.12kg.” Pakko kysyä että miten ihmeessä meinaat kontrolloida, mulle ekassa raskaudessa ei tullu mitään muita kiloja ku maha vaan ja se lähti samantien ku tyttö oli pihalla ja siitä huolimatta 18 kiloa enemmän oli painoa raskauden lopussa entä ennen sitä. Ja ne oli tosiaan kaikki vaan mahassa ja tisseissä :) Synnytyksen jälkeen kiloja jäi puotettavaksi n. 5 kg ja ne lähti imetettäessä aika vauhdilla.
Jaah..takas töiden pariin..
Jaksamista kaikille! :wave:

Toukkala & toukka
 
Viimeksi muokattu:
Heipatikeikkaa vielä! Kivat nämä hormonit mitkälie, mulle tuli nyt ihan paha mieli kun luin Santun olotiloista...: / Tosi kurjaa, että olet noin raato olotilassa. En oma oireettomuuttani tarkoittanut sillä, että hehkuttaisin sitä. Kärsin vielä todella pahasta emetofobiasta (yrjökammo...o sanaa en voi edes kirjoittaa) joka todella vaikeuttaa jokapäiväistä elämääni. Siis todellakin vaikeuttaa! Sillä ole erittäin iloinen siitä, että ei ole huono tai ällö olo.
Mutta luonnollisesti pelkään nyt, että onko mahassa kaikki ok. On siellä. On on on.

Mies alkaa olla hepakassa näiden mun mieliala hässäköiden kanssa, tosin hänkään ei missään nimessä ole mikään helppo luonne- kiukuttelee usein kuin lapset konsanaan:saint:. Eli tästä taitaa tulla kevääseen mennessä oikeinkin hyvä paketti...

Jakselkaahan hyvin, tämä siirtyy kohta sohvanuumeniin:p
 
Aspen kirjoittelit oireettomuudesta, ja mulla myös ei mitään ihan järkyttäviä oireita. Väsyttää kyllä ja mahaa nippailee ja turvottaa iltasin, mutta ei siis mitään lähelläkään sellaista mitä osa täällä joutuu kärsimään. Pelottaa vähä kyllä nuo vähäiset oireet, mutta toisaalta esikoisen kohdalla ei ollut oikeastaan mitään oireita. Kaikki meni kuitenki hyvin. Kolmonen taas oli kaikkein "hankalin", mutta silloinkin kaikki meni hyvin. Toivotaan, että edelleenkään tää pahojen oireiden puuttuminen ei olisi merkki mistään huonommista uutisista.

Ylihuomenna eka neuvola, sitä odotellessa. =)

Adrianna ja kirppu 8+6 :heart:
 
Täällä taustalla teitä seurannut huhtikuun odottaja. Haluaisin antaa vinkkiä pahoinvointiin Santulle ja muille ko kauheasta oireesta kärsiville. Itse olen voinut pahoin rv5 eteenpäin ja sea-band rannekkeet käsissä olen ollut 24/7, eikä juuri helpotusta ole ollut näkyvissä.
Kävin vyöhyketerapiassa, koska halusin saada jotain apua olotilaan ja en tiedä oliko sattumaa vai mitä, mutta sen jälkeinen päivä oli jo aivan eri luokkaa kuin aiemmat. Terapeutti kehotti kokeilemaan apteekista saatavaa Osmosal tai Floridral juomaa elektrolyyttien tasaamiseen ja uskon että se auttoi. Voi olla että huomenna olen taas sängyn pohjalla oloineni, mutta yksi hyvä päivä välissä auttaa jaksamaan. Maanantaina taas vyöhyketerapiaan.
Hyvää viikonloppua =)
 
Meinasin kontrolloida niin, etten syöpöttelisi ihan armottomasti. Eihän turvotuksille tietenkään mitään voi tms. mutta ei tuo 24kg ollut ihan pelkkää mahaa... siinä oli puolet syömisestä tullutta. En mä läskiltä näyttäny sillon, koska olin alipainoinen ku aloin odottaa... mutta nyt en haluu mitään syöpöttelykiloja.

Onkohan nyt rv.6+1 ? neliapina?
 
Santtu82 ihan hirveeltä kyllä kuulostaa tuo sun oksentaminen.
Täällä on puhuttu vitamiineista ja siiitä haluaako tietää etukäteen tulokkaan sukupuolen. Minä oon nyt vielä syönyt ihan perus multi-vitaa mut nyt on mies ostamassa mulle Lady vitan raskaus ja imetys vitamiineja. Niitä olen syönyt aikaisemmissakin raskauksissa ja imetysajat.
Sukupuolta tuskin selvitellään etukäteen. Mä tykkään siitäkin jännityksestä kun ei tiedä kumpi tulossa.
Vaikka mulla on pahoinvointia, repäisykipuja ja muita "vaivoja" niin silti tulee välillä tunne, että onkohan tuolla vatsassa ketään asukasta. Siksi odotankin nyt kovasti neuvolaa ja sydänäänien kuuntelua. Sitten sen vasta todeksi uskoo :) Toisaalta taas kovasti jo tulee mietittyä kevättä ja elämää vauvaperheenä. Vaunuja ja turvakaukaloita olen netistä tutkaillut.
Tänään on siskon lapsen synttärit ja siellä kokoontuu koko lähisuku. Saapa nähdä saanko pidettyä raskauden vielä salaisuutena. Taidan jäädä kiinni siinä etten juo kahvia kun olen yleensä juhlissa aina kahvikuppi kädessä ja täytän sitä uudelleen ja uudelleen :whistle:
Mulla iski viime yönä kamala olo.Vatsaa turvotti ihan tuosta ylämahasta ja tuntui että oksentaa kun ei oikein mitenkään päin voinut olla. Ei muuta kuin Rennietä kehiin niin johan auttoi ja sain yön nukuttua. Mutta oli ihan erilainen närästys kuin yleensä. Mä vaan inhoon tuota rennien makua kun kakkosen odotus ja imetysjan jouduin syömään sitä kuin leipää. Käyköhän nyt samoin.
 
Sunnuntaita =)

Aspen kirjoitti oireettomuudesta, itselläkin välillä lähes oireeton olo. Ekassa raskaudessa oksensin 6-7 viikkoa putkeen, ja kaikki syömiset piti miettiä siltä pohjalta (esim aamulla puuro helppo oksentaa yms.) Nyt tässä raskaudessa ei ole pientä kuvotusta lukuun ottamatta yhtään pahoinvointia. Ja sekös huolestuttaa... Rinnat on välillä arat ja vatsa turvoksissa sekä iltaisin kipeä. Eilen tuli vähän verta kun kävin vessassa (aika kovalla maha) ja heti rupesi huolestuttamaan lisää :( Ei sitä verta sitten enää lisää tullut, vain pikkaisen pyyhkiessä.

Vajaa 2 viikkoa ultraan, taitaa silloin olla jo viikkoja 11+4. Odotan ultraa innolla, toisaalta pelkään pahinta. Ekassa raskaudessa mietitytti etukäteen vain että utrataanko alakautta vai vatsan päältä! Ei keskenmenopelosta tietoakaan. En ollut kuullutkaan tuulimunista tai kohdunulkoisista....

En tiedä vielä aionko kysyä sukupuolta. Ekassa kysyin, mutta silloin ei kerrottu. Kätilö sivuutti koko asian. Sukupuoli selvisi vasta lapsen synnyttyä :)

Cheetah ja Pikkutassu 10+0 POKS
 
Nii, meinasin tatskattu sitä että ku se keskimääränen (normaali) painon nousu raskaudessa on jo 15 kiloa :) nii saattaa olla hieman hankala pitää painon nousu enintään 12 kilossa :)

Ekan raskauden itekki olin lähes oireeton ja muutenki elämäni kunnossa, nyt ei oo niin helpolla päästetty. Ekassa raskaudessa en tajunnu jännittää ees mitään onko kaikki hyvin tms.. Nyt sen sijaan mietin melkeen kokoajan. Viime yönä näin jo painajaisia että tuli km :(
 
Hei naiset taas!

Heti ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia tsempistä. Ette uskokaan mikä arvo niillä on. Oikeasti. Kun on ollut neljän seinän sisällä jumissa viikon, oksennellen, tää tuntuu välillä ainoalta ikkunalta ulkomaailmaan... Surullista. Mutta siis valtaisa kiitos kaikille.

Nyt pohdin seuraavaa, kun tänään on ollut helpompi (ehkä uskallan jopa sanoa että helppo) päivä. Pahoinvointia ei juurikaan ole ollut, olen pystynyt syömään melko normaalisti (pieniä annoksia tosin, kun ei viikkoon ole normisti syönyt) ja oksennus on pysynyt poissa. Huolena on tietysti 2 asiaa: ensinnäkin se, että onko vauvalla kaikki hyvin ja toisaalta, palaavatko oireet heti huomenna? Periaatteessa pelkään molempia hysteerisen paljon, mutta eniten tietysti sitä, onko vauva kunnossa.

Siispä siis, te joilla näitä vauvoja jo on tai raskauksia takana päin, niin mitä ajatuksia tilanne herättää? Onko kyse vain "välipäivästä" pahoinvoinnin suhteen vai voiko tämä tarkoittaa pahinta mahdollista vauvan suhteen? Äsch. Eihän mikään raskaus ole mikään sääntö siihen miten muut sujuvat, mutta kun tällä niin huolettaa. Olisiko niinkin onnellinen mahdollisuus olemassa, että oksentelin vaan tämän yhden viikon (selvisin sillä) ja vauvalla on silti kaikki hyvin? Että enempää ei pahoinvointia tulekaan...

No. Yritän nyt kuitekin mussuttaa ruokaa menemään minkä ehdin. Kun eihän sitä tiedä tuleeko kaikki huomenna ulos... Kun yhdeksäs raskausviikko alkaa.

Santtu ja katkarapu 7+6
 
Äh, mulla ei taida olla enää mitään päällepantavaa... :/ Äippävaatteet on ihan liian isoja vielä ja perusvaatteet (ne mitkä vielä menee päälle) kiristää julmetusti. Varsinkin istuessa tekee tosi pahaa jos on farkut jalassa. Ja muutenkin pitää kaikki vaatteet valita niin ettei maha näy koska kyllä siitä jo tutut ainakin näkee että raskaana ollaan. Enkä vielä haluais paljastaa monestakaan syystä, esim. lapsille kerrotaan vasta ultran jälkeen, niin ois tyhmää että kaikki muut tietäis ennen omia lapsia. Ja niille taas ei voi kertoa kun isompi ei ainakaan pystyis salaisuutta pitämään. Mut jos nyt pari viikkoa pysyis salassa...

Nyt tuli taas vaan omia juttuja. En millään meinaa pysyä perässä kun kirjottelette niin tiuhaan. Keskenmenon kokeneille ainakin osanotot :'( ja pahoinvoinnista kärsiville tsemppiä!
 
Valjakka: samanmoiset oireet mullakin sen närästyksen kanssa. Ei ihan normi oireet. Muistan kyllä aikaisemmista raskauksista miten loppu ajasta närästi "oikeaoppisesti" polttelemalla kurkkua mutta tämä närästys on aivan jotain muuta. Kuvotus, vellova vatsa, palan tunne kurkussa. Päivät meni makoillessa sohvan pohjalla kun ei uskaltanut liikkua kun tuli vielä pahempi olo.

Santtu82: testaa josko sinunkin pahaolosi johtuisi vatsahapoista ja kokeile närästyslääkettä.... Toivotaan että helpottaa :hug:

Pomm ja ? 7+6
 

Yhteistyössä